Veljeä ei jätetä?
Kriisi synnyttää luonnollisesti mittavan keskustelutulvan. Mitä tehdä, jotta selvittäisiin. Mistä luopua, ettei kävisi vielä huonommin. Riittävätkö rahat vai onko turvauduttava kenties massiiviseenkin lainanottoon. Löytyykö sopu päättäjien kesken vai käydäänkö taas poliittista suunsoittoa ja kädenvääntöä hätätila ja päätösten saannin tärkeys unohtaen, jotta oma puolue tai etupiiri menestyisi.
Kriisi – olkoon se sitten sotilaallinen tai taloudellinen – nostaa esiin myös vanhan viisauden: Veljeä ei jätetä – samassa veneessä kun ollaan. Mutta miten on nyt? Jätetäänkö sittenkin, jotta oma nahka pelastuisi, samalla myös paljon puhutun solidaarisuuden unohtaen.
Kysymys aktualisoitui Finnairin ja sen henkilöstöryhmien ympärille. Yhtiön johtohan teki muutama aika sitten radikaalin ehdotuksen palkkojen määräaikaisesta alentamisesta, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäisiin. Ehdotus ei saanut kannatusta, vaan se tyrmättiin. Nyt on sitten aikaa kulunut ja se toinen vaihtoehto realisoitunut. Yhtiö ilmoitti monen muun tapaan joutuvansa sekä lomauttamaan että irtisanomaan henkilöstöään, eikä edes ihan vähäisessä määrin. Mediasta tiedusteltiin lentoemäntien ja stuerttien puheenjohtajalta, miten suu nyt pannaan. Vastaus oli mielenkiintoinen: Hyvä oli, ettei palkkoja alennettu.
Tulkitaan vastausta. Se kertoo, että solidaarisuudesta ei ole puhetta. Veli jätetään, kun kriisi kulminoituu. Parempi että itsellä on töitä – niillä, joita irtisanominen tai lomautus ei koske – kuin että kaikilla samaan joukkoon kuuluvilla, jopa samaan kassaan jäsenmaksuja maksaneilla olisi. Kaukana on nykypäivästä talvisodan henki!
Olisiko tulkittava, ihan rautalangasta mallia vääntäen, asian ydin. Kun kysyntä vähenee, työtäkin tarvitaan vastaavasti vähemmän. Jos sitä ennen riitti aiemmin palkkaehdoin kaikille, uudesta, pienentyneestä palkkapotista on vähemmän jaettavaa. Ja se voidaan jakaa joko siten, että kaikki saavat hivenen vähemmän tai osa entisen verran ja loput jäävät ilman. Tämä sama kysymys tulee lähiaikoina esiin lukuisissa muissakin yhteyksissä – yhä useammassa firmassa, yhä lukuisammilla työpaikoilla. Ja kaikkialla joudutaan tekemään sama kysymys: Kahmitaanko itselle vai jaetaanko solidaarisesti tasan.
Toisenlaisissa olosuhteissa on meneteltävä toisella tavalla kuin toisenlaisissa. Tämän totuuden opetti minulle, silloiselle pääministerin sihteerille, aikanaan 1950-luvun lopun virkamieshallituksen pääministeri Rainer von Fieandt, joka Suomen Pankin pääjohtajasta pääministeriksi muututtuaan joutui nopeasti tarkistamaan kantaansa keskuspankin luotonannosta valtiolle. Ihan samanlaista muuttuneitten olosuhteitten huomioon ottoa tarvitaan nytkin. Jaettava on kutistunut, runsauden sarvi ehtymässä. Vienti ei vedä, kansaa vaaditaan kuluttamaan. Mutta silti kansantuotteen kehitysennusteiden ennakoidaan saavansa eteensä yhä suuremmat miinusmerkkiset luvut. Tyhjästä on täten paha nyhjäistä.
Kriisiä ei tule suurennella, se on riittävän vaikea muutoinkin. Mutta laman ylittämiseksi on rakennettava silta yhteisvoimin, ja siinä tarvitaan kaikkia ainespuita. Toivottavasti saadaan myös hyviä esimerkkejä, joista parhaita ovat tietenkin johtoportaan asettuminen samaan veneeseen työntekijöitten kanssa; ahneuden ajan on oltava ohi kaikissa ryhmissä.
Lentomatkailu taantuu. Lisää henkilöstöongelmia on lentoyhtiöillä edessä.
Lentokoneet lentävät vajaina ja joitakin kannattamattomia kotimaan reittejä ylläpidetään jo nyt veronmaksajien rahoilla. Koneessa päivisin 2-10 matkustajaa. Kerran olen ollut ainoa matkustaja. Pyydetyn lipun hinnan omilla rahoilla maksaneena.
Lentomatkustaminen hiipuu myös matkustamojen tautivaaran vuoksi. Tuberkuloosi ja muut hengitysteitse tarttuvat taudit leviävät huonossa hengitysilmassa.
Ilmoita asiaton viesti
[orig. perjantai, tammikuu 18, 2008]
Lentoliikenne on kasvun ja kiireen indikaattori
[ … lentoliikenteessä tiukka kilpailu toi kustannuskarsinnat, kun mm. lisää liksaa piti saada matkustamohenkilökunnalle, niin jostain oli otettava pois, otettiinko se tekniikasta, … kuinka paljon pienennettiin jalkatilaa … onko 17/24 vuorokautisen lentotunnin hyötysuhde jo liikaa…? … ]
Ongelmilla on taipumus kasautua, ja se tuo onnettomuuksia, onko jokin kausaliteettiraja nyt ylitetty? – Finnair on toistaiseksi yksi maailman lentoturvallisimmista yhtiöistä, – suorastaan esimerkillinen pitkällä tarkastelujaksolla … jos katsotaan vakavia onnettomuustilastoja. Olisiko tehokkuustahtia löysättävä nyt, kun vielä syyn ja seurauksen lait eivät ole pahasti rumentaneet ikäviä tilastoja?
…………………..
Mielipidekirjoitus vuodelta 2005:
Lentoliikenne on ilmentymä kiireestä; nopeammin ja kauemmaksi. Ilmojen halki käy lentäjän tie, on vanha värssy, nyt se se halkaisee kulutusyhteiskunnan markkinamekanismia ja luonnonolosuhteita tasapainottavaa harmoniahuomiointia. Aika on rahaa ja toimitukset pitää olla juuri oikeaan aikaan mahdollisimman nopeasti joko kulutuksessa tai logistiikan seuraavassa energiankäyttöpisteessä.
Lento niin ihmisillä kuin tavaroilla on tänä päivänä pop. Liikenneministeriön edustaja mainosti kulutuksen olevan per henkilö noin 4-5 litraa per 100 lentokilometriä. Verrantoa haettiin yksityisautoista, jotka tyypillisesti kuluttavat hieman enemmän, paitsi pienet ja kätevät dieselit.
Unohtui mainita, että lentomatkaan kuuluvat myös siirrot itse lentokentälle ja sieltä pois. Junaliikenne saapuu lähes aina keskustoihin, joista on matkaa lentokentille jopa ajallisesti enemmän kuin itse lennon päätepisteeseen. Ensin oli pieniä lentokoneita, nyt on megakoneita, kuin laivoja taivaalla. Päämäärä on kuljettaa yhä enemmän ja yhä nopeammin matkustajia paikasta toiseen paahtumaan rannoille tai käymään liikeneuvotteluja, jotka useasti voitaisiin käydä videokonferenssina.
Lentomatkustaminen on ruuhkauttanut Euroopan taivaan ja nyt lennonjohtojärjestelmät joudutaan uusimaan, jotta suuret onnettomuudet voitaisiin ennaltaehkäistä.
Liikennesuihkukone käyttää öljypohjaista kerosiinia, ja juuri nyt polttoaineiden hinnat nousevat kiihtyen. Kuinka on, jos kerosiini loppuu? Ennen sitä pitää säätää Maan Ystävien vapaaehtoinen lisämaksu, vaikkapa 20%, joka olisi varaumaa, kun lippujen hinnat lähtevät reippaaseen nousuun tyrehdyttäen koko ajan kasvavan ilmasillan maapallon kaikkiin kolkkiin. Lentäminen on myös asennekysymys. On muotia ehtiä illaksi kotiin.
Ennen laivat veivät per yksikkö tuhansia matkustajia viikon, nyt suihkari suhauttaa saman matkan muutamassa tunnissa. On muodikasta olla kiireinen ja todeta, ettei ehdi enempää. Kiire on etukäteen kuolemista ymmärtämättä miksi eli ja elää. Lentokone on tekninen huipputuote ja mm. kiinalaiset eivät vielä niitä itse valmista. Sen sijaan laivanvalmistajina Kiina tähtää maailman huipulle.
Huominen voi olla laivoilla liikkumista kaukomatkojen osalta, vallankin kun niiden tekniikka kehittyy ripeää vauhtia palaten ehkä kuitenkin tuuli- ja aurinkoenergian käyttäjiksi. Lyhyemmät matkat taittuvat raideliikenteellä, jonka energia suolletaan toistaiseksi ydinsähköllä. Lentokonetta ei saa pysymään ilmassa sähköllä, eikä akuilla. Johdotonta sähkönsiirtoa ei ole vielä kaupallisesti keksitty.
AamuTV:n varsinainen aihe – lentoliikenteen päästöt – todettiin laivojen kanssa samankokoisiksi, ollen mm. hiilidioksidipäästöinä kahden prosentin luokkaa kokonaisuudesta. Lentoliikenteen kokonaisjalanjälki luontoon on suurempi. Se on kaikkine valmistusvaiheen materiakäsittelyineen, sekä polttoaineen jalostuksineen kuin myös maa-asemien energiakäyttöineen tuhlaavinta käyttöä kaikista liikkumismuodoista. Miltei jatkuvat huolto- ja turvallisuustoimenpiteet suurentavat ekologisesti ”hiiren jalanjäljen norsun tassun” kokoiseksi merkiksi itse ympäristölle.
Kuinka hyvin tiedemiehemme ja tutkijamme oikeasti tietävät, mitä suihkulentokoneen tekemä ”ilmakehäreikä” nopeudella vajaat 300 metriä sekunnissa aikaansaa, jää arvailujen varaan. Me emme yksinkertaisesti tiedä kaikkia vaikuttimia, syyn ja seurauksen jälkiä, mitä mikäkin luonnoton ainesmuutos tekee eloyhteisölle mm. pikkuhiljaa ”häviävinä” suihkuvanoina taivaalle.
Maapallon jotkin muutokset ovat hyvin hitaita, mutta vääjäämättömiä. Lentokone on luonnoton väline ilmakehään, jonka ohuus on häkellyttävän vähän maapallon halkaisijaan nähden. Emme ole linnuilla nähneet harmaita tai valkoisia suihkuvanoja, korkeintaan eloperämoottorin jätöksen lihapiirakassa istuessamme torikahvilassa ilman kiirettä.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilmoita asiaton viesti
Asillisesti se on kumma, että ala millä on rakenteellinen kasvu ja ylivoimaisia kilpailuetuja suhteessa muihin kuljetustapoihin ei saa kannattavuuttaan kuntoon.
Lentoyhtiöt ja ennenkaikkea matkustajat joutuvat toimimaan vain muutamilla lentokentillä, jotka pompottavat maksavia asiakkaita uskomattomasti. Jos vain on muita mahdollisuuksia liikkua niin lentämistä ei valitse kukaan.Toisaalta eivät lentoyhtiötkään ole panostaneet asiakaspalveluun sen kummemmin kuin maapalveluyhtiöt. Vaikka ihmisten keskipituus kasvaa niin lentokoneisiin ei saada lisää jalkatilaa. Toinen asia on, että pidemmille lennoille ei järjestetä muuta viihdettä kuin idioottimainen elokuva. Ja ruoka, jos sitä voi ruoaksi kutsua, on jollakin verukkeella tehty yhtä mauttomaksi kuin lentoemännät. Henkilökunta ei ymmärrä, että he ovat pääasiassa viihdetyöntekijöitä eikä turvallisuusupseereita. Jos ravintolat viihdeyrityksinä käyttäytyivät kuin lentoyhtiöt, ne joutuisivat maksamaan asiakkaillensa, jotta joku viitsisi tulla ”viihtymään” heidän palveluunsa. Lentoyhtiöt rahastavat muun maailman hyvän sekä eksotiikan, mikä olisi kohtuullisella kärsimyksellä saavutettavissa, jos lentoyhtiöt viitsisivät pitää ihmisasiakkaitansa rahtitavaraa paremmin palveltavana tuotteena.
Se on positiivista jos nämä lentoyhtiöt ja ennenkaikkea maapalveluyhtiöt menevät konkurssiin. Konkurssista ei Finnairinkaan osalta ole liene toivoa, koska valtio on todennut, että heille on ”piikki auki” tai että se on strateginen sijoitus. Nykyään jo alkossa ja katsastuskonttorilla on jonkunlaista palvelua, mutta ei lentokentillä.
Asia ei suoraan liity tuohon Ilaskiven kommenttiin. Mutta mielestäni tuollaisilta ihmisiltä, mitkä lentämisen kanssa työskentelevät, on liene melko turha odottaa toimia, mitkä vaatisivat toisen asemaan astumista.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on mukava lennellä jos on miespalvelijoita koneessa. Olivatpa homoja tai ei. Ne ymmärtää kantaa viinaa. Akat aina nipottaa.
Ennen sai sauhutellakin finskin takaosastolla. Tuli solmittua hyviä liikesuhteita.
Nyt lennetään kuin pakkopaidassa. Lentomatkustamisen turvallisuudesta on tullut vitsi. Se ei ole sen turvallisempaa tai turvattomampaa kuin ennenkään.
Matkustajat hypnotisoidaan turvatarkastuksissa ja läpivalaisukoneissa kuin teurastettava nautakarja teurastamon portilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä niitä sauhuttelivia ryyppykavereita taitaa löytyä ”hyviin liikesuhteisiin” ihan täältä maan pinnaltakin ettei tarvitse mennä yläilmoihin ”takki auki” revittelemään omaa erinomaisuuttaan kovaäänisesti kanssamatkustajille kertomaan, pysyttelehän vain maanpinnalla ja jalat tukevasti maassa niin hyvä tulee !
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen kelo-osastosta taas kolisee. Ei uutta mitään. Hoetaan kriisin ratkaisemista yhteisvoimin – jopa ilkkuen sille toisen leirin yhteisvoimalle – mutta sijoitetun pääoman ja erityisesti sen tuoton jousto puuttuu kelo-osaston yhteisvoimien lähtökohdista tyystin. Ja se itsekkyys ja tyhmyys sijoitetaan ilkkusäestyksin sinne toisen leirin yhteisvoimalle – oikein oikeistoperinteisin projektiivisin valikoivahavainnoivin konstein – jotta ei edes nähtäisi sitä omaa itsekkyyttä ja tyhmyyttä. Vaikka se pääoman itsekkyys ja tyhmyys haisee kaameana lemuna kaiken sen karmeuden yllä missä nyt ja lähivuosina eletään.
Ihan kuin kelon oksalle olisi istunut ilkkuva närhi. Vaikka tämän kelon oksalle se ei ole istahtanut – se on asunut siinä kelossa aina.
Minusta kommentoimani näkökulma on kapeudessaan ja oikeistoylimielisyydessään kerrassaan surkea. Eikä tämmöiset – muka solidaarisuudesta puhuvat – näkökulmat ole enää tästä päivästä.
Jussi Vaarala
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaisin otsikon paremminkin niemelle ”Kokoomuksen kela-osasto”
Helppo leikata toisten palkkoja kun oma raha tulee suoraan työtätekevien veronmaksajien pussista. Mites olisi pienet eläkkeen leikkaukset kun palkansaajien veronmaksukyky on selvästi heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentoja Keijo! Tutustu ensin työeläkejärjestelmään huolellisesti ennenkuin kirjoittelet läpiä päähäsi julkisilla foorumeilla. Kyllä Ilaskiven etuisuudet tulevat aivan muualta kuin Kelasta ja palkansaajien pussista.
Suomi ei todellakaan tarvitse Finnairia yhtään mihinkään, joten se olisi kaupattava kiireen vilkkaan vapailla markkinoilla eniten tarjoavalle.
Ilmoita asiaton viesti
Toveri on unohtanut täysin, että pääoman/tuottavuuden/työn tuottavuuden on SAK: lainen ay- liike mitannut ulos vuosikymmeniä ja aikaansaanut muiden alojen palkkakehityksen jälkeenjäämisen aiheuttamillaan markan devaltioilla, jotka ovat koituneet pääomapiirien rikkaudeksi ja työläisen tuhoksi. On muistettava myös 90- luvun opit, jolloin työväen omistavat HAKA, KANSA, EKA, STS ja OSP kaatuivat ensimmäisinä jättiyrityksinä, ja jotka vielä maksoivat kultaiset jättikädenpuristukset johtajilleen ja ennakoivat jenkkiläistä optiokehitystä! Osuuspankki yhteistuki, joka oli SAK: n liittojen omistama pankki ja sen liittojen omistajien hallitsema fuusiotiin HOP: iin, joka oli ainoa pankki H: gissä, mihin ei tarvittu valtion rahaa! Fuusion jälkeen siihen pumpattiin n. 2 miljardia markkaa ja käytiin salainen välimiesoikeudenkäynti, jonka tuloksista tai SAK: n liittojen syntipukeista ei ole tietoakaan vielä tänä päivänä.
Ilmoita asiaton viesti
Nimimerkki Ex-demari voisi muuttaa nimimerkkiään. Voisin suositella uudeksi vaikka ”nykyinen tietämätön”. Tiedot ovat niin alkeellisia, että ymmärrän nimimerkin käytön. Toki tunnen myötähäpeää moisten typeryyksin kirjoittajaa kohtaan. Koko kirjoitus oli aivan päätön!
Ilmoita asiaton viesti
Selvennetään sen verran, että teksti oli harvinaisen tyhmää kaikki kirjoittajat huomioiden, vaan ei tuota nimimerkkiä kirjautumattomana käyttävältä.
Sijoitetun pääoman joustohan tarkoittaa käytännössä omistajien rahojen sijoittamista yritykseen ja ottamista yrityksestä. Mistä olet saanut käsityksen, että se puuttuisi ”kelo-osaston yhteisvoimien lähtökohdista tyystin” ja mitä ihmeen lähtökohtia houreissasi tarkoitat?
Toivottavasti kenelläkään rehellisellä suomalaisella ei satu olla nimenä Jussi Vaarala tai Jussi Väärälä, ettet häpäise häntä nimimerkilläsi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kirjoitan omalla nimelläni täällä kuten valtakunnan lehdissäkin enkä nimimerkillä niinkuin nimimerkkikirjoittajat etenkin nämä joka paikassa häärivät jotka ovat kuin pakoonjuoksijan ruskea paniikkiviiru valkoisella hangella. On kansalaisraukkamaisuutta häärätä julkisuudessa nimimerkin takana.
Ilaskivi heijastelee vanhakantaista osakkeen omistajan pyhät oikeudet vailla omaa etuaan laajempia velvollisuuksia. Sanoakseni nimimerkki-örkillei ”liike” jotain viksua niin olen sitä mieltä että kun Gorbatsov avasi ovet markkinatalouden vapaasti tulla ja mennä niin saatuaan mahdollisuutensa se tuli ja meni ja ajoi itseohjaamana itserakentamalleen karille – josta osoituksena on nykyinen katastrofaalinen tilanne. Ja tarve että poliitikkojen täytyy alkaa etiikkaholhota etiikkaedesvastuuttomia pääomapiirejä ja yritysmaailmaa.
Ja miksi ajoi karille – siksi kun pääomapiireiltä on liukunut käsite etiikka kokonaan näkymättömiin ja toisaalta sen takia kun pääomat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä vailla kontaktia siihen mitä on yrityksen toiminna substanssi – siis se että on yrityksen tuote ja sitä ylläpitävä kysyntä. Josta seurauksena ayntyi kaiken maailman kuvitteellisia sijoitusinstrumentteja leikkikaluiksi pääomien etiikasta ja substanssirealismnista vapaalle pelleilylle.
Minä en tietenkään pese ay-liikettä etiikkakelpoiseksi vaan samaa skeidaa on sekin tietenkin. Kyse onkin siitä että sellainen käsite kuin etiikka pitää nosta yleisemminkin esille ja tehdä se myös operatiiviseksi.
Ja sekin substanssirealismi on unohtunut nimenomaisessa Finnairin tapauksessa että kun ihmiset tajuavat lentoliikenteen olevan jälkikasvunsa tulevaisuuden uhkatekijä niin he vähentävät lentomatkailua – aivan samoin kun ihmiset tulevat vähentämään autoilua samasta syystä.
Niin että siinä nimimerkki-paniikkiviirulle ”liike” substanssirealismia.
Ja lisää itsehäpäisyjäni – hehee – mimimerkki pakoonjuoksijan paniikkiviiru ”liike” löytää täältä: http://jussivaaralakirjoituksia.blogspot.com/
Ilmoita asiaton viesti
Edellisen 90 -luvun laman aikana jäi vaikutelma, että solidaarisuus ulottui kyllä organisoituneen ay-liikkeen työssä olevien etujen puolustamiseen. Työttömistä ei tunnuttu niinkään välittävän – paitsi puheissa. Tällainen vaikutelma minulle siis jäi. Jos todellisuus kuitenkin oli toisenlainen, ay-liike epäonnistui pahasti tiedotuksessaan.
Kun tuotanto supistuu, jaettavaa riittää myös palkkoihin entistä vähemmän. Vaihtoehtoja ei ole monia: joko kaikki luopuvat osasta tai sitten liiat saavat luopua koko työstään eli saavat potkut.
Kaikki siten pelkistyy tämän päivän antihyveisiin: itsekkyyteen ja ahneuteen. Nämä asiat tuntuvat määräävän toiminnan suunnan. Solidaarisuus kuuluu nyt ja on kuulunut myös aiempina vuosikymmeninä lähinnä juhlapuheisiin. Solidaarisuuden aste voidaan todentaa vasta tositilanteessa. Näin on myös tämän esimerkin kohdalla.
Nyt on mietintätauon paikka niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Vaikeassa tilanteessa on voitava joustaa niin palkkatavoitteissa kuin myös työnantajan/omistajan tuotto-odotuksissaan. Myöskään omistaja ei voi odottaa saavansa samaa tuottoa kuin ennen työntekijöittensä kustannuksella. Yhtälö ratkeaa vain yhteisin uhrauksin ja luottamuksellisen ilmapiirin vallitessa. Paljon on siis vielä tehtävää.
Ilmoita asiaton viesti
[orig. maanantai, lokakuu 15, 2007]
Omistajakeskeisyydestä suuren piirun verran asiakas- ja henkilökunta-arvostukseen
( EK:n puheenjohtaja Antti Herlin – omistajaedustajana – kauhistui työntekijöiden ja virkamiesten ylisuurista palkkavaateista ja -sopimuksista )
[ … useiden vuosien palkkamaltti tehosti Suomen vientitoiminnan ylijäämän vaille vertaa. Hyödyt, markat ja eurot korjasivat omistajat, vieden ne osaksi ulkomaille – lisäämään voittoja ja sijoituspelejä, … usein työntekijäpuoli jäi nuolemaan näppejään. Kerrotaan myöskin naisten hoitavan yhtiöitä paremmin ja tuottavammin … ]
Tavallisten ihmisten maltti vaihtui omaksi pyyteeksi saada myös jotain parantuneesta kilpailukyvystä. Palkannauttijoita on myös muualla kuin vientiyhtiöissä. Tasa-arvon nimissä valtion ja kuntien työntekijätkin halusivat pitkän palkkamaltin jälkeen sitä mitä omistajat mittasivat jo vuosia sitten itselleen.
Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta – valtiota on huudettava apuun.
Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä.
Nyt on vallalla omistajakeskeisyys. Yhtiöiden peruslausekkeita ovat omistajaedun valvonta ja osinkopolitiikka. Suurin talouden mantra on voitto ja voittovarojen jako. Kvartaalitalous rakennettiin omistajaehtoisesti, jotta pörssipelien jatkumo toisi voittoja sijoituspeleinä toisten tekemästä työstä, toisten myymistä palveluista ja toisten kehittämistä innovaatioiden hedelmistä. Omistaja oli ja on nyt vielä rahavirtojen keskipisteessä.
Kipukynnys ylittyi tänä vuonna, kun Jyrki Katainen verhotusti lupasi omistajiakin hoitaville sairaanhoitajille ”500” euroa lisää. Vaalilupaus, joka osaltaan kirvoitti Kokoomukselle voiton Sauli Niinistön äänien ohella, kimposi nyt kaikuna koko palkannauttijaryhmään.
Omistajat ovat saaneet nousevista pörssikursseista voittoja vailla vertaa. Osinkoja on jaettu ennätystahtia, kun valtiokin hoksasi antaa varoituksen tulevista muutoksista. Omistajien kaikkivoipaisuus ohitti asiakkaan ja henkilökunnan, näin mitta oli tullut täyteen.
Kiihtyvä kvartalisoitu markkinatalous ohjasti luonnon ympäriltämme kierteeseen, jossa pää on tulossa vetävän käteen. Jatkuvan kasvun tavoittelun aikakausi on päättymässä. Ekologinen jalanjälkemme on käymässä ylisuureksi romahduttaen harmoniset järjestelmät, jotka ovat ylläpitäneet elinvoimaa kaikille koko maapallollamme. — Huolehtisiko nainen paremmin myös ympäristöarvojen toteutumista?
Huomisen aikakausi on asiakas kuluttajana ja henkilökunta markkinoinnin, myynnin ja voittojen mahdollistajana. Harvojen epätasajako on muuttumassa monille mahdollisuudeksi. Kuluttajat – niin henkilökuntana kuin asiakkaina – ottavat oman valtansa ostokäyttäytymisellään.
Kuluttaja on nousemassa reaaliaikainformaatiossa vaikuttajan roolin, jossa omistajasta tulee palvelija asiakkaillensa. Pääomiksi tullaan hyväksymään myös henkilökunnan motivaatio ja osaaminen. Päätöskyky on astumassa uuteen aikakauteen, päätös on nimenomaan Sinulla – kuluttaja.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
…………………..
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä – copyright by Ilkka Luoma 2006-2007 )
Kuva 1
— http://www.panoramio.com/photo/4876034 —
Teksti
Hoidettaessa omanapuuta hyvin ja huolellisesti, jakaa se satoa monille ja siitä riittää iloa useille – kaikille niille, jotka osallistuivat sen ylläpitoon. Tänä päivänä yhtiöiden hyödyt ovat korjanneet omistajat, ja palkannauttijalle oli jäänyt monivuotinen palkkamaltti.
Kuva 2
— http://www.panoramio.com/photo/4876048 —
Teksti
Markkinataloudessa harvat ovat suuria hyötyjiä, usein vielä myös toisten kustannuksella. Koko maapallo on yhteinen voimavara ja elannon alulle panija. Jaettaessa tasaisemmin maapallomme varoja, riittää siitä hyvin vähän vain kaikille, mutta välttämättömyytenä riittävästi.
Kuva 3
— http://www.panoramio.com/photo/4876074 —
Teksti
Kerrotaan, että naiset saavat yhtiöt paremmin tuottaviksi. Kuinka on Wagner, tuo kotitalouksien ja perheyhtiöiden sika, joka koettaa lintsata kaikesta siitä, mitä Viivi koettaa normittaa. Voisiko kotitalousyhtiö paremin, jos Viivi ottaisi ohjat, vai ovatko ne jo?
Kuva 4
— http://www.panoramio.com/photo/4876092 —
Teksti
Omistajat ulosmittasivat mm. vientiyhtiöiden hyödyt ja rahat – Suomessa on runsaasti innovointia, ja nämäkin hyödyt jaettiin osinkoina ja ulkomaalaisina investointeina. Kuvassa suuri kansa kuuntelee Tieteiden päivillä 2007 Helsingin Yliopistolla oppineiden luentoja, suosio oli suuri – kansa janoaa uutta tietoa ja oikeudenmukaisempaa tulon- ja voiton jakoa.
Kuva 5
— http://www.panoramio.com/photo/4876105 —
Teksti
Suuri kuluttava kansa juhlii Uutena Vuonna 2007 Hämeenlinnassa (Ruunumylly, Kukostensyrjä ), omistajat ja ylin johto ovat juhlineet suurilla palkoilla, palkkioilla, optioilla ja muilla hyödyillä vuosikaudet. Kansalle jäi palkkamaltti ja Uudet Vuodet. Nyt haetaan tasoitusta ja inflaatiolle on kierre valmis.
Kuva 6
— http://www.panoramio.com/photo/4876124 —
Teksti
Suomi elää ja voi hyvin viennistä. Jakaantuiko nuo voitot tasaisesti – eivät. Ennen kaikki tehtiin itse, mm. päreet talojen katteiksi, kuvassa juvalainen päreiden tekijä vauhdissa – katoavaa kansanperinnettä. Nyt tuonti valtaa alaa ja olemme täysin riippuvaisia siitä, kuin myös sen maksutavasta – viennistä. Vientitulot ovat kulkeutuneet harvojen taskuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaistu, ei mitään lisättävää.
Ilmoita asiaton viesti
”Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta – valtiota on huudettava apuun.”
No mitäs tähän muuta sanoisi kuin että näinhän se on.
”Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä.”
Ota huomioon että näitä pääomatuloja saa myös esim. työeläkeyhtiötkin ja valtiollakin on suuria omistuksia eri yhtiöistä. Ja on niitä jopa pienillä eläkkeilläänkin sinnitteleviä joille pienetkin tuotot säästöistä tai jostain vähistäkin osakkeista ovat tärkeitä.
Kai sille pääomallekkin tuottoa pitää saada jo siksikin kun aina vaan suurempia pääomia tavarantuotannossa vaaditaan.
Kun kaiken tuoton mitä pääomista ja muista resursseista irti lähtee jakaisit niiden kesken joilla juuri nyt on säällinen palkkatyöpaikka, niin miten sitten nämä muut asiat rahoittaisit.
Eikö se ole vaan hyvä asia jos vientiteollisuus ja eritysesti tämä n.s teknologiateollisuus on hyvässä kunnossa, niin että sillä on omia voittovaroja joita käyttää investointeihin.
Sitten on vielä sellainen juttu että isot firmat maksavat työntekijöidensä verojen lisäksi myös esim. näitäkin mitä yhteisöveroiksi sanotaan, ja jotka verot omalta osaltaan ovat vähän nekin hillinneet kunnallisten verojen ja maksujen nousupaineita.
Juuri ylisuuret palkankorotukset erityisesti kunta/valtio- sektorilla ja kotimaan markkinoilla huseeravissa monopolistisissa firmoissa päätyvät kiihdyttämään inflaatiota. Vientiteollisuudessa ylisuuret palkankorotukset taas johtavat joko irtisanomisiin tai sitten näiden ylisuurten palkankorotusten kiristämiseen muulta yhteiskunnalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä finskiläiset arvelivat/tiesivät, miten saattaisi käydä palkanalennuksista huolimatta. Huolimatta palkanalennuksista tehtäisiin lomautukset ja irtisanomiset. Tämähän on jo nähty monesti aikaisemmin eri yhtiöiden kohdalla.
Kyllä solidaarisuus täytyy ulottua myös yritykseenkin asti eli tuottotavoituksista on myös tingittävä!
Ilmoita asiaton viesti
[orig. lauantai, marraskuu 04, 2006]
Finnairin koneet ovat toimineet hämmästyttävän hyvin vuodesta toiseen
Suomen valtio omistaa enemmistön ehkä maailman parhaiten ylläpidetystä lentoyhtiöstä. Suomalaiset pilotit hallitsevat sellaisia talvisia olosuhteita, mitä monissa lentoyhtiöissä ei edes käytännössä harjoitella. Talvinen Ivalon kenttä voisi olla hankala pala Air Namibian lentäjille. Nyt otsikoissa sen sijaan komeili matkustamohenkilökunnan lakko, jossa olikin kysymys myös julkisuudessa puhumattomat asiat.
Maailmanlaajuisesti kilpailu asiakkaista kovenee ja Finnair sai rauhassa lentää Suomen reittejä yksin ja hyväksyä löysästi henkilökuntansa vaateita ja toiveita ylläpitääkseen hyvää henkeä ja kykyä olla turvallinen sinivalkoinen. Jokainen muistaa paluunsa maailman ääristä, kun ei ollut nähnyt suomalaisia kanssaihmisiään.
Mukavan tuulahduksen toi aina se kotoinen sanomalehti ja suomea puhuva hymyilevä lentoemäntä tutun turvallisen koneen etuovella toivottamassa tervetulleeksi lennolle kotiin Suomeen.
Lentoemännät ja stuertit ovat merkittävä osa Finnairin henkilökunnasta, noin 2.000, on selvää, että näin suuren joukon palkkakustannukset ovat nyt suurennuslasin alla. Merkittävää on myös se, että lentoja on palkallisesti ja lisillisesti hyviä (esim. kaukoitä) ja huonompia, joista ei kerry näitä kuuluisia haittaosia (esim. Keski-Euroopan ns. illaksi kotiin lennot). 2.000 ihmisen joukossa on monia eri virkavuosiluokkia – on pitkään palvelleita ja vähemmän. Kysymys on siitä, kuinka haluttuja on mitkäkin lennot. Kaukoidän lennoista saa lisät, Euroopan lennoista saa vain perusosat.
Pitkään palvelleet saavat kokemusoikeuden valita lentoja helpommin kuin nuoremmat, jotka eivät ole vielä oppineet talon tavoille ja kikkoihin, joilla saadaan kokonaisansiot. Saattaa olla sisäinen ongelma tuo valintatilanne. Nuoret purevat hammasta ja vanhemmat kokeneet kokevat saavansa etuisuuden, joka on heille ns. virkavuosietuus. Vakiintuneita tapoja voi olla joskus vaikea muuttaa; jos niin halutaan, on se pakko kirjata työehtosopimukseen. Tuleeko tähän muutoksia tämän lakon jälkiseurauksena, jää nähtäväksi.
Yhtiönä Finnair on tosipaikan edessä. Kilpailukykyä on saatava; Kiinan koneet ovat jo melkein ’tankkauksessa’ ja on vain ajan kysymys, milloin ne ilmestyvät Suomen taivaalle. EU on hyvin suopea kilpailulle ja ajaa kuluttajien etuisuuksia halvempina lentolippuina. Vastavuoroisesti Kiina on ostanut Airbus-koneita noin 150 kappaletta, pitäen osaltansa pystyssä kyseistä lentokoneen rakentajaa ja sen työpaikkoja.
Finnair on pakotettu korjaamaan alkavaa kaukoidän kilpailua karsimalla nimenomaan sieltä henkilökuntakuluja. Aero on näppärä keino. Virolaisilla ehdoilla 500 lentoemäntää ja stuerttia sisään ja sitten Finnair henkilövuokraa (yleinen tapa monilla toimialoilla) heitä kansalliseen lentoyhtiöömme. Näin palkkakulut pienenevät ja Finnair on valmis kilpailuun mm. kiinalaisia kohtaan.
Jokainen viisas yhtiön palkollinen tietää, että työnantajan kilpailukyky on kaiken perusta. Henkilökunta on valmis palkanalennuksiin, mutta esimerkkiä odotetaan ylhäältä. Muinoinen Chryslerin uusi pääjohtaja tullessaan kriisiyhtiöön, alensi ensimmäisenä toimenaan oman palkkansa yhteen dollariin vuodessa. Hän loi uskomattoman hengen ja yhdessä koko henkilökunta nosti Chryslerin kuiville. Finnair ei ole vielä kriisiyhtiö.
Ajatteliko Finnairin pääjohtaja Hienonen aloittaa oman palkkansa alasajoa ja milloin, esimerkiksi koko johtajistolle? Henkilökunta muodostaa kokonaisuudessaan Finnairin uskomattoman maineen, turvallisuuden ja ammattitaidon vailla vertaa. Onko nyt kokematon pääjohtaja ajamassa Suomen kansallisylpeyttä laskuliitoon. Ylimmän johdon palkat eivät voi nousta yhdessä vuodessa 50 prosenttia, kuten kävi Finnairin edelliselle pääjohtajalle, se ei lisää luottamusta henkilöstössä. Yhtiön yhteishenki on keskinäistä vastuunkantoa ja yhteen hiileen puhaltamista.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit: ”Kyllä solidaarisuus täytyy ulottua myös yritykseenkin asti eli tuottotavoituksista on myös tingittävä!”.
Tarkoitatko, että Finnairin ja muiden yritysten pitäisi alkaa toimia tappiolla tai nollatuloksella? Eihän hyvä ihminen se yritys enää voi toimia ollenkaan, jos se ei tuota voittoa.
Finnairin tapauksessa on kyse valtion omistamasta yhtiöstä. Jos se tuottaa tappiota, mutta sitä ei haeta konkurssiin, veronmaksajat joutuvat kustantamaan sen pystyssä pitämisen. Montako sataa euroa olisit itse valmis antamaan Finnairin toiminnan kustantamiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni yrityskin voi välillä tehdä nollatuloksen ja kerätä voimia seuraavaan nousuun. Vai onko se kirjoitettu johonkin kauppakorkean kiviseinään ettei niin pidä tehdä? Yrityksen todellinen arvo ei siitä laske. Se ei vaan laman aikana tuota voittoa. Laman aikana kehittyneet ja toiminnassa mukana olleet yritykset ovatkin nousun alettua monta vuotta muita yrityksiä edellä.
Viime laman aikaan Venäjälle jääneet yritykset tahkosivat laman jälkeen rahaa, joten aina ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan käyttää luppoaika työntekijöiden koulutukseen, aktivointiin ja mennä eteenpäin palvelua ja toimintaa parantaen. Asiakkaat muistavat parhaiten ne yritykset, jotka hoitivat hommansa kunnolla vaikka muut rypivät laman kynsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnustan, että olen Turun talous- eli emäntäkoulua käynyt. Vai sanottiinko sitä silloin kauppakorkeaksi? Mitäpä väliä sillä.
Sillä kai näissä mielipiteiden vertailuissa on vain merkitystä, että heitellään toisillemme mielenkiintoisia ajatuksia taloudesta ja muusta?
Ilmoita asiaton viesti
Vanha vapaamuurarien järjestelmä käyttöön. Irtisanotuille siksi aikaa kymmenykset yritykseltä ja niiltä joilla työpaikka säilyy.
Ilmoita asiaton viesti
[orig. keskiviikko, marraskuu 01, 2006]
Lakkoilu johtaa palkanalennuksiin tai työtuntien lisäämiseen
Suomi on maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa. Finnairin matkustamohenkilökunta päätti juuri Lahden huippukokouksen ja syyslomien kohdalle satuttaa lakkonsa. Lakko on laiton tai sitten laillinen – se ei ole asian ydin. Asian ydin on kyky pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Finnair oli rohkea ja kauaskatseinen yhtiö, vieläpä valtion enemmistöomisteinen, kuten Fortum. Finnair on myös yksi maailman turvallisimmista lentoyhtiöistä, jopa niin turvallinen, että tilastot ovat uhkaamasSa mielenrauhaa. Finnair oli myös pitkään monopoli kotimaamme taivaalla. Hinnat ryöstäytyivät siten, että Kuopioon oli kalliimpaa lentää kuin aika ajoin Brysseliin.
Finnair sai erinomaisen tuottavat Kiinan lennot edellisen pääjohtajansa Keijo Suilan aikana. Hän olisi ja on varmaan suuresti kiitollinen siitä Kiinan viranomaisille, kuin myös venäläisille ylilentoluvista. Kiinan omien lentoyhtiöiden koneita ei ole toistaiseksi näkynyt Helsinki-Vantaan lentokentällä. Olisivatko neuvottelemassa jo Venäjän ilmailuviranomaisten kanssa luvasta ylilentoon?
Lakko on menneen maailman ase, joka yleensä ainoastaan vahingoittaa asiakkaita, lakkoilijoita ja työnantajia. Elämme sopimusyhteiskunnassa, mutta kuitenkin markkinalakien alaisuudessa. Yhtiön menestys on henkilöstön menestys. Henkilöstön motivaatio nostaa yhtiön kykyä palvella asiakkaitaan paremmin. Kustannukset ovat tekijä, jonka kanssa kaikki perinteelliset markkinatalouslänsimaat taistelevat. Lisäarvoa pitää saada erottuaksemme mm. kaukoidän kilpailusta. Henkilökunta johtajistoineen joustaa kulurakenteessa yhtiönsä edun ja menestymisen hyväksi.
Virolaiset lentoemännät tulevat 70%:lla toimeen Finnairin matkustamohenkilökunnan palkoista. Kiinalaiset, aina hymyilevät ystävällisen huomaavaiset lentoemännät saavat noin 30% Finnairin vastaavista palkoista. Tosin elinkustannukset Virossa ja Kiinassa ovat erilaiset meihin nähden. Ilmaa on kuitenkin palkoissa, jos 30 viikkotunnilla saadaan 40.000 euron vuosiansiot. Tarjoilijat saavat vähemmän maanpinnalla, ja heillä on vaarallisempi työ.
Vastuuntuntoinen toimitusjohtaja hakiessaan säästöjä yhtiölleen, aloittaa omasta palkastaan, seuraavana on hänen alla oleva johtajakaarti. Onko Finnairilla kilpailukyvyn nimissä johtajisto valmis pudottamaan palkkojansa? Jos näin kävisi, olisi alemman henkilökunnan helpompi ymmärtää yhtiötalkoot paremman huomisen toivossa. Yhteisesti toimien ’lentosää’ olisi kuulaampi ja yhtiö elinvoimaisempi.
On ajan kysymys, kun Kiinan koneet laskeutuvat myös Helsinkiin. Kiina on ostanut lähes 300 uutta matkustajasuihkukonetta, niin Euroopasta kuin Amerikasta. Koneita riittää kohta myös Helsingin vuoroille ja Venäjän ylilentolupa lienee leimoja vailla valmis.
Finnairin lakko aloittaa laajan kansalaiskeskustelun kilpailukyvystämme. Palkat kaikkinensa on eräs puheen aihe. Voimme myös lisätä työtuntejamme nostamatta palkkoja. Voimme saada hyvikkeeksi vuosibonuksen, joka jaetaan suhteessa koko henkilökunnalle vuosittain, mikäli yhtiö on tuottanut voittoa. Omistajat ymmärtävät myös hiljalleen, että yhteiskunta jatkuu heidän osinkotilien ulkopuolellakin. Vastuullisuus leviää koko yhteiskunnassa. Meillä ei ole enää varaa yksinapaiseen laput silmillä ajatteluun. Kaikki liittyvät kaikkeen ja ongelmat vyöryvät kiivaasti nykyisiin elintason huippumaihin.
Viisain teko olisi nyt palata heti töihin palvelemaan asiakkaita, jotta Finnairin hyvä maine ei kärsi enempää. Suomalaiset voivat olla ylpeitä lentoyhtiöstänsä. Lakko on lopetettava heti. Osa Finnairin matkustamotyöntekijöistä toiveilee, että AKT:n Räty tulee hätiin ja julistaa logistiikka-ammattijyränä satamat kiinni ja kuorma-autot talleihin. On vaarallista elätellä tämän kaltaisia haaveita. Suomi elää viennistä ja on kaikin keinoin estettävä hoksaus, missä satamalogistiikka onkin solidaarisuutta lentologistiikalle.
Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle Jukka Hienoselle: ”Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan ’uhraukseen’?”
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilmoita asiaton viesti
Eihän nyky-Suomessa kukaan enää välitä muusta kuin itsestään. Palkansaajat vain seuraavat omistajien ja johdon aatemaailmaa. Jos henkilöstöä pidettäisiin arvokkaana voimavarana yrityksen pitkän tähtäimen menestymiselle, niin Finnairin kaltaisessa tilanteessa henkilöstön päätös solidaarisuudesta olisi saattanut olla toinen. Mutta nykyään on tultu tilanteeseen, jossa henkilöstö on kuin raaka-ainetta, jota ostetaan sen verran kuin halutaan ja niin halvalla kuin saadaan. Suomeen on rantautunut amerikkalainen shareholder value kultuuri puhtaimmillaan. Aiemmin Suomi oli likempänä saksalais-japanilaista stakeholder value yhteiskuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
ja valaise meitä noiden kahden -holder value systeemin eroista
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiöillä on erilaisia sidosryhmiä, kuten asiakkaat, henkilöstö, verottaja, lähinaapurusto, raaka-ainetoimittajat, omistajat, j.n.e.
Perinteisessä saksalais-japanilaisessa kulttuurissa omistajien voiton maksimoiminen ei ole yhtiön olemassaolon syy tai päämäärä, vaan yhtiön olemassaolon tarkoitus ymmärretään kaikkien sidosryhmien intressien huomioonottamiseksi. Tätä tarkoittaa stakeholder value.
Anglosaksinen shareholder value tarkoittaa Amerikasta Eurooppaan vaivihkaa pesiytynyttä kvartaalitaloutta, jossa omistajien sijoituksen arvon maksimoiminen lyhyellä tähtäimellä mielletään yhtiön olemassaolon tarkoitukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
siis periaatteellisella tasolla liike-elämän sivistyneistöstä ja sivistymättöneistöstä – joka tietenkään ei tarkoita sitä etteikö ahneus kukkisi kaikkiin suuntiin mutta saksalais-japanilainen kulttuuri kuitenkin jo lähtökohtaisesti on sidosryhmävelvollinen kun jälkimmäisessä se on suidosryhmäriistovelvollinen.
Nyt herääkin kysymys että kun poliitikot hakevat uutta otetta asiansa osaamattomaan talouselämään niin miten stakeholderaspekti saataisiin kytkettyä lainsäädäntöön asti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Corporation: An ingenious device for obtaining profit without individual responsibility. -Ambrose Bierce
Pätee valitettavan usein… Kauppalehdessä veikkailtiin aika hurjaa ”elvytyspakettia” jos omistajat yhteisen edun nimissä hieman tinkisivät voittotavoitteistaan.
Ihmiselämä on lyhyt ja asiat muuttuvat yllättävän nopeasti. Talvisodan hengestä ja rauniokaupungeista on noustu n.50 – 70 vuodessa kuin feenix lintu tuhkasta, raunioita ei enää ole; lintunen on vain niin kovin nopeasti unohtanut sen hengen jonka avulla se nousi…
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin vielä muutama lisähuomio:
1) Nykyään tyontekijätaho tyypillisesti valittaa, että töitä olisi enemmän kuin tekijöitä ja kauhea kiire ja stressi painaa. Kun työnantaja sitten tarjoaa mahdollisuutta tehdä vähentynyt työmäärä samalla porukalla, mitä tapahtuu? Eikun kolleegat vaan kilometritehtaalle, euronkuva silmissä jäädään itse mieluummin kitumaan sinne kiireeseen. Turha ainakaan Finnairin työntekijöiden on enää mussuttaa siitä, että on niin kauhean alimiehitettyä.
2) SAS:ssa vedettiin juuri onnistuneesti läpi palkkojen yms etuisuuksien pieni leikkauskierros, jolla vältettiin suuremmat irtisanomiset. Kuinka siellä voi löytyä enemmän luottamusta työntekijöiden ja johdon välillä? Vastakkainasettelun aika ehkä Skandinaaviassa jo ohi?
3) Puheet tuottovaatimuksen leikkaamisesta Finnairin kohdalla ovat surkuhupaisia. Jos katsoo vaikka firman keskimääräistä tuottoa pääomalle viimeisen 5-10 vuoden ajalta, niin ei paljon päätä huimaa. Matkustajalentoliikenne on siitä metka ala, että hyvin pieni porukka voi lakonuhalla aina ulosmitata käytännössä kaiken, mikä muuten – hui kauhistus – voisi päätyä kapitalistin taskuun.
Ilmoita asiaton viesti
Se on se, rttä kun kerran on päästetty alentamaan palkkoja niin niitä ei siten helposti nostetakkaan takaisin.
Itse olen sitä mieltä, että Finskin liitot teki oikein, nyt auta olla tyhmä vaan pitää pelata varman päälle.
On myös outoa, että AINA vaaditaan joustoja duunareilta, mutta herrat saavat pitää virkansa ja optionsa 😉
Kukaan ei vaadi osakkeenomistajilta, maajusseilta jne koskaa joustoja!
Ilmoita asiaton viesti
Jos oikein muistan, Finnair ehdotti henkilökunnalle, että pidättäydyttäisi tulevista palkankorotuksista. Ne luvattiin hyvit-
tää sitten kun yhtiöllä on siihen varaa. Yhtiön johto alensi omia
palkkojaan jo aikaisemmin keväällä.
Kovin huonosti Finnairin henkilöstö seuraa, mitä tapahtuu muualla
maailmassa. Euroopassa on nyt tarjolla ”pilvin pimein” henkilökuntaa
melkein millä hinnalla hyvänsä.
Kannattaisi myös katsoa, mitä tehtiin SAS:ssa. Siellä päädyttiin
ratkaisuihin, joilla turvataan yrityksen jatkuminen. Toinen vaihto-
ehto oli ilmeisesti se, että ei ole enää työpaikkaa eikä yritystä.
Hämmästyttävä oli myös SAK:n johtajan lausunto, jossa hän totesi
Finnairin työntekijän ratkaisun olleen täysin oikea ratkaisu.
Väliäkö sillä miten muilla menee, kunhan minulla menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
[orig. keskiviikko, helmikuu 23, 2005]
Työllisyydenhoito on kansallinen velvollisuus
Työllisyyden hoito on asetettava ehdottomaksi ykköseksi; tarvittaessa pudotamme palkkojamme saadaksemme työntekokilpailukykyä maallemme. Tätä vaihtoehtoa käytettiin monissa yrityksissä 90-luvun alussa. Nyt se voisi koskea lähes kaikkia meitä.
Suomalainen yhteiskunta on harjoittanut aktiivista kehitysaputoimintaa jo pitkään; siirrämme ostovoimaamme reippaasti enemmän kehitysmaihin kuin tavoiteltu prosenttiosuus bkt:sta. Työtämme tehdään joka hetki enemmän muualla, koska palkkamme ovat liian korkeat.
Kuluttajina me valitsemme edullisempia ulkomaalaisia tuotteita ja öljyä, uraania ja muita raaka-aineita on pakko tuoda ulkoa. Emme valitse riittävästi kotimaista valmistusta, josta panokset jäisivät meidän taloutta vahvistamaan.
Meillä on eräs radikaali tapa vastata kilpailuun; alennamme palkkojamme ja ei vain jostain ryhmistä, vaan kaikista. Ulkopuolelle jäävät vain opettajat sekä terveydenhoitoala. Valtiovarainministeriön olisi perustettava työryhmä, joka tutkii kaikilta puolilta kuinka rima alitetaan reippaimmin. Palkkojen oikeudenmukaiseen alennukseen liittyy varmasti paljon ongelmia, tasapuolisuuden vaikeaa valvontaa, sen toteuttamisen hankalaa seurantaa ja tuloksien näkyvyyttä täytyy odottaa pitkään. VM:ssä on kuitenkin reipasta kilpailuhenkeä, että arvovaltainen ja luottamusta herättävä ryhmä saadaan koostetuksi tutkimaan tätä visaista tehtävää. Samassa on syytä tutkia osingonjakoihin määräaikainen kattoprosentti.
Vastapainoksi kun palkkoja alennetaan, valtio ja kunnat pudottavat joidenkin palveluiden hintoja, senkin uhalla, että verotulot pienenee. Kustannustason laskiessa, se vääjäämättä siirtyy myös hintoihin, jolloin pitkässä juoksussa ostovoimamme palaa ennalleen. Suurimpana voittona on se, että siirtymäkauden jälkeen saamme paljon uusia työpaikkoja, joka on Eduskunnan ja koko yhteiskuntamme suurin ja tärkein asia. Työpaikkojen lisääntyessä merkittävästi palaa valtion verotulot ennalleen ja ylittyvät nykyisestä ja parantunut kilpailukykymme tuottaa täysin uusia työpaikkoja. Saamme uudelleen positiivisen Suuren Suomalaisen yrittämishengen päälle.
Tässä samassa projektissa Suomen hallitus voi panna tuon paljon puhutun väestökasautumisen tietyille paikkakunnille kuntoon ja uuteen järjestykseen; ihmisten henkilökohtaista verotusta porrastaan niin, että itä- ja pohjois- suomalaisia verotetaan lievemmin, jotta muuttohalukkuutta väljemmille ja luonnonläheisimmille alueille aletaan suosia.
Jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan kantoi suurinta huolta työllisyydestä; hallitukset vaihdettiin ja jos sekään ei riittänyt niin pantiin Eduskunta uuteen kuosiin ja päälle vielä hätätilajulistus.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilmoita asiaton viesti
Verrataan tämän päivän Suomea vaikkapa sadan vuoden takaiseen: silloin lähes kaikki suomalaiset saivat elantonsa maataloudesta. Siihen aikaan talollinen tuli hyvin toimeen viljelemänsä viljan ja kasvattamansa karjan maidon ja lihan myynnillä. Samoin pärjäsi seppä, joka takoi monen talollisen hevosille kengät, tarvitsijoille naulat ja muuta kaupaksi käyvää. Samoin kauppias, joka välitti tavaroita ihmisten välillä.
Vaan mitä tapahtui? 1900-luvun aikana mitä tahansa työtä tekevälle piti tarjota vähintään sama elintaso kuin muillekin (heidän omasta mielestään), joten jokaisen talolliselle töitä tekevän piti saada sama elintaso kuin talollisen.
Siispä lannoitteet kallistuivat, traktorit kallistuivat ja kaikki muukin maataloudessa tarvittava kallistui palkkojen nousun myötä. Siksi viljelijän täytyi yrittää saada enemmän viljasta, lihasta ja muista tuotteistaan, että olisi pysynyt hengissä. Hiljalleen palkkoja on nostettu niin kohtuuttomasti työn tuottavuuteen nähden, että nyt valtion ja EU:n täytyy maksaa maajusseille tukea, että palkansaajat pystyisivät ostamaan omien palkankorotustensa vuoksi kohtuuttoman kalliiksi tulleita elintarvikkeita.
Ilmoita asiaton viesti
Kuin suoraan minulta ”varastettuja”!Olen itse kokenut tuon maanviljelijöiden aseman käytännössä.Vein lapsuuden kotini hevosia sepälle,lopulta olisin osannut itsekin hevosille kengät laittaa.
Maanviljelijöitä on aina pilkattu ja nimitelty milloin miksikin?Mutta aina heidän todellinen asemansa on ollut erittäin heikko.
Minäkin olen hevosparia käyttäen kyntänyt peltoa,kaivanut käsityönä lapiolla ojia,levittänyt käsipelillä lantaa pellolle jne.!
Aina maanviljelijöitä solvattiin,mutta tarvittaessa minä pistin ”turvetta turpaan”,jos minulle sanottiin!
Siksi minä olen säilyttänyt myönteisen asenteeni maataloutta kohtaan.(Tässä taitaisi olla aihetta blogiin)
Terveisin Simo Turvenuija (vitsi)
Ilmoita asiaton viesti
Palkka-alessa on myös aina mielestäni se ongelma, että se tuppaa aina olemaan tosiaan vain toiseen suuntaan joustoa.
Vähissä ovat ne Suomen firmat, jotka hyvinä aikoina työntekijäportaaseen saakka jakavat tulostaan konkreettisesti bonuksina etc. (Siitähän kärsisi osakekurssit ja kilpailukyky).
Huonojen aikojen aikana kyllä sitten suunnasta jos toisesta aletaan vaatimaan työntekijöiden palkkojen alentamista.
Asia on mielestäni moraalinen. Pragmaattisesti ajatellen palkkojen alennus saattaa olla ihan varteenotettava vaihtoehto (mutta toisaalta, mikäpä estää firmaa potkimasta väkeä myöhemmin pihalle joka tapauksessa, vaikka kuinka oltaisiin alempiin palkkoihin suostuttu)
Ilmoita asiaton viesti
Palkansaaja voi tulla kuin taivaanrannanmaalari työmaalle ilman omia työhön sopivia vaatteitakaan. Työnantajan velvollisuus on vaatettaa reppana asianmukaisesti ennen työhön päästämistä.
Palkansaaja ei sijoita työpaikkaansa mitään, vaan olettaa työmaan olevan valmiina.
Olen nuo esimerkit huomioiden kanssasi samaa mieltä: joustoa palkoissa tuppaa tapahtua vain toiseen suuntaan. Joustamattomat palkansaajat eivät edes yleensä ymmärrä sitä, että työnantaja joutuu joustamaan tuotossa aina palkatessaan uuden työntekijän.
Jos tehtävien suorittamista ajateltaisiin moraalisesti, palkat ja muut kulut joustaisivat, jolloin myös tulot voisivat joustaa. Nykyisessä ay-pomojen hallitsemassa tilanteessa vain työttömyys joustaa aika ajoin suuremmaksi, jotta heidän valtansa palkansaajiin säilyisi.
Ilmoita asiaton viesti
…että palkansaajan ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin ilmestyä paikalle ja tehdä työnsä kompetenssinsa mukaisesti. Jos palkansaaja sijoittaisi jotain työpaikkaansa hän olisikin silloin osakas ja siten myös hyvinä aikoina saisi osansa lukemattomista hyödyistä joista yrittäjät , kuten itsekin olen, voivat hyötyä palkansaajaa paremmin. Työnantajat eivät myöskään palkkaa ketään hyvää hyvyyttään vaan puhtaasti omasta hyötynäkökulmasta, eli työntekijää tarvitaan jos sellainen palkataan eikä se ole mitään ”joustoa” tuotossa vaan päinvastoin, ellei rekry sitten ole mennyt ihan metsään. Päättäjillä on avaimet käsisään jolla voivat aidosti helpottaa yritysten kustannuspainetta henkilöstökulujen osalta.
Joustoissa on todellakin sellainen piirre että ne katsotaan saavutetuiksi eduiksi joista ei sitten luovuta. Ilaskivenkin edustama puolue, jota tosin itsekin useimmiten äänestän, oli Ahon hallituksessa tekemässä päätöstä ”väliaikaisesta ” rahankeruusta nimikkeellä ajoneuvon käyttömaksu/vero. Väliaikaisuus se vaan senkun jatkuu, joten ei kovin paljoa tuollaiset kusetukset innosta ihmisiä luottamaan mihinkään joustoihin,muka yhteisen hyödyn nimissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedolla,taidolla ja sydämellä!Nyt hän kirjoittaa yritysten palkkakakun jakamisen vaikeudesta.Eli,kun on pienempi kakku jaettavana,on kaksi mahdollisuutta.a)Jakaa tuosta kakusta pienempi pala kaikille,kuin ennen!
b)Jakaa saman suuruinen pala kuin ennen,pienemmälle määrälle saajia.
Tämä on Ilaskiven sanoma.Finnairin työntekijät valitsivat vaihtoehto b:n?
Ilmoita asiaton viesti
tuntuu Ilaskivi vanhoillapäivillä ruvennut uskomaan joulupukkiin.mistä löytyy takuut että työpaikat säilyy jos liksoja alennetaan.jos firmalla menee huonosti niin ei se parane muutamanprosentin liksan leikkauksella.
näyttäs osakkeen omistajat ja johto mallia,muitakin kuluja on kuin palkat.lopettas hallintoneuvoston jäsenten ja heidän perheenjäsenten melkein ilmaset lennot alottas tommosista turhista eristä.
Ilmoita asiaton viesti
Muistuu mieleen paperimiesten lakko järjettömän ylisuurine palkankorotusvaatimuksineen. Pari vuotta sitten oli jo nähtävissä miten paperiteollisuudelle tulee käymään. Pojat vain huusivat lisää liksaa mistään välittämättä ja koneet seis. Maltillisemmalla toiminnalla olisi pahatkin karikot saatu vältettyä. Mutta ei, oma suu ja käsi olivat lähinnä, muista viis, hukkukoot.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt SAK:n johtoon ollaan ajamassa Paperiliitossa jalostunutta politrukkia, joten viiden tai kymmenen vuoden päästä Suomessa ei kai toimi enää mikään tuotannollinen yritys.
SAK:n pomotkaan eivät ehkä sitten näytä enää yhtä epäterveen ylipainoisilta kuin heidän viime kokouksensa TV-kuvissa. Jotakin hyvää siis on luvassa…
Ilmoita asiaton viesti
Nimimerkille ’Muistuu mieleen’:
Taisi tuossa tapauksessa olla niin että paperikoneita piti seisomassa työnantajan julistama työsulku.
Ja paperimiehille olisi ”järjettömän ylisuurena palkankorotuksena” kelvannut silloisen TUPOn mukainen sopimus eli aika kohtuullisesti verrattuna nykyisiin liittokohtaisiin sopimuksiin.
– sivusta seurannut –
Ilmoita asiaton viesti
YLE uutisoi paperilakosta 15.05.2005:
”Vanhanen: Hallitus ei puutu paperilakkoon
julkaistu 15.05.2005 klo 17:12, päivitetty 29.10.2008 klo 02:15
Kuva: YLE
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että hallitus ei aio puuttua paperiteollisuuden työtaisteluun.”
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2005/05/vanhanen_hallitus_ei_puutu_paperil…
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se meni, kuten linkissä on todettu. Mallia Finskille. Oma käsi ja mersu tallissa ovat lähinnä. Muut hukkukoot.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa palkan alentamisessa on sellainen koukku, että jos se ei riitä, niin sitten kortistoon mennään pienemmillä korvauksilla. Se tuntuu suoraan kukkarossa ja myöhemmin hieman myös eläkkeessä.
Ilmoita asiaton viesti
Yrityksen sisääntulevan kassavirran pienentyessä, on sen vastaavasti supistettava menojaan – kunnes tuo kassavirta kääntyy positiiviseksi. Ei yrityksellä ole mitään muuta mahdollisuutta. Muuten seuraa konkurssi.
Henkilökustannusten osalta tähän päästään joko laskemalla palkkoja tai vähentämällä työntekijöitä.
Ei se ole tämän ihmeellisempää!
Älkääkä yhtään kuvitelko, etteivätkö osingot pienenisi vastaavasti. Hyvä jos osinkoja maksetaan ollenkaan. Odottakaa vaan tulevaa osingonmaksukautta. Moni ”sijoittajakonkari”, E Sinkko&co, tulee pettymään karvaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin vallankumouksellinen vaihtoehto on että osinkoja saaneet palauttavat osinkoja takaisin yritykseen sen pelastaakseen – ihan samalla tavalla kuin palkansaajat joustaisivat palkoissaan.
hemmetti – täähän menee ihan risupartaratigaaliksi koko juttu
Ilmoita asiaton viesti
Osinkojen (maksettujen sellaisten) palauttamista vastaava toimenpide palkkarintamalla olisi tietysti aiemmin m a k s e t t u j e n palkkojen palauttaminen. Eikö niin.
Tuo oli niin typerä ajatus, että tuskin edes viitsin sitä kommnentoida.
Mutta odottakaa vaan. On aivan varma, että osakkeenomistajilta tullaan pyytämään, ei pelkästään osingoista pidättäytymistä, vaan myös lisää rahaa – osakeantien kautta. Saa nähdä löytyykö. Ja jos ei löydy, taas on edessä konkurssi. Vrt Stromsdal-paperiyhtiön kohtalo.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sitä voi niin ajatella että niin palkka kuin osingotkin ovat yrityksen hyötykertymiä ja kun palkoista jonkun verran joustetan niin se vastaa osakkaiden osingoista luopumista – ja kun taas palkoissa joustetaan vielä lisää niin se voisi tarkoittaa että osakkaat maksavatkin sen vastapainoksi saamiaan osinkoja takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Voi suvituuli ihanainen – lienet siis nainen – ehkä et tienne millainen turboluovuuspummpu olen ja vienkin sinut nyt kesäisen talouselämävalssin pyörteisiin josta ei tiedä mihin se päätyy sanomalla ens alkajaisiksi näin:
– minusta yritysten pörssirahoitus- ja myy osakkeenomistussysteemi on vienyt yritysten toimintaa liikaa talousajattelun puolelle yrityksen substanssiajattelun puolelta löysäteen samalla osakkeenomistajien vastuuta niin itse yrityksen substanssista kuin yrityksestä sinänsäkin – seurauksilla jotka näemme edessämme. Siis rahoitusmarkkina-asiat ovat peitonneet yritysten substanssin mennen tullen. Moninkin seurauksin.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestanne on vaikea päätellä minkälaiset rytmit ovat ajatuksenne sekoittaneet. Tuskin kuitenkaan hidas valssi. Sen verran sekavia kirjoitatte.
Kommenttiinne viitaten totean, että ainahan voi yrittää osuustoimintapohjalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä rokki sujahtelee, jiveäkin olisi kiva, sambaa tykkään mennäkin että vauhtia siinäkin – mutta mennään vaan rokkia kun suvituulonen niin tahtoo – vaikkapa osuustoimintarokkia. Mutta ei mennä kauan, ei vanha jaksa ja ihan huohottamiseksi menee sitten juttelu kahvikupposen äärellä puhvetissa. Jos puhvettiin kahvikupposelle tanssirupeaman jälkeen suvituulonen salliutuu.
Niih noh – jos sen oikein vaikeasti sanoisi näin että kun substanssittoman rahan osuus karkasi liian isoksi niin karkasi sitten substanssilta rahoitus – kun meni rahoituksien välittäjiltä luottamus – toisiinsa – ja tais mennää itseensäkin – sen takia kun substanssiton raha alkoi niinsanotusti elellä omaa vastuutonta kuplaelämäänsä – jota kuplaelämää on kyllä valuuttakeinottelukin. Ja kuinka ollakaan se raha etsiytyykin jalostusarvoltaan kaikista heikoimman asian – kullan – ääreen. Öh – mikähän järki on rahan kullan kylkeen liimautua. No en minä talouselämän ammattilainen ole mutta minusta noissa käänteissä voisi olla juonta.
Ilmoita asiaton viesti
Muta jos otetaan oikein vaikea vaikkapa sellainen kuin 5/4-osaa valssi kuin ammovanha biisi Take Five niin saamme oikein kunnon vaikeuskertoime tanssiimme – siis näin:
– minä en usko että nykyisen kriisin koko ydinluonne on vieläkään todettu julki vaikka olen sitä itse jo pitkään toitottanut että tässä on pohjimmiltaan kyse materiaalsien kasvuajattelun ja sen mukaisen teollisuuden alasajosta ilmastonmuutossyistä ja siirtymisestä aineettoman kasvun yhteiskuntaan
Huh – taisi käydä niin että tästä tuli jokatoinen tahti 5/4 -osavalssia ja joka toinen tahti 7/4-osavalssia – että kyll tää vaikeeks meni – mutta koetetaan vielä – vaikka kärtytyttääkin tuonne puhvetin puolelle jo kahvikupposelle
Ilmoita asiaton viesti
Sain keikan. Otin kaverin mukaan. Jaetaan potti tasan, 50/50, hommaa tuli lisää, hoidetaan, tulee lisää, erikoissellaista, hoidan kaverin mukaan – ammattimiehen joka taas tietää omastaan, saa sopia itse. Välityspalkkiona kalja per meidän työryhmä.
Köyhillä ammatinharjoittajilla on solidaarisuutta. Jos finskiä otat esimerkiksi, niin miksi et puhu siitä että koneet on myyty vinkuintian veroparatiisiin, ja niitä vuokrataan sieltä kovalla rahalla, josta ei selviä kenelle tuotot menee.
Olet arvostettu porvari, mutta ota malka pois silmästä, kun todellakin johto huijaa firmaa, etuoikeutettujen taskuun.
Ilmoita asiaton viesti
Haetaan palkkajoustoja jotta firmat pelastuisivat.
Mutta miksei osakkeenomistajat voisi palauttaa maksettuja osinkoja takaisin yhtä lailla kun
palkaansaaja joutuu joustamaan palkastaan.
Sellainen näkökuilma asettaa koko osakeomistajafilosofian kuten myös meneillään
olevan talouskriisin ja sen verorahoitetut ratkaisut ihan uudenlaiseen valoon.
Ja kippaa koko osakepörssiajattelulta pohjaa pois – varsin terveellä tavalla.
Ja palataan takaisin perinteiseen osakeomistaja-ajatteluun että siitä ei niin vaan livetäkään
että osakkeet myydään jos firman toiminta alkaa nikotella.
Jussi Vaarala
Somerniemi
Ilmoita asiaton viesti
silleen sitä lainataan kansalta mutta mitään ei makseta:
” Vanhanen: Omistajat voisivat pidättäytyä osingoista
julkaistu tänään klo 17:05, päivitetty tänään klo 17:25
Pääministeri Matti Vanhanen
Kuva: YLE
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä osakkeenomistajien ei pitäisi nyt vaatia yrityksiltä osinkoja. Vanhanen kehottaa osakkeenomistajia ottamaan mallia valtiosta, joka ei odota osinkoja lainkaan. Jos osakkeenomistajat eivät jousta osinko-odotuksissaan, Vanhasen mukaan on turha perätä palkansaajiltakaan palkkamalttia.
Pääministeri Matti Vanhanen kehottaa osakkeenomistajia tyytymään pienempiin osinkoihin tai luopumaan osingoista kokonaan, jotta yritysten ei tarvitse vähentää työntekijöitä.
– Tällaisessa taloustilanteessa osakkeenomistajien pitää luopua omastaan, ja otetaan ne osingot sitten hyvinä aikoina.
– Minun neuvoni on se, että nyt yritysten pitää harjoittaa erittäin kovaa malttia osinkojenmaksussa, muuten on turha perätä palkansaajiltakaan palkkamalttia tulevissa palkankorotuksissa.
Vanhanen: Ei rahaa yrityksiltä ulospäin
Osinkojen jaosta talouskriisin aikana on viikon aikana väitelty julkisuudessa ahkerasti. Kauppalehti esimerkiksi laski paljonko työpaikkoja säästyisi, jos yritykset eivät palkitsisi osakkeenomistajia runsaskätisesti.
Osinkojen on ennakoitu pienenevän jo sen takia, että yrityksillä on alkanut mennä huonommin. Senkin lisäksi Vanhanen kehottaa yrityksiä harkitsemaan tarkkaan omistajien palkitsemista, kun valtio samaan aikaan tukee verorahoilla yrityksiä.
– Yritysten suurin vaatimushan valtiolle on nyt se, että pitää turvata yritysten rahoitus lainajärjestelyin, takuin, vakuuksin. Ei silloin pidä yrityksen kassasta maksaa rahaa ulospäin, Vanhanen tähdentää.
Osakesäästäjät: Huono ajatus
Osakesäästäjät puolestaan tyrmäävät osinkojen pienentämisen.
Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius pitää huonona ajatusta, että osinkorahoilla pidettäisiin töissä työntekijöitä, joita yritys ei katso enää tarvitsevansa.
– Nyt yritysten täytyy pitää huolta tulevaisuudessa. Jos yritykset käyttävät rahaa sellaiseen, mikä ei tuota yhtään mitään, niin se on pitkällä tähtäimellä huono asia eikä siihen voida suostua.
Rothovius lisää, että osakesäästäjiä on enää turha huutaa taantumatalkoisiin. Osakkeenomistajat ovat jo menettäneet mittavat määrät rahaa kun osakekurssit sukelsivat.
Vanhanen: Valtio ei odota osinkoja
Pääministeri on eri mieltä.
– Tavallisten osakkeenomistajien pitäisi ottaa oppia vanhoista perheyrityksistä. Niiden historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten osingoista on luovuttu. Ollaan jopa vaarannettu osakepääoma ja jopa pantu omaa omaisuutta enemmän yritykseen kiinni, jotta yritys selviää yli taantuman.
Vanhanen toivoo osakkeenomistajien ottavan mallia valtiosta, joka ei odota saavansa osinkoja ollenkaan.
– Valtio antoi jo syksyllä ohjeen, että valtio ei omistajana odota pörssiyrityksiltä osinkoja. Sen haluttiin olevan signaali myös muille omistajille.
YLE Uutiset
Ilmoita asiaton viesti
anni.sinnemaki@eduskunta.fi, antti.kaikkonen@eduskunta.fi, Lapintie Annika , erkki tuomioja , Eero Heinäluoma , Heidi Hautala , ilkka.kanerva@eduskunta.fi, jyrki katainen , martti korhonen , Kärkkäinen Kari , ”mikael.jungner@yle.fi” , markus.mustajarvi@eduskunta.fi, minna.sirno@eduskunta.fi, matti vanhanen , mauri pekkarinen , paavo.arhinmaki@eduskunta.fi, paula.risikko@eduskunta.fi, Päivi Räsänen , sauli.niinisto@eduskunta.fi, suvi.linden@eduskunta.fi, stefan.wallin@eduskunta.fi, , paula lehtomäki , jutta.urpilainen@eduskunta.fi, timo.soini@eduskunta.fi, antti pesonen , atte.jaaskelainen@yle.fi, hs.mielipide@sanoma.fi, jyrki.richt@yle.fi, Lukijalta@kouvolansanomat.fi, Lukijansana@ess.fi, lu.toimitus@lehtiyhtyma.fi, Leo Riski , LK Toimitus , lukijat@esaimaa.fi, MT/TOIMITUS , mielipide@ilkka.fi, mielipide@pohjalainen.fi, mielipiteet@keskisuomalainen.fi, Mia Paju , ”matti.laitinen@yle.fi” , ”ps.toimitus@pohjolansanomat.fi” , Toimitus , mielipide@kaleva.fi, mielipide@hameensanomat.fi, Toimitus , uutiset@kymensanomat.fi, uutiset@savonsanomat.fi, ”ari.korvola@yle.fi” , sananvalta@kalajokilaakso.fi
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta miksei osakkeenomistajat voisi palauttaa maksettuja osinkoja takaisin yhtä lailla kun
palkaansaaja joutuu joustamaan palkastaan.”
Yhtä hyvin voisit kysyä, miksi palkansaajat eivät voi palauttaa maksettuja palkkoja takaisin vaikkapa viimeisen 10 vuoden ajalta?
Ilmoita asiaton viesti
miten on eläkelläisten laita? Toiset kituuttaa tonnilla kuussa vuokrayksiössään, toisilla hulppeet kartanot ja kymmenkertainen eläke.
Ylisuuret virkamieseläkkeet on yksi tämän maan suurimpia syöpiä.
Siinä vois entiset poliittisilla virkanimityksillä valtut seniorit
näyttää mallia ja vaatia eläkkeidensä puolitusta. Pari entistä presidenttiäkin tulis mukavasti toimeen vaikkei sais eläkettä ollenkaan.
Mutta kun se ahneus, se ahneus…
Ilmoita asiaton viesti
Pidän Ilaskiveä viisaana miehenä mutta nyt hän on väärillä jäljillä. Mikään ei takaa että alennetut palkat vaikuttaisivat mitenkään Finnairin kohtaloihin. Finnairissa on erittäin mittava investointikuorma ja ylikapasiteettia monilla reiteillä. Kaikki raha tulee Aasian liikenteestä. Mitä ilmeisemmin sekin suoni on kuivumassa. Finnairin kannattavuus perustuu pitkälti huippuhyvään henkilökuntaan ja hyvään onneen muutamissa konekaupoissa. Pahaa pelkään että nyt kun hallituksen puheenjohtajana on henkilö joka onnistui alasajamaan vakavaraisen firman (Partek) ei ole viisastunut sen jälkeen. Hallituksen puheenjohtaja olisi nopeasti vaihdettava se olisi nyt paras lääke.
Ilmoita asiaton viesti
on todella pahassa paikassa.Täällä on liikaa virkamiehiä ja muita elättejä ja liian raskaat rakenteet.Nyt on aika alkaa leikkaamaan julkista puolta ja pistää ihmiset vastaamaan enemmän omasta elämästään.Ei minkään valtion kassa kestä ,jos ihmiset ovat läskejä,vetävät röökiä ja viinaa ja istuvat sohvilla leveine per…neen.Kohta alkaa politiikkojen hyeena
lauma rokottamaan viimeisten harvalukuisten työssäkävijöitten palkoista lisää veroja ja nostamaan välillisiä kustannuksia tajuamatta ,että juuri tuollainen hyydyttää talouden lopullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin ihmeeseen perustuu se SAK/SDP:N näkemys siitä että palkkoja ei voi laskea?
Kun Firma X:n markkinat häviää tai ohenee, niin silloin väistämättä käy niin että Firman tulot laskevat. Yhtä varmasti seuraa siitä tilanne että Firman on pakko pienentää ulosmaksettavia palkkoja, tai pistää Firma kiinni.
Meillä työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen kuinka tuo pienentynyt palkkasumma jaetaan; reilusti kaikille , vai jätetäänkö vähemmistö kokonaan ilman. Surullista kyllä, SAK/SDP:n linja näyttää olevan se, että enemmistö on valmis heittämään pienen vähemmistön katuojaan. Onko hyvä näin?
Mitä Finnairin tapaukseen tulee, niin ei voi kun ihmetellä niitä puheenvuoroja, joissa pyydetään omistajia tinkimään tuottovaatimuksista.
Mistä tuotosta?, eihän firma ole tuottanut mitään pitkään aikaan !
Vielä kummallisempi on vaatimus siitä, että omistajien pitäisi maksaa takaisin jo maksuunpantuja osinkoja. Heh , olisikohan myös työntekijät valmiita maksamaan takaisin heille liikaa maksettuja palkkoja. Näinhän ilman muuta on menetelty, koska firma on kuralla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja ajatteleekin, mutta kun sellainen ei ahneille ay-keplottelijoille käy.
”Minun pitää saada aina eniten” on jokaisen politrukkeja uskoneen iskulause.
Ilmoita asiaton viesti
Siis Ilaskivihän koettaa sanoa, että te ette jätä hänen veljeään. Eihän kukaan ole hänen pussistaan noita rahoja ottamassa, joita poliitikot kilvan viljelee ties mihin tällä hetkellä vaan kyllä me veronmaksajat ja kuluttajat tuo paska maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
[orig. sunnuntai, maaliskuu 26, 2006]
Myyntimies Miikkulainen on aina ollut pelimies
Palkkapussin saatuaan myyntimies on todennut kauppojen tulleen maaliin; provisiot kilahtivat tilille. Tänä päivänä korkeiden palkkakustannnusten maassa Suomessa voivotellaan kustannuksiemme olevan 5-10 kertaiset kehittyviin maihin nähden. Työ on aina tehtävänsä väärtti. Normaalissa kuukausipalkassa on vaikea huomioida dynaamista tulosta. Yhtiöiden tilauskirjat eivät ole aina staattisia vaan vaihtelevia myyntikyvyistä riippuen. Kustannuksien tulisi elää tulojen myötä ylläpitäen yhtiön kykyä tarjota jatkuvasti ja dynaamisesti työtä tekijöillensä.
Entisten aikojen laukkuryssä, tuo nykypäivän myyntitykki eli kaupparatsu elää yrittäjämäisesti keräten oman ja perheensä toimeentulon myyntityöstä, joka tunnetusti ei ole vakaata, vaan vaihtelevaa kuten kauppamiehen palkkakin. Myyntimiehelle tarjotaan takuupalkan jälkeen tyypillisesti pieni pohjapalkka ja reipas provisio myyntikatteesta tai myynnistä laskettuna.
Myyntimiehen palkan voidaan aina sanoa olevan kohdallaan ja tasokorotukset syntyvät omasta tahdosta ja innosta tehdä työtä, siis tulosta yhtiöllensä. On hyvä muistaa, että Suomen kuuluisin kyläkauppa Tuurissa on alkujaan syntynyt kunniakkaan kulkukauppiaan uutterasta työstä.
Myyntimies on käytännössä itsenäinen yrittäjä palkannauttijan sosiaaliturvalla. Myyjä saa aina ansionsa mukaan; hänellä ei ole vakiopalkkaa, vaan yrittäjämäinen korvaus tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea tekemästään voitosta, mikä ylläpitää hänen edustamansa yhtiön toimeentuloa. Voidaan pelkistetysti ja hiukan raflaten sanoa, että myyjäkunta ylläpitää koko muun yhtiön kykyä pitää palkollisia tuotannossa, hallinnossa ja tuotekehityksessä. Myyjäparan pitää vieläpä maksaa esimiehensäkin palkka, ellei pomolla satu olemaan henkilökohtainen myyntitavoite.
Myyjä, tuo hotellien uskollinen asiakas, sairastaakin kitsaasti, sillä tunnetusti kauppoja ei sairaalan vuoteelta synny (sairauspoissaolojen listassa kaupanväki on vähiten poissa työtehtävistä, 2,9% työajasta, HS 20.3.2006/ Tilastokeskus). Myyjän voidaan sanoa olevan verottajan uskollinen kumppani ja hyvä ystävä, sillä keskimäärin tehokas ja säntillinen myyntineuvottelija saa keskiarvoa korkeampaa provisiovoittoista palkkaa, maksaen mukavat korvaukset valtiolle kuluttamistaan ajoteistä.
Kaupparatsu, tuo huoltoasemien tiikeri ja leijona, kuluttaa menovettä leasingautossaan loputtomilla maakuntamatkoillaan verottajan iloksi ja vihreiden suruksi. Myyntimies innokkaana asiakaspalvelijana kuluttaa ravintoloiden ja muidenkin anniskelupaikkojen palveluita kerryttäen arvonlisä- ja muitakin valmisteveroja iloisesti valtiomme kassaan. Lisäksi innokkaana kaupantekijänä lomatkin jäävät minimiinsä, sillä vähemmän kauppaa syntyy lomalaitureilla ja -laitumilla. Ei taida myyntimiehemme paljon ehtiä sairastamaankaan, sillä tie ja asiakkaat kutsuvat.
Myyntimiehet eivät lakkoile, sillä tavoitteet ja provisiot jäävät näin saavuttamatta. Myyntikavereiden ainut lakko on tupakkalakko. Päivätyö päätetään eläkkeeseen, jolloin toivottavasti on riittävä provisiokertymä varallisuutena, jotta eläkepäivät soljuvat muistellessa värikästä ja ihmisläheistä työtä ja saavutuksia, jotka luotiin omalla rehellisellä työllä.
Myyjien ammattikunta on yrittämisen esimerkki. Myyjän perusasenne on iloinen hymyilijä, joka kuuntelee ostavan asiakkaansa toiveita aina sanomalla: kyllä onnistuu. Niin onnistui myös positiivisen elämänasenteen viljely pitkillä maakuntamatkoilla, joista jäi jäljelle legendaariset tarinat leijumaan hotellisaunojen löylyhuoneisiin, nuorempien myyntisukupolvien jatkaessa sitä maailman toiseksi vanhinta, vai olisiko vanhinta ammattia.
Kaupparatsu on virettä ylläpitävä perussuomalainen, joka ei vähästä hatkähdä, eikä pienestä kitise. On sanottu, että todellisen myyntimiehen ammatti on maailman vaikein, mutta myös arvostetuin. Myyjien kesken markkinat on aina suhdanteista riippumatta jaettu joka aamu uudelleen.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Ilmoita asiaton viesti
Kun on noin pitkälti käsitteet sekaisin nykypäivän työelämästä, ei siihen oikein puuttuakkaan voi.
Vaikuttaa juuri siltä että kirjoittaja on ”shampookauppias -70 luvulta. Ehkä ei sitäkään.
Väität perusasenteen olevan ”iloinen hymyilijä”, luultavasti itse olet ”ikunen lymyilijä”. Näitä ”hilkkaluovia” mahtuu varmasti 13 tusinaan.
Se on todellakin kovaa työtä, enkä ole laisiasi nähnyt tienpäällä.
Mutta enpä kyllä kaipaakkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli täydellinen kuvaus Ilkka Luomalta myyntimiehen työstä. Ei ole mitään lisättävää tai arvosteltavaa. Ei näkynyt USA vastaisuutta eikä Venäjä tai Kiina myönteisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Oiva kirjoitus. Osui juuri kohdalleen. Myynti elättää markkinataloutta. Myyjä juoksee, koska liksa riippuu tuloksesta ja tulos taas kauppojen määrästä ja laadusta. Raukka-parka myyntitykki usein kuolla kupsahtaa hyvänä veronmaksajana, eikä pääse edes kuluttamaan ansaitsemiaan eläkekertymiä. Myyjät provikalla ovat mitalin arvoisia verotuottajia.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkojen alentamisesta huolimatta tulee kenkää.
Mitä jos leikataan yli 3000 euron eläkkeitä esim. 15 % pystytään laman aikana maksamaan kaikkien eläkkeet.
Ilaskivi on väärä henkilö puhumaan palkan alennuksista kun oma leipä on ollut aina turvattu.
Miksi hallituksella ei ollut halua tehdä tulopoliittista kokonaisratkaisua
viimeksi käydyissä tuloneuvotteluissa ja liittokohtaisissa tuli suuret palkankorotukset.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vähemmän lennetään, sitä parempi. Luonto kiittää.
Lentoliikenne kuormittaa ilmakehää suunnattomasti.
Lento New Yorkiin tuottanee matkustajaa kohden noin 1000 kiloa hiilidioksidia. Lento Kajaaniin tuottaa melkein yhtä paljon, koska koneet lentävät puolityhjinä.
Toivoa kuitenkin on. Kun öljy loppuu parinkymmen vuoden päästä, loppuu myös kerosiini. Se ei nimittäin ole korvattavissa. Loppuu myös lentokiikenne.
Silloin pääsemme lopullisesti lentoliikenteen aiheuttamasta ilmakehän kuormittamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun kysyntä vähenee, työtäkin tarvitaan vastaavasti vähemmän. Jos sitä ennen riitti aiemmin palkkaehdoin kaikille, uudesta, pienentyneestä palkkapotista on vähemmän jaettavaa.”
Kun työtä tarvitaan vähemmän, ei sen tekijöitäkään tarvita yhtä paljon kuin ennen ja osalle annetaan potkut. On aivan saman tekevää, kuinka paljon tai vähän heille on maksettu palkkaa. Palkan alennuksista kieltäytyminen on aina järkevää. On parempi lähteä kortistoon kunnolliselta palkalta ja saada kunnollista ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, kuin joutua palkan alennuksen jälkeen joka tapauksessa työttömäksi.
Ilmoita asiaton viesti
… mistä runsauden sarvesta otat ne hyvät työttömyyskorvaukset maailman tappiin?
Ilmoita asiaton viesti
En ole päivääkään uskonut että tämä finanssikriisi on täysin totta – subprime-kriisi oli mutta mitä sen jälkeen on tapahtunut on ollut näppärää kikkailua siirtää miljarditolkulla verorahoja yksityiselle pääomalle pelottelemalla lamalla jne. Nyt jo Wahlroos rauhoittelee että kesällä taas kaikki hyvin – kun kaikki miljardit on sitä ennen siirretty wahlroosien kassaan.
Tätäkin kriisiä syvempi kriisi on se edesvastuuton etiikan puute joka näillä kasvavien rahakasojensa äärellä hykertävien ahneilla on todettavissa. Se kun on niin että paitsi nälkäkuolemat maailmassa niin myös liki kaikki sotia myöten on johdettavissa noiden ahneiden epäeettisyydestä siis siitä että on ihmisiä jotka kuuluvat tinkimättömästi ahneuden pooliin – ja ajatelkaapa – vielä sekin että he tuhoavat omien lastensa, lastenlastensa ja lastenlastenlastensa tulevaisuutta ahneudellaan – koska se ahneus yhdistettynä siihen aina liittyvään epäeläytyvään kapeakatseisuuteen on se keskeinen ponnin ydinvoimalareaktorin polttoainetangon tapaan jolla ilmastonmuutoskin on synnytetty. Lue – ahneus on yhtä kuin ilmastonmuutos – siis unohtunut on aristoteliaalinen hyve kohtuus joka on omien arvojeni joukossa hyvyys, kauneus, oikeus, totuus ja kohtuus.
Niin että repikää tyhmät ahneet etiikan alkeita oikein kantapäänne kautta jonka kantapäänne alla on nyt oman jälkikasvunne tulevaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkepalkassa sen näkee, että on joustettu tahdosta riippumatta. Pieni klikki määrää eläkkeet ja kansa tottelee. Vuodesta 1995 on joustettu jo 40 prosenttia ja lisää joustoa vain tulee. Finnairin väki oli ihan oikeassa. Työnantajan ahneudella ei ole loppua. Tänä- ja ensivuonna olisi kuitenkin lomautettu ja irtisanottu. Finnairilta loppuvat kotimaan lennot, kun pienemmät ja halvemmat potkuriturbiinikoneet ottavat markkinat. Ei tarvitse lentää puolityhjillä koneilla. Henkilökuntaakin tarvitaan vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha koira ei opi istumaan …sanotaan. Eläk. kaupunginjohtajan kohdalla lienee samoin: työläisen asiassa ei työläisen osaaminen, kokemus ja viisaus riitä, vaan pitää ”papittaa” nettipöntöstä! Nettipönttö on oikeastaan hyvä sillä siellä voi papitarkin vähän töppöillä ja todeta, että hui hai metsään meni kaupunginjohtajan ikävä vinoilu.
Mielenkiinnolla tiedustelenkin kaupunginjohtajalta, että olisiko hän, tai hänen ammattitoverinsa olleet/ovat valmiit alentamaan palkkojaan, kun kaupungilla tai kunnalla menee huonosti. Siitäkö Helsingin kaupungin tulos paranee, jos kaupunginjohtaja peruuttaa julkisesti palkankorotuksensa ja päättää, ettei ota tuleviakaan korotuksia vastaan.
Luulen, että eläk. oleva ent.kaupunginjohtaja ei tällaiseen politiikkaa olisi lannistunut, eikä ehdottanut sitä virkaveljilleenkään: Päinvastoin lisää liksaa! niin että tulee lisää verotuloja on ollut varmasti parempi selitys.
Siis summa summarum: Finnairin ja muun lentohenkilöstön päätös pidättäytyä palkanalennuksista oli oikea ja on oikea. Ei heidän alennetuilla palkoillaan olisi useammin pilviin noustu. Päinvastoin olisi tehty mahalasku.
On kivaa filosofoida … itsekin niin teen, mutta jollaisellakin ay-kokemuksilla. Työläisen peittoa ei kannata lyhentää silloin kun on kyse hölmöläisten peiton lyhentämisestä. Kannattaa antaa langat parempiin ja osaavampiin käsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ilaskivi kirjoitti viimeksi, että eläkeläisten palkalle pitäisi jotakin tehdä eli nostaa eläkepalkkoja, ja että ay-liike pitäisi poistaa eläkepalkkaneuvotteluista. Voi hyvät hyssykät: Nyt sama mies vaatii työläisten alentavan palkkojaan, ja epäilee, ettei pääluottamusmies osaa asiaansa. Ihan vain vihjeeksi, että kyllä ne eläkepalkat Ilaskiven mallin mukaan laskevat, mutta Finnairin pääluottamusmiehen mallin mukaan nousevat. Antakaamme asiat asiantuntijoille hoidettavaksi. Se on parasta meille kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 15 vuotta omaa ay- yhdistystä H: gissä johtaneena voin SiruSI nimimimerkille todeta, että eläkkeistä päättävät työmarkkinajärjestöt ja eläkeyhtiöiden edustus ja saatu neuvottelutulos viedään eduskunnan hyväksyttäväksi pilkkkuakaan siirtämättä eikä siihen ole vaikuttanut Finnairin plm, mutta SAK: n toverit kylläkin, jotka ovat hyväksyneet ns: n taitetun indeksin, joka on aiheuttanut eläkkeiden 40 %: jälkeenjääneisyyden palkkojen kehityksestä, koska heitä ei eläkeläiset kiinnosta, hehän eivät enää maksa jäsenmaksuja SAK: n liitoille, eikä heidän jäsenmaksuillaan voi rahoittaa siten toverien presidentin- eduskunta tai kunnallisvaalejakaan, liittokohtaisista demarien ja kommunistien vaaleista puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ex-demarille kommentista. Luulen, että tiedän jetsulleen miten eläkepäätökset tehdään ja ketkä ovat osapuolena. Haluan vain todeta, että ex-kaupunginjohtajan lääkkeet palkanalennuksista eivät korjaan eläkkeitä, mutta sen sijaan Finnairin pääluottamusmiehen vaatimus pitää näpit pois palkkojen alennuksesta korjaa kyllä eläkkeitä? Miten näin? Siksi, että palkankorotuksen yhteydessä syntyy eläkevaraa enemmän kuin jos palkkoja alennetaan. That´s it! SAK on työmarkkinaneuvotteluissa neuvotteleva osapuoli kuin muutkin palkansaajajärjestöt. Niillä on neuvotteluvaltuutus jäsenkunnaltaan sopia myös eläkkeistä, eläketasosta ja eläkemaksuista. Nytkin parhaillaan käydään neuvotteluja Sata – komiteassa ja esillä on mm. työeläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja eläkemaksut yleensä. En voi väittää,etteikö ex-demari olisi oikeassa siinä, kun hän toteaa taitetun indeksin menneen pieleen viimekertaisissa päätöksissä. Mutta se on taas kokonaan jo toinen juttu…! Kiitos kommentista. Toivotaamme kuitenkin, että Sata – komieassa ei puututa enempää finnairilaisten eläkkeisiin kuin meidän muidenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan, kun olin 1990 alun lamavuosina julkisella puolella kunnassa töissä (en ole enää). Meillä oli 3 viikon lomautus koko kunnan henkilökunnalla.
Pyysimme, että osa-alueemme lautakunta, joka siis koostui poliitikoista, olisi tehnyt YHDEN kokouksen ilman palkkiota, ikään kuin solidaarisuuden osoituksena. Eivät suostuneet.
Nyt kun verovarat vähenevät, olisi erittäin tärkeää johtajuuden kannalta, että puoluetukia tai lehdistötukia tai niitä sponssattuja Lapin hiihtoretkiä vähennettäisiin myös poliittisella saralla.
Epäilenpä kuitenkin, että kansan karttuisa käsi kyllä kelpaa, mutta mummot vaihtavat edelleen vaarin vaippoja.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Huono juttu, mutta näin maa makaa.
Ilmoita asiaton viesti
…Finnain eräs lentäjä totesi että matkustamohenkilökuntaan kuuluvalla on oltava varakas puoliso koska matkustamotyöstä ei saa edes kelvollista palkkaa. Finnairilla oli pitkään lentävien ”ekonomiemojen” joukko jotka olivat hankkineet akateeemisen koulutuksen ja lentoemännän työtä tekivät oman turhamaisuutensa ja ”glamourin” takia. Sitten kun realiteetit tulivat ilmi, iskettiin joku johtavassa asemassa oleva Herra puolisoksi joka kustansi oikean elämän ja rouva saattoikin sitten lennellä ympäri maailmaa ”huvin vuoksi”.
Tosiasia on että matkustamohenkilökunnan palkoista ei kannata keskustella koska niiden tuoma säästö yhtiölle on paljon helpompi saada tuntuvasti muualta. Herrat lentäjät eivät kyllä keskustele palkoistaan vaikka tienaavat hyvin palkatun yritysjohtajan verran tekemällä varsinaista työtään vain pari kolme päivää viikossa. Suureen vastuuseen vetoaminen on turhaa koska jokainen lentäjä tekee kyllä kaikkensa että lentäminen olisi turvallista, jo ihan itsekkäistäkin syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hölmöläisen puhetta Ilaskiven suusta, josta paistaa läpi tietämättömyys asiasta.
Matkustamohenkilökunnan ei tietenkään tule suostua palkanalennuksiin, koska:
a) Ei ole mitään takeita siitä, että ne palkat nostettaisiin joskus ennalleen.
b) Palkanalennukset tuskin koskisivat ylemmän portaan henkilöstöä, jolloin tulokset nyhtäminen suorittavan portaan palkoista olisi moraalisesti vähintään kyseenalaista.
c) Tässä tapauksessa polttoaineen hinta on laskenut roimasti, joka ko. yhtiölle suurimpia kulueria. Luulisi tästä tulevan jos säätöjä jo merkittävästi.
d) Lentäjien palkat ovat tähtitieteelliset verrattunat matkustamohenkilökunnan palkkoihin, ja vielä lisää kuulemma vaativat.
terveisin,
Kokoomuksen äänestäjä
Ilmoita asiaton viesti
Kovasti on tekstiä ja prosentteja edellä olevissa kirjoituksissa.
Kummallista on, että niissä ja sanomalehdissäkään ei enää näe todellisia, maksettuja palkkoja. Mitä tienaa lentäjä, mitä paperikoneen koneenhoitaja, mitä stuertti/lentoemo ? Matkatyöläisiltä arvio vuotuisesta päivärahasta ? Mukava olisi myös kuulla, minkä suuruisella viikkotyöajalla summat on tienattu.
Olisi helpompi ottaa kantaa kunkin ammattiryhmän vaateisiin kun tietäisi absoluuttiset, keskimääräiset luvut.
Ehkä palkkasummien avoin näkyminen toisi kovimmille vaatijoille myös tarpeellista palautetta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse tulen hulppeasti toimeen nykyisillä kuukausituloillani – jotka ovat noin 600 €. Ei voi kuin ihmetellä vaatimuksia useiden tuhansien eurojen kuukausipalkkojen korotuksista. Vaikka ymmärtäähän sen, kun miettii tätä perisuomalaista ”hyvettä” että kaikki hyvin kunhan minulla menee hiukan paremmin kuin naapurilla…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ehkä ongelmaa voisi myös tarkastella siltä kantilta, että johdon palkat ovat älyttömiä suhteessa toteuttavaan portaaseen. En ajattele niin, että johdon palkkojen alentaminen muuttaisi lamaa, mutta niin että on absurdia joidenkin saada kohtuuton korvaus kun toiset kärsivät. Enkä ole edes sosialisti, enemmänkin realisti. Ja jos ollaan oikein rehellisiä, mitä taitoa tai muuta ominaisuutta omaavat ne henkilöt, jotka saavat vallan hyvää tienestiä valtion ylemmällä tasolla? En ole kenenkään palkkaa laskemassa, tuli vaan mieleen….
Ilmoita asiaton viesti
Kuka takaa, että palkkojen alennusten jälkeen ei toteuteta samoja irtisanomisia? Yhtiön johto voi edelleenkin ilmoittaa, että yrityksen talous onkin odotettua heikommilla kantimilla ja irtisanomisiin joudutaan vääjäämättä. Mieluummin edes ne jotka paikkansa saavat pitää, saavat pitää sen entisenlaisella palkallansa.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi esimerkkiä joustosta:
* puheenjohtajan kuukausipalkkio 4 300 euroa/kk
* varapuheenjohtajan kuukausipalkkio 2 500 euroa/kk
* jäsenen kuukausipalkkio 2 300 euroa/kk
* kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö
http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_6_3.html
Ilmoita asiaton viesti
Kuka puhhuu veljist, kuka tovereist, solitaarisuuvest ja kuka mistäkkii. Temppeliherroihe seuratko veivät rahat, kun katosvat nui äkkii?
Voisha nuo jakkaa uuvestaa ja alottaa alust taas. Kuka kerkee seuraavaks ahnehtimmaa eniten, katottais se ja sit taas ku mennee sekasii, jaettais taas uuvestaa.
Näihä meil ois mukavaa tekemist kaikil, eikä ois mittää pelkoo kenelläkkää. Leipää syötäs kaik ja välil piettäs hauskaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jatkuva tappiokierre,vajaat koneet,väärät konetyypit loma-lennoilla,
kotimaan reitit-paitsi Oulu ja Jyväskylä-ne voi siirtää uudelle omistajalle esim Fincom Airlinesille-joka hankkii sopivia koneita leasing-sopimuksilla jotta nämä reitit saadaan hoidettua kysynnän mukaisiksi”!
Finnair on ehdottomasti myytävä,sillä nykymenolla seinään lento on lähellä ja ylirasittunut koneiden miehistö antaa aina huonomman ja huonomman kuvan.
Kun viikottain matkoja maailmalla tuleee tehtyä-huonoin vaihe on Finnairin ”syöttölento” kotimaahan,Helsinkiin-miksi näin-vöälinpitämättömyys aneeeminen tarjoilu kiukkuiset emännät ja pienet riidanpoikaset joustamattomuus ja likaiset siivoamatta olavat koneet
mm. Kööpenhamina-Helsinki tässä eräspäivä illalla.
Metsään meni kauko-idän reittien kysyntä-samoin euroopan vuorot saati USA
ja muutama muu kohde.
Kuka on ostaja-se voi olla kuka tahansa, Air France ja KLM-liittouma,Turkish Airways,Aeroflot,China Air,BA,Braathens,Lufthansa?
Oli kuka oli-tehkää päätös myyymisestä-samalla saadaan uusia tuulia tyoimintaan-se virkistäisi kummasti!
”Jollei kaikkea niin lomalennot ainakin ja ostaja Spanair”.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Keihänen ja Tuovi. 70-luvulla oli kova kampitus yksityisyrittäjää vastaan. Julkisuudessa paheksuttiin kovasti heidän yritystään vaurastua ja tarjota suomalaisille etelän aurinkoa. Finnair toimi kyllä hyvin silloin. Oliko siellä budjettivastuuta tuolloin ollenkaan, ei semmoisista puhuttu mitään.
Jostain julkista rahaa riitti kaikenlaiseen. Lentoturvallisuuteenkin. Ja emännät olivat kuuluisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Finnairin johdon 5 prossan palkkaleikkaus oli pelkkä työtekijöiden syyllistämisoperaatio. Hienonen: -5 prossaa ja reittejä ei leikata. Muutama kuukausi sen jälkeen hän toteaa että tyhjillä koneilla ei kannata lentää. Siis Hienonen olisi ottanut palkanalennukset ja reittien leikkaukset. Kuka on ahne!! Ilaskivi on etääntynyt aikalailla työelämän reaalityöelämästä.
Ilmoita asiaton viesti