Tekoja työllisyysnousun tueksi!
Valtiovarainministeriön tuore katsaus sisälsi odotetun. Kasvu jatkuu, mutta pitkäjänteisesti, ohi hetken nousun, selvästi heikkenevänä. Lähivuosille kirjataan pienemmät nousuprosentit muin mihin on totuttu. Selityskin on selvä: Vientikysyntä heikkenee, koska maailmantalouden tilan odotetaan kehittyvän jossakin määrin epäsuotuisammin kuin aiemmin. Suomen kasvu lepää täten entistä selkeämmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa, joka puolestaan riippuu ensisijaisesti kansantalouden kokonaistulonmuodostuksesta.
En puutu ministeriön ehdotuksiin nyt tarvittavista toimenpiteistä. Osaan yhdyn, mutta se, mistä toivoisin enemmän keskusteltavan, on mielestäni vähintäänkin yhtä tärkeää. Ja se on kysymys, kuinka kotimaista kulutuskysyntää parhaiten voitaisiin ylläpitää, koska se on kasvun jatkon turvaamisen kannalta keskeistä.
Ensin lähtökohtaan. Kansainvälisiin suhdanteisiin ja vientikysyntään emme me voi vaikuttaa. Ainoa, jota voimme tehdä, on pitää huolta vientimme kilpailukyvystä. Ja se tällä hetkellä tärkeintä onkin. Vaalitaiston temmellyksessäkin tulisi välttää ehdotuksia, jota tavalla tai toisella lisäävät kustannuksia. Jokainen vaalitaistelua seuraava voi todeta, missä tämä on havaittu ja täten menetelty tai mistä ovat löydettyvissä ne helppoheikit, joitten mielestä ääniä kalasteltaessa kaikki keinot ovat sallittuja-
Ja sitten kotimaiseen kulutuskysyntään ja sen erään "villakoiran ytimeen." Niin yksi jos toinenkin korostaa nyt työllisyyden kasvattamisen ja 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen välttämättömyyttä. Ihan oikein. Mutta eivät ne uudet, kysyntää luovat työpaikat puhumalla synny. Tarvitaan kysyntää, joka niitä luo. Eli vastausta kysymykseen, kumpi on ennen, kana vaiko muna! Minusta työpaikat syntyvät vain, jos kysyntää – mitä se sitten onkin ja mihin suuntautuu – kotimarkkinoilla on riittävästi. Heitän esiin erään keskeisen keinon ja perään periaatetta lisäksi.
Keskeisenä kulutuksen pullonkaulana pidetään köyhyysrajan alapuolella olevien eläkkeensaajien vähäisiä kulutusmahdollisuuksia. Oikein. Ja lisäksi muittenkin eläkeläisten kulutusmenojen kasvua rajoittavat valtion poliittiset toimet, joista tärkein on ns. taitetun työeläkeindeksin ylläpito ja sen korvaamisen estäminen paremmalla. Eläkkeensaajien kysynnän reaaliarvo palkansaajien vastaavaan verrattuna täten hitaasti mutta varmasti alene.
Puututaan tähän. Katsotaan yksinomaan taloudellisia faktoja ja unohdetaan kateus, kysymys euro- vaiko prosenttikorotusten erosta jne. Eli nostetaan kaikkia työeläkkeitä tietyllä prosentilla johon teknisesti päästään muuttamalla taitettu indeksi 50/50- eli puoliksi palkkaindeksiksi soveliaan jälkeenjääneisyyskorotuksen yhteydessä. Prosentteihin en puutu – ministeriön virkakoneisto pystyy ne laskemaan kunhan vaan tavoite asetetaan. Ja se on poliitikkojen tehtävä. Tämä nostaa ensi vaiheessa työeläkkeensaajien tuloja. Mutta näistä peritään puolestaan marginaalivero. Ja tämä verotuksen lisätuotto ohjataan sitten köyhyysrajan alapuolella oleville eläkkeensaajille.
Kokonaisvaikutus on eläketulojen nousu, joka suuntautuu ensisijaisesti kotimarkkinoille ja juuri täten luodaan ne uudet työpaikat, joita suhdannekasvun ylläpitämiseksi tarvitaan. 200 miljardin eläkepääomiin ei edes tarvitse koskea. Niiden tuottoon osittainen puuttuminen riittää rahoitusongelman ratkaisuksi. Eläkeyhtiöitten sijoitusmahdollisuusksia toimenpide kyllä hivenen rajoittaa. Mutta kun 70 prosenttia varoista jo nyt suunnataan kansainvälisiin kohteisiin, niin vaihtoehto – kotimaisen kysynnän elvyttäminen – on sekä taloudellisesti että moraalisesti parempaa. Keino ei sitäpaitsi maksa valtiolle senttiäkään vaan päinvastoin parantaa sen kassatilannetta.
Ministeriö korostaa tarvetta pyrkiä ylläpitämään tasapainoa valtiontaloudessa. Suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan näkökulmasta tämä ei vältämättä ole oikea linja. Kysynnän kotimaassa hiipuessa alijäämäinen budjetti sitä elvyttää, ja näin tulisi laskukautta torjuttaessa menetelläkin. Nousu- ja korkeasuhdanteessa on sitten ylijäämäisen eli velanmaksun mahdollistavan budjettipolitiikan aika. Budjetin rakentajilta ja poliittisilta päätöksentekijöiltä edellytetään kummassakin tilanteessa oikeaa harkintaa, oikeanlaatuisten menojen priorisointia elvytyspolitiikassa ja soveliaiden menojen karsintaa suhdanteiden ylikuumenemista estettäessä. Kaikki nämä ovat kuitenkin kysymyksiä, joista meikäläisessä finanssipoliittisessa keskustelussa ei juuri puheenvuoroja näy käytettävän.
Kuten blogisti ekonomistina hyvin tietää, olisi eläkemaksujen alentaminen työllisyyden näkökulmasta huomattavasti tehokkaampi keino kuin eläkkeiden korottaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkemaksujen alentaminen ei vaan poistaisi alinta köyhyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja minä kun luulin, että tässä puhuttiin työllisyydestä. Köyhyyden poistamiseen löytynee paremmin kohdistuvia (lue: edullisempia) instrumentteja, kuin jakaa rahaa kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoimaa siis rahaa tarvitaan kulutuskysynnän luomisessa ja näistä tulee niitä työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Toki noin. Vaan kun se eläkemaksujen alentaminen luo myös kulutuskysyntää ja työpaikkoja sitä kautta, että työntekijöillä jää aiempaa enemmän käteen ja suomalaisen työn hintakilpailukyky paranee.
Vaikutus on vain huomattavasti suurempi kuin sillä että kerätään rahaa pois työntekijöiltä ja annetaan ne eläkeläisille, jotka laittavat osan rahoista kulutukseen, ja siitäkin vain osan suomessa tuotettuihin hyödykkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän eläkesäätiöiltä mitään rahaa jaeta työllisille. Jos sieltä jaetaan enemmän eläkeläisille, niin kokonaiskulutuspotentiaali kasvaa yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
”VM korostaa tarvetta pyrkiä ylläpitämään tasapainoa valtiontaloudessa. Suhdanteita tasaavan finanssipolitiikan näkökulmasta tämä ei vältämättä ole oikea linja. Kysynnän kotimaassa hiipuessa alijäämäinen budjetti sitä elvyttää.”
Suomen koko julkistalouden tilanne on vain sen verran kehno, että
se on alijäämäinen sekä korkeasuhdanteen ja vielä enemmän matalasuhdanteen aikana.
Maailmalle on huono signaali, jos vaalien jälkeinen hallitus lisää velanottoa että menoja. Ollaan Italian tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Meille on luotu kaikenlaisia mittareita joita seurataan jollakin tasolla. Tämän päivän uutinen oli, että suomalaiset ovat neljä kuukautta aikaisemmin saavuttaneet kulutuksen tasonsa. Aikaisemmin se saavutettiin elokuussa. Pitäisikö tässä miettiä, sitä että kasvoiko tuo määrä aikaisemmin siksi että työläisiä on 140 000 enemmän kuin aikaisemmin. Vai pitäisikö sitä kulutusta miettiä tarkemmin, mitä kuluttaa. Jotkut asiat ovat välttämättömiä, toiset eivät. Jotakin voidaan kierrättää. Tulevaisuuden haasteita on kulutuksen ja kasvun normalisoiminen kestävälle tasolle, unohtamatta sitä, että kaikille pitäisi löytää työtä, jotta voi toteuttaa edes sitä välttämätöntä kulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kysyntä kasvaa, se vaikuttaa työllisyyteen. Nimenomaan vaikuttaa se, että alimmat tuloluokat, ”köyhät” käyttävät joka pennosen lisätuloistaa kysynnän kasvattamiseen. Puhutaan siis sekä että.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinäkään mainitsemasi VM tai mikään muukaan taloudesta tajuava instituutio ei ole suositellut paluuta puoliväli-indeksiin.
Toisekseen miksi alat tässä kommentissa puhua ”köyhistä” (kaikki ikäluokat?) ja heidän ostovoimastaan, kun muuten tekstissäsi haluat korottaa vain eläkkeitä, sekä suuria että pieniä.
ja vielä tuosta ”Keskeisenä kulutuksen pullonkaulana pidetään köyhyysrajan alapuolella olevien eläkkeensaajien vähäisiä kulutusmahdollisuuksia” Voi olla, mutten muista tästä ennen kuulleeni, joten pistätkö linkin lähteeseesi?
Ilmoita asiaton viesti
Jospa kommmentoissin edelläolevia yleisellä tasolla. Ensin fakta. Eläkkeensaajien ostovoima on korkeintaan 60 prosenttia vastaavan työssäolevan ostovoimasta. Ja toiseksi: (Raja)kulutusalttius on sitä korkeampi mitä alemmat tulot ovat. Näinollen eläketuloista käytetään suurempi osuus siihen kulutukseen, joka kasvattaaa työllisyyttä kuin palkkatuloista. Kolmanneksi: Työeläkkeitten parantaminen vie suurten eläkeyhtiöitten tuotoista vain osan – pääomiin ei tarvitse koskea. Ne lisäisivät valtion verotuloja ja muodostaisivat täten lähteen alimpien, köyhyysrajan alapuolella olevien eläkkeitten korotuksille. Alimpien kansaneläkkeitten tai peruseläkkeitten korotuksiin rahat muutoin tulisivat valtion pussista ilman vastaavaa tulokertymää. Ja kolmanneksi: Sen verran sosiaalista mieltä minulla on, että toivon kaikissa talouspoliittisissa ratkaisussa kiinnitettävän huomiota myös tulonjakoon. Yhteiskunta, joka ei heikoimmissa asemissa olevistaa jäsenistään huolehdi, ei ole sivistysyhteiskunta.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhteiskunta, joka ei heikoimmissa asemissa olevistaa jäsenistään huolehdi, ei ole sivistysyhteiskunta.”
Kansakuntamme vahvuus on ollut, että ihmisistä pidetään huolta.
Sipilän, Orpon ja Soinin hallituskoalitio on pitänyt huolta vain vauraista, hyvin toimeentulevista.
Sinisten mukaantulo- outona maamme ilmiönä, on hämmentävin ja kummallisin eduskuntapuolueen ilmiasu, joka ei eroa Perussuomalaisista muutoin kuin sinisellä kielellään.
Suomi ei ole vain kokoomuslainen, keskustalainen tai perussuomalainen.
Suomalaiset on järjestäytynyt kansakunta, joka luottaa vallalla oleviin auktoriteetteihin. Ay-liike on tuonut turvaa palkkapolittiisiin ratkaisuihin. Ratkaisuihin, joita nykyhallitus on pyrkinyt tuhoamaan.
Go, duunari, go!
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen kysyntä on ollut velkavetoista jo vuosien ajan.
Entäpä sitten, kun kotitaloudet eivät halua velkaantua enempää ja julkisen velan lisäämiselle tulee rajat vastaan ?
Silloin työllisyyslukemat alkava kutosella, jos toivottavasti eivät jopa viitosella.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityisyrittäminen on ainut tapa luoda työpaikkoja ja lisätä verotuloja. Valitettavasti yrittäjä on lainsuojaton ja ilman oikeusturvaa.
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272604-h…
Ilmoita asiaton viesti
’Kansainvälisiin suhdanteisiin ja vientikysyntään emme me voi vaikuttaa. Ainoa, jota voimme tehdä, on pitää huolta vientimme kilpailukyvystä.”
Ymmärtääkö tuleva pääministeri tämän? Vasen laita on tuonut esiin erinomaisia ideoita kunka rahaa käytetään, mutta siellä kukaan ei halua puhua kuinka kilpailukyky pidetään yllä, — koska se saattaa vaatia lisää leikkauksia.
Antti Rinne joutuu pyörtämään suuret lupauksesnsa, tavalla tai toisella.
Ilmoita asiaton viesti
Metsäteollisuus on antanut omat vaatimuksensa tulevalle hallitukselle kilpailukyvyn ylläpitämisestä.
Tarkastin liikenteen(ja logistiikan) osuuden. sen toteuttaminen metsäteollisuuden tavoitteiden mukaisesti tarkoittaa käytännössä EU liikennestrategian vastaista linjaa. Metsäteollisuuden linjassa tahdotaan jatkettavan maantie-ja raide liikenteen kehittämistä Suomi on Saari liikennestrategialla. Minkä raideliikenne osuuteen ovat kaikki puolueet jo valitettavasti sitoutuneet vaaliesitteissään.
http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27…
Kyseinen malli on sama mitä aluepoliittisesti ajatetaan Helsingin ja uudenmaan alueen raideliikenteen kehittämiseksi niin että voidaan koko maa käytännössä pitää rannikkokaupunkien takamaina Helsinki keskeisesti.
Tällä politiikalla tehdään erityisesti hallaa Järvi Suomen mahdollisuuksiin kehittyä omilla vahvuuksillaan suoraan tavaravaihtoon ilman Helsinki ja muiden rannikkokaupunkien meriliikenne hubia keski euroopan kanssa.
Tämä, mikäli EU sopimuksia edes tutkittaisiin, vaikuttaisi toteutuessaan noin 30 miljoonan tonnin vienti ja tuonti kuljetuksiin positiivisesti myös metsäteollisuudelle. Metsäteollisuuden pelko ja vastustus EU:ssa sovittuihin muutoksiin on ainoastaan pelko hankinta monopolin menetyksestä ,se jota logistiikan nyky kehittämisillä ylläpidetään ,myös vientiteollisuuden kehittämisien nojalla.
http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Ilaskivi on oikeassa. Esim. 2 % : n korotus työeläkkeisiin lisäisi eläkemaksuja ( 27 miljardia ) vain n. 540 miljoonalla. Niistä saataisiin verotuloja yli 300 miljoonaa. Kulutuksen lisäys toisi vielä alv – tuloja. Se loisi myös uusia työpaikkoja ( esim. ikäihmisten kuntoutus – hoiva – yms palvelut) ja niistä lisää verotuloja ja työeläkemaksuja. Ko. korotus saadaan sijoitustuotoista koskematta rahastoihin. Valtio ei voi ottaa eläkerahastoista, koska ne ovat perustuslain mukaan omaisuuden suojan piirissä. Mutta se voisi hyödyntää rahastojen tuottoja saamalla lisäverotuloja työeläkkeiden korotuksista yllä mainitulla tavalla. Se ei voi kuten silloisen hallituksen aikaan siepata kaikkien maksamaa jättipottia. Mitä ? Kaikki maksoivat aikoinaan vuosikymmeniä KELA- maksua luvattua kansaneläkkeen tulevaa sen pohjaosaa varten. Muistaakseni v. 1992 sen Valtio nappasi kysymättä !Taitettu indeksi otettiin käyttöön v. 1996 ja se on ollut voimassa 22 vuotta. Tänä aikana ko. vuonna eläkkeelle jääneiden alkuperäisestä eläkkeestä ( 60 % silloisesta palkasta )on jäljellä sen ostovoimasta n. 30 % suhteutettuna nykykeskipalkkaan. ( ks. ETK:n kirjanen : Työeläkkeiden indeksisuoja) Tällä tavalla on 22 vuoden aikana ryöstetty yli 50 miljardia. Miksi ko. indeksi otettiin käyttöön ? ETK ennusti, että suurten ikäluokkien ( synt. 1945 -50 ) jäädessä eläkkeelle rahastot loppuvat. Nyt he ovat eläkkeellä ja rahastot ( 1995 ) olivat 38 miljardia ja nyt n. 200 miljardia. Samalla indeksin muutoksen kerrottiin saatavan eläkeläiset mukaan lamatalkoisiin. Indeksimuutos vain syvensi lamaa , koska eläkeläisten verotulot vähenivät ja kulutus laski.
Ilmoita asiaton viesti