Raimo Ilaskivi

Uuteen talousjärjestykseen!

Tuoreessa muistissa lienevät muutaman kuukauden – vuosista puhumattakaan – takaiset talouskeskustelut. Niille oli varsin tyypillistä sanonta – hieman karrikoiden – jonka mukaan poliitikkojen tulee pitää näppinsä irti elinkeinotoiminnasta. Se kyllä itse tietää, mitä tehdä. Joskus viitattiin jopa corporate governanceen, hyvään hallintotapaan, joka korosti yritysten hallitusten roolia ja itsenäisyyttä. Viimeisin esimerkki oli Stora Enson Kemijärven tehdas. Vaikka valtio oli merkittävä osakkeenomistaja, sen ei pitänyt turvata omistajarooliinsa, vaan käyttää sananvaltaansa vain yhtiökokouksissa.

Asenteet olivat varsin hyvin ymmärrettäviä. Noli tangere circulos meos – älä sotke ympyröitäni. Elinkeinoelämällä meni hyvin, se jauhoi osakkeenomistajille mittavia osinkoja ja johtohenkilöille muhkeita palkkioita ja optiotuloja. Yleisen kehityksen huomioon ottaen näpit irti -ajattelu olikin paikallaan. Mitäpä poliitikot yritystoiminnasta ymmärsivät; eivät ainakaan elinkeinoelämän omaa johtoa paremmin. Korkeintaan sitten valiteltiin lainsäädäntöön tehdyistä pikku virheistä muun muassa omaisuusverotuksen, optiosäädösten jne. suhteen, mutta korjaustoimiin ei sentään ryhdytty.

Ajat muuttuivat nopeasti, ja muutosten mukana myös julkisen sektorin ja yritysmaailman päättäjien keskeinen rooli. USA:sta alkanut finanssikriisi levisi nopeasti Eurooppaan ja muuanne maailmaan sekä vähitellen myös reaalitalouteen. Ensin eri maitten keskuspankit ja hallitusvalta joutuivat laatimaan mittavat tukipaketit, jotta finanssisektorin vaikeuksia voitaisiin ainakin lievittää. Summat tuntuvat päätähuimaavilta; Suomessakin on pohdittu, mitä kävisi, jos tukiin todella jouduttaisiin turvautumaan.

Sitten myös muu elinkeinoelämä, meilläkin, joutui toteamaan, että sen pyörien pyörinnässä pysyminen edellyttää laajoja julkisia tukitoimenpiteitä – eli puuttumista siihen, mistä aiemmin oli varoitettu; ellei nyt suorastaan yritysten päätöksentekoon suoranaisesti, niin ainakin sen vahvaan avustamiseen. Nyt tuoreimmat uutiset kertovat, kuinka sinne tarvitaan työllisyyden turvaavia tukia, tänne tuotannon ylläpitoon tähtääviä avustuksia jne. Usein näyttävät asialla olevan samatkin henkilöt, jotka muutamaa hetkeä aiemmin ovat korostaneet itsenäisyyttään ja valtion roolin aisoissa pitämistä.

Kriisin ja laman leviäminen ympäri maapallon on ollut todella nopeaa – kiitos globaalisen tiedonsiirron. Kun New Yorkin pörssi on aivastanut, Tokiossa tai Singaporessa on seuraavana sekuntina niiskuteltu. Ja yhtä nopeasti on muuttunut myös talouspoliittisia ideologioita koskevan keskustelun sävy. Ns. uusliberalistit, jotka uskoivat laajaan vapauteen ja rahapolitiikkaan talouspolitiikan säätelijänä, ovat antamassa periksi ns. keynesiläiselle ajattelulle. Viimeksi mainittuhan panee painoa aktiiviselle budjettipolitiikalle sekä tarkoituksenmukaiselle lainsäädännölle, joka säätelee toimintapuitteita.

Miten kriisistä selvitään ja lama tai kenties stagflaatio voitetaan, se jää nähtäväksi. Mutta nyt on jo täysin selvää, ettei ilman julkisen vallan mittavia tukipaketteja varsinkaan finanssikriisistä selvitä. Ja väliaikana sitten tullaan pohtimaan uutta, tulevaa talousjärjestystä; mikä on oleva yritysmaailman oman päätännän vapauden aste ja paljonko julkinen valta haluaa asettaa omia rajojaan lähinnä lainsäädännön avulla. Se nimittäin on käynyt kristallinkirkkaana selväksi, että uuden, nykyisen kaltaisen kriisin syntyä ei tulevaisuudessa tulla sallimaan, vaaditaan siihen sitten kuinka radikaaleja otteita hyvänsä. Syykin on selkeä: Julkisen vallan eli veronmaksajien rahkeet eivät kestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

helanes (nimimerkki)
Katin kontit. Näin on kyllä aikaisemminkin ajateltu ja sanottu, mutta mitään ei ole opittu. Tai paremminkin: on täysin mahdotonta ennustaa tulevaa saati sitä ohjailla.
attila (nimimerkki)
Kriisissä on kysymys omaisuusarvojen kuplasta, joka on luotu rahoituksen runsaudella. Rahaa on työnnetty ulos siksi, että siitä on saatu lyhyen tähtäimen voittoja ja bonuksia. Muut yritykset joutuvat vaikeuksiin kysynnän hiipuessa, mutta ne eivät itse ole luoneet olosuhteita. Vain pankit ja rahoituspalvelut ovat aktiivisesti luoneet kuplan. Pankkien säätelyn keinoja on olemassa . Ongelma on se, että säätelyn kohde on säätelijöitä vahvemmassa asemassa. Suomessa pankit eivät ole nyt kriisiherkkiä. Ongelma on pikemmin siinä, että valtiovalta joutui pankkien käskyläiseksi edellisessä kriisissä ja on siinä asemassa pysynytkin. Valtion elinten itsenäisyystaistelu olisi Suomessa ensimmäinen toimenpide. Sitä ilman juuri mikään muukaan ei voi onnistua. Ohjelmille ei saada kansan tukea, jos tiedetään pankkien hallitsevan valtion elinten toimintaa.
Vieras (nimimerkki)
Raimo Ilaskiven näkökulma on hyvä. Kun deflaatiota torjutaan veronkorotuksia inflaatiolla vältellen, voi tuloksena olla stagflaatio 1970-luvun tapaan ennen monetaristien esiinmarssia. Miten pitkälle väistelyä tulonsiirroista voidaan jatkaa inflatorisella politiikalla ja missä vaiheessa pitöisi kuristaa monetaristisesti ottaen riski deflaatiosta?
Kippari (nimimerkki)
Elinkeinoelämän mielestä valtion tulee pysyä erossa elinkeinotoiminnasta silloin, kun on voittoja jaossa ja menee hyvin. Kun sitten tuuli kääntyy, niin valtio (siis veronmaksajat) on tervetullut jakamaan tappioita. Se on niinkuin maanpuolustus. Rauhan aikaan maanpuolustus on paremman väen työtä. Sodan sattuessa pääsevätkin kaikki osallistumaan. Parempi väki bunkkereidensa suojiin, nuoret miehet ja siviilit etulinjaaan.
Vieras (nimimerkki)
Kylteripastori Sarasvuo on löytänyt jälleen oleellisen "Kiittäkää suurituloisia!" http://wap.iltasanomat.fi/news/?&id=1608878
näppäri (nimimerkki)
Uusi, parempi talousjärjestys edellyttää talousajattelun vallankumousta. Kansantaloustieteilijöiden on nähty epäonnistuvan toistuvasti: heidän teoriansa jäävät liian usein elävälle elämälle vieraiksi hypoteeseiksi, todellisiksi kupliksi. Niillä on taipumuksena posahtaa ilmaan ennemmin tai myöhemmin. Maailma tarvitsee John Gailbrathin kaltaisia kriittisiä mutta samalla luovia talousajattelijoita ja heidän reaalista vaikutustaan. Paul Krugmanin Nobel-palkitseminen edustaa oikeaa tulevaisuuden linjaa J. Stiglitzin ohella. On järjen vuoro, eikä ilman sydäntä!
ärtynyt ja kyllästynyt (nimimerkki)
Ajattelijoitten teoriat on menneet kaikki mönkään Marxista alkaen tämän päivän nobelisteihin asti. Vika on siinä, että valtiot sekaantuvat tukemalla ja pelastamalla ja paapomalla yrityksiä. Suomi lähti soitellen sotaan kasvattamaan tuloeroja. Naurettavaa, mutta totta: valtion rahoilla! Eivät omistajat, veronmaksajat olleet tähän mitään lupia antaneet. Eikä valtakirja ole koskaan avoin, mikä sinne annetaan, kun siitä ***jakamisesta ei tule oikeudenmukaista ikinä***. Yksinkertaisia pakkovakuutuksilla kerättyjen rahojen ja etuuksien maksamista ei pystytä hoitamaan edes. Näille pitää sitten antaa miljardeja jaettavaksi kavereittensa firmoille ja niille pankeille, missä omat säästöt on.
Vieras (nimimerkki)
Olen aikanani lukenut monia näitä mainitsemasi Galbraithin pokkareita. Galbraithilla on ainakin noissa lukemissani pokkareissa myös moralistinen asenne. Hän on selvästi talouden rakenteissa heikommassa asemassa olevan puolella. Samaan aikaan kun noita Galbraithin pokkareita oli täällä Stokmannin kirjakaupassa niin oli myös mm. Hollantilaisen Jan Penin sekä muutamien Brittiekonomistien kirjoja. Erityisesti nyt kun verotustakin ollaan meillä siirtämässä enemmään välillisiin veroihin kuten kiinteistöveroon niin mieleeni tulee Frank Field, Molly Meacher ja Chris Pondin kirjoittama pokkari 'To Him Who Hath A Study of Poverty and Taxation' jossa kirjassa tarkastellaan verotusta Britanniassa köyhien kannalta. Vähän Gabraigthinkin tyylisellä asenteella oli myös brittiekonomisti Peter Donaldsonin pokkareita. Näistä erityisesti pidän tästä 'Economics of the Real World' pokkarista kun siinä on vielä niin hyvä ja paljon puhuva valokuvakin kannessa. Mutta mitä tulee tähän varsinaiseen teemaan eli Keynesin oppeihin, niin mielestäni keskeinen syy miksi ne eivät niin nykyoloissa toimi on se, että nykyoloissa politikoilta on epärealistista edes odottaa Keynesin oppien soveltamista talouden noususuhdanteessa. Minä olen radikaalien oppien kannattaja. Mielestäni koko raha/pankkijärjestelmä pitäisi muuttaa sellaiseksi mitä manitaristit ehdottavat, ja tämän myötä myös inflaatiosta tulisi päästä eroon.
Conspiracy Intl. (nimimerkki)
USA:n Irakin sota on ollut keynesiläistä talouspolitiikkaa. USA:n veronmaksajien rahoilla on elvytetty taloutta sotateollisuuden ja sotilaiden sekä muun sotaan sitoutuneen työntekijöiden ja yritysten kautta. Eikä loppua ole näkyvissä. Lentotukialusten, laivojen, logistiikan ym. julkisten hankintojen avulla on ainakin yritetty. Kun Ilaskivi mainitsee sanan "uusi talousjärjestys", "New Order" - hieman säikähdin neoconismia. Suomessa Matti Vanhasella ja muilla ministereillä on niin paljon henkilökohtaista velkaa, että ovat pankkien talutusnuorassa. Tyypillinen tilanne mihin neoconit haluavat juoksupoikapoliitiikkojensa joutuvan. Epäilen, onko hallitus enää lainkaan toimintakykyinen pankeille tehtyjen myönnytysten maksattamisesta veronmaksajilla. Keynesiläinen talouspolitiikka ja suhdannevalppaus ovat hyviä asioita, josta mm. Katainen on ymmärrettävästi puhunut Niinistön hölmöiltyä tuloveronkevennysten siirtämisessä. Helpotukset tehdän laskusuhdanteessa. Ja mitä tulee valtion tuloveron kevennyksiin, ne ovat lähinnä signaali - ei totaalinen keino. Kyseessä on niin laajalle jakaantuva summa, ettei se juuri ainakaan köyhemmän kukkarossa näy. Sen sijaan hallituksen toiminta alentaa ruuan arvonlisäveroprosenttia on täysin käsittämätön rahansiirto kaupalle joka porskuttaa ilman tukeakin. Lisäksi ihmiset syövät aivan liikaa ja kallista prosessiruokaa eikä perheissä enää keitetä edes perunoita. Kaupasta kannetaan pitsaa, pastaa ja pas*aa! Tämä elvytys ei ole keynesiläisyyttä eikä monetarismia vaan pelkästään vastikkeeton lahjoitus veronmaksajilta kaupalle. Hallitus saisi imaista ruuan arvonlisäveron alen sen sinne takaisin mistä se kurkistaa! Paavo Lipponenkin huomautti viikonloppuna alennuksen valuvan hukkaan. Kauppa on jo sitäpaitsi vaivihkaa nostanut elintarvikkeiden hintoja, niin luvattu alennus ei toteudu. Ruoka on kalliimpaa kuin ennen arvonlisäveroalennuksen lupausta. Uuteen talousjärjestykseen pitäisi kuulua myös kiinteät korot jotka määrytyvät aina lainanmyöntämishetkellä ja sovitusti. Korkomuutokset käyvät läpi koko lainakannan eikä siinä ole mitään järkeä. Aikaisia investoijia rangaistaan kun surkeat tulevat mukaan ja nostavat korkoja talouden kuumetessa. Ymmärrättekö?
lgrohn (nimimerkki)
suvituuli (nimimerkki)
Olen vain yhdesta asiasta samaa mielta Ilaskiven kanssa; Veronmaksajien varat ei riita. Ei todellakaan. Eiko Ilaskivi nae etta nykyinen tilanne on lineraarista jatkumoa 30-luvulta asti harrastetusta keynesilaisesta talouspolitiikasta? Jossa verot nousevat; yhta (julkisen talouden) ohjelmaa seuraa aina toinen: jossa velan maara nousee (sehan ei haittaa jos kulutuskysynta saadaan nousemaan...); keskuspankit tuhoavat varallisuutta jatkuvalla rahan arvoa alentavalla setelikoneiden pyorittamisella:jne jne. Eika loppua nay! Jatketaan siis samaa linjaa - lisaa seteleita, lisaa velkaa. Ja nyt sitten viela se ylimmainen valvontavirasto: siella kylla patevat ja ansioituneet byrokraatit tietavat... Voi luoja, anna mun kaikki kestaa! Entapa jos: siirrytaan 15%n tasaveroon: estetaan valtion velanotto; alennetaan pankkien velka/omapaaomasuhde 12:1een (aluksi, matkalla 100%n reservivaatimukseen); nostetaan konkurssi kunniaan - osakkeenomistajat karsivat nahoissaan tappiot, oli sitten kyseessa pankki, auto- tai junavaunutehdas...
Vieras (nimimerkki)
Kuule, "suvituuli", entäpä, jos tekisimme niin, että riski jätettäisiin niiden kannettavaksi, jotka ovat riskin ottaneet. Eikö riskisijoitus tarkoita, että riski jää sijoittajalle, eikä niinkuin nyt, veronmaksajille. Entäpä, jos säätäisimme oikein lailla, että valtiovalta ei sitten säästäjien eikä sijoittajien riskejä kanna missään nimessä. Ehkä voisimme säätää siitä ihan perustuslaissa, ainakin Suomen. Mahtaisiko into riskisijoituksiin laantua ja sijoitusten arvo pysyä paremmin sijoituksen kohteena olevan substanssissa? Silloin ei syntyisi enää nyt nähdynlaisia, ns. riskisijoittajien liian täyteen puhaltamia ilmapalloja.
suvituuli (nimimerkki)
Olen kanssanne samaa mielta sataprosenntisesti. Itsehan kirjoitin etta nostetaan konkurssi kunniaan - tappion tehneet vastaavat tappioista. Ei veronmaksajat.
Vieras (nimimerkki)
Suhdannetasauksen keksi faraon valtiovarainministeri Josef, joka seitsemänä lihavana vuotena nosti veroastetta ja velvytti viljalla seitsemänä laihana vuotena. Tämä tapahtui jo paljon ennen Hitleriä, FDR:ää ja John Maynard Keynesiä. Alain Greenspanin loppuvuosien aikana sallittiin talouskasvun ja hyvinvoinnin vuoksi aineettoman kuplatalouden ja kiinteistökuplan kasvu, koska kuplataloudella saadaan paljon rahoitus- ja rakennusalankin työpaikkoja sekä eläkekertymiä. Moni on paljon mieluummin kupla- ja loistaloudessa töissä kuin jäisi palkatta ja eläkkeittä.
Jaakko Naakka (nimimerkki)
".. osakkeenomistajat karsivat nahoissaan tappiot". Niin. Entä säästäjät? Siis ne, jotka antavat rahojensa olla pankissa - miten heidän käy mallissasi? Ja heitä on paljon, koska kaikki palkat ja palkantapaiset tulot kulkevat automaattisesti nyt horjuvien pankkiemme kautta. Tämän päivän eräässä Ylen uutislähetyksessä viitattiin pankkeihin, "jotka eivät luota toisiinsa vieläkään". Miksi siis palkansaajan tai muun tulonsaajan tulisi luottaa pankkeihin - tämä noin yleisenä kysymyksenä, johon joku viisaampi voi vastata. 100 prosentin suoja pankeissa oleville varoille voidaan toteuttaa vain kultakantaan siirtymällä. Sillä on siis hyvät puolensa, mutta on sillä huonojakin. Ainakin sen verran huonoja, että rahoitusta olisi vaikea saada viisaaseenkaan hankkeeseen.
Vieras (nimimerkki)
Jotain tällaistahan se on meilläkin pitkään ollut mitä tässä videossa kerrotaan. Videossa on rahan historiakin hyvin tiivistetty lyhyeen muotoon. http://video.google.com/videoplay?docid=-515319560256183936 Keynes teki analyysinsa oman aikansa ja maansa talousongelmista, ja ei hän suinkaan tarkoittanut tällaista sodanjälkeistä ainaista 'elvyytystä' ja rahan määrän paisuttamista suhdanteesta riippumatta. Kyllä Keynesiläisyyteen kuuluisi yhtä hyvin myös talouden ylikuumenemista torjuvat toimenpiteet noususuhdanteessa. Se vaan on ymmärrettävistä syistä mennyt sellaiseksi että heikoilla valtansa talouden toimijoille etujärjestöineen luovuttaneilla politikoilla on taipumus yhtäältä ottaa lisää velkaa ja kevennellä veroja juuri noususuhdanteessa, ja toisaalta sitten pakonkin sanelemana kiristää verotusta, leikata sosiaalipuolelta ja välttää velanottoa juuri laskusuhdanteessa. Tämä tällainen politikkojen rooli taloudessa edustaa positiivista takaisinkytkentää bisness sykleihin.
pohjoinen ilmari (nimimerkki)
Jospa Raimokin jäisi vihdoin ihan oikeasti eläkkeelle, jooko? Koko tämä sotku on juuri sinun maailmankatsomuksesi tulos.....
Vieras (nimimerkki)
Olen samaa mieltä. Miksi meidän pitää lukea jonkun mediakiimaisen eläkeläisen ääneenajattelua? Raimolle hyvät eläkevuodet! Saunan lämmitys on poikaa!
Vieras (nimimerkki)
Hyvä nimimerkki Vieras - ja edellinenkin kirjoittaja! Mitä Bismarck sanoi aikanaan? "Olen täysin eri mieltä kanssasi, mutta teen kaikkeni, jotta saat omat mielipiteesi lausua." Eivät kaikki varmaan ole samaa mieltä Ilaskiven kanssa, mutta suu tukkoon-mentaliteetti on outoa - kaukana Bismarckin ajattelusta. Eikö näilläkin palstoilla olisi tärkeää, että puhutaan asiasta - osoitetaan, missä Ilaskivi on oikeassa tai missä väärässä. Sen tasoinen kirjoittelu olisi kunniakkaan Uuden Suomen perillisen, nettilehdenkin arvon mukaista.
Vieras (nimimerkki)
Bismarck kielsi sosialidemokraattien toiminnan tai yritti kieltää.
pohjoinen ilmari (nimimerkki)
Arvoisa US:n (pää)toimittaja? Olet aivan oikeassa. Hieman hävettää kun kirjoitin "parin oluen jälkeen" (suora lainaus: ent.poliisijohtja Salminen) hieman happamasti Raimo Ilaskivestä. Siitä sorry, niin Raimolle kuin joillekin lukijoille! Purkaukseni johtui siitä, että Suomessa edelleen näyttää olevan tärkeämpää kuka puhuu kuin mitä puhutaan. Toivotan Ramille hyviä eläkevuosia ja Suomen kansalle uusia, tuoreita ajattelijoita. Raimo on tehnyt tehtävänsä ja hän on saanut muutenkin aivan riittävästi puheaikaa. Nyt on muiden vuoro; varsinkin kun monet ongelmat ovat juuri tuon edellisen sukupolven ja maailmankatsomuksen (=ahneuden) tulosta....
semi (nimimerkki)
Mutta ympäri mennään ja yhteen tullaan.
semi (nimimerkki)
-Ei enään koskaan ja sotaa vastaan on taisteltava enenkuin se on syntynytkään. Hehe he, loistavia lausuntoja ja viimeinen Venäläisiltä. Huumoria miehiä ollut ennenkin.
Gagarin (nimimerkki)
20-luvun lopussa alkaneen laman seuraukset rivimiehelle Pohjois-Amerikassa olivat katastrofaalisemmat kuin tämän laman, ainakin noin keskimäärin. Silloin Roosevelt kehitti New Deal politiikan ja Keynes omat oppinsa valtion ohjailusta. Tarkoitus oli, ettei koskaan tapahdu enää samaa. Suomen lama 90-luvun alussa olipahempi (ainakin toistaiseksi) kuin talouden maisemat juuri nyt. Kun seuraava noususuhdanne tulee, kaikki unohtuu ja kansa törsää niinkuin ennen.
Vieras Pyh ja pyh! (nimimerkki)
"USA:sta alkanut finanssikriisi levisi nopeasti Eurooppaan ja muuanne maailmaan sekä vähitellen myös reaalitalouteen. Ensin eri maitten keskuspankit ja hallitusvalta joutuivat laatimaan mittavat tukipaketit, jotta finanssisektorin vaikeuksia voitaisiin ainakin lievittää. Summat tuntuvat päätähuimaavilta; Suomessakin on pohdittu, mitä kävisi, jos tukiin todella jouduttaisiin turvautumaan." JOS JA JOS! Vai muka JOS! Pyh ja pyh! Ei varmaan koskaan tartte koskaan tukiin turvautua! Sitäpaitsi! Kenelle veronmaksajien ilmainen tukiraha edes kelpaisi!
Pauli Tamminen (nimimerkki)
Muutama päivä sitten ei Euroopassa ollut mitään huolen aiheita, Pankit oli vakavaraisia,todella vankkoja. Mitä tänään, kun alkoi vihjailut tuista, kuorossa huudetaan apua, apua, Ja taas metä tarvitaan , meinaan veronmaksajia. Todella härskiä.Mutta eihän ahne markkinatalous tunne mitään moraali sääntöjä. Sinne Molokin kitaan meidän vero eurot.
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Seuraa uhkapeliin verrattava talous,niin valtioilla,yrityksillä ja yksityisillä ihmisilläkin.Viimeksi mainitut ovat suurimmat häviäjät. Tarvitaan täysin uutta talousoppia!Ilaskiven kirjoitus oli jälleen osoitus terävästä tiedosta ja taidosta Olisi paikallaan ns.Humaani Talousoppi,mitä se on? Se onkin jo aivan toinen juttu.
eaglesflysingly (nimimerkki)
ei tässä keskustelussa liene kysymys? Voin siis osallistua minäkin. Kunhan tämä finanssikriisi tästä ensin kunnolla Euroopan reaalitalouteen tarttuu ja sitten meille vähitellen siirtyy, niin useimmille meistä tulee vielä äitiä ikävä. Ja se, että tämä jäisi vain koko maailman kattavaksi talouskriisiksi ei sekään ole kirkossa kuulutettu. Nyt kysymys selviytymisestä siirtyy ensin johtajuuteen sitten edellytyksiin. Kummastakaan ei meillä viime vuosina kovin hyviä näyttöjä ole. Tästä muuten kirjoitinkin tänään: http://eaglesflysingly.blogit.uusisuomi.fi/2008/11/06/uskottava-puolustus/
Vieras (nimimerkki)
niin monille kyllä ja enemmänkin valikoivasti 'Kunhan tämä finanssikriisi tästä ensin kunnolla Euroopan reaalitalouteen tarttuu ja sitten meille vähitellen siirtyy, niin useimmille meistä tulee vielä äitiä ikävä. Ja se, että tämä jäisi vain koko maailman kattavaksi talouskriisiksi ei sekään ole kirkossa kuulutettu' En minä ole alkuunkaan uskonut että tässä kuitenkaan mihinkään ihan hirveään kriisiin koko talouden ja yhteiskunnan kannalta ajaudutaan. Kun keskiluokan käsissä työntekijöinä ja omistajinakin on tämä keskeinen tavarantuotanto ja järjestystä ylläpitävät virat, niin ei politikoilla ole varaa päästää heitä mitenkään suuremmassa mitassa vararikkoon niin että yhteiskunnan toiminnat pysähtyisivät. Vaikka ainahan titenkin joitakin päätyy luusereiksi jos esim. työpaikkansa ja omaisuutensa hässsäkässä menettävät loppuiäkseen (Minä menetin teollisuustyöpaikkani viime laman myötä, mutta omaisuuteni sentään olen pystynyt säilyttämään ja onnekseni vähän sitä kartuttamaankin). Johan siitä on merkkejäkin että kautta euroopan politikot ovat hyppäämässä kehiin keskiluokkaa tavarantuotantoineen pelastamaan ja turvaamaan, samoin jenkeissä. Se vaan on niin että sitten tästä pelastusoperaatiosta kyllä pakostakin lankeaa suhteellisesti enemmän laskua politikkojen vähemmän tärkeiksi katsomille tahoille. Tämä lasku tulee paljolti kiihtyvän inflaation muodossa, kun lisäää velkaa tai yleeensä enemmän rahaa kehiin on se keino jolla heikot politikot talousongelmia ratkoo. Ja se lasku mikä ei tule inflaation muodossa tulee välillisten verojen ja erilaisten ympäristöjuttujen varjolla mätkittyjen maksujen muodossa samoin suhteellisesti enemmän talouden rakenteissa heikommassa asemassa olevien maksettavaksi. Ei tämä hyvältä näytä esim. eläkeläisen kannalta.
Ilkka Luoma (nimimerkki)
timo.soini@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; esko-juhani.tennila@eduskunta.fi ; jaakko.laakso@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi KANSALAISMIELIPIDE - Ihminenkään ei voi kuluttaa yli luontonsa vertaa - "tyhjästäkin on paha nyhjästä" (Talouden vuoristorata on huolestuttavinta, mitä ennakoimattomuus kysynnässä ja tarjonnassa voivat tuottaa) Elämme sattuman kaupassa. Rahaa pumpataan, valtioita huudetaan hätiin ja riskeille vaaditaan riskittömiä maksumiehiä. Lopulta kuluttaja ja se tavallinen kansa (enemmistöveronmaksajat) hoitavat laskut ja ottavat vastuut. Yhteiskunta on niin demokraattinen, että ongelmat tasataan ja voitot kohdennetaan. Lopulta tavallinenkin kansalainen väsyy, kuten voi yhteiskuntakin uupua. Nyt on alkamassa talouden "turbulenttisen kivulias" muutosprosessi, jossa kuluttamisen evoluutio hakee ympäristöönsä paremmin soveltuvia muotoja. Ihminen yhtenä eläinlajina ja osana luontoa etsii eksyksissä koko luontoa ajatellen huomioivampaa ja osallistuvampaa asemaa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutteli kokoomusjohtajan arvovallalla, että USA:sta liikkeelle lähtenyt sub-primekriisi ei juurikaan vaikuta Suomen vahvaan talouteen - tästä kohtalokkaasta lausahduksesta on aikaa vain reipas puolivuotta. Nyt moni suomalainen tietää roskalainakriisin jo tehneen maihinnousun maahamme. Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.vuodatus.net ..... [C] kirjoitus lähihistoriasta ~ 2. helmikuuta 2008 Niin itse kansalainen kuin yhteiskuntakin voi väsyä (Japanilaiset olivat pitkässä kysyntädepressiossa, kun ei enää jaksanut ostaa lisää - kysyntää piristääkseen Japanissa korko meni jopa miinukselle - ihmisiä valtasi epätietoisuus mitä kasvavan kuluttamisen jälkeen tapahtuu) [ ... lepo on osa vuorokautta, se on osa työvuotta ja eläimetkin ovat hoksanneet, että nopean saalistuspyrähdyksen jälkeen on tasaannuttava - on vedettävä henkeä, että uuden mahdollisuuden koittaessa kykenee uuteen saalistukseen ja reviirin puolustukseen kuin suvun jatkamiseen ... ] USA:ssa rynnii velka-korkokierre, jossa keskuspankki kiihdyttääkseen hiipuvaa kysyntää laskee korkoja. Hyökynä markkinoille tulevat hintakuplansa puhkaisseet huutokauppa-asunnot eivät mene kaupaksi, jos ei ole kulutusvoimaisia ja luottokelpoisia asiakkaita. USA on markkinatalousmaiden mekka, jossa kaikki perustuu kysyntään. Japanissa kysyntä laski, ja kansantalous oli kasvuluviltaan miltei 0 - useita vuosia (eduksi ymmärrykselle?) - Japani oli väsynyt. Länsimaissa yhteiskunnat kuluttivat viimeisen sadan vuoden aikana miltei kaiken sen energian ja raaka-ainevarannon, mitä koko maapallolla oli tarjolla. Synnytimme ennennäkemättömän vaurauden, elintasovarannon kuin myös näyttötalouden, jossa kasvu seurasi kasvua. Kasvusta tuli mittari, joka määräsi suunnan nykyongelmiin. Halpaa öljyä oli tarjolla yllin kyllin, kuten kehitysmaiden raaka-ainevaroja - jotka me "ryöstimme". Me osasimme nuo perushyödykkeet käyttää hyväksemme - jalostimme ne kulutukseksi, jonka päästöilmiöissä nyt tuskailemme. Elintasokuilu repesi ja 20% ihmisistä käytti (käyttää) sen, mikä olisi riittänyt lopuille 80%:lle. Syydimme markkinatalousmaina 20%:n väestömäärällä ilmaan 80% siitä, joka aiheutti muutokset ilmakehäämme. Markkina- ja näyttötalouden kuplailmaisu kasvusta on hiipunut ja olemme kulutustalouden hokemassamme neuvottomia mitä teemme huomenna, kun kanssatoverimme kehittyvissä maissa imevät työn, raaka-aineet ja energian. Kaikki pallomme varannot eivät kuulu meille. Jo pelkästään USA 5% väestöllä kuluttaa 30% maapallon bensiinistä. Energiaimumme on ollut niin jättiläismäistä, että väsymys kohtaa niin ihmisessä kuin yhteiskunnissakin. Kasvunkäyrän nousussa hehkuttaneet näyttötalousmaiden kulutuskansalaiset ovat onnistuneet saamaan itsensä vanhemmiksi kuin koskaan ja lihavammiksi kuin milloinkaan. Elintasosairaudet ovat syntyneet markkinamekanismista uusiksi ja nyt oikeasti kolminkertaisiksi haasteiksi. Olemme yksinkertaisesti "hyvinvointivaltioissamme" syöneet konkreettisesti ja kuvainnollisesti liikaa - söimme sen osuuden, joka jäi pois siltä 80%:n osalta ihmistä, joille ei vielä ole kaltaisiamme elintasosairauksia syntynyt. Nyt puhutaan mielenterveydestä, nuorison ajelehtimisesta, rypeentyneestä ahneudesta, kiihkokvartalisoituneista talousluvuista ja loputtomasta voitonkasvun tavoittelusta. Ylitimme luontaiset rajat ja reviirit. Laskimme globalisaation levittämään "länsimaisen kulutusjuhlintakansantautimme" *) nyt myös kehittyviin maihin - seurauksista ei kukaan uskalla edes ajatella. Historia kertoo kestämättömien ongelmien aina vääjäämättä johtavan sotaan - sekö onkin päämäärä, koska sota kiihdyttää kansantaloutta ja liiketoimintaa raskaalla "verolla". USA:n presidentti George W. Bush lopulta - jättääkseen muistomerkkinsä, julisti kehittyneiden maiden velvollisuutta auttaa mm. aasialaisia tovereita ymmärtämään mihin kasvunhokemat johtavat. Bush vaati meitä viemään teknologioita pelastamaan toverit siltä elintasopyrkyryyden synnyttävältä saaste- ja päästösekasotkulta, ... missa me harjoittelimme koko 1900-luvun. --- USA:ssa kolmas henkilöauto monissa perheissä on jo arkipäivää. Pilkahduksena heräämisestä, Bush mainitsi, että ympäristömuutokset koskevat myös meitä kehittyneitä länsimaita ... ja jopa amerikkalaisia! Väsymys valtaa kansalaisia myös Suomessa, vaikka hallituksen puheiden ja median välittämien tilastojen mukaan meillä menee paremmin kuin koskaan. On totta, että moni suomalainen tekee pitkää päivää yhdessä maailman lyhimmän vuosittaisen työpäivälukumäärän maassamme. Toisaalla puristetaan, toisaalla on totuttu työhön itsestäänselvyytenä verkkaisemminkin. Toisaalla on jo totuttu huomisen pätkätyöllisyyteen, ja toisaalla on palveluissa toisillemme työntekijäpulaa. Yhteiskuntamme väsyy samalla lailla kuin sen osasetkin, kansalaiset. Juurettomuus, näköalattomuus ja epätietoisuus kasvavat. Maan isät - uskollisina suomalaisille tavoilleen, pitävät kiinni "sovituista asioista" ja eivät puutu riittävällä vastuulla heidät valinneiden ihmisten ongelmiin, vaikka todellisuudessa voisivatkin (Kemijärvi). On myöskin totta, että perusveronmaksajan roolissa ei aina nähdä metsää puilta, mutta toisaalta tuota "tietämättömyyttä" käytetään yhtiöliiketoimintojen voittopyydetavoittelussa tehokkaasti ja jopa härskisti hyväksi. Suomalaiset valitsevat äänillänsä sellaisen eduskunnan ja sitä kautta hallituksen, että se muistuttaisi itse kansakuntaa pienoiskoossa. Valintaansa äänestäjien pitäisi pystyä luottamaan. Valtiovallan päätöksien ei aina tarvitse perustua kylmiin liiketoimilaskelmointeihin, vaan on olemassa myös ns. kansalaisetu - elämmehän inhimillisessä maailmassa, ... kuitenkin. Yhteiskunta väsyy ja se vaatii piristettä. Kaikkea ei tarvitse tehdä rahamäärän mittaroinnilla. Kasvu ei ole itseisarvo, senhän jo ympäristöstäkin huomaa. Mittari on henki, mikä maassa vallitsee. Tuo "henki" ymmärtää, että aina ei mene taloudessa hyvin, koska olemme osa kansainvälistä järjestelmää ja nyt on myös muidenkin maailmalla saatava "rikastua". Kaiken tuon ihmiset kuluttajina kestävät, mutta osallistujina jotka unohdetaan - sitä he ja me emme kestä. Kansakunnat ovat yleensä suurimman hädän hetkellä yhtenäisimpiä ja tuolloin valituilta esikuvilta ja johtajilta vaaditaan osaamista nähdä se metsä oikeasti puilta. *) ei vielä nimikettä tautitilastoissa Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.blogspot.com ---------------------- Linkki kuva-arkistoon, josta voi käyttää haluamaansa kuvaa/ kuvia vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä: http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/283rh+i ... -life.html
Viisas (nimimerkki)
Tietysti me täällä Suomessakin saamme kärsiä osamme tästä huolellisesti suunnitellusta globaalista taantumasta. On selvää että ne tahot, jotka tämän ovat saaneet aikaan, hyötyvät tästä tavoitellen jotakin maailmanlaajuisen taantuman kautta. Uskoisin, että tavoitteena on entistäkin raskaammin velkaannuttaa kansat ja saattaa ne ylikansallisten rahoittajien velkaorjaksi ja kuuliaisiksi heidän globaalin maailmanvallan pyrkimyksilleen. Luultavasti esim. Usa ajetaan niin alas, ettei sillä ole muuta mahdollisuutta kuin suostua jonkinlaiseen Pohjois-Amerikan Unioniin, jota saatetaan sitten pelastavaksi lääkkeeksi tarjota. Tämä jää tietenkin nähtäväksi missä muodossa se toteutaan. Kysymys on niin poliittisista, taloudellisista kuin sotilaallisista keinoista. Esim. tällä hetkellä puhututtava Nato on osa suurempaa kokonaisuutta ja keinovalikoimaa koko maailman orjuuttamisessa ns. maailmanhallituksen valtaan. Kuitenkaan kyse ei ole mistään yksittäisestä valtiosta, kuten Usasta, sillä Usa:kin on näiden voimien hallussa. Usaa kylläkin käytetään välineenä näissä valtatavoitteissa. Nyt eri tahojen kautta suunnitellaan uutta talousjärjestystä maailmaan, muka suojaksi, ettei enää sama pääsisi toistumaan. Tämäkin kuuluu suunnitelmaan, sillä taloudellinen määräysvalta halutaan keskittää harvojen käsiin tässä globaalissa maailmassa. Se ehkä tulee muistuttamaan jonkinlaista suunnitelmataloutta ja jonkinasteista kommunismia, siis taloudellista hirmuvaltaa. Rahalaitoksiahan on jo kaikkialla kansallistettu....siitä se sitten jatkuu...jäämme seuraamaan tilannetta mielenkiinnolla vaikkakin suruissaan siitä että suuri enemmistö ei näe että heidän elämällään pelataan siekailematonta valtapeliä jonka voittopalkintona on globaali maailmanvalta.
Latinisti (nimimerkki)
Sen pitää olla: Noli turbare circulos meos. Tangere tarkoittaa tangeeraamista.
Vieras (nimimerkki)
Tän kriisin syyt kyllä ovat ihan poliitikoissa. he loivat USAan nuo fannie maen ja freddie macin. He ajoivat läpi lain, joka kielsi pankkeja "syrjimästä" lainanhakijoita tulojen tai varallisuuden perusteella. He myös olivat Fedin koronlaskun takana 11/9 jälkeen. Koko tämä homma on aivan täysin poliitikkojen tekosia. Jos jotakuta pitäisi valvoa ja kontrolloida, niin se on poliitikot, ei suinkaan talous.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset