Hermoilua ja piikittelyä
On mielenkiintoista seurata presidentinvaalikampanjan edistymistä. Asiat alkavat hahmoittua, ehdokkaitten heikkoudet ja vahvuudet tulla esiin. Ja niistä voi vähitellen vetää johtopäätöksiä myös siitä, kuka tosissaan uskoo olevansa Sauli Niinistön kanssa toisella kierroksella, kuka taas pelkää tappiotaan ja koettaa välttää sitä keinoja kaihtamatta.
"Puhtain asein puhtaan asian puolesta". Tämä lauselma on viety useammankin historian suurmiehemme nimiin; Suomen Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin, ministeri Rainer von Fieandtin jne. Nyt sitten seuraa mielenkiinnolla, kenelle ehdokkaista tämän lauselman voisi aikanaan tunnukseksi asettaa.
Kolme nimeä nousee selkeästi esiin toisen kierroksen vastaehdokasta haettaessa. Timo Soini pitää gallupsuosikin asemaa hallussaan, mittauksesta toiseen tosin hieman heilahtelevalla suosiolla. Ja taustalla hänen kansansuosionsa rehevänä, sanasutkautuksia viljelevänä poliitikkona. Paavo Väyrynen on puolestaan uusinut imagoaan - omaehtoisesti vaiko mediakonsultin avustuksella - hälläpä väliä. Mutta nyt esiin tulevat suunnaton itsevarmuus, huumorin viljely ja hymy. Ei entisekseen tuntisi!
Mielenkiintoisin tapaus on Paavo Lipponen, jonka vaalipolitiikka poikkeaa jopa oleellisestikin muitten harrastamasta. Siihen sisältyy runsaasti piikittelyä ja heittoja erityisesti Sauli Niinistön suuntaan jopa tavalla, jota ei vanhalta valtiomieheltä uskoisi. Se kertoo hermoilusta. Se kertoo myös sen tosiseikan unohtamisesta, että hänen todelliset kilpakumppaninsa ovat Soini ja Väyrynen, sillä kakkossijastahan Lipponen kilpaa käy, ei ykkössijasta Niinistöä vastaan!
Vanha totuus porvarikentän jakautumisesta pitää paikkansa tälläkin kerralla. Jos porvarilliset pienpuolueet olisivat suoraan asettuneet ykkösehdokkaan, Sauli Niinistön taakse, vaali olisi saattanut ratketa jo ensimmäisellä kierroksella. Mutta kun ei. On haluttu taas kerran olla itsenäisiä, alleviivata oman puolueen asemaa ja merkitystä ja nostaa esiin ikioma ehdokas vaikka väkisin, kuten on tapahtunut.
Siksi loppuehdokkailla ei taistelussa ole sanottavaa merkitystä, mutta mielenkiintoista on peilata esiin luonnehdintaa mukaan saatetuista. Sari Essayahin asiantuntemus on yllättänyt, kuten myös Pekka Haaviston. Eva Biaudet on jatkanut ärhäkästä toisten päällepuhumista ja Paavo Arhinmäki vasemmistolaista sananjulistusta. Tosiasiallisia kilpailijoita ei kukaan heistä ole, mutta puolueensa esilläpitäjiä kylläkin, vaikka kyseessä eivät olekaan eduskunta- tai kunnallisvaalit.
Sauli Niinistö siis porhaltaa kohti vaalivoittoa ja tulee katkaisemaan sosialidemokraattisen presidenttiketjun. Hieman huvittavalta on tuntunut jossakin esiin heitetty toteamus, jonka mukaan hänen kannatuksensa olisi pudonnut vaikkapa ihan yhdeksän prosenttiyksikköä. Sehän on ollut odotettavissakin, kun muut ehdokkaat on lopultakin asetettu peliin mukaan ja valitsijat ovat alkaneet harkita kysymystä myös oman puoluepoliittisen taustansa kannalta. Mutta tästäkin näkökulmasta tilanne on selvä: Niinistön kannatus ylittää lähes kaksinkertaisesti Kokoomuksen kannatuksen, joka selkeästi kertoo hänen suosiostaan kansan syvien rivien presidenttiehdokkaana, jolla on hyvä mahdollisuus nousta myös todelliseksi koko kansan presidentiksi!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kokoomus hyötyy nyt Niinistö-ilmiöstä. Ensi syksynä tapahtuu karu paluu arkeen. Kunnallisvaaleissa tulee rumasti takkiin kuntauudistusfiaskosta johtuen niin kokoomukselle kuin demareillekin.
Kepun ylimielisyys kostautui jätevesiasetuksen jälkijäristyksinä ek-vaaleissa. Tulevissa kuntavaaleissa puolue pääsee paikkailemaan haavojaan.
Perussuomalaiset ottavat merkittävän puolueen aseman tulevissa kuntavaaleissa kaikkialla Suomessa (paitsi ruotsinkielisillä seuduilla). Puolue on maaseudulla useimmiten toiseksi suurin. Kaupungeissa puolue on paikkakunnasta riippuen aina kolmen suurimman joukossa.
Reijo Tossavaisen puolue toimi aktiivisesti tämän ns. "paskalain " väärien tietojen levittäjänä.
Keskustalaisen ympäristöministerin piikkiin voidaan laittaa erittäin huono tiedottaminen tulevasta jätevesilaista ja sen vaikutuksesta kansalaisten elämään.
Tossavaiselle tiedoksi, että presidentinvaalit ovat ensin ja siinä jo nähdään perussuomalaisten äänestäjien äänestyskäyttäytymisen muutos ja suuntaus jatkuu kuntavaaleissakin.
Soinikin alkaa jo myönnellä puolueen harrastamia äänestäjien sumutuksia. Kansalaisilla on hyvä muisti ja he eivät anna muiluttaa itseään toista kertaa.
Heikki Mäntynen, kyllähän "paskalaki" oli kääntäenverrannollinen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin. Lakia muuttamalla pelastettiin Lehtomäki ministerivastuusta ja valtio valtavilta vahingonkorvauksilta.
Perustelut: Vain ministeriön omistama SYKE oli ainoa joka sai antaa hyväksymismerkintöjä ns.panospuhdistamoille. Yksikään ei täyttänyt vaatimuksia, kaikkeinvähiten markkinajohtaja ECOLATOR, ihmekyllä samasta vaalipiiristä kuin ministeri Lehtomäkikin.
Kyllä paskalaista ainakin keskustalaisten olisi syytä olla täysin hiljaa.
Arvoisa Aimo Remes, uusi jätevesiasetus tuli voimaan 15.3.2011 ja siirtymäaika päättyy vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Muutoksia tuli asetuksen mukana roppakaupalla. Puhdistamokauppoja tehneet ovat itse mokanneet kun ovat menneet ostamaan toimimattomia laitteita. Ja sellaisetkin, joiden ei ole uuden asetuksen mukaan tarvettakaan hankkia näitä vempaimia.
Mökkiläisiäkin peloteltiin ja kehoitettiin hankkimaan puhdistamo, koska laki muka niin vaatii. Tämäkin oli potaskaa jota eräät levittivät vaalien alla. Mökin, jossa on järvestä kantovesi, ei tarvitse hommata kuin kompostikäymälä ja saunavesien imeytysjärjestelmä. Muutaman tonnin panostus riittää.
Etenkin perussuomalaiset kunnostautuivat "paskalain" hämmentämisessä ansiokkaasti. Jos haju jäi vaatteisiin, sille ei voi mitään.
"Se kertoo myös sen tosiseikan unohtamisesta, että hänen todelliset kilpakumppaninsa ovat Soini ja Väyrynen, sillä kakkossijastahan Lipponen kilpaa käy, ei ykkössijasta Niinistöä vastaan!"
Hopea on häpeä. Se kirvelee kaikkein eniten.
Ei kai kukaan, joka lähti vakavasti kisaan, tavoittele muuta kuin pääpalkintoa?
Tämä virke paljastaa keskeisen ongelmasi, kokoomuksen yleisemmänkin itserakkauden ja -riittoisuuden:
"Sari Essayahin asiantuntemus on yllättänyt, kuten myös Pekka Haaviston."
Miksi? Esimerkiksi Haavisto on tunnettu ja tunnustettu kansainvälisen politiikan toimija.
Toisella kierroksella on Väyrynen, ja toisena Essayah, jonka yllättäen olen älykkääksi havainnut, minä sovinisti.
Heikki Mäntynen, pysyppä asiassa, eli missäkohtaan olin väärässä, kumoa jos pystyt. Miksi ympäristöministeriön omistama Syke sai itseoikeutettuna antaa hyväksymismerkinnät jotka eivät pitäneet paikkaansa. Ministerivastuu ei toiminut.
Kyllä haju jäi keskustan vaatteisiin, ei lähde pesemällä eikä selittelemällä.
Valtiolla on laitoksia, joille se on antanut erinäisiä oikeuksia.
On Valviraa, Eviraa ja muita viiroja, jotka viranomaisen ominaisuudessa tekevät niille annettuja tehtäviä.
Mutta itse paskalakiin ja sen tuomiin ongelmiin. Suurin ongelma on ollut tiedottamisessa, oikean tiedon jakamisessa kansalaisille. Tämä jätti vaaleihin valmistautuville tahoille kentän mellastaa ja jakaa väärää tietoa kansalaisille. Samaa porsaanreikää käyttivät myös laitteistokauppiaat ansiokkaasti.
Ympäristöministerin ja koko ministeriön vastuuta ei voi kiistää kukaan, en minä eikä varmaan Aimokaan. Puolueena keskustalla ei ollut tässä sen suurempaa roolia kuin sen hallituskumppaneillakaan.
Eduskunnasta puuttuisi monta persulaista kansanedustajaa, jos he eivät olisi olleet levittämässä väärää tietoa paskalaista ja sen sisällöstä. Nimiä en viitsi mainita, sen tietävät parhaiten persuedustajat itse. Jytkyssä on paskan haju, ei sitä totuutta voi muuksi muuttaa.
Heikki Mäntynen, voisitko kertoa tarkemmin mitä väärää tietoa persut levittivät? Mikäli et itse tiedä ja osaa vastata, niin kysy entiseltä keskustan kansanedustaja Hoskoselta, jolla lienee varsin selkeä näkemys asiasta.
Miksi SYKE, jonka ministeriö omisti sai antaa vääriä hyväksymismerkintöjä panospuhdistamoista,TÄTYYHÄN JOLLAKIN OLLA VASTUU myös valtionhallinnossa.
Niinistöstä huokuu se, ettei hän ihmisistä vaikuttaisi olevan puhtaasti menestyjien ehdokas. Kokoomus on pääasiallisesti menestyjiin identifioituneiden puolue vailla selkeitä arvoja ja yhteiskunnallista ideologiaa. Niinistöllä vaikuttaisi olevan arvoja, joihin ehkä kuuluu myös inhimillinen välittäminen, mutta ideologiaa ei häneltäkään taida löytyä.
Vaaleissa on kaksi oikeistolaista ehdokasta: Lipponen ja Niinistö.
Vaaleissa on myös kaksi keskustalaista ehdokasta: Soini ja Väyrynen.
Sitten on muutamia, lähinnä vähemmistöjen ehdokkaita.
Löin syksyllä vetoa siitä, että Väyrynen hakkaa Lipposen mennen tullen ja että pressanvaali on nolo loppu Lipposen poliittiselle uralle. Näin näyttää käyvän.
Väyrysen uusi tyyli puree. Hän näyttää kilpailevan tosissaan Soinin kanssa kisan toisesta paikasta.
Samalla keskusta saa pientä nostetta ja uskonpalautusta omaan toimintaansa.
Lipposen kohtalosta olen Reijo Tossavaisen kanssa samaa mieltä. Muutenkin demaripuolueen tilaa kuvaa hyvin se, että presidenttivaaliehdokkaaksi piti ottaa politiikan teon iltatoimiin valmistautuva Paavo Lipponen. Ei löytynyt nuorempaa polvea demariporukasta. Pikkupuolueiltakin löytyi hyvät ja osaavat ehdokkaat.
Väyrysen ja Soinin kilpailu on sitä, mitä Jussi Lähdekin on povannut luvatessaan suomalaisille, että tulee kahden kierroksen vaalit.
Lipposen väittäminen oikeistolaiseksi kertoo karua kieltään lähinnä siitä, miten vähän kirjoittaja oikeastaan Lipposta tuntee. Lipponen ymmärtää kokemuksensa pohjalta talouden realiteetit, joiden huomioimatta jättäminen estäisi tehokkaasti hyvän jakautumisen myön yhteiskunnan vähempiosaisille. 90-luvulla Lipponen oli nostamassa Suomea lamasta ja viemässä Suomea EU:n ytimeen, mikä oli niissä oloissa täysin okea päätös.
Väyrynen on historian valossa opportunisti ja Soini taasen myöntää olevansa populisti (mikä käsittääkseni tarkoittaa sitä että hän kosiskelee ääniä sieltä mistä saa, arvopohjasta ja poliittisesta suunnanvedosta viis). Mikäli kahdesta viimeisiksi mainitsemastani kumpi hyvänsä pääsisi toiselle kierrokselle Niinistön kanssa, äänestäisin Niinistöä ja se on jo itsessään paljon sanottu.
On se vain sääli, että merkittävimmät ehdokkaat ovat jo ehtootähtiä.
Ehtootähdistä karhumaisen Lipponen on jo laskeutunut vähintään puoliksi horisontin taakse ja hohtaa sieltä pelkkää kylmää yrmyilyvaloa. Holodnaa, holodnaa, Paavo.
Väyrynen on omankin puolueensa kannalta rajatapaus, eräänlainen perävalotähti, joka vilkkuu - ei vilku - vilkkuu - ei vilku ... Moni kepulainen olisi jo toivonut hänen vilkuttaneen politiikalle lopulliset hyvästit. Keep on blinking, Paavo.
Tähtiainesta yhä oleva Niinistö on yhä hyvässä iskussa, mutta ei hehku enää Kokoomuksen ytimessä - ehkä onneksi hänelle, sillä Kokoomus voisi muuten polttaa hänen siipensä.
Soini taas jää kuu-ukkona mollottamaan poltiikan yötaivaalle, kuhan muistaa loistaa muualta aidoista tähdistä tulleen valon voimalla aitoon oppositiotyyliin.
Muut ehdokkaat ovat sen verran pieniä tekijöitä, että heitä löydä kuin kaukoputkella. Osa on vasta nousussa, joten heidän kirkkaimmet loiston hetkensä ovat vasta jossain tulevaisuudessa.
"Mielenkiintoisin tapaus on Paavo Lipponen, jonka vaalipolitiikka poikkeaa jopa oleellisestikin muitten harrastamasta. Siihen sisältyy runsaasti piikittelyä ja heittoja erityisesti Sauli Niinistön suuntaan jopa tavalla, jota ei vanhalta valtiomieheltä uskoisi."
Kirjoittaja ei ole tainnut lukea Lipposen muistelmakirjaa? Teoksesta on löydettävissä useita esimerkkejä tahdittomista tokaisuista, joita yhdistää "puhun ensin ja ajattelen myöhemmin" -kaava. Lipponen on kirjassaan sen verran avoin, ettei hän kirjoittaessaan selvästikään ole suunnitellut joskus tavoittelevansa presidentin virkaa. Mies vanhenee, tyyli pysyy - ja tyylittömyys.
"Sari Essayahin asiantuntemus on yllättänyt ---" Niinkö? Essayah on ehdokkaista ainoana hankkinut kauppatieteen maisterin paperit, joten mikäpä on osallistuessa eurovaluutan ja talouspolitiikan ympärillä käytäviin vaaleihin! Kiinnostava yksityiskohta on, että huippuvireiseksi kävelyurheilijaksi Essayahin valmensi Juha Väätäinen, perussuomalaisten kansanedustaja ja Timo Soinin tukimies. Kukapa tietää, ketä kansalainen Väätäinen loppujen lopuksi presidentiksi äänestää?
Kun on pitempään seurannut Essayhanin kirjoituksia ja haastatteluja, hänen asiantuntemuksensa ei ole yllätys. Myös hänen muita kunnioittava tyylinsä poikkeaa ehdokkaiden enemmistöstä.
Me teemme Paavosta presidentin. Väyrysen Paavosta.
Toiselle kierrokselle menee siis Paavo, ja yllättäen minun sovinistin älykkääksi havaitsemani nainen, Essayah.
Puoluehan joutuisi täysin hukkaan, jos Soinista tulisi presidentti. Säästäkää persut nyt voimia, ja käyttäkää järkeä. Väyrynen valinnaksi jo ensimmäisellä kierroksella.
Voisitko kertoa missäpäin sellainen paikka on kuin Hukka?
Ystävällisesti kysyn,
satuitteko kuulemaan/lukemaan Suomen pankin pääjohtaja Liikasen arvioita Väyrysen ja Soinin EU-näkemyksistä? ( Ykkösaamu tänään 17.11.2011 TV-ykkönen)
Ovatko mielipiteet mielestänne typeriä, asiantuntemattomia vaiko suorastaan vilpillisiä?
Mitä oikaisette?
Liikasen mielipiteet ovat vilpilliset.
Liikanen haluaa "unohtaa" kelluvan markan ja puhuu vain kiinteän kurssin markasta aikana, jolloin valuuttojen arvot olivat kiinteät toisiinsa nähden (=devalvaatio ja revalvaatio keskuspankin toimnepide).
Viimeinen vaihe oli Koiviston ja Liikasen suorittama markan sitominen kiinteästi laskennaliseen euroon (ecu), jonka ylläpitämiseksi (valuuttapaon estämiseksi) Suomen Pankki nosti korot pilviin ja painoi maan lamaan. Sekään ei auttanut:
"Vuoden 1991 devalvaatio sekä talousneuvoston (s. 39) kesän 1992 aikana laatiman analyysin pohjalta rakennettu valtion talouden tasapainottamiseen pyrkinyt ohjelma (nk. Sailaksen lista), eivät riittäneet vakuuttamaan markkinoita ja alentamaan markkinakorkoja, vaikka erityisesti jälkimmäisen uskotellaan niin tehneen ja siten pelastaneen Suomen yhä pahenevasta taloudellisesta kriisistä. Kun myös valuuttavarannot jatkoivat supistumistaan, päätyi Suomen pankki 8. syyskuuta väistämättömään ja asetti markan ulkoisen arvon markkinakysynnän määritettäväksi. Markan neljä seuraava vuotta kestänyt kellutus alkoi.
Kelluva valuuttakurssi palautti välittömästi keskuspankin ohjausvallan lyhyeen korkoon, minkä merkitystä Suomen talouden käännökseen ei voida aliarvioida. Kuten kuviosta 1 havaitaan, lyhyt korko kääntyi välittömästi kellutuspäätöksen jälkeen laskuun, mikä tuotti helpotusta sekä nousukauden aikana ylivelkaantuneille kotitalouksille että uutta tuotantoa suunnitelleille yrityksille. Markan jatkuva devalvoituminen, joka myöhemmin arvioituna oli suuresti ylimitoitettu, oli niin ikään valtava piristysruiske Suomen vientiteollisuudelle (kuvio 2)."
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/01/18/marka......
Suomen valuutan ensimmäinen euro-sidos eli vahvan markan politiikka johti kaikkien aikojen lamaan. Siitä Lipponen ja kumppanit eivät oppineet mitään vaan toistivat typeryytennsä, joka johtanee pahempaan kurjistumiseen kuin tuo kaikkien löamojen äiti.
Suosittelen perehtymistä Krugmanin, Rubinin, Bengt Holströmin, Stiglitzin jne jne talousnäkemyksiin.
Silloin selviää mm, että vahva valuutta ei ole automaattisesti paratiisin avain. Useimmissa tapauksissa se on helvetin avain.
Valuutta/raha on vain väline eikä velkajumalan ilmentymä ja tarkoituksellinen unohtaminen on valehtelun muoto.
Iltasanomissa oli tänään artikkeli eilisistä uutisvuodon nauhoituksista ja sen lopussa Paavo Lipponen kertoi olevansa seuraavaksi menossa Svenska Klubbenille.
Tänään Paavo sitten kaivoikin jo esiin Venäjä- kortin, mutta viime vuosikymmenistä poiketen hän vaikuttaakin nyt pelaavan "ryssänvihalla".
Nämä meidän pikku- ceausescut eivät ole oppineet mitään arabikeväästä, eivätkä ilmeisesti näe Venäjällä tapahtuvaa muutostakaan.
"...Paavo Lipponen kertoi olevansa seuraavaksi menossa Svenska Klubbenille."
Meni koska siellä julkaistiin, että merkittävä suomenruotsalainen kirjailija, professori Merete Mazzarella ei naisena mene suinkaan Biaudetin taakse. Mazzarella lähtee vetämään yhtä Lipposen tukiryhmää.
Muista kulttuurihahmoista Lipposen takana mainittakoon:
Oopperalaulajat, professori Monica Groop ja Jorma Hynninen sekä kapellimestarit Hannu Lintu, Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste.
Jaa, eiväthän nämä nimet Soinin ja Väyrysen kannattajia mitenkään puhuttele.
Haavisto on kyllä noussut neljän parhaan joukkoon.
Kannattaa muistaa, että Niinistö ei ole vielä edes toisella kierroksella.
Niinistön kannatus perustuu täysin median luomiin mielikuviin ja propaganda koneiston ohjaamiin äänestäjiin. Kansa saattaa herätä. Kannattaa olla varuillaan.
Artturi Murron kannattaa muistaa myös se tosiseikka, että kaikki ehdokkaat ovat vasta ensimmäisellä kierroksella. Kukaan ei ole vielä luopunut leikistä. Toiselle kierrokselle mentäessä mukana on kaksi eniten kannatusta saanutta ehdokasta.
Luultavimmin Niinistö ja Väyrynen.
Niin. Minäkin luulin tietäväni ketä varmasti äänestän. Ensimmäisen vaalipäivän lähestyessä olen alkanut pohtia ehdokkaiden profiilia ja näkemyksiä laajemmin. Siis tulevan presidentin merkitystä pitkälle tulevaisuuteen. Kansanedustajat ovat kertakäyttötavaraa, mutta presidentti ei. Presidentti kansallisen identiteetin rakentajana ja ylläpitäjänä vaikuttaa aina hetkessä, mutta tulokset arvioidaan historian kirjoituksissa.
Tarja Halonen epäonnistui täydellisesti presidentin tehtävässä. Historia kirjoittaa hänen presidenttikautensa "pysähdyksen ajaksi". Kansakuntana meillä ei ole enää varaa kulkea tässä pimeydessä ja menettää yhtäkään vuotta valitsemalla väärää presidenttiä.
Katselin eilen sattumalta Uutisvuoto ohjelman TV1 :stä. Siellä oli kaksi epävarmaa pelokasta miestä. Kaikki luonnollisuus oli teljetty vankasti väkinäiseen käyttäytymiseen ja luonnottomiin naurunpurskahduksiin. Älykkyydestä ei ollut tietoakaan.
Ei, ei ja ei. Vielä eilen kuvittelin äänestäväni heistä toista, mutta nyt en varmasti äänestä heistä kumpaakaan.
Kannattaa muistaa kuitenkin se tosiasia, että presidenttiä ei valita show-ohjelmia tekemään. Toivottavasti ei. Muuta käyttöä presidentillä tulee olla.
Se Biaudetin päällepuhuminen on ollut sitä, että on yritetty saada edes pieni puheenvuoro keskusteluista, joissa ehdokkaita on kohdeltu kaikkea muuta kuin tasaväkisesti.
Mielestäni eilinen kuvakaappaus MTV:n vaalisivuilta on hyvä osoitus siitä kuinka venäläistä menoa presidentinvaalit ovat valtamediassa. Niinistö, Niinistö, Niinistö, Niinistö: http://img155.imageshack.us/img155/5872/mtv3fivaalit161220112.jpg
Olisi voinut jo luulla että hakkerit ovat kaapanneet maikkarin vaalisivuston Niinistön kampanjan käyttöön.
Epäilen, että aliarviot yhä Haavistoa. Hän on täysin kilpailukykyinen muiden ehdokkaiden kanssa, lyöden nämä monessa suhteessa. On totta, ettei hänellä ole median jatkuvaa rummutusta takanaan kuten Niinistöllä, mutta se ei tarkoita sitä, että hän olisi pelkkä marginaaliehdokas. Vanhojen suurten puolueiden asema on koko ajan rapautumassa ja samoin on perinteisen median kuninkaantekijän asema.
Jos Haavistosta tulisi presidenttimme, en olisi ulkopolitiikastamme huolissamme. Pientä huvitusta olisi Iranin suurlähettilään kättelytavan seuraamisessa tällä kertaa. Toki Haaviston voitto olisi iso yllätys minulle.
Olen siis valmistautunut Niinistön presidenttiyteen, mutta ehkä jätän ääneni ainakin 1. kierroksella "paremmalle" ehdokkaalle.
Tänään minä rasistinen sovinisti listaan: Väyrynen, Essayah ja Haavisto ovat parhaat ehdokkaat.
Olen rotuerottelija, en rotusortaja.
Neljä parasta minun mielestäni on aakkosjärjestyksessä:
Sari Essayah, Pekka Haavisto, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen. Paavo Väyrynen pääsi listalleni, koska hän on mielestäni Paavoista paras.
Niinistö saa yhtä paljon ääniä kuin muut ehdokkaat yhteensä.
Mielenkiintoinen keskustelu, koska itse pihvi eli presidentin tehtävän pohdinta puuttuu.
Mielestäni on ensin syytä miettiä, millainen on presidentin tehtävä.
Vasta sitten voi asettaa ehdokkaita johonkin järjestykseen.
Presidentti vastaa mm. ulkopolitiikasta hallituksen kera.
Lisäksi hän on puolustusvoimien ylipäällikkö.
Häneltä edellytetään myös arvojohtajuutta eli mm. sosiaalisiin epäkohtiin puuttumista, mutta vain periaatteellisella ja moraalisella tasolla.
Hän myös edustaa maatamme eri foorumeilla.Tätä asiaa on syytä korostaa.
Presidentti on Suomen PR-lähettiläs numero yksi.
Onko niin, että presidentin edustustehtävä on joiltakin unohtunut?
Suomen presidentillä on vielä todellista valtaa, mutta seremoniallinen valta on yleistä demokratioissa.Tähän suuntaan meilläkin ilmeisesti edetään.
Toivottavasti kansalaiset muistavat äänestäessään sen, että maamme presidentin tehtävänä on myös Suomen myönteisen mielikuvan vahvistaminen.
Oma " tykkääminen" ei ehkä takaa parasta valintaa, jollei ehdokkaan näkemyksiä tunne.
Harva Kokoomuksessa on kuitenkaan miettinyt sitä ikävää mahdollisuutta että oleminen presidenttipuolueena voi aikaa myöten alkaa syömään puolueen kannatusta. Näin kävi Maalaisliitto/Keskustalle ja SDP:lle aikoinaan. Presidenttipuolueen asema voi muodostua ongelmalliseksi.
Toisaalta Kokoomuksessa ei kannattaisi juhlia vielä liian aikaisin. Voi nimittäin olla mahdollista että äänestäjien joukossa koko ajan kasvava joukko, ne jotka eivät koe vasemmisto-oikeisto-jaottelu enää mielekkäänä, voivat lähteä hakeutumaan yllättäen jonkin ehdokkaan taakse joka on jäänyt vähälle huomiolle toistaiseksi. Sellainen nimittäin voisi olla Haavisto tai Biaudet.
Käyty vaalikamppanja on jo tähän mennessä osoittanut miten tavattoman merkittäväksi asiaksi kansankosiskelu, populismi, on noussut kaikkien suurten puolueiden ehdokkaiden argumenteissä. Niinistö on ollut eräs pahimmista tuulenhaistelijoista. Harvalla on idea mihin suuntaan Suomi etenee esim. 2020-lukua ajateltaessa. Mikä on Euroopan Unionin tulevaisuus? Kaatuko se? Ja mitkä olisivat sen seuraukset Suomen kannalta?
Hyvä huomio tuo Niinistön yliarviointi äänestäjämarkkinoilla.
Jos muistan oikein niin tutkimusten mukaan viime vaaleissa huomattava osa kokoomuslaisista naisista lipesi Halosen taakse. Miksi sama ei voisi tapahtua nytkin ? Joko Biaude tai Väyrynen voisi olla porvarisnaisille sopivampi tuotevaihtoehto. Varsinkaan kokoomuksen vanhempi naisväki ei välttämättä fanita Salea. Ennen vaaleja markkinoilla voi sattua mitä tahansa joka kääntää ehdokkaiden kannatusluja. Ja Niinistölle voisi sattua "Hamiltonit", eli kuten muistamme 2007 Hamilton oli lähes varma F1 mestari, mutta loppupeleissä Räikkönen kurvasi edelle.
Jos kuitenkin edelleen puhutaan Euro kriisistä, kuntauudistuksesta tai ulkopolitiikan johtamisesta niin silloin Niinistö lienee vahvoilla. Uusia avauksia kaivataan, Niinistö on silloin epävarmimmillaan kun aletaan puhua muusta kun taloudesta ja juridiikasta. Ja tähän suuntaan kilpailjoiden/toimittajien pitäisi keskustelua johdattaa tulevissa paneeleissa, jos meinataan saada aikaan kunnon kisa.
Suomen kielen opettajani Kirsti Mäkinen SYK:ssa kertoi, että johtopäätöksiä ei tehdä, vaan johdot vedetään sähköliikkeessä. Sari on todellakin yllättänyt meidät myönteisessä mielessä.
Kyllä johtopäätöksiä tehdään. Olen ihan oikeasti istunut Kirsti Mäkisen tunneilla.
Nyt en enää ihmettele ylioppilaslautakunnan päätöstä laskea Kirsti Mäkisen kannasta huolimatta molempien suomen kielen aineideni pistemäärään laudaturista 85:een. Terveisin: Ikuinen seiskan oppilas.
Olette oikeassa Olli ja Jouni. Niitä tehdään eikä vedetä. Opettajani ei tosin ollut sama kuin teidän, mutta tiukka kielenvartija Suomen Ateenassa eli Jyväskylässä. Niillä tienoin, muutoin, puhutaan parasta suomea.
Tiesittekö sen? Tai ainakin puhuttiin. Voihan olla , että helsinkiläinen nuorisosössötys ja nenäänpuhuminen on levinnyt jo sinnekin.
En tosin voi vedota empiiriseen tietoon, koska olen olen viihtynyt pääkaupunkiseudulla jo kymmeniä vuosia, viimeisimmät neljä Töölössä.
Korjaan allaolevaa kommenttiani. Otaksuin, että moitit ilmaisua
" johtopäätöksiä vedetään", mutta asia olikin päinvastoin.
Siis: niitä nimenomaan tehdään eikä vedetä. Tämä " vetäminen" on svetisismiä eli huono käännös ruotsista.
Johtopäätöksiä ei tehdä eikä vedetä, eikä asioita tehdä esimerkiksi pitkällä juoksulla. T. Kielipoliisi.
No niin, annamme asian olla. Pidä toki käsityksesi,
minä ( ja Jouni) pidämme omamme.
"Vetää johtopäätös" voi olla myös anglisismi. Nykyään se on todennnäköisempää. Mutta suomessa johtopäätöksiä ei vedetä eikä työnnetä. Sanan "johtopäätös" voi korvata esim sanalla "päätelmä", niin ei tule valittamista.
Ilaskivi on niin kokenut poliitikko, että hänen havaintonsa Lipposen Niinistöön kohdistuvasta piikittelystä täytyy olla hänelle valaistunut IRL (todellisessa elämässä).
Miksiköhän minä, vähemmän kokeneena, mutta demari-poliitikkona, en tätä piikittelyä ole havainnut?
Koska olen lähtöisin Kouvolasta, minulla on aika hyvä "naju" porvareihin ja porvareiden arvoihin, joita en isosti hyväksy.
EPP (EU:ssa) ja kuntatasolla markkinaliberalismit ovat kovasti käyneet hermoon (SoTe-palvelujen privarisointi, peruspalveluiden ulkoistamiset jne jne).
Ehkä tässä on niin, että meillä on yhtä eriväriset klasit silmillämme kuin eräässä hyvin tunnetussa suomalaisessa Tsadin kokoomus-demariperheessä Käpylässä muinoin (Korvenheimo)?
Niinistö on liian hajuton ja mauton. Ei hänestä ole kansan mieheksi. Mies ei uskalla tuoda persoonaansa ollenkaan peliin. Ellei sitten aseman turvin avaudu.
Aika perinteinen tuomari joka on jämähtänyt hovioikeusaikansa virkamieskäsitykseen.
Luin hämmästyneenä tiedon Pekka Haaviston EU-tiedoston cv:stä.
Hän esittelee siellä itsensä professoriksi, koska on luennoinut jossain brittiyliopistossa.Perustelussa hän kertoo saaneensa yliopistosta käyntikortin, jossa ko. titteli esiintyy.
Kuitenkin hänen koulutuksensa on ylioppilas.
Tämä tieto on peräisin Suomen Kuvalehden nettisivuilta.
Kiitos, ei tämä ole vakavaa. Nyt pääsette minusta toistaiseksi eroon, lähden jouluksi ja vuodenvaihteeksi Las Palmasiin.
Niinistö on pelannut presidenttipeliä viime presidentinvaaleista lähtien, joten onko tuo nyt kummakaan juttu että kannatus on alustavasti mitä on. Ikävä tosiasia vaan on, että tällä hetkellä Sauli tuntuu keskittyvän lähinnä kannatuksensa ylläpitoon, eikä siksi tunnu uskaltavan ottaa kantaa juuri mihinkään. Sinänsä tämä on hyvä, koska toivon mukaan väki alkaa hiljalleen heräilemään siihen, mistä Niinistö-ilmiössä on pohjimmiltaan kyse: positiivisen imagon luomisesta, vailla kummoistakaan näyttöä siitä, millaista johtajuutta Niinistö osoittaisi mikäli tulisi valituksi presidentiksi.
Itse haluan presidentin jolla on lujaa näyttöä ulkopoliittisesta osaamisesta, hyvät kansainväliset kontaktit sekä uskottavuutta johtajana. Sanomattakin selvää, että valintani on Lipponen.

Kommentoi 55 kommenttia