Setelirahoitus - mörkö vaiko auttaja hädässä?
Palataanpa ajassa taaksepäin, Suomen suureen pankkikriisiin 1990-luvulla. Kansa maksoi kasinotalouden seurauksista, pankkeja kaatui, rahoitus meni takalukkoon, reaalitalous joutui laman kouriin. Muistaako kukaan enää sellaisia nimiä kuin Kansallis-Osake-Pankki, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki jne, tai suurta, maan laajuista säästöpankkiverkostoa? Nuorempi polvi ei ole ehkä kuullut puhuttavankaan, me vanhemmat puistelemme päätämme ja toivomme, ettei sellainen tilanne enää toistuisi.
Mutta onhan se toistunut, jopa Euroopan laajuisena tällä kertaa. Edellinen varoitus tuli USA:sta, jossa Lehman Brothers, asuntoluotottajat sekä joukko investointipankkeja joutui vaikeuksiin. Ahneille tuli ikävä loppu, optiopolitiikka johti seurauksiin, joita vieläkin muistellaan.
Nyt siis taustalla Irlanti, Espanja ja Kreikka sekä kauempana Islantikin omine karmeine kokemuksineen. Taas on "kannustettu" sijoittajia etsimään korkeita tuottoja, ja mistäpä muualta, kuin hyvää tuottoa antaneista kriisivaltioitten velkapapereista. Kumpi syntipukki, kumpi kana ja kumpi muna, kriisivaltioitten vastuuntunnoton budjettipolitiikka vaiko finanssisektorin voitontavoittelu, se on sivuseikka. Ne liittyvät yhteen ja ne sitten muodostavat sen kuvan, jota parhaillaan katselemme, pelko mielessä, uhkakuvista kertovia uutisia ja kannanottoja lueskellen.
Eniten tavallisia kansalaisia ovat kiinnostaneet päätökset, joitten avulla julkista budjettirahaa on siirretty kriisimaitten allijäämiä kattamaan. Asiansa hyvin hoitaneitten maitten veronmaksajat, suomalaiset joukossa, toteavat eurojensa ja senttiensä siirtyvän yli rajojen suunnattuihin apupaketteihin. Lisää ja lisää. Tilapäistä ja vakinaista vakausrahastoa kasvatetaan, aikataulun kiirehtiminenkin on puheenaiheena.
Mutta taka-alalle ovat jääneet eräät toiset uutiset, eikä paljoa ole niissä läytetty oikeaa termiäkään. Se on kerrottu, että esim. Euroopan Keskuspankki on hankkinut peräti 150 mrd euron verran kriisimaitten velkakirjoja. Uutisvirrassa välähti tieto siitäkin, että on niitä myös Suomen Pankin salkussa, ja että on myös IMF harrastanut samaa politiikkaa.
Mistä siis tällöin on kysymys? Setelirahoituksesta tietenkin, asian pelkistäen ja oikeaa termiä käyttäen. Keskuspankit, joitten periaatteellinen tehtävä on toimia pankkien "lender of last resortina", viimekäteisenä maksuvalmiuden turvaajina, ovat toisin sanoen luoneet ostovoimaa, "painaneet seteleitä",turvatakseen kriisimaitten likviditeettiä. Taustalla on ollut vahva usko siihen, että näin pahin voitaisiin välttää ja lamasta selvitä. Ja keskuspankkienkin takaajina ovat perimmiltään veronmaksajat.
Nyt siis setelirahoitus on pelastajan roolissa - auttaa vai liventääkö, se nähdään. Mutta entä meillä sen suuren pankkikriisin aikoihin? Kun tilanne näytti ajautuvan umpikujaan, tein julkisuudessa ehdotuksen vastaavanlaisesta menettelystä: Suomen Pankin olisi ostettava valtion velkapapereita markkinoilta.
Siitä syntyi ennennäkemätön kritiikin aalto. Aina korkeasti oppineet tiedemiehet, professori Klaus Waris esimerkkinä, poliitikoista puhumattakaan - hyvä ystäväni ja tuolloinen Kokoomuksen presidenttiehdokkuudesta kanssani kilpaileva Pertti Salolainen päällimmäisenä - riensivät torjumaan ajatuksen. Se on keino, joka johtaa hallitsemattomaan inflaatioon, oli tärkein vasta-argumentti, eikä sellaista ole harrastettu sitten sodan jälkeisen ajan. Niinpä sitten likviditeettikriisi kärjistyi, lama syveni ja viittä vailla oltiin tilanteessa, jossa Suomen valtio olisi ajautunut maksukyvyttömäksi.
Nyt siis kansainvälisillä markkinoilla hyväksytty pelastuskeino, auttaja hädässä. Silloin meillä mörkö, jota tulisi kaikin keinoin välttää. Muistuu vaan mieleeni entisen virkamieshallituksen pääministerin Rainer von Fieandtin, jota pääministerin sihteerinä avustin, toteamus: Toisenlaisissa olosuhteissa on noudatettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa. Näin ne ajat muuttuvat ja muuttuvat näkemyksetkin. Onko opittu ja mitä nyt seuraa, sen aika näyttää.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Myös Suomen Yhdyspankin olisi pitänyt saada kaatua. Ehrnroothit taisivat kuitenkin vetää pidemmän korren ; )
Nostan tähän kohtaan kohteliaimmin esiin Jouni Snellmanin mainitseman Yhdyspankkiin liittyvän asian. Tunnetaan myös nimellä SYP1-SYP2 järjestely.
http://www.promerit.net/yhdyspankki.htm
Jos jollakin on nostaa linkkauksen kautta esiin tekijäpuolen näkemys asiasta, niin uskon sen kiinnostavan kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Talouslähihistoriamme tunteminen on mielestäni erittäin tärkeä asiakokonaisuus.
Tuota..mihinkäs tästä päästään. Kokoomuksessa ei ymmärretä taloudesta juurikaan ja toinen mihin päästään on se,että periaatteessa pankit setelirahoittavat jatkuvasti myydessään velkaa lisää ja lisää. Miksi se ei pelota hallitsemattomasta inflaatiosta?
Ollaankohan kyseisessä puolueessa yhtään kartalla mistään asiasta vai näytelläänkö siellä vain niin pirun kyvykkäitä?
Jos Suomen Yhdyspankkikin olisi kaatunut, mitä olisi jäänyt jäljelle ja minkälaisin seurauksi, Jouni Snellman?
En voi tietää, kuka kulissien takaisen pelin olisi voittanut, tuskin ainakaan ruotsalainen pankki. Sen tiedän, että pankkitukeen liittyvät veronkorotukset ja talouselämän yleinen valtiollistuminen tappoivat maasta yrittäjyyden lähes kokonaan. Pankeissa tehtiin virkamiesten vallankumous, jossa keinot olivat usein hyvinkin likaiset.
Neuvostoaikainen hallintomme säilytti asemansa lainaamalla ulkomailta rahaa. Mutta nyt on tarjoilija tuonut laskun pöytään.
Ei pankkituki kaatanut yrittäjyyttä. Se kaatoi vain huonot yrittäjät, ja osan yrittäjistä, ketkä olivat halunneet minimoida lainoista koituvia kuluja valuuttariskin uhalla. Yrittäjä ryhtyi kasinopeluriksi. Ja hävisi.
Talous osittain ylikuumeni yrittäjien pankeista hakemien lainojen takia. Kun talous romahti, pankit hakivat takaisin omiaan. Joskus hieman ronskilla kädellä ja jopa härskisti, mutta heillä oli siihen oikeus. Huonot yrittäjät kaatuivat, vahvat jatkoivat laman yli.
Miksi pankkeja tuettiin? Pankeilla on tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Pankit lainaavat rahaa jopa valtioille. Haluaisitko, että oma pankkisi toimisi kuten VR?
Jenilainoja sun muita välittäneet pankit vasta kasinopelureita olivatkin. Sillä hetkellä kun EU tai valtio koskee omaan pankkiini, talletan rahani patjan alle.
Shemu P: samaa logiikka noudatten, miksi huonoja pankkeja pitää tukea? Eikö tämä yrittäjäriski koske pankkeja ? On helppo huudella sivusta ja pelata toisten rahoilla!
Kaikki kaatuvat pankit olisi pitänyt ottaa valtion/Suomen Pankin haltuun SKOP:n tapaan ja pääomittaa keskuspankin toimesta. Se olis ollut edullisin kansantaloudellisesti (ja markkinatoudellisesti opettavaista).
Tehdyllä väärällä tavalla pankeille avattiin loputon pirullisen teräväpiikki, johon pankit löivät kymmenin tuhansin pienyrittäjiä ja asuntosäästäjiä piittaamatta juurikaan akordimahdollisuudesta tai lainakoron huojentamisesta. Luvuton määrä yrittäjiä ajautui konkurssiin tarpeettomasti ja kenties tuhannet tekivät itsemurhan. Niin terävä oli se valtion myöntämä piikki pankkien käsissä.
Kuka on kantanut vastuun?
Miksi kaikki kaatuvat pankit olisi pitänyt valtiollistaa? Mitä pankkeja olisi jäänyt jäljelle? Samaa yrittävät Barroso ja Regling tänään, saa nähdä kuinka käy.
SYP olisi päätynyt valtion haltuun ja omistajat menettäneet omaisuutensa.
Ahon/Viinasen hallitus pelasti epäonnistuneiden sijoittajien omaisuuden veronmaksajien rahoilla
Niin, eihän setelirahoitus sinänsä ruoki inflaatiota juuri enempää kuin lainoittaminen. Suomessa oli tosin sotien jälkeen 50-luvulla voimakasta inflaatiota, mutta täytyy ottaa huomioon, että silloin oli markkinoiden tarjonta huomattavasti rajoittuneempaa kuin tämän päivän kilpailutilanteessa.
Setelirahoitus on dopingia, mutta joskus sitäkin tarvitaan hädässä.
Tärkeintä olisi, että maailmaan saataisiin sellainen järjestys, jonka puitteissa sijoittajat vastaisivat tosiasiallisestikin kaikista riskeistään. Kun pankkien pelastus valtiovallan taholta olisi "kiellettyä", niin pankit miettisivät tarkkaan ennen kuin juoksisivat kuola valuen korkeakorkoisten riskipapereiden perässä.
Eikö bilateraalinen kauppakin ollut eräänlaista ”rahan painamista”. Kun suomalainen vientiyritys myi tavaroita Neuvostoliittoon, se sai saatavansa heti kun saatava oli merkitty Suomen Pankin clearing-tilille ja rahan tai saatavan edellyttämän tuonnin saaminen Neuvostoliitosta jäi valtion huoleksi. Vakuuksia mahdollisten luottotappioiden varalta ei tunnettu puolin eikä toisin.
Taloustieteilijä Tauno Tiusanen kertoo Elämä rautaesiripun varjossa –kirjassaan, että öljyn hinnan lasku 1980-luvun puolivälissä aiheutti Suomelle sopeutumisvaikeuksia: myimme paljon tavaroita Neuvostoliittoon, joka ei pystynyt maksamaan niistä meille viennillään. Kun Neuvostoliitto romahti, myös saatavat tavaroiden myynnistä Neuvostoliitolle jäivät saamatta ja kun osa viennistä oli myyty clearing-tilin ohi, myös nämä tavarat jäivät maksamatta ja suurin osa niistä jäi pankkien luottotappioiksi. Venäjä makseli sitten clearing-tilille jääneitä velkoja mm. ilmatorjuntaohjuksilla.
NL jäi velkaa n 3,6 miljardia markkaa eli 600 miljoonaaeuroa.Kun koko viennin arvo oli noihin aikoihin 16 miljardin euron luokkaa niin ei summa valtava ollut.
Luottotappiona 50 vuoden viennistä summa oli marginaalinen verrattuna länsiveinnein luottotappioihin
Pankeille ei syntynyt tappioita,sillä valtio maksoi saatavat suomalaisille osapuolille ja peri sitten erilaisina suoritteina ja rahana Venäjältä.
NL jäi velkaa n 3,6 miljardia markkaa eli 600 miljoonaaeuroa.Kun koko viennin arvo oli noihin aikoihin 16 miljardin euron luokkaa niin ei summa valtava ollut.
Luottotappiona 50 vuoden viennistä summa oli marginaalinen verrattuna länsiveinnein luottotappioihin
Pankeille ei syntynyt tappioita,sillä valtio maksoi saatavat suomalaisille osapuolille ja peri sitten erilaisina suoritteina ja rahana Venäjältä.
Kansainvälisten investointien suojaa purettiin 90-luvulla, ennen kuin lama iski. Minkälaisia vaikutuksia tällä rahalla oli talouteen? Eikö nimenomaan ulkomailta syötetty ale-valuutta sotkenut Suomen talouden? Aiheutti inflaation, joka pyrittiin korjaamaan devalvaatiolla (paperiteollisuuden eduksi), mutta sen seurauksena ulkomaisten lainojen maksaminen muuttui lähes mahdottomaksi.
Mielestäni koko kuvio noudattaa ihan yleistä kuplan puhaltamisen logiikkaa. Ensin kaadettiin ulkomailta halpaa rahaa markkinoille, saatiin ne ylikuumenemaan ja Suomen Pankin vastaus, devalvaatio teki sen jälkeen tehtävänsä. Markkinoilta katosi raha, tuli lama, eikä rahaa ollutkaan maksamaan ulkomaanlainoja ja niiden kasvaneita kustannuksia.
Miksi ja kuka päätti, että Suomi tekee taloudellisen itsemurhan ja asettuu kiltisti kansainvälisten rahoituslaitosten velkakoukkuun? Oliko suomalaiset päättäjät näin tyhmiä vai tarjottiinko porkkanaa?
Yksinkertaistat nyt hiukan liikaa silloista tilannetta ja sen syitä.
Valuuttalainat sallittiin 80-luvun lopun talousbuumin aikana ja silloin Suomi revalvoi markan. Tämän seurauksena muuten Suomen BKT per capita keikkui maailmantilaston kakkospaikalla vuoden 1990 keväällä.
Lama alkoi kuitenkin jo syksyllä 1990 kuin veitsellä leikaten. Loppukesästä lisenssivirasto lopetti idän bilateraalikaupan luototuksen ja Neuvostoliiton vienti loppui kuin seinään. Seurasi konkurssiaalto ja työttömyyskäyrä ampaisi jyrkkään nousuun syys-lokakuussa.
Silloin ei markkaa enää olisi ollut syytä puolustaa niin kuin Kullberg ja Hämäläinen uhosivat, vaan jonkinlaiseen devalvaatioon olisi pitänyt mennä jo aiemmin ja hallitummin. Devalvaatio tuli sitten pakkorysäyksellä vasta puolitoista vuotta myöhemmin, kun ei ollut enää muutakaan tehtävissä. Viinanen menetti tonninsa maikkarin toimittajalle.
Varmasti yksinkertaistan, koska olin silloin 10-vuotias. Haluaisin siksi hyvän kokonaiskuvan aikakauden tapahtumista.
"Tämän seurauksena muuten Suomen BKT per capita keikkui maailmantilaston kakkospaikalla vuoden 1990 keväällä."
Niin, koska markkinoille työnnettiin ylimääräistä valuuttaa. Kasvoiko tuotanto? Missä muualla tämä BKT:n kasvu näkyi, kuin pankeissa ja asuntojen hinnoissa? Jäikö tästä rahasta mitään jälkeä? Muuta kuin massiiviset velat, jotka pyyhki tsunamin lailla suomalaisia pienyrittäjiä?
Tiedän, että Neuvostoliiton ja Venäjän tapahtumat liittyvät asiaan. Bilateraalikauppa taisi kuitenkin olla 0-summapeliä? Vienti ja tuonti olivat suht tasan? Jäikö Suomen ulkomaankaupan vaihtotase negatiiviseksi? Valuuttalainojen aiheuttama vaje taloudessa ei varmasti tätä tilannetta helpottanut. Devalvointi vielä vähemmän...
Noita lankoja kun yhdistelee, niin jää sellainen vaikutelma, että Suomi jäi suurvaltapolitiikan jalkoihin? Arvattiinko Neuvostoliiton romahtaminen sittenkin lännessä? Oliko nämä valuuttalainat osa strategiaa, jolla Neuvostoliitto saatiin polvilleen? Jos lännessä tiedettiin seurauksen, niin Suomen talouden velkaannuttaminen ennen Neuvostoliiton romahtamista, lähinnä varmistaisi Suomen tulevaisuuden lännen vasallivaltiona?
Voisin antaa suomalaisille poliitikoille synninpäästön, jos näin tapahtui. Ei varmasti ollut helppoa aikaa yhdellekään päättävässä asemassa olevalle. Osa huonoista päätöksistä on varmasti tehty pakon sanelemana tai "parhaan tiedon valossa" (joka ei sitten ollutkaan niin hyvää tietoa). Lahjontaa, kiristystä ja harhaanjohtamista on tullut monesta suunnasta.
"Niin, koska markkinoille työnnettiin ylimääräistä valuuttaa. Kasvoiko tuotanto? Missä muualla tämä BKT:n kasvu näkyi, kuin pankeissa ja asuntojen hinnoissa?"
Tuotanto kasvoi, koska ihimisillä oli rahaa ostaa tuotteita. Myös maailmanmarkkinat vetivät hyvin 80-luvun lopulla. Öljy oli halpaa ja maailma näytti auvoiselta. Muistan kerran istuskelleeni töölöläisen kapakan terassilla kesällä 89 Ilta-Sanomia lukien. Siinä oli pilapiirroksessa mammuttimaisen kokoinen hahmo nimeltään "Suomen talous". Alla luki teksti: "Milloinkahan Suomen talouden kasvun kiihtyminen loppuu ja jää jäljelle vain pelkkä kasvu?"
"Jäikö tästä rahasta mitään jälkeä? Muuta kuin massiiviset velat, jotka pyyhki tsunamin lailla suomalaisia pienyrittäjiä?"
Joillekin jäi, jotka olivat välttäneet juppitartunnan ja eläneet säästeliäästi. He nauttivatkin koko laman ajan sitten huippukoroista määräaikaisilla talletustileillä. Kun maassa vallitsi deflaatio ja pankkikorkoa sai yli 10%, niin ei siinä enää osakkeita osteltu. Pörssi oli aivan lamassa.
"Bilateraalikauppa taisi kuitenkin olla 0-summapeliä? Vienti ja tuonti olivat suht tasan? Jäikö Suomen ulkomaankaupan vaihtotase negatiiviseksi? Valuuttalainojen aiheuttama vaje taloudessa ei varmasti tätä tilannetta helpottanut. Devalvointi vielä vähemmän..."
Lisenssivirasto rahoitti idänkaupan suomalaisille yrityksille. Sen olisi pitänyt saada clearingtililtä rahat takaisin Neuvostoliitosta tulevan tuonnin arvolla, mutta tuontia ei löytynyt niin paljon kuin olisi tarvittu. Neuvostoliitto jätti romahtaessaan Suomelle jättivelat, jotka Venäjä kuittasi maksetuiksi joskus 90-luvun lopussa.
Ei Suomen ulkomaankaupan vaihtotase negatiiviseksi mennyt, koska suomalaisilla ei ollut enää varaa ostaa tuontitavaroita. Ulkomaankaupan kokonaisarvo sen sijaan romahti. Devalvointi ilman muuta auttoi vientiteollisuutta.
Mika Tiivola ja Jaakko Lassila hymyilivät vielä tuohon aikaan leveästi. Tuhon siemenet oli kuitenkin jo kylvetty Tukholmassa ja Zurichissa. Ehkä tuolloin oli jo päätetty, että kaikki pannaan Juhani Riikosen syyksi.
Kannuksen Kennedy Esko Aho kiipesi Nokiaan asti : D
Kun sinulla Raimo Ilaskivi on vuosikymmenten vankka ja laaja kokemus pankki- ja finanssisektorista, niin mitä viikon päässä pidettävässä euromaiden huippukokouksessa pitäisi päättää ja saada tilanne hallintaan. Ja miten kansainvälistä pörssi- ja pankkisektoria tulisi valvoa, ettei oltaisi taas nykyisenkaltaisessa tilanteessa. Euromaita ovat hanakasti neuvomassa mm. USA ja Englanti, joiden julkinen talous on pahasti velkaantunut. Ja miten näet Suomen tilanteen.
Minua on pitkään vaivannut kysymys taloudessa,että miksi valtion pitää olla velkaa jollekkin?
Mihin tälläinen perustuu. Osaisiko ehkä herra Ilaskivi kertoa tähän jonkun selityksen.
Valtio kuitenkin voisi itsekkin luoda rahaa eikä lainata sitä pankilta.
Jotta voisimme elää yli tulojemme. Järkevää syytä valtion velkaantumiselle ei ole. Toki voidaan perustella useammankin kansantalouden asiantuntijan toimesta miksi valtiolla on 'hyvä olla velkaa' ja 'kuinka valtion velkoja ei kannata maksaa kokonaan takaisin'.
Mutta vanha totuus on tässäkin paikallaan.
On paljon mukavampi olla velkoja kuin velallinen.
Sanoi aasiantuntijat mitä tahansa.
No siinä tapauksessa kannatat siis Suomen antamia Kreikkalainoja?
Toki, jos on toivoa että ne maksetaan takaisin. Minun puolestani Suomesta voidaan kehittää vaikka maailman valuuttapankki joka lainaa rahojaan - kun vain ehdot ovat kohdallaan sekä riskienkartoitus.
Mutta. En usko, että yksikään 'oikea' luotottaja olisi myöntänyt Kreikalle uusia lainoja - tai sitten olisi vaatinut ns. oikeat vakuudet vaikkapa Kreikan kultakannasta.
Mutta kohta ei tarvitse ruikuttaa. Tämähän oli jo Euro-Ollinkin arsenaalissa.
Miten yhteiskuntaa rajoitetaan tälläisellä,että valtioiden pitää lainata rahaa pankeilta..nythän periaatteessa pankkiiri päättää saako jokin valtio rakennuttaa sairaalan tms.. melko typerää ja lapsellista.
Koska velanotolla on poliitikkojen parempi miellyttää kansalaisia(haluavat tulla uudelleenvalituksi) Jos velkaa ei otettaisi verot olisivat 100 % eikä sekään riittäisi kattamaan menoja, niitä menoja joita mm. sinä Vellu olet tiukasti puolustamassa.
Lapset ja lastenlapset ja lastenlastenlapset maksavat utopiasi...
Hei A-L...sovitaanko,ettet höpise toisten utopioista jos päivittäin jaarittelet omastasi?
Mielestäni kuulut kovasti tuohon lapselliseen ja typerään porukkaan joka haluaa rahanvallala kiristää ihmisiä..olisko aika jo kasvaa aikuiseksi.
Ja mitäköhän menoja minä olen puolustamassa?
Me kansa valitsemme ketkä poliitiikot päättävät asioita puolestamme. Meidän on vielä valintamme jälkeenkin valvottava, että he tekevät oikein päättäessään asioista. Ei kansan velvollisuus lopu äänestämiseen.
Me kansa valitsemme ketkä poliitiikot päättävät asioita puolestamme. Meidän on vielä valintamme jälkeenkin valvottava, että he tekevät oikein päättäessään asioista. Ei kansan velvollisuus lopu äänestämiseen.
Me kansa valitsemme ketkä poliitiikot päättävät asioita puolestamme. Meidän on vielä valintamme jälkeenkin valvottava, että he tekevät oikein päättäessään asioista. Ei kansan velvollisuus lopu äänestämiseen.
Me kansa valitsemme ketkä poliitiikot päättävät asioita puolestamme. Meidän on vielä valintamme jälkeenkin valvottava, että he tekevät oikein päättäessään asioista. Ei kansan velvollisuus lopu äänestämiseen.
"Me kansa valitsemme ketkä poliitiikot päättävät asioita puolestamme. Meidän on vielä valintamme jälkeenkin valvottava, että he tekevät oikein päättäessään asioista. Ei kansan velvollisuus lopu äänestämiseen."
Demokratia on monimutkaisempaa kuin naiivi teoria antaa olettaa...
Eli esim. mikä jonkun toisen mielestä on oikein niin toisen mielestä se on väärin.
Poliittinen järjestelmämme perustuu enemmistön diktatuuriin.
Ja useimmat kansalaisista ovat ns. valtiouskovaisia eli he esimerkiksi uskovat että rahaa jakamalla poistuvat köyhyys ym. joten he äänestävät vain sellaisia poliitikkoja jotka lupaavat heille tällaista.
Ja veroista kansalaiset eivät pidä ja/tai poliitikot eivät uskalla kustantaa lupaamiaan etuja veroilla tai korottaa niitä koska silloin on vaara että he menettävät asemansa, eivät tule uudelleenvalituksi
Velanotosta ei ole välittömiä ja näkyviä seurauksia siksi se on tullut poliittisille päättäjille suosituksi keinoksi maksattaa "hyvinvointivaltion" menot. Maksaminen on tulevien sukupolvien harteilla.
Katsopa tätä kuvaa...
http://suomitoday.fi/absurdistaninsanomat/paivan-kuva/valtiovarainminist...
...kuinka iloisena valtiovarainministeri Urpilainen on kuvassa uuden budjettikirjan kanssa vaikka on juuri päättänyt että Suomi ottaa velkaa ensi vuonna 7 miljardia...
Siinä sivussa poliitikot kasvattavat virkamiesarmeijaa ja väsäävät uusia lakeja ja menoja eli suojatyöpaikkoja ja näistä poliitikot ja virkamiehet eivät luovu vaikka mikä olisi...
En ymmärrä sitä että jos kansanedustajat saavat palkkaa niin heitä täytyisi heidän palkanmaksajien vielä erikseen valvoa. Vastuu on kansanedustajilla. Koko edustuksellinen demokratia on mielestäni mätä järjestelmä ja laki on turmeltu kuten taloustieteilijä F. Bastiat kirjoitti jo yli 150 vuotta sitten.
Ja mitä tapahtui eräälle tavalliselle kansalaiselle joka "valvoi" asioita eli teki valituksen taannoisista haamukursseista, sai syyteen mutta silloinen asiasta vastuussa oleva työministeri Tarja Filatov pääsi kuin koira veräjästä ja toimii nyt parhaillaankin päättäjänä eli kansanedustajana.
Miten tämä voi olla mahdollista ja varsinkin "hyvinvointivaltiossa" jota niin tasa-arvoiseksi yms. väitetään?
Osaatko vastata? Kuinka moni tavallinen kansalainen uskaltaa valvoa saamatta syytettä mm. sananvapauteen liittyen?
Todellisuudessa siis edes äänestämisellä ei voi vaikuttaa ja varsinkaan "hyvinvointivaltiota" ei saa kritisoida, esimerkiksi järjestämässämme on paljon seikkoja jotka rikkovat törkeästi yksilönvapauksia ja sopimusvapauksia mutta vastaapas vielä tähän että miksi näitä ei kyseenalaisteta?...
Anna-Leena, mikä estää sinua myymästä omaisuuttasi ja muuttamasta pois Suomesta?
Minua ei ainakaan mikään. Suomessa ei ole pakko asua.
"Anna-Leena, mikä estää sinua myymästä omaisuuttasi ja muuttamasta pois Suomesta?"
Tämä...
http://suomitoday.fi/absurdistaninsanomat/yhteiskunta/valtiojohtoisuus-o...
alkaen kohdista 7.49 ja 0.49
Anna-Leena: Hyviä videopätkiä. Vahvaa asiaa.
Minun mielestä meillä on kuitenkin mahdollisuus vapautua tästä valtioiden alaisuudesta ihan laillisin keinoin. Kerätään 10 miljoonaa vapautta haluavaa ihmistä maailmalta ja laitetaan 10 000€ jokainen peliin (100 miljardia euroa) ja ostetaan jostain Afrikasta maata joltakin Afrikan valtiolta. Perustetaan armeija puolustamaan meitä ulkopuolisilta valtioilta ja olkaamme sen jälkeen vapaita.
Eli mitä sitä turhaan yrittää täällä Suomessa räksyttää ihmisille, jotka eivät koskaan tule uskomaan vapauteen? Etsitään se porukka, joka uskoo ja ostetaan se vapaa maa itsellemme - perkele!
Mitä mieltä olet tällaisesta suunnitelmasta?
"Valtio kuitenkin voisi itsekkin luoda rahaa eikä lainata sitä pankilta."
Oletat siis että valtio on taikaseinä eli mitään vastinetta ei rahalle tarvita senkus vaan valtio ostaa(vaihtaa) tuottamatta mitään itse...
Tiedätkö minkälaiset seuraukset tällaisesta olisi?
Ei valtio luo rahaa vaan pankit, Sillä pankeille on annettu tämä oikeus. Kannattaa lukea esim. suomenpankki.fi:n sivuilta. Siitä asiasta ei valtiota voi syyttää.
Ei valtio luo rahaa vaan pankit, Sillä pankeille on annettu tämä oikeus. Kannattaa lukea esim. suomenpankki.fi:n sivuilta. Siitä asiasta ei valtiota voi syyttää.
Ei valtio luo rahaa vaan pankit, Sillä pankeille on annettu tämä oikeus. Kannattaa lukea esim. suomenpankki.fi:n sivuilta. Siitä asiasta ei valtiota voi syyttää.
Ei valtio luo rahaa vaan pankit, Sillä pankeille on annettu tämä oikeus. Kannattaa lukea esim. suomenpankki.fi:n sivuilta. Siitä asiasta ei valtiota voi syyttää.
"Ei valtio luo rahaa vaan pankit, Sillä pankeille on annettu tämä oikeus. Kannattaa lukea esim. suomenpankki.fi:n sivuilta. Siitä asiasta ei valtiota voi syyttää."
Miten oikein luit kommenttini? Ei siitä ollut kyse vaan siitä kun Vellu Heino ja muut talousdemokratiaa kannattavat haikailevat sitä että valtio loisi tyhjästä rahaa kuvitellen olevan olemassa joku taikaseinä josta voi taikoa rahaa ilman että rahalle on mitään vastinetta...
Mutta nimenomaan valtiota pitää syyttää kontrolloimastaan fiat-raha-järjestelmästä koska fiat-raha on vilpillistä rahaa. Se on tyhjästä luotua rahaa joka ei vaadi (vapailla markkkinoille ominaista) vaurautta tuottavia toimia. Se on vain poliitikkojen "mahtikäsky".
Poliitikot ovat siis tehneet ryöstelyn lailliseksi.
Yhteenveto: rahan luominen tyhjästä on tuhoisaa teki sitä pankki tai valtio
Mikä vahvistaa virallisen maksuvälineen? (eli mikä on taikaseinärahaa ja mikä konkreettista rahaa).
Sillä, onko liikkeelle laskettu vaihdon väline pieniä kiviä vai joulupukin naamoja, ei ole mitään merkitystä (paitsi väärennettävyys). Se, että valtio hyväksyy tämän vaihdon välineen vastikkeena verovelalle, tekee siitä käyvän valuutan. Mitään taikaseinää ei ole olemassa. Valtio tuottaa palveluja, jotka sen velvollisuuksiin kuuluu. Koska valtio ei ole kansalaisistaan itsenäinen toimija, se joutuu käyttämään kansalaistensa työaikaa ja valtion maaperällä olevia resursseja.
Tämä kulu, joka on ihmisten aikaa ja resursseja, muunnetaan veroiksi. Verojen tehtävänä on kattaa niiden ihmisten työpanos, jotka tuottavat valtion palvelut. Verot kerätään niiltä yhteiskunnan jäseniltä, jotka eivät osallistu valtion tehtävien suorittamiseen.
Valtio, joka työntää markkinoille rahaa, ilman vastiketta, leikkii taikaseinää. Valtio (tai taho) joka vaatii veroa (tai korkoa), ilman vastiketta on rikollinen (moraalin näkökulmasta). Sen toiminnalle ei ole mitään oikeutusta.
Se, miten tehokas panos - tuotos -kone meidän nykyinen valtio on, on kokonaan toinen kysymys. Sen purkamiseen voisi käyttää paljonkin aikaa ja uskon, että se maksaisi itsensä takaisin...
Samalla voitaisi miettiä valtion tehtäväkenttä uudelleen. Nyt siitä on tullut asia- ja arvokysymysten sekasotku. Esim. avioliitosta keskusteleminen ei mielestäni kuulu valtion päätöksentekoelinten toimialueeseen. Selvä raja, ettei poliitikoista tule uutta papistoa, joilla on mielestään oikeus päättää kaikesta maan ja pään välillä.
AP: Se, että valtio ostaa (ryöstämillään tai tyhjästä tekemillään) rahoilla jotain "hyödyllistä" ei ole riittävä ehto rahan arvon säilyttämiselle. Ensimmäinen ongelma syntyy jo verotuksesta/ryöstämisestä, koska valtio voi siten osallistua markkinoille olematta tuottaja. Valtio ei ole tehnyt mitään ansaitakseen päätäntävaltaa rahoihin, eikä tule koskaan tekemäänkään, koska demokraattisen prosessin takaisinkytkentä on käytännössä perverssi: jos valtio ei onnistu tyydyttämään kansalaisten tarpeita verotuksen keinoin, poliitikkojen ja äänestäjien pääsääntöinen reaktio on lisätä valtion osuutta kansantaloudesta.
Markkinataloudessa Apple tai Nokia sen sijaan saavat sitä enemmän taloudellista vaikutusvaltaa, mitä enemmän he onnistuvat palvelemaan asiakkaita (eli markkinoita).
Kun valtio luo rahaa, se onnistuu teeskentelemään, että kakun voi sekä säästää, että syödä; kas kun valtion rahat eivät lopu kuluttamalla.
On mielenkiintoinen kysymys, mitä pitäisi tehdä, kun velallinen ei kykenekään maksamaan: pitäisikö hänen lähteä yhä kalliimpaan pikavippikierteeseen, pitääkö velkojan tyytyä kohtaloonsa (yleensähän sijoittamista kannustetaan tekemään vain rahoilla, jotka on valmis menettämään) vai uskooko velkoja, että paremmalla perintätoimistolla (veljekset Igor ja Lumpio) velallinen suoriutuisikin veloista...
Perinteisesti luotto on muuten jotain, jota ei saada, vaan jota hankitaan. Kun tekee työnsä ja velvollisuutensa sovitusti, ylittää tavoitteensa, voi kasvattaa omaa luotettavuuttaan ja mainettaan eli krediittiään. Tätä hankittua ominaisuutta vastaan ihmiselle tai yritykselle annetaan lainaa, ts. mahdollisuus maksaa myöhemmin. Luottokelvottomat maksavat käteisellä.
Tätäkin kertomusta vastaan todettakoon, että valtioilla ei ole luottoa. Vielä vähemmän niillä voi olla luottoa, jos niillä on oma setelipaino.
Mikset lähde vaihtariksi Somaliaan? Siellä eivät valtio eikädemokratia ole vaivana .
Ja joutuisit aivan oikeasti käyttämään päätäsi eli selviämiseen elämässä
Tuskin huomasit, mutta haluan ennemmin vaikuttaa demokratian ja valtion *sisältöön*. Sitä kutsutaan *politiikaksi*.
Uskoisitko *minulle* rahasi tai vaikka aluksi 50% niistä? Jos et, miksi et? Uskotko ne valtiolle ja jos, niin miksi?
Itse uskon valtioon parissa oleellisessa tehtävässä: ilman valtiota ei ole lakia ja ilman lakia eivät yksilönoikeudet voi toteutua yhteiskunnassa. Ilman yksilönoikeuksia ei ole omistusta, ei taloutta eikä juuri edes elämää -- ei ainakaan minkäänlaista elintasoa.
Valtio sinänsä ei takaa yksilönoikeuksia, ei taloutta, eikä elintasoa, kuten voidaan huomata tarkkailemalla tunnettuja ja menneitä valtioita. Vain siinä määrin, kun valtio-instumenttia käytetään ihmisten yksilönoikeuksien turvaamiseen, voivat rationaaliset yhteiskunnan jäsenet hankkia itselleen ja lähimmäisilleen ansaitsemansa elintason talouden avulla. Moderni sosialivaltio on sekasikiö ylläolevista tavoitteista sillä ristiriitaisella näkemyksellä, että ihmisoikeudet toteutuisivat vain, jos valtio loukkaisi toisten kansalaisten ihmisoikeuksia jakaakseen toisille hyvinvointia. On lähes ihme että tämä "toimii" näinkin hyvin, ottaen huomioon, että mm. setelirahoitus on tämän ideologian viimeisimpiä yrityksiä teeskennellä että sosialivaltio on mahdollinen ja hyväksi ihmiselle.
Aki: sehän on ihan fakta, että valtiota ja veroja ei välttämättä tarvita maksuvälineen arvon muodostumiseen. Voisihan meillä olla esim. Apple -world, jossa ei olisi valtioita, eikä virallista valuuttaa, mutta Applen myöntämät kanta-asiakassetelit toimisivat vaihdon välineenä kaikissa markkinoilla toimivissa yrityksissä.
Huomattavasti parempi vaihtoehto voisi olla globaali ruokarinki.
Päätöksenteonjärjestelmä ratkaisee sen, miten toimiva ja oikeudenmukainen tällainen rakennelma on.
'Valtio olen minä' näin on kai jo joku toinenkin joskus sanonnut tai todennut. 'Valtio' olemme me kansalaiset, jotka sitten toimimme ja teemme työtämme täällä.
Ja raha on syntynyt ja muodostunut ajan saatossa, tosiaan voidaan sanoa tyhjästä, kuten kaikki muutkin mitä näemme tai tunnemme. Eli rahan oikea muodostumisperuste tulee siitä kun tekee työtä, josta joku on jotain valmis maksamaan. Työstä syntyvät 'villat' ja tuotteet tulevat sitten aikanaan markkinoille, joilla sitten jälleen koetellaan onko tuote kuranttia ja aivan ehta -kamaa. Näin yksinkertaista on oikea ja kestävä vapaa 'markkinatalous'.
Ja kuten historioista tiedämme, rosvojakin on aina riittänyt täällä, kun omat kotiläksyt on ehkä aikanaan jäänyt lukematta ja oppimatta.
Kerrohan A-L..jos rahaa ei kerran saa luoda tyhjästä niin minkä verran haluaisit rahaa olevan olemassa tällä hetkellä ?
Kerro jokin tietty summa millä luulet alati kasvavan yhteiskunnan toimivan?
Se mitä minä tarkoitin valtion luomalla rahalla niin mikäs ongelma on siinä,että valtio rakentaisi vaikkapa sairaalan ja loisi järjestelmään sen verran rahaa lisää?
Minua kovasti hämää tuo kohta,että luulette yhteiskunnan toimivan jollakin tietyllä rahamäärällä ja kaikilla olisi mukavaa..kuten jo ennempää tulin sanoneeksi jotain siitä lapsellisuudesta ja typeryydestä niin voin varmaankin vielä uskoa olleeni oikeassa.
"Kerrohan A-L..jos rahaa ei kerran saa luoda tyhjästä niin minkä verran haluaisit rahaa olevan olemassa tällä hetkellä ?
Siis mitä? Ajattelusi on kummallista, miksi ihmeessä pitäisi olla jokin tietty rahamäärä? On nimenomaan juuri siitä kyse että kun talouden annetaan pyöriä vapaasti niin se myös säädeltyy itsestään eli ei ole olemassa mitään "määrärahoja", ainoastaan valtion budjetissa on määrärahoja.
On olemassa käsitteitä "näkymätön käsi" ja "spontaani järjestys", oletko kuullut niistä?
"Se mitä minä tarkoitin valtion luomalla rahalla niin mikäs ongelma on siinä,että valtio rakentaisi vaikkapa sairaalan ja loisi järjestelmään sen verran rahaa lisää?"
Mikä on se vastine "arvo" mihin tuo rahan luominen perustuu? Vai onko se tyhjyys eli "taikaseinä"?...
"Kerrohan A-L..jos rahaa ei kerran saa luoda tyhjästä niin minkä verran haluaisit rahaa olevan olemassa tällä hetkellä ?
"Siis mitä? Ajattelusi on kummallista, miksi ihmeessä pitäisi olla jokin tietty rahamäärä? On nimenomaan juuri siitä kyse että kun talouden annetaan pyöriä vapaasti niin se myös säädeltyy itsestään eli ei ole olemassa mitään "määrärahoja", ainoastaan valtion budjetissa on määrärahoja."
No mistä se raha sitten tulee jollei se tule tyhjästä teidän järjestelmässänne?
On olemassa käsitteitä "näkymätön käsi" ja "spontaani järjestys", oletko kuullut niistä?
Juu..tiedän myös mikä on kaaos-teoria. Mutta sekään ei toimisi yhteiskuntaa pitelevänä voimana. Annetaanko spontaanisti somalien rakentaa muutama ydinvoimala helsinkiin ja annetaan ne poksahtaa..katsos silloin vasta voidaan todeta jotain väärää tapahtuneen..vai miten asia hoituisi teidän spontaanissa järjestyksessä?
Mikä on se vastine "arvo" mihin tuo rahan luominen perustuu? Vai onko se tyhjyys eli "taikaseinä"?...
Mistä nyt arvo tulee rahalle..työnteostako? No kyllähän se valtio joutuu ostamaan sen (otetaan nyt taas vaikka se sairaala)joltain firmalta,mutta sen ei tarvitse velkaantua ostaakseen sitä. Muutenhan talous toimisi aivan samalla tavalla kuin ennenkin ja saisitte toisianne koittaa kilpailla hengiltä,koska luulette sen olevan äärimmäisen ja ultimaattisen evoluution huippua.
"No mistä se raha sitten tulee jollei se tule tyhjästä teidän järjestelmässänne?"
Raha on vaihdon väline, vapaassa markkinataloudessa se perustuisi todelliseen arvoon
- Rahasta on hyötyä ainoastaan mahdollisissa vaihdannoissa; sen hyöty on vaihtoarvossa tai ”ostovoimassa”
- ”Rahan hinta” on lista loputtomasta määrästä vaihtosuhteita kaikkiin markkinoilla oleviin tavaroihin.
- Hinnat ilmaistaan rahassa; niitä ei mitata sillä
Juu..tiedän myös mikä on kaaos-teoria. Mutta sekään ei toimisi yhteiskuntaa pitelevänä voimana. Annetaanko spontaanisti somalien rakentaa muutama ydinvoimala helsinkiin ja annetaan ne poksahtaa..katsos silloin vasta voidaan todeta jotain väärää tapahtuneen..vai miten asia hoituisi teidän spontaanissa järjestyksessä?
Tuskinpa somaleilla on resursseja rakentaa ydinvoimaloita...että heititpäs taas kummallisen ajatuksen...
"Mistä nyt arvo tulee rahalle..työnteostako? No kyllähän se valtio joutuu ostamaan sen (otetaan nyt taas vaikka se sairaala)joltain firmalta,mutta sen ei tarvitse velkaantua ostaakseen sitä. Muutenhan talous toimisi aivan samalla tavalla kuin ennenkin ja saisitte toisianne koittaa kilpailla hengiltä,koska luulette sen olevan äärimmäisen ja ultimaattisen evoluution huippua."
Olet käsittänyt kilpailun väärin eli ei sitä kilpailla itsensä kilpailun vuoksi vaan juurikin siksi että pysyttäisiin hengissä ja kehittymisen takia.
""No mistä se raha sitten tulee jollei se tule tyhjästä teidän järjestelmässänne?"
Raha on vaihdon väline, vapaassa markkinataloudessa se perustuisi todelliseen arvoon
- Rahasta on hyötyä ainoastaan mahdollisissa vaihdannoissa; sen hyöty on vaihtoarvossa tai ”ostovoimassa”"
Vastasitko mielestäsi kysymykseen? Vai oletko noin ulkona asiasta..
""Juu..tiedän myös mikä on kaaos-teoria. Mutta sekään ei toimisi yhteiskuntaa pitelevänä voimana. Annetaanko spontaanisti somalien rakentaa muutama ydinvoimala helsinkiin ja annetaan ne poksahtaa..katsos silloin vasta voidaan todeta jotain väärää tapahtuneen..vai miten asia hoituisi teidän spontaanissa järjestyksessä?"
Tuskinpa somaleilla on resursseja rakentaa ydinvoimaloita...että heititpäs taas kummallisen ajatuksen..."
Ohitit pointin..se,että joku kaltaisesi helppoheikki haluaa rakentaa ahneena ydinvoimalan ja koska ei ole mitään valvontaviranomaisia niin siitä tulee mikä tulee ja ihmiskunta voi olla sillä ainoalla kerralla pyyhitty tältä pallolta. Sekö oli mielestäsi sitä vastuullisuutta?
"Mistä nyt arvo tulee rahalle..työnteostako? No kyllähän se valtio joutuu ostamaan sen (otetaan nyt taas vaikka se sairaala)joltain firmalta,mutta sen ei tarvitse velkaantua ostaakseen sitä. Muutenhan talous toimisi aivan samalla tavalla kuin ennenkin ja saisitte toisianne koittaa kilpailla hengiltä,koska luulette sen olevan äärimmäisen ja ultimaattisen evoluution huippua."
Olet käsittänyt kilpailun väärin eli ei sitä kilpailla itsensä kilpailun vuoksi vaan juurikin siksi että pysyttäisiin hengissä ja kehittymisen takia."
Juurikin näin..olet täysin hakoteillä. Oletko tietoinen,että meillä on teknologiaa mikä takaa kaikille ruuan tällä pallolla..siitä ei tarvitse kilpailla. Kyse on nyt vain siitä,että kauanko me annamme säälittävien ahneiden lapsellisten ihmisten pilata tätä palloa rahan himoissaan. Ja sinun vastauksesi on tähän,että rahan täytyisi päättää kaikesta ja tätä huudat vapauden nimissä.Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen leikkiin enään.
Oletko oikeastaan koskaan miettinyt mitä todellinen vapaus on?
Jos vapautta haluat niin sen saat aivan koska tahansa..se on olemassa nyt ja tässä. Sen saavuttamiseksi sinun ei tarvitse ansaita senttiäkään rahaa..ei hetkeäkään tehdä töitä..ei pienintäkään tovia miettiä yhteiskuntaa ja sen "riistoa" sinua kohtaan. Kaikki tuollainen kuviteltu pinnallinen on vain sinun itsesi keksimää harhaa omaksi vankilaksi..eli suurin vapauden riistäjä itseäsi kohtaan olet sinä itse..melko paradoksaalista sekin.
"Oletko tietoinen,että meillä on teknologiaa mikä takaa kaikille ruuan tällä pallolla..siitä ei tarvitse kilpailla. Kyse on nyt vain siitä,että kauanko me annamme säälittävien ahneiden lapsellisten ihmisten pilata tätä palloa rahan himoissaan. Ja sinun vastauksesi on tähän,että rahan täytyisi päättää kaikesta ja tätä huudat vapauden nimissä.Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen leikkiin enään."
Heh heh, ketähän tässä on hakoteillä...Uskomatonta, kuvittelet että joku toinen tai toiset ruokkivat sinut ilmaiseksi tai vielä pahempaa oletat että se on oikeutesi...(kommentoit samansuuntaisesti aikaisemmin A.Tolvasen blogissa)
Ja mitä tulee tuohon kommenttiisi "säälittävien ja ahneiden lapsellisten ihmisten rahan himossaan" niin kehotan sinua joskus tutkimaan asioiden syitä eikä vain seurauksia. Ja katsomaan peiliin.
Täällä US:n blogisivustolla on jo muutamaan otteeseen kommenoitoitu että sosiaalivaltiot sitä ahneutta ja rahanhimoa vaativat eli kuten mm. Suomi perustuu inflatoriseen velkatalouteen eli se vaatii pysyäkseen pystyssä kulutusta, kulutusta ja vielä kerran kerskakulutusta.
Kertoo paljon siitä että deflaatiota pelätään koska se kaataisi koko tämän systeemin nurin. Normaalissa terveessä taloudessa deflaatio olisi normaalia ja ohimenevää.
Eli sosiaalivaltiot sitä "rahaa huutavat päättäämään kaikesta", en minä ja muut vapaan markkkinatalouden kannattajat.
Vapaa markkinatalous toisi kestävää kehitystä ja olisi ympäristöystävällisempi, koska se perustuisi todelliseen vaurauteen(säästämiseen) eikä velkatalouteen. Kulutettaisiin siis vain siten mihin oikeasti on varaa, oltaisiin varovaisia ja riskien ottaminen olisi ihan toista luokkaa mitä se on nyt.
Noniin..taas päästiin siihen utopiaan. Sulla ei ole kuin fantasia mitä myyt noilla puheillasi. Fantasia jonka pohjana on sinun vääristynyt maailmankuva jumittuneena johonkin ideologiaan.
Mutta ei se mitään.Se on sinun juttusi ja siitä sopii olla ylpeä.
"Heh heh, ketähän tässä on hakoteillä...Uskomatonta, kuvittelet että joku toinen tai toiset ruokkivat sinut ilmaiseksi tai vielä pahempaa oletat että se on oikeutesi..."
Noniin..jos 5% koko ihmiskunnasta tarvitaan tuottamaan ruokaa 100%:lle ihmiskunnasta niin pitääkö meidän oikeasti taistella ja kilpailla tuosta asiasta..olemmeko me niin helkkarin typeriä ja lapsellisia vielä 2000-luvulla? Eikö olisi jo korkea aika päästä eteenpäin näistä vanhoista ajatustottumuksista.
Sanoisinkin näin päätteeksi tähän loputtomaan keskusteluun,että sinun pitäisi katsoa peiliin ja miettiä,että miksi oikeastaan haluaisit vapautta ja mitä sillä tekisit omassa kapitalistisessa maailmassasi,koska olisit siltikin rajoitettu monella tapaa. Oletko koskaan katsonut ihmiskuntaa laajemmalla perspektiivillä ja ajatellut,että se olisi tarpeeksi vastuullinen pärjäämään jokainen yksilönä..näyttääkö se jotenkin siltä? Sinulla on kova halu olla niin yksilöä,vaikka tosiasiassa olet täysin riippuvainen muista.
Tähän ongelmaan törmään aina,kun aletaan keskustella kapitalismista..ja toinen on se,että ammattiyhdistysliikkeet ei olisi sallittuja..vaikka kapitalismissa se on täysin sallittua. Jo tämä kertoo koko ideologian typeryydestä..
Velanotto kuuluu täysin luonnollisena osana markkinataloutta nyt ja aina. Esimerkiski nuorten perheiden kannattaa ottaa asuntolainaa omaisuuden keruun alkutaipaleella ja vanhemmilla ihmisillä taas yleensä on talletuksia, joita lainata rahoituslaitosten kautta nuoremmille.
Valtion velanotto on siinä mielessä erilaista kuin kotitalouksien, että velanoton kustannuksiin vaikuttaa paljon velan rakenne (kotimainen/ulkomainen & lainojen maturiteetti) ja luottoluokituslaitosten näkemys maan taloudesta, sekä maan velanhoidon/inflaatiokehityksen historia. Merkittävä asia on myös verokertymä, sillä pitkällä tähtäimellä vain verotuloilla maksetaan takaisin niitä otettuja velkoja. Verotusoikeuden ohella maan raaka-ainevarannot, väestön ikärakenne ja valtion muun kiinteän omaisuuden arvo on oleellista maan velanhoitokykyä arvioitaessa.
Tuosta setelirahoituksesta, eikö se toimisi paremmin, jos se lasketaan liikkeelle ostovoimana? Julkisina investointeina ja virkamiesten palkkoina?
Nyt luodun rahan ensikäden oikeus menee taas pankille. Suurin osa rahasta ei edes näe reaalitaloutta, vaan ne talletetaan keskuspankkien tileille kasvamaan korkoa (voin toki olla väärässä?). Eurooppa on kuin sepelvaltimotautia sairastava potilas. Valtimot on tukossa ja muu elimistö kärsii puutteesta.
Rahakannan kasvattamisen aiheuttama inflaatiokin pysyy osittain piilossa. Mikä on esim. dollarin todellinen arvo? Raaka-aineiden hintojen nousu antaa aika julman kuvan todellisesta inflaatiosta.
Niin meneteltiin 1930-luvun elvytyksessä. Julkisilla varoilla toteutettiin keynesin oppien mukaisesti elvyttäviä julkisia investointeja. En ole selvittänyt edellyttikö se edes setelirahoitusta.
Nythän me ollaan tulossa tilanteeseen, jossa kierrossa oleva rahakanta on supistumassa. Vastauksena siihen me tarvitaan lisää ostovoimaa markkinoille. Sen voi(si) toteuttaa setelirahoituksena.
Inflaatiota ei synny, koska kotimaan markkinoilla setelirahoitus korvaa syntyvää vajetta, eikä paisuta rahakantaa (rahan kysyntä ja tarjonta pysyy tasapainossa). Suorat investoinnit luo työtä ja lisäarvoa. Julkisella sektorilla ei olisi rahoitusongelmia ja palkkoina liikkeelle laskettu raha päätyisi suurimmaksi osaksi kiertoon. Parantamaan ostovoimaa ja talouden aktiivisuutta.
Siitähän 80-90-luvun talouskasvukin johtui. Tuotanto piristyi, koska asiakkaiden maksuvalmius parani.
Liiallinen setelirahoitus yhdistettynä romahtavaan tuotantoon aiheuttaa superinflaation. Onhan sekin mahdollinen skenaario. Jos valtio laskisi liikkeelle ylimääräistä valuuttaa, mutta oma tuotantorakenne ei muuttuisi mitenkään, niin seuraus voisi olla katastrofi. Suomalaiset käyttäisivät kasvaneen ostovoiman halpoihin ulkomaisiin tuotteisiin ja romauttaisi koko talouden.
Sen takia setelirahoitus pitääkin kohdentaa sellaisiin investointeihin ja kuluihin, jotka varmasti työllistävät ja parantavat koko yhteiskunnan ostovoimaa.
Akin video antaa mielenkiintoisia ajatuksia. Olisiko tuohien, tikkien ja ahtien aika?
http://www.youtube.com/watch?v=oaI819u53Hk
Setelirahoitus voi olla moniteräinen ase. Sillä voi helpottaa kriisin oireita. Se voi myös helposti karata totaalisesti käsistä ja aiheuttaa valtavan inflaation. Sellaisestakin on maailmassa esimerkkejä.
Mielenkiintoinen näkökulma olisi pohtia, mikä rooli setelirahoituksella voisi olla velkakriisin ratkaisukeinona? Nythän tuntuu siltä, että kaikilla on velkaa niin paljon, että sen maksaminen jossakin tolkullisessa ajassa tai edes kierteen pysäyttäminen tuntuu vaikealta.
Olisiko setelirahoituksella saatavissa aikaan sellainen inflaatio, että se söisi kohtuullisessa ajassa merkittävän osan esim. valtioiden velkataakasta? Yleensä inflaatioon liittyy esim. pitkien korkojen nousu, mutta osana tällaista operaatiota voisi EKP huolehtia siitä, että korko pysyy matalana ja euro devalvoituu sopivasti.
Olisiko tällaisesta politiikasta helpottamaan velkakriisiä? Kenen niskaan lasku todella lankeaisi, säästäjille, eläkeläisille...?
Hyvä kysymys, Olli. Kohtuullinen inflaatio on taloudelle vaan hyvästä, se pitää omaisuusarvot nousussa, korkokäyrän nousevana ja tukee pörssiä. Historiallisten tilastojen mukaan 2-4% inflaatio on kaikkein suotuisin olotila.
Rahan määrän lisäämistä pidettiin jo finanssikriisissä 2008-09 inflatorisena riskinä, mutta toisin kävi. Energian ja ruoan hintataso globaalistu on määritellyt pitkälti inflaation meillä ja muualla, ei niinkään rahamäärän kehitys niin kuin vanhassa maailmassa oli tapana.
Anakin jenkeillä on kova hinku inflatoida osa veloistaan rahamäärää kasvattamalla, mutta toistaiseksi varsin laihoin tuloksin. Dollareiden kysyntä maailmantalouden epävarmuuden oloissa on ollut raamäärää merkittävämpi tekijä, ja inflaatio USAssakin on pysynyt varsin matalana ja dollarin arvo suhteessa päävaluuttoihin korkeampana, kuin ekonometriset mallit olisivat ennakoineet.
Eli tänä päivänä setelirahoituksella ei USAn ja EU:n kokoisessa talpusalueessa ole suurtakaan merkitystä. Rahan arvon määräävät enemmänkin eri talousblokkien korkotaso-odotukset ja talouskasvu.
Tai sitten se, että setelien painaminen ei heilauta kertoo talouskriisin syvyydestä. Ensin uskottiin, että korkoa alentamalla saadaan vauhtia rattaisiin. Toimi jonkin aikaa, ei enää. Rahahan alkaa olla lähes ilmaista eikä sitä kuitenkaan kaivata.
Kun rahamäärän lisääminenkään ei auta, on jonkinlainen umpikuja tullut vastaan. Sellaisesta ei ole ollut kokemusta ainakaan sotien jälkeen. Se liittynee jotenkin siihen, että finanssitalous on paisunut suhteettomaksi reaalitalouteen verrattuna. Finanssitalouden "virtuaalirahaa" on siksi paljon liikkeellä, että setelirahoitus ei oikein vaikuta. Tai voi se pudotusta hidastaa, mutta ei pysty kääntämään taloutta kasvuun.
Sikäli olet oikeassa, että rahan (=lainan) kysyntä on enemminkin riippuvainen taloudellisten toimijoiden KYSYNNÄSTÄ, eikä rahan tarjonnalla ole suurtakaan vaikutusta tähän. Tämänhetkisten talousnäkymien valossa rahaa tarvitsevat lähinnä ne, joille se on kallista tai mahdotonta hankkia, kun taas likvideillä kotitalouksilla tai yritylsillä suurimpana ongelmana on tuottoisien sijoituskohteiden (ml. Investoinnit) puute. Mutta ei tämä tilanne kauaa kestä, ennemmin tai myöhemmin taloustoimijoiden riskinottohalukkuus kääntyy kasvuun, ja tilanne normalisoituu.
Olen ennustanut kesällä, että helmikuussa on YT-kierrokset kuumimmillaan. Ei tarvitse odottaa montaa kuukautta, niin nähdään kuinka syvälle mennään. Selvitäänkö kohtuullisella taantumalla vai syöksytäänkö syvälle.
Raimo Sailas on tokaissut, että edessä on meidän elinaikamme syvin lama ja talouskriisi. Itse epäilen, että Sailas on oikeassa.
Tässä tilanteessa voi vilpittömästi sanoa, että olisi hienoa olla väärässä. Se nähdään varmaan ihan lähikuukausina. Paljokaan emme kehitykseen voi itse vaikuttaa. Korkeintaan voimme miettiä, millä ratkaisuilla selviämme vähimmillä vaurioilla. Voi olla varma siitä, että Saksan ja Ranskan johtajia se ei juuri kiinnosta.
Sailas on -kuten tunnettua - ikuisuuspessimisti, jonka ohella hänellä on tod.näk. parantumaton, vaikea sairaus. Viimeksimainittu vaikuttaa väkisinkin hänen arvostelukykyynsä, eikä ministeriön virkamiehet muutoinkaan ole kovin tyytyväisiä siihen, että Mr. Valtiovarainministeriö laukoo omia ajatuksiaan täysin oman agendansa mukaan.
Tulevaisuus ei voi koskaan olla kaiken toivonsa heittäneiden ja hanskat tiskiin laittaneiden vanhusten käsissä, eikä niin tapahdu tälläkään kertaa.
Yli neljännesvuosisadan tuntemuksen perusteella sanoisin, että arviosi Sailaksesta on asiaton.
"...Mutta ei tämä tilanne kauaa kestä, ennemmin tai myöhemmin taloustoimijoiden riskinottohalukkuus kääntyy kasvuun, ja tilanne normalisoituu."
Ei kestä kauan vaan se siirretään rahapoliittisilla toimenpiteillä kauemmas ja edessä on vielä pahempi kriisi. Sijoituskohteet vähenevät entisestään kunnes lopulta Kiina ostaa Lännen halvalla pois ajelehtimasta...
Jos Sailas ei kelpaa niin taloustieteen nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset. Toimittaja Timo-Erkki Heino.
http://areena.yle.fi/video/1318716392340
Eiköhän ne näkymät ole aika yhtäpitäviä. Säästäminenkään ei enää toimi; kun sä laitat tilillesi tonnin, pankki antaa jollekin lainaa edelleen 5-6 tonnia ja niin edelleen. Syntyy pian KATTEETONTA virtuaalirahaa miljardeja.
Vasurihallituksen taloudenpito on säälittävää nysväämistä - jos se on vanhusten vika niin lainataanpa Eino Leinoa:
"MEIL UKKOINA JO SYNTYY SYLILAPSET . . . "
Rauhoittukaa, paniikkihessut.
Aasia aloitti taas viikon osakerallilla, eli odotukset EU-päättäjien kyvystä tehdä oikeat päätökset ensi viikonloppuna nousevat kohisten.
Voi olla että tämän vuoden paras iskun paikka meni jo.
80-luvulla syntyneiden äijänkäppyröiden idealismi perustuu vanhaan kasinotalouteen, valuutta- ja sijoituskeinotteluun. Kaiken takana on tietenkin Nainen - tai sen puute. 70 -luvuulla se toimi päinvastoin, pöksyvärväyksen nimellä.
Mahdollisimman kauas reaalitaloudesta;
alas paperi ja sellu
siitä se lohkeaa p***u
Teräksen ja turkisten vienti kun saadaan vielä sabotoitua niin taivas aukenee.
Ei liiku paperi, teräs eikä sellu.
mut sinikettu päällä liitää homeinen p***u
Nuorassaan on puudeli
korvien välissä nuudeli.
Kotona oottaa delipuljun eltaantunut struudeli.
---------------------------
HOi!
Näin sijoittajana toki muistan Ilaskiven viisaat talouskommentit 1990-luvun alun laman ajoilta. Kyllä...silloin olisi ehdottomasti pitänyt "setelirahoittaa" eli siis laskea peruskuorko ja heliborit 3 prosenttiin. Tätä vaadin itsekkin 1992-93 ennen kellutusta ja lähetin aiheesta jopa yleisönosastoon Hesariin. Ei julkaistu vaikka lähes ilmeisesti meinasivat.
Silloinhan todellakin oli kyse likviditeetin puuttesta ja järjettömän korkeassta korosta ja "setelirahoitus" ja/tai kellutus olisi pitänyt suorittaa jo 2 vuot aikaisemmin. Nyt sensijaan ongelmana on monikluttuurin ja hyysäyksen takia umpikujaan joutuneet taloudet kautta Euroopan ja pitäisi nyt kertakaikkian pistää suu säkkiä myöden eikä siinä pelkät rahapolitiikan temput auta näin on näreet.
Nyt tosiaan tästä saattaa tulla inflaatio, mikä ei ollut mahdollista 1990-luvulla. Tai sitten ei. Voi tulla myös PeakOIl ja silloin ei monia hymyilytä.
Yhden maanantaiaamun pieni pörssinousu Aasiassa! Siinäpä se - kriisi on ohi!!!!! Oletko ihan tosissasi, Aapo?
Euro-alueella on liian monta raskaasti ylivelkaantunutta maata. Ne eivät kykene maksamaan edes korkoja. Velkamäärä vain kasvaa tänäänkin.
Lainsäädäntö edellyttää pankkeja kirjaamaan saatavansa tilinpäätöshetken todelliseen arvoon. Vuodenvaihde lähenee. Alaskirjausten aika koittaa. Silloin usean suuren eurooppalaisen pankin vakavaraisuus putoaa alle lain edellyttämän rajan. Aikaa on vähän vahvistaa vakavaraisuutta. Omistajat tuskin sijoittavat satoja miljardeja heikkoihin pankkikohteisiin, vaikka vaihtoehtona on aiempien sijoitusten menetyksiä. Kaikki isäntävaltiot eivät kykene pankkejaan pääomittamaan. Tarvitaan ERVV:a eli Suomenkin veronmaksajien varoja. On syytä varautua suuriin panostuksiin "vieraisiin" pankkeihin, kun "pankkeja ei voida koskaan päästää konkurssiin".
Ikävä kyllä, EU:n alueen kilpailukyky heikkenee koko ajan Suomea myöten. Katsokaapa vaikka Nokian kehitystä. Ensin siirrettiin toimintoja Suomesta Saksaan, sitten Romaniaan ja nyt Kiinaan ja Vietnamiin. Vain yksi esimerkki, joka kertoo kilpailukyvyn heikkenemisestä Euroopassa. Suuret markkinat Aasiassa eivät yksin päätöksiä ratkaise.
1990-luvun laman aikaan Kokoomus- ja Rkp-ministerit eivät suostuneet ottamaan pankkituen vastineeksi osake-yhtiömuotoisten pankkien osakkeita valtiolle, vaikka me muut sitä halusimme. Norjassa näin tehtiin. Norjan valtio teki hyvän tilin veronmaksajilleen, kun kriisin jälkeen myi osakkeet. Suomessa pari puoluetta esti vastaavan ja kansa maksoi "turhaan" mittavan laskun. Harmittaa vieläkin! Tehkää edes nyt viisaasti, ministerit!
No mun näkemykseni mukaan pitääkin tulla ja se tuleekin ns. "puhdistava romahdus", joka ainoastaan mahdollistaa siirtymisen terveempiin elämänarvoihin ja politiikkaan kaikinpuolisesti. Se tarkoittaa myös monikluttuurin kaatumista ja vihervasurihumanistien pakkoideologian tuhoa ihan samoin kuin Neuvostoliitto kaatui taloutensa tilaan. Vain näin voimme käytännössä selvitä ja aloittaa puhtaalta terveemmältä pohjalta ja asiat kääntyvät paremmiksi pikku 20 vuoden siirtymäajan jälkeen.
Riku, voitko muuten käsi sydämellä sanoa, että ajat hyvyyden asioita? Onko hyvyys korkein arvosi?
Saavutetaanko hyvyys ja harmonia kannattamallasi politiikalla? Jos uskot näin, niin hieno asia.
Jos taas ajat kannattamiasi asioita vihan takia, niin silloin se ei ole niin hyvä juttu. Pitää uskoa ajavansa hyvyyden asioita, jotta ajatuksia olisi syytä kannattaa.
Aapolla on ilmiselvästi taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Mieliala noudattaa pörssikursseja. Muualla taidettiinkin jo todeta, miten peukku liikkuu kurssien mukaan, joten sitä ei tarvitse toistaa.
Miten tämä lähipiiri sivuutetaankin taitavasti:
Tanskan kriisi syvenee: jo kymmenes pankki kaatui | Kauppalehti.fi
www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid...
Suomalaisen Sampo pankin omistaa tanskalainen Danske Bank. Saapa nähdä meneekö sekin pian pankrottiin, leviääkö pankkien konkurssit ...
Tanskalaisen leasing-yhtiön konkurssi tuntuu pankeissakin | Tuulilasi
www.tuulilasi.fi/.../tanskalaisen-leasing-yhtion-konkurssi-tuntuu-pan...31. toukokuu 2011 – Tanskalaisen Jyllands-Posten sanomalehden mukaan konkurssi tulee koskettamaan useita pieniä ja keskisuuria pankkeja Tanskassa. ...
Roskilde-pankki jäi Tanskan valtiolle - Kauppapolitiikka
www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid...1...28. elokuu 2008 – Pankki jatkaa markkinnoilla keskuspankin pääoman turvin. ... useampi tanskalainen pankki joutuu Roskilden tavoin konkurssin partaalle. ...
Talletussuoja – Wikipedia
fi.wikipedia.org/wiki/TalletussuojaJos pankki toimii riskiä suuresti ottaen, pankin mennessä konkurssiin muut ... Ranskassa 70 000 euroa, Tanskassa noin 40 000 euroa, Ruotsissa 100 000 euroa ...
Tanskalaispankki konkurssiin | Talous ja politiikka | YLE Uutiset ...
yle.fi › Etusivu › Talous ja politiikka >6. helmikuu 2011 – Tanskalainen Amagerbanken on ajautunut konkurssiin. Pankin on ottanut haltuunsa kriisipankkeja hallinnoiva valtionyhtiö Finansiel ...
Työ ja yhteiskunta › Parlamentti7. helmikuu 2011 – Tanskalainen Amagerpankki on ajautunut konkurssiin kahden ja puolen vuoden kuolinkamppailun jälkeen.
Tanskan tuulimyllytyömaat rahoitusvaikeuksissa. Tilanteen pelastaa hyvä vesitilanne Norjassa:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
-oikeisto ei suostunut ostamaan heikkoja pankkeja kun olisi pitänyt.
-vasemmisto ei suostunut myymään ylihintaista Soneraa silloin kun olisi pitänyt.
Lopputulos: Rahaa on tuhlattu järjettömästi. Kuka maksaa? Kansa maksaa.
Sonreaa ei voitu myydä,koska ensmmäisessä annissa oli tehty sopimus suurten sijoittajien kanssa,että valtio ei tuo uusia myyntieriä markkinoille muutamana vuoteen.
Sonerakin olisi pelastunut ilman tällaisia lausekkeita:Sonera myi USA:n omistukset 25 miljardin markan hintaan eli suurin piirtein samlla hinnalla kuin Saksasta oli ostettu ilmaa.Maksu tuli kuitenkin DT:n osakkeina ja niihin liittyi myyntirajoitus eline sai myydä vähittäin.
DT:n arvo suli rajoitusajan aikana jalopputulema oli jotain 8 miljardia Soneran kassaan.
Samoin olis käynyt vaikka Sonera olisi voitu myydäkin eli käteistä ei ole kenelläkään kymmenien,satojen miljardien kauppoihin
Siinäpä se kansalla ei ole järkeä tai sitten ovat helposti vietävissä politiikkojen ehdotuksiin. Kyllä kansan suostuttajilla usein on ketunhäntä kainalossan. 90 luvun alussa se oli pulskahäntäinen rotta :)
Siinäpä se kansalla ei ole järkeä tai sitten ovat helposti vietävissä politiikkojen ehdotuksiin. Kyllä kansan suostuttajilla usein on ketunhäntä kainalossan. 90 luvun alussa se oli pulskahäntäinen rotta :)
Euroopassa on valtioiden välillä siirrytty "pikavippi" systeemiin! Sen lunnaat ovat kalliit meile kaikilla kansalaisille. Kautta koko Euroopan.
Yksityiset ihmiset ovat näyttäneet mallia, sitä maat ja pankit perässä!
Vaikka setelirahoitus lisääkin inflaatiota nousukaudella, laskukaudella asia on tasan päinvastoin. Kun lamassa markkinoiden toiminta pistää jarrut pohjaan, ei siitä inflaatio pääse laukkaamaan jos sitä toimintaa setelirahoituksella avitetaan. Lamassa yksityinen sektori kasvattaa pääomiaan, potkii duunaria persuuksiin ja maksaaa velkojaan jolloin rahan määrä markkinoilla vähenee.
On aivan sama luodaanko markkinoille uutta kysyntää valtion velkaantumisen kautta liikepankkien avulla tai keskuspankkirahoituksella. Pääasia, että ruokitaan investointeja ja rahan määrää vähennetään välittömästi inflaation nostaessa päätään.
Valtion ja työmarkkinatoimijoiden sopisi olla hengessä mukana, kun valtion velkojen pois maksaminen alkaa. Muuten velat jää, mutta hinnat kapitalisoituu investointihyödykkeisiin. Suomalaisen talouden perisynti on, että ay-liike nostaa heti palkkatoiveita laman hellittäessä vaikka kasvulla pitäisi voida maksaa valtion lamavelkoja pois, sekä oikeisto polkee veroja alas jolloin valtiontalouteen velanhoitovaraa ei kerry.
Tähän nykyiseen valtioiden velkakriisiin ja pankkikriisiin liittyen on päässyt syntymään yleinen käsitys, että valtioiden ylivelkaantumisen estäminen estää myös tulevat kriisit. Hölynpölyä jos mikä! Irlannin velkaantumisaste oli maltillinen ja siitä huolimatta usa:sta rantautunut pankkikriisi löi Irlannilta jalat alta. Tähän mennessä pankit ovat onnistuneet luomaan kriisin tavalla tai toisella. Reaalitalouskin on siinä velalla luotua nostetta saanutkin ja mitä enemmän, sitä pahempi lamasta on tullut. Vähän velkaantuneet valtiot ovat tietysti paremmassa kunnossa hoitamaan pankit jaloilleen, mutta sitä holtittomampaan kriisiin pankit itsensä ajavat. Jos oikein muistan, ennen 90-luvun lamaa Suomi oli velkaantumisasteeltaan todella hyvässä kunnossa. Ei sekään kriisiä estänyt.
Luin mielenkiinnolla viime viikon (mm) Hesarista 100 nimeä keränneen listan kannanottoa finanssikriisin ratkaisuksi.
Yhden listalla olleen kanssa keskustelinkin sitten vähän pidempään ja hän arveli, että pohjoismainen tasa-arvosta kiinni pitävä yhteiskunta kyllä innovatiivisuutensa, resilienssinsä ja neuroplastisuutensa tässä säilyttää.
Omaan blogiini leikkasin tältä aamulta yhden heistä - Soros - kannan siihen, missä mennään (http://anttiliikkanen.blogs.fi "Terveisiä Turusta").
Kun kuvat usein kertovan kuvatusta muutakin kuin kasvonpiirteet jäin miettimään tuota siltaa, joka lähdee Ilaskiven oikeasta ohimosta/takaraivolta.
Kaikenlaista tulee mieleen. "Tuhat sanaa".
"Lisenssivirasto rahoitti idänkaupan suomalaisille yrityksille. Sen olisi pitänyt saada clearingtililtä rahat takaisin Neuvostoliitosta tulevan tuonnin arvolla, mutta tuontia ei löytynyt niin paljon kuin olisi tarvittu. Neuvostoliitto jätti romahtaessaan Suomelle jättivelat, jotka Venäjä kuittasi maksetuiksi joskus 90-luvun lopussa.
Ei Suomen ulkomaankaupan vaihtotase negatiiviseksi mennyt, koska suomalaisilla ei ollut enää varaa ostaa tuontitavaroita. Ulkomaankaupan kokonaisarvo sen sijaan romahti. Devalvointi ilman muuta auttoi vientiteollisuutta."
Mikään noista ei pidä oikein paikkaansa, NL kauppa oli hiipunut pitkin 80-lukuaja olienää12% luokkaa ulkomaankaupasta.NL jäi velkaa clearing-kaupan loppuessa n 3,6 miljardia markkaa eli 600 miljoonaa euroa eli n 3-4 % viennin arvosta,ei mikään jättisaatava vaikka suuri onkin
Ulkomaankauppa ei romahtanut 1990 luvun alussa,ei ainakaan jos ulkomankauppatilastoja on uskominen
Vienti euroina :1988 15,6 miljardia ,1989 16,8 miljardia, 1990 17,0 miljardia, 1991 15,6 miljardia,1992 18,0 miljardia,1993 22,6 miljardia
Paljon pahemipia ja pitkäaikaisempia löytyy ulkomankaupan historiasta.
Meille vain syydetään propagandaa,jolla peitetään todellisia syitä
Kannatta myös itse tukia tilastoja ja tehdä omat johtopäätökset. Eikä vain uskoa toisten tekemiin analyyseihin.
Korostinkin tuonnin alentumista ulkomaakaupassa ja kuten totesin jättidevalvaatio auttoi vientiteollisuutta merkittävästi.
Tuonti väheni hiemen vientiä enemmän,mutta ei sekään romahtanut.
1989 17,7 miljardia euroa, 1990 17,3 Mrd, 1991 14,8 Mrd, 1992 16,0 Mrd, 1993 17,3 Mrd ,1994 20,3 Mrd
Devalvaatio autaa totta kai,sitä ei kukaan ole muuksi väittänytkään.
Eikäkysessä ollut mikään poikkeuksellinen devalvaatio esim Ruotsin kruunu kellui saman verran alaspäin 2008-9
Setelirahoituksen ohella toinen hokkus-pokkus keino on hyvien ja huonojen velkakirjojen sitominen paketeiksi, joita sitten myydään sijoittajille hyvällä hinnalla.
- Amerikassa se johti romahdukseen.
Ehkä tämän toiminnan julkisuus ja avoimuus ei johda romahdukseen Euroopassa? – Tietäväthän sijoittajat mihin rahansa ovat laittamassa.
Kun tämäkin tie on kuljettu loppuun, on aika keksiä uusia keinoja yli varojen elämiseen ... tai sitten demokratiasta on luovuttava epäonnistuneena talousjärjestelmänä.
Mitä iso(t) edellä - sitä pieni ja köyhä Suomi perässä.
Klikkaa nyt jo se Krukman -linkki jos uskallat. Amerriikassa se lainaamisriskin vakuuttaminen on keksitty. Ei pieni (muutta kaunis) suomalainen opettajatar sitä ole keksinyt. Sehän oli sen eläkkeelle siirtyneen vanhan kahjon viimeinen neronleimaus. Kriinpanna tjsp.
http://areena.yle.fi/video/1318716392340
Laki on niin kuin se luetaan ja raha on niin kuin se lasketaan.
Ja silti kumpikin käsitetään jumalana.
Lain ja rahan ero on silti suuri. Raha on todellakin pelkkiä lukuja.
Ninpä - pitäisi palata oravannahkakapitalismiin. Rahaa ei saisi velaksi pankista vaan olisi ihan ite kiivettävä puuhun, napata se orava ja siistiä nahka.
Nyt alan ymmärtää miksi turkistarhaus on niin paha asia - puunhalaajien pitäisi halata niitä puitaan hieman ylempää. Oravanpesiltä.
Rahan itseisarvoistaminen on mielenkiintoinen psykologinen ilmiö. Johtuuko se kullasta? Rahan pitäisi olla pelkkä kirjaus, saatavaa tai vastattavaa. Kokonaiskirjanpidon pitäisi olla nolla. "Säästämistä" rahajärjestelmä ei oikeasti edes salli. Jos panoksesi työmarkkinoille on suurempi, kuin takasin ottamasi vastike, niin muut jäävät sinulle velkaa, jonka oletat heidän maksavan tulevaisuudessa takaisin oman työnsä tuottamina hyödykkeinä. Mitään säästöjä ei oikeasti kuitenkaan ole. "Säästöt" nostetaan seuraavasta sadosta ja oletat, että muut tekevät työn puolestasi ja antavat osan sadosta sinulle.
Näistä tulevaisuuden osuuksista työnjaossa ja sen tuottamista hyödykkeistä tälläkin hetkellä taistellaan. Velkaantuneiden valtioiden kansalaisilla on velvollisuus maksaa veroja. Verottamalla valtio siirtää osan yhteiskunnassa tehtävän työn tuottamista hyödykkeistä niille henkilöille, joille se on velkaa. Nuoret ja tulevat sukupolvet tulevat varmasti kyseenalaistamaan nämä velat. Meille se tarkoittaa enemmän työtä ja pienempää osuutta tulonjaosta. Miksi kukaan makselisi poliitikkojen virheitä hyödyntäneiden pelureiden (tai holtittomien perillisten) siivellä elämisen?
Raha, kun ei tee itse yhtään mitään. Vaikka kaikilla olisi miljardi tilillä, niin jonkun pitää silti tehdä työt. Silleenkö me tämä ongelma ratkaistaan? Laitetaan kaikille miljardi tilille. Kaikki on rikkaita, sen jälkeen voidaan miettiä, et mitä tarvitaan ja miten saadaan ne työt tehtyä mahd. pienellä työajalla (ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen). Oltais kaikki "rikkaita" ja paljon vapaalla... eli pitääkö se ihmisessä oleva korppigeeni jotenki tyydyttää? Kaikille mitali, ni voidaan keskittyä olennaiseen?
Kivaa pyörittelyä, mutta kuka niitä seteleitä sitten painaisi? Trichet? Asiantuntijoita on Euroopassa paljon, mutta päättäjiä vähän.
Rahaa pitäis luoda tarpeen perusteella. Jos me koetaan, että joku tehtävä, esim. koulutus on niin tärkeää, että se toteutetaan verotettavana palveluna, niin me arvioidaan tarvittavat resurssit, luodaan kuluja vastaava määrä rahaa ja kasvatetaan samassa suhteessa verokantaa. Nyt meillä on "itsensä" ylläpitävä palvelu, jos katsotaan rahaa. Todelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat menetetty työaika ja luonnonvarat. Palkkoina saatua rahaa vastaan, ne jotka eivät tee työtä ovat verovelvollisia, eli heillä on velvollisuus tuotta palveluja, joita valtion työntekijät voivat vaihtaa rahaan.
Julkisten palvelujen kautta luotu raha luo paineen taloudelliseen toimintaan molemmilla sektoreilla. Siksi niiden tasapaino on tärkeää. Infra investointeja, etc... joilla ei ole merkittäviä juoksevia kustannuksia, voidaan käyttää tasapainottamaan taloutta.
Johtaminen on toteutettava demokratian työkaluilla. Kaikki valtion tehtäväkenttään siirrettävät työt rasittaa alueen työntekijöitä, joten niiden taustalla pitää olla yhteinen päätös.
Periaatteessa myös yrityksille tai yhteisöille voi antaa luvan "luoda" velkaa. Sen velan pitäisi kuitenkin olla vain kahdenvälinen maksusitoumus, jonka valtio vahvistaa. Miten nämä clearing tileissä käytetyt mallit sopisi tällaiseen toimintaan?
Toinen vaihtoehto on hyödyntää valtion "työjonoa", jonka avulla yksityinen velka sidottaisi velvollisuuteen osallistua julkiseen työnjakoon. Aletaan mennä kohti aikakantaista valuuttaa...
Niin... jos valtiolla olisi velvollisuus täyttää ihmisten perustarpeet, niin meillä olisi ihmisen ylläpitävä talousjärjestelmä. Työnjaon voi toteuttaa tasajakona, rasitusta voi liuttaa ihmisen elinkaarelle ja osa ihmisistä voi tuottaa hyödykkeitä julkisen sektorin ulkopuolella. Eli kaikkia näitä sekaisin.
Jos järjestelmä on demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan alla, niin kukaan ei voi kuluttaa jakkaraa, vaan kaikki tehtävät pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tässä "tuotannon optimoinnissa", suuntaa näyttää yliopisto. Uudet menetelmät on helppo "investoida" käyttöön demokraattisen päätöksenteon kautta. Kaikkien yhteistä työaikaa pienentävät tai yhteistä hyvinvointia edistävät investoinnit on helppo hyväksyttää kansalaisilla(=parempi veromoraali). Yhteinen motivaatio löytyy ihan itsestään. Ainakin kaikilta yhteistyökykyisiltä ihmisiltä...
Tervehdin ilolla Raimo Ilaskiveä kirjoitusta sekä lukuisia kommentteja, jotka yhdessä valaisevat meille kaikille rahamaailman saloja. Eri kanteilta katsottuna.
Oma lähestymiseni on blondityyppinen eli esitän ja kyselen tyhmiä. Avoin tavoite on saada viisaita vastauksia.
Sitten lyhyesti asiaan. Tuntuu ihmeelliseltä, että veroparatiiseissa makaavia varoja ei haluta tuoda vieläkään päivänvaloon.
Arviolta 11 500 miljardille eurolle saattaa mielestäni olla käyttöä virallisessakin rahasysteemissä. Ja paljonkohan niistä on alkuperäisin Euroopan velkojen verkostosta?
Luulin nähneeni tuosta valtavasta harmaan hallinnon alueella olevasta summasta unta. Kunnes sain viimeinkin kirjallisen vahvistuksen asialle:
http://suomi2017.files.wordpress.com/2011/10/veroparatiisit-20-ratkaisua...
(osa Suomi 2017-artikkelia "Suomen historian tärkein viikko 42/2011")
Minkä ja kenen omistavan rahasysteemin kiertoon nuo niin kutsutuissa veroparatiiseissa olevat varat kuuluvat?
Voitaisiinko niistä edes osa kutsua euron pelastamistalkoisiin?
Miten oikein luit kommenttini? Ei siitä ollut kyse vaan siitä kun Vellu Heino ja muut talousdemokratiaa kannattavat haikailevat sitä että valtio loisi tyhjästä rahaa kuvitellen olevan olemassa joku taikaseinä josta voi taikoa rahaa ilman että rahalle on mitään vastinetta...
Mutta nimenomaan valtiota pitää syyttää kontrolloimastaan fiat-raha-järjestelmästä koska fiat-raha on vilpillistä rahaa. Se on tyhjästä luotua rahaa joka ei vaadi (vapailla markkkinoille ominaista) vaurautta tuottavia toimia. Se on vain poliitikkojen "mahtikäsky".
Poliitikot ovat siis tehneet ryöstelyn lailliseksi.
Yhteenveto: rahan luominen tyhjästä on tuhoisaa teki sitä pankki tai valtio.
Öö... eipäs ole, sillä valtio omistaa de facto maan, sillä on veronkanto-oikeus ja valtio on määrännyt verot maksettavaksi tietyssä valuutassa. Valtio tarjoaa alustalaisilleen elintilaa, markkina-alueen, oikeutta, suojelua ja julkisia palveluita. Vastineeksi valtio perii veroja ja muita velvoitteita. Rahan arvo perustuu siihen, että valtio perii verot sen määrämässä valuutassa + maksujärjestelmä perustuu tähän valuuttaan.
Muistutus: Suomesta voi muuttaa pois ja onkin vain hyvä, että ihmiset ja yritykset kilpailluttavat eri maita, jotta ne pyrkisivät kehittymään parempaan suuntaan.
"Rahan arvo perustuu siihen, että valtio perii verot sen määrämässä valuutassa + maksujärjestelmä perustuu tähän valuuttaan."
Heh heh, mihinkähän mahtaa perustua, ei yhtikäs mihinkään enää, on meinaan sen verran rahaa rahapoliitikalla manipuloitu...
"Muistutus: Suomesta voi muuttaa pois ja onkin vain hyvä, että ihmiset ja yritykset kilpailluttavat eri maita, jotta ne pyrkisivät kehittymään parempaan suuntaan."
Ei taida auttaa, kts. aikaisempi kommenttini (vastaukseni kysymykseesi)
Perussuomalainen rahajärjestelmä
Perussuomalaiset vaikuttaisivat olevan ainoa puolue, joka ei ole sitoutunut nykyiseen pankkivaltaiseen talous- ja rahajärjestelmään. Puolue ei ole kuitenkaan vielä ottanut markan palauttamista lukuunottamatta kantaa rahajärjestelmän uudistamiseen.
Nykyinen rahajärjestelmä perustuu keskuspankin ja liikepankkien nk. velkaekspansioon. Uuden, ns. kovan rahan synnyttää keskuspankki, joka lainaa velaksi rahaa liikepankeille, jotka taas lainaavat edelleen rahaa kotitalouksille ja yrityksille. Kaikki uusi raha siis synnyttää lisää velkaa talouteen ja pankki- ja finanssiala käärii tässä järjestelmässä luonnottoman suuret tuotot korkoina. Yhteiskunta täten siunaa pankkisektorin erityisaseman, joka on johtanut myös poliittisen riippuvuuteen pankkisektorista.
On olemassa vaihtoehtoinen rahajärjestelmä, joka sopisi mielestäni nykyistä järjestelmää paremmin Perussuomalaisten filosofiaan. Tätä järjestelmää on keskusteluissa kutsuttu talousdemokratiaksi. Talousdemokratiassa uusi raha ei tule talouteen pankkien kautta velkana, vaan valtion kulutuksen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun valtio rahoittaa kulutustaan uudella rahalla, rahan määrä taloudessa kasvaa ja tästä voi seurata hintojen kohoamista. Jos kuitenkin tätä uutta setelikonerahaa ohjattaisiin vain ja ainoastaan talouskasvua tukeviin ja kustannustasoa laskeviin kohteisiin kuten infrastruktuuriin, tutkimukseen ja koulutukseen, voitaisiin inflaatiovaikutus pitää kurissa, koska rahalle olisi reaalitaloudessa vastinetta.
Setelikonerahoituksen määrästä ja kohteista päättämistä ei pitäisi mielestäni jättää hallituksen päätettäväksi, vaan valta siitä tulisi antaa erilliselle eri järjestöistä koostettavalle neuvostolle. Neuvostossa voisi olla mukana mm. VVM:n valtiosihteeri, työmarkkinajärjestöjen edustajat ja muiden järjestöjen edustajia. Neuvosto päättäisi hallituksen budjettiesityksen hyväksymisen jälkeen, kuinka paljon uutta rahaa painetaan, mihin sitä käytetään vai painetaanko ollenkaan. Tehtävänä neuvostolla olisi ylläpitää hintavakautta ja edistää taloudellista kasvua raha- ja talouspolitiikalla.
Miten on Perussuomalaiset? Eikö olekin ihan teidänlaisenne raha- ja talousjärjestelmä. Reaalitalous takaisin kunniaan!
Luonnonvaroja meillä ei ole, finanssikeskusta meistä ei tule, olkaamme siis teknologisesti edistynein.
Japani puski koulutuksen ja teknologian avulla maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi 2. maailmansodan jälkeen. Suomen tulisi pistää kaikki paukut ylivoimaiseen infraan, koulutukseen ja teknologiseen tutkimukseen. Vain niiden avulla tänne voidaan synnyttää korkean tuottavuuden työpaikkoja.
Valtio-fiat soveltuu keskuspankki-fiatia paremmin kansainvälisen kilpailukyvyn synnyttämiseen. Me, Suomi, kilpailemme investoinneista ja työpaikoista. Valtio-fiat antaa mahdollisuuden strategisempaan suunnitteluun pitkällä tähtäimellä. Inflaatiolla voidaan rahoittaa huomisen kasvun edellytyksiä ja saada suhteellinen kilpailuetu muihin maihin verrattuna.
Uusi raha joka velasta synnytetään yhteiskuntaan ottaa arvonsa jo kierrosta olevasta rahasta. Mistä oikein luulette inflaation syntyvän.
Ei ihan, mutta melkein. Jos markkinoilla on 1 omena ja 1 raha, niin toisen rahan lisääminen laskee vanhan rahakannan arvoa, suhteessa omenaan. Jos toisen rahan mukana markkinoille tuotetaan toinen omena, on rahan ja omenan välinen vaihtoarvo sama.
Ilman vastiketta markkinoille päästetty raha laskee vanhan rahan arvoa (koska markkinoilla on yhtä paljon arvoa, mutta enemmän rahaa). Näin karkeasti.
Aivan. Tosin tässä tapauksessa sinulta (ja muiltakin) jää perustelematta
a) miksi hintatason pitäisi olla vakio ja
b) kenen omistukseen tuon toisen rahan pitäisi syntyä
Historiallisesti kulta on ollut sikäli eettinen raha, että kenellä tahansa on ollut oikeus ja jopa mahdollisuus löytää sitä. Kultaryntäykset ovat tuoneet äkkirikastumisen mahdollisuuksia tasapuolisesti riskinottajille, olkoonkin ettei talous aggregaattina ole hyötynyt niistä lainkaan.
Rainer von Fieandt oli Suomen Yhdyspankin mies ja lähellä Edistyspuoluetta ja Honka-liittoa, vaikkei puolueeseen ilmeisesti koskaan liittynytkään. Voimmeko tehdä tästä johtopäätöksiä Ilaskiven suhteen?
KOP:n tappion kannalta ratkaisevaa oli STS:n raadon sysääminen sen taseeseen. Tilinteko Kansallisbankenista ja Nordfinanzbankista jäi täysin kesken.
Miks kaikki aina juarittelee rahasta, eikö teil o parempaa jutun aihetta? Vaikka UFO:jen vaikutukset kananmunan tuotantoon. Siitä kaikki ymmärtäs jotain (siis ainakiin enemmän kun rahasta)
Jaaritelkaa ja analysoikaa tästä:
Toisaalta huvittavaa,että setelirahoituksesta edes puhutaan..eikös Uusipaavalniemi mustamaalattu sen sanottuaan. Melko lapsellista porukkaa tässäkin maassa mitä taloudesta keskustelemiseen tulee.
Suomen Työväen Säästöpankin Ulf Sundqvist ja Postipankin Seppo Lindblom kirosivat porvaria samoissa pöydissä jo 1970-luvulla. Myöhemmin heidän piti teeskennellä kilpailevansa samojen asiakkaiden rahoista. Siitä ei tietenkään tullut mitään.
Casimir Ehrnrooth ymmärsi kilpailun merkityksen asiakkaan kannalta ja pärjäsi siksi punaherroja paremmin.
Anna-Leena: Mitä olet mieltä immateriaalioikeuksista?
Onko mielestäsi oikein, että kaikkien tiedossa olevaa teknologiaa ei saa ilmaiseksi hyödyntää, koska se on patentoitu? Olisiko väärin, jos Suomessa joku tehdas alkaisi valmistamaan vaikkapa Pfeizerin patentinalaisia lääkkeitä lupia kysymättä?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 115 kommenttia