Raimo Ilaskivi

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen Nato-jäsenyys

SDP:n turvallisuuspolitiikan muutostyöryhmä - Tuomiojan vai Urpilaisen linja?

SDP on uudistamassa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Kyseessä on SDP:n hallitusohjelmatavoitteet.

Puoleen ulko- ja turvallisuuspoliittista uudistamista varten on perustettu työryhmä, jonka jäseniä ovat tässä vaiheessa tiedettyinä kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen ryhmän puheenjohtajina. Keitä muita työryhmään kuuluu tiettävästi puheenjohtaja Antti Rinteen ohella, ei SDP ole suostunut tarkentamaan - ei ainakaan minulle jopa painostaen kysyttäessä.

Kokoomus ei tosiasiassa edelleenkään ole Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja

Kokoomus: Nato-hakemus lähivuosina” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa kaksi vuotta sitten, kun puolue piti edellisen kerran puoluekokousta Lappeenrannassa (IS 12.6.2016). Puoluekokous hyväksyi tuolloin taas kertaalleen sunnuntaina 12.6.2016 linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

Myös Venäjän strategiset sotilaskohteet on helppo selvittää tarkasti

Olen saanut paljon palautetta, kun satuin julkaisemaan kahdessa joulukuisessa blogikirjoituksessa valokuvia ja tarkkoja sijaintitietoja Suomen strategisesti tärkeistä sotilaskohteista.

Nato-jäsenyyden vankka kannattaja joutui Puolustusvoimien ”kuulusteluun”

Puolustusvoimien tiedustelu-upseeri soitti minulle eilen ja vaati pikaista tapaamista. Kysymys oli turvallisuuspoliittisista blogikirjoituksistani täällä Uuden Suomen blogisivuilla. Arvasin pikaisen tapaamistarpeen perutella, ettei tällä kertaa sinänsä oltu kiinnostuneita blogikirjoitusten sisällöistä, kuten vaikkapa Suomen Nato-jäsenyydestä tai Suomen kyvykkyydestä torjua Iskander-ohjuksia.

Suomen NATO-jäsenyys ei ole meidän käsissämme - vaan Putinin taskussa

Aikamme suuriin myytteihin kuulu kysymys Suomen NATO-jäsenyydestä, ja tähän asiaan liittyvä luistelu ja väistely.

Suomi on havainnut oivaksi menettelyksi sanoa; emme hae NATO-jäsenyyttä nyt, mutta muuttuvissaolosuhteissa voimme harkita asiaa toisin, ja hakea.

Muuttuvia olosuhteita on tietysti monia, kuten sota tai sodan uhka.

Sitten on sanottu, että kun Ruotsi hakee, niin Suomen on pakko hakea, ei voi jäädä välitilaan.

Tässä lähdetään ajatuksesta, että Ruotsi ja Suomi ovat jäseniä, joille NATO levittää punaisen maton.

Natokeskustelun tylsimmät kliseet

Presidentinvaalien yksi tärkeimmistä ulkopoliittisista kysymyksistä on suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen. On hyvä, että ainakin jotkut ehdokkaat ilmaisevat kantansa Natoon ja/tai Euroopan mahdolliseen muuntautumiseen sotilasliitoksi riittävän selkeästi. Äänestäjiä ei pitäisi tässä asiassa aliarvioida.

Kriisissä liittokuntaan kuuluminen edellyttää poliittista päätöksentekokykyä

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n järjestämässä ensimmäisessä presidentinvaalitentissä 30.10.2017 (MTV3 30.10.2017 ja IS 30.10.2017) Sauli Niinistö totesi, että hätätilassa - siis sotilaallisessa kriisissä - syntyy aina uusia liittoutumia:

Nato-optio on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen harhakuvitelma

Hyvät naiset ja herrat, kerron teille salaisuuden: Nato-optiota ei ole olemassakaan. Asioista jotain ymmärtäville se ei tietenkään ole minkään sortin yllätys ja onhan tätä varovasti yritetty saattaa suomalaisten tietoon jo jonkin aikaa, mutta suuri osa suomalaisista on vuosikausien jahnailulla ja hokemisella saatu uskomaan, että olisi olemassa jonkinlainen Nato-optio - mahdollisuus liittyä sotilasliittoon tarpeen tullessa. 

Niinistö: Venäjä ei hyökkää Nato-Viroon - entä liittoutumattomaan Suomeen?

Presidenttiehdokas Sauli Niinistön haastattelu Ilta-Sanomien tämän päivän paperilehdessä ja nettisivuilla on mielenkiintoinen (IS 3.6.2017). Niinistö käsitteli haastattelussa mahdollisuutta, hyökkäisikö Venäjä Nato-maa Viroon.

Presidentti Sauli Niinistö torjuu Ilta-Sanomien haastattelussa spekulaatiot, että Venäjä hyökkäisi Viroon.” tulkitsivat Ilta-Sanomien toimittajat Timo Haapala ja Ulla Appelsin presidenttiehdokas Sauli Niinistön haastattelusanoja.

Suomen ei pidä ulkoistaa ulkopolitiikkaansa ”hyvät naapuruussuhteet” -termein

Presidentti Sauli Niinistö on nimennyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan neljä osadoktriinia, jotka muodostavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tämänhetkisen perustan. Niinistö lanseerasi nuo osadoktriinit ensimmäisen kerran vuoden 2014 lopulla sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut väkivalloin Krimin niemimaan haltuunsa (TPK 10.11.2014).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä