Raimo Ilaskivi

Tämä siitä markkinataloudesta!

Hieman surullisin mielin naputtelin otsikon. Ehdinhän kohta kuuden vuosikymmenen mittaisen poliittisen urani aikana - päättäjänä, virkamiehenä tai  seurajana - leimautua vahvaksi markkinatalouden kannattajaksi. Ajoittain tuon termin eteen liitettiin sana sosiaalinen, joskus ei. Mutta vapaasta markkinataloudesta aina oli kyse. Vapaasta kilpailusta, toiminnasta avoimilla markkinoilla, palvelusten ja tuotteiden tuottajana parhain ehdoin. Ja näillä ehdoilla Suomi menestyi. Kansan elintaso nousi, työllisyys koheni. Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista, yhtiökokoukset osingoista. Näin työ ja pääoma yhdistettiin toisiinsa tuotannontekijöiksi.

Surullineon olen jo muutaman vuoden ajan ollut seuratessani otsikoita, jotka ovat heittäneet yhä tummempia varjoja markkinatalouden ylle. Ja johtopäätöksenkin olen vetänyt. Markkinavoimat ovat tunkeneet alueille, jonka ei pitäisi olla niitten toimintakenttänä. Tarkoitan yhteiskunnan keskeisiä peruspalveluita, kuten sosiaalipalveluita tietyin rajauksin. Palveluita erityisesti niille, jotka eivät omia etujan asiakkaina, yksityisten yritysten palvelututantoon siirrettyinä, pysty omia etujaan valvomaan. Tällaisia ovat ennen muuta lapset ja vanhukset, päiväkodit ja erimuotoiset vanhusten hoitolaitokset palveluntuottajina.

Viimeksimainittujahan markkinatalouden periaattein toimivat suuret, kansainväliset yritykset ovat pyrkineen valtaamaan. Miksi? Ei toki hyväntahtoisuuttaan vaan sen vuoksi, että ovat nähneet näisssä sektoreissa houkuttelevan mahdollisuuden tehdä voittoa,  esim. osinkoihin tai takuukorkoihin sisällytettyä tuottoa omistajilleen. Ja - valitettavasti - korkean tuoton turvaamiseksi keskeiseksi tuotannontekijöitten alentajiksi  ovat osoittautuneet palkkakustannukset; itse palkkatasosta tai sitten henkilöstön pätevyydestä tai määrästä tinkien.

Otsikot ovat sitten olleet riipaisevia, ja niitä on ollut kasvavassa määrin. Yhtäällä on kirjattu työtekijöiksi haamuja, toisaalla avoimesti hoidettu tehtäviä liian pienten ja jopa täysin epäpätevien resurssien turvin. Yhdessä päiväkodissa ovat jopa hiiret juoksennelleet keittiössä, toisessa näytetty kuvin sotaveteraanin kynsien hoitamattominä suorastaan mädäntyneen. Kunnat ja elyt ovat ripeästi lisänneet kontrolliaan, mutta media on ollut edellä.  Juuri sen otsikot ja reportaasit ovat epäkohtia paljastaneet ja parannuksia vaatineet.

Mutta onko vieläkään siirrytty kaikkein oleellisimman kysymyksen piiriin: Onko julkinen, sosiaalinen palvelutalous ylipäätään sektori, jossa on tai saa olla elintilaa markkinavoimille, jotka toimivat aivan erilaisten periaatteitten mukaan kuin sosiaalinen palvelutalous. Vastaus on tapahtumien perusteella selvästi kielteinen. Olkoon markkinataloudella oma roolinsa mm. tuotannon ja jakelun piirissä,  mutta hoitakoon julkinen valta ne palvelut, jotka ovat selkeimmin ihmisläheisiä. Se voi rekrytoida sellaisen henkilöstönkin, joille ihmisten, niin nuorten kuin vanhojen, palvelu on kutsumustyötä ja josta on myös maksettava tehtävänmukainen palkka. Jos väitetään, että markkinatalous hoitaisi nämäkin tehtävät taloudellisemmin, sekä itse kustannuksista että voitoista vastaten, sen täytyy panna poliitikot miettimään, missä on korjattavaa ja millä keinoin korjaukset tehdään.

Tämä siis siitä markkinataloudesta. Olkoon se edelleen hyvä palvelija yhteiskunnalle mutta älköön pyrkikö kansalaisten isännäksi. Kun tämä hyväksytään, markkinatalous myös pesee kasvonsa, jotka nyt eräät sen osat ovat pahasti lianneet.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

73Suosittele

73 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (181 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Vaikutelmani on, että noin 30 vuotta sitten tapahtui jotain sellaista mullistavaa tai suoraan sanoen vallankumouksellista, joka murskasi ainakin Euroopassa viimeisetkin pidäkkeet niinsanotulta markkinataloudelta. Ja nyt alkavat tulokset tuntua itse kunkin kantapäässä.

Markkinatalouden autuaaksitekevään voimaan oli helppo uskoa niin kauan kun Neuvostoliitto piti huolen siitä, ettei se päässyt täysin rinnoin toteutumaan.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Täsmälleen näin ennustin tuolloin noin 30 vuotta sitten. Mutta älkäämme pelästykö, menee vielä toiset 30 vuotta, että päädymme Aasian hikitehtaiden oloihin

Käyttäjän RikuJungell kuva
Riku Jungell

Jep, olihan tämä nähtävissä mihin homma tulee etenemään. Ei se kapitalismi ja markkinatalous niin ihanaa ole kun se pääsee liiaksi leviämään. Lopulta jälki tulee olemaan rumaa. Siinä eivät enää kovin monet muut asiat paina yhtään mitään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

-> #8

Kumpaa tarkoitat, sitäkö, että meillä ay-toiminta loppuu vai Aasiassa alkaa?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

JK: "Vaikutelmani on, että..."

Puhut viisaita sanoja. Lienemme enempivähempi saman ikäisiä ja muistan, kun Juice kirjoitti kolumneja Aamulehteen. Noihin aikoihin hän kirjoitti: mitä tapahtuu, kun kaksi joukkuetta vetää köyttä ja toinen niistä putoaa pepulleen. Seuraus on, että jäljelle jäänyt putoaa pian nenilleen.

Tasapaino(ttava)a (tekijää) ei enää ole.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ilaskiven pettymys markkinatalouteen johtuu varmaankin hänen korkeasta iästään. Hän on oikeutetusti huolestunut siitä, voisiko yksityinen hoivayhtiö omistaa sen vanhainkodin, johon hän sitten siirtyy, kun se aika tulee. Hänen mielestään kunnannallisessa vanhainkodissa (jolla kaiketi on myös tarkka kustannuseuranta, että pysyy määrärahojen puitteissa) saa kunnon hoidon?

Ikävä vielä muistuttaa Ilaskivelle markkinatalouden pelisääntöjä. Kun kunta tilaa palveluita, olkoon ne vaikka vanhainkotipalveluita, kysymys on markkinatapahtumassa, jossa on ostaja ja myyjä. On luonnollista, että myyjä haluaa niin kovan hinnan kun osataja on halukas maksamaan. Tätä halua kutsutaan niin, että yhtiön tavoitteena on "voiton maksimointi".

Mitenkä Raimo Ilaskivi mahtaa kuvata työntekijän haluja työmarkkinoilla? Olisiko sielläkin tavoitteena suoritteen (työpanoksen) vastineesta, siis palkan maksimoinnista? Joskus tätä tavoitetta ajetaan tehokkaammilla keinoilla kuin yrityspuolella. Siis eräissä tapauksissa palkkaa maksimoidaan tehokkaammilla keinoilla kuin voittoa.

Ei Ilaskiven kannata olla huolissaan markkinatalouden pelisäännöistä, siellä pätee vanha suomalainen kansanviisaus: " Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Villikari ei liene huomannut palkkojen maksimoinnista saarnatessaan kuinka pääoma- ja palkkatulojen suhde on muuttunut pääomatulojen eduksi vuosikymmeniä, kiitos n.s. maltillisen tulopolitiikan, palkkamaltin, vaurastumismaltin ja millä nimillä palkkojen polkemista onkaan aikojen saatossa nimitetty.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #157

JM: "...pääoma- ja palkkatulojen suhde on muuttunut pääomatulojen eduksi vuosikymmeniä..."

Yksi keino, melestäni oikeudenmukainen ja välttämätön sellainen, on palauttaa tulojen kokonaisverotus. Muistaakseni Harri Holkeri (ei varmasti kelpaisi nykyään Kokoomukseen) esitti, että tulomuodosta riippumatta kaikkia tuloja pitäisi tarkastella samalta viivalta.

Ansiotulo- ja pääomatuloverotuskantojen yhdentäminen lopettaa tulomuotokikkailun, laskee toisaalta pienempien, nykyisten pääomatulojen verotusta, mutta nostaa suurempien, nykyisten pääomatulojen verotusta.

Mauno Ladonlukon ajoista meillä on tunnettu ajatussisältö siitä, että kaikille tarpeidensa mukaan, kaikilta kykyjensä mukaan.

Jos halua on, tässä (ja laajemmin verotuksessa sekä tulonsiirroissa, poispäin tasaveromuotoisista veroista) on vaaliteema. Oletan, että nykyisistä eduskuntapuolueista viime kädessä Kokoomus jää ypöyksin, joskin tiettyyn mittaan se saanee tukea RKP:sta ja KD:sta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #163

Tuo kaikkien tulojen saaminen "samalle viivalla" taisi olla joskus jopa kokkuleiden vaalitavoitekin. En kuitenkaan nähnyt silloin(-kaan) mitään eforttia vaalitavoitteiden konkretisoimiseksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #157

Kai Myyryläinen sen verran ymmärtää taloudesta, etteivät pääomatulon saajat ja palkan saajat ole eri henkilöitä. Palkkatuloilla nyt voidaan ostaa osakkeita, kun koko palkka ei mene kulutukseen. Onhan Myyryläiselläkin pääomatuloa, vai onko?

Sitten vielä tuosta palkkatulojen maksimoinnista. Ehkä olen ymmärtänyt ay-toiminnan tavoitteet väärin niin, että siellä tavoitteena olisi palkan korotukset vain minimaalisesti, ei koskaan maksimaalisesti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #202

Ei se, että pääoma- ja palkkatulojen saajat ovat osittain sama joukko, siis joukko-opillisesti intersektio, muuta sitä kuinka noiden tulojen suhde on kehittynyt.

Tässä suhteessa olisikin hyvä palata vanhaan kokkulitavoitteesen saada kaikki tulot samalle viivalle eli verottaa niitä veronmaksajalta yhdessä saman taulukon ja kaavan mukaan.

Villikarin ei pitäisi myöskään sotkea päämääriä, keinoja ja mahdollisuuksia. Se, että ammattiyhdistysliike periaatteessa yrittää parantaa jäsentensä palkkoja tee heistä mitenkään siinä erityisesti onnistuneita. Kapitaalien omistajat ovat tuossa suhteessa omalta osaltaan ylivertaisessa asemassa niin keinojen kuin tulostensa suhteen. Senhän osoittaa, että he vuosi vuodelta tekevät uusia osinkoennätyksiä vaikka samaan aikaan palkansaajia kikytetään ja työttömiä "aktivoidaan".

Ongelmana on pikemminkin, että ay-liikkeen huippujohto on saatu mukaan tuohon palkkoja hillitsevään ja pääomatulojen kasvua kiihdyttävään menoon. Seurauksena on työläisten ostovoiman hiipuminen ja siten myös talouden riutuminen. Kapitaalien omistajat kun eivät voi juurikaan lisätä tuotantoa kasvattavaa toimeliaisuutta lisäkulutuksella vaan se on muiden yhteiskuntaluokkien osa jos heille siihen annettaisi paremmilla palkkatuloilla mahdollisuus.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #213

"Tässä suhteessa olisikin hyvä palata vanhaan kokkulitavoitteesen saada kaikki tulot samalle viivalle eli verottaa niitä veronmaksajalta yhdessä saman taulukon ja kaavan mukaan".

Vastustivatko vassarit ja sossulit tätä kokkuleiden tavoitetta?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #216

Muistaakseni eivät demulit eikä heistä vasemmalle olleet vastustaneet mutta tavoite hukkui aikoinaan kokkuleilta muiden jätettyjen vaalilupausten alle eikä edennyt edes kunnon ehdotukseksi heidän taholtaan käsin. Pelkkä vaalitäky muiden samanmoisten joukossa kuten utopia "vastuullisesta markkinataloudestakin", ei siis tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi.

P.s. Tuolloin ei nykyisiä vassuleita vielä ollut keksittykään vaan oli n.s. kansandemokraattinen liike, SKDL joita tuttavallisesti myös komukoiksi nimiteltiin. Tosin iso osa heistä ei ollut kommunisteja vaan monen sortin sosialisteja, m.l. etenkin aleniuslaiset joita toki sossuleiksikin olisi voinut nimitellä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Villikari, #155:
"Ei Ilaskiven kannata olla huolissaan markkinatalouden pelisäännöistä, siellä pätee vanha suomalainen kansanviisaus: " Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa"."

Raimo Ilaskivi on Helsingin kaupungin vetäjänä ilmeisesti huomannut, että markkinatalous on huono järjestelmä hoiva- ja lääkintäpalvelujen hoidossa. Tilanteen karmeus tulee vakuuttavasti ilmi, kun vilkaisee, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut. Siellä terveysmenoihin kuluu kaksinkertaisesti rahaa per capita kuin meillä. Ja kunnon hoitoa saavat vain todella rikkaat. Köyhä kansa on pudonnut kokonaan terveydenhoidon ja hoivan ulkopuolelle. Obama yritti parannella systeemiä Obama Carella, mutta se ei tietenkään kelpaa lainkaan monimiljonääri Trumpille.

Suomeen tyrkytettävä sekajärjestelmä johtaa helposti siihen, että yksityiset terveysfirmat ryhtyvät "kermankuorintaan" ja hankkivat asiakkaikseen vain hyvätuloisia. Vähävaraiset jäävät yhteiskunnan piikkiin. Järjestelmä jopa takaa suurille yksityisille firmoille samanlaisen suojan kuin isot pankit EU:n piirissä. Ne ovat "liian suuria mennäkseen konkurssiin".

Luotan Ilaskiven ja Jan Vapaavuoren asiantuntemukseen. He ovat suuren kaupungin ruorissa huomanneet, millainen järjestelmä toimii.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Matti Villikari, lue Jorma Myyryläisen ja Timo Uotilan viisaat kommentit.

Päivän YLE:ssä blogisti Jani Kaaro kirjoittaa otsikolla Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä. Kolumnissaan Kaaro käsittelee myös mm. hoivakotibisnestä, vesilaitosten yksityistämistä. Koska kaikki eivät vaivaudu avaamaan linkkejä ja koska kommenttisi on joko vain kyyninen tai sitten sen lisäksi ymmärtämätön, alla sekä linkki että itse kolumnin leipäteksti:

----------------------------------------------------------------------------------

https://yle.fi/uutiset/3-10668673

Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä

Näin avartui maailmankuvani baarissa monta vuotta sitten. Nuorehko mies oli yleismies jantusena jonkinlaisessa teollisuushallin tapaisessa. Rakennuksen päädyssä oli autokorjaamo, yläkerrassa pieniä konttoreita; kopiointiliikkeitä, tilitoimistoja ja sen sellaisia. Kaverilla oli akuuttina ongelmana rakennuksen lämmitys; öljypoltin kai reistaili tai se olisi pitänyt uusia.

– Miksette investoi johonkin ympäristöystävälliseen, maalämpöön tai pellettiin, kysyin.

Luulisi, että omistajat olisivat kiinnostuneita. Kaveri melkein purskautti oluet kitusistaan. Nauroi sitten sarkastisesti.

– Omistajat? Ei varmasti. Perussääntö on: Kulut pidetään minimissä, vuokrat maksimissa ja mitään isoja investointeja ei tehdä. Kun rakennus on käytetty loppuun, se myydään jos joku ostaa, tai jyrätään alas. Ne haluaa vain rahat.

– No mikä se tuollainen omistaja on, kysyin.

– Ei se ole mikään ihminen. Se on joku salkku, jossain Hong Kongissa, en edes tiedä missä. Meillä ei ole mitään yhteyttä niihin. Suomessa on vain joku asiamies, johon ei ikinä saa yhteyttä. Me ollaan vain yksi monista kiinteistöistä jossakin salkussa, joka on jossakin toisessa salkussa, joka on jossakin kolmannessa salkussa. Ainoa asia, mikä niitä kiinnostaa, on rahat.

Kuinkahan monta vuotta olemme saaneet kuunnella, miten autuasta yksityisen sektorin toiminta on. Julkinen puoli on jäykkää ja sääntöjen kankeuttamaa ja tekee usein tappiota. Kutsutaan siis yksityinen sektori apuun, niin kaikki sujuu kuin tanssi – postista vanhustenhuoltoon ja junista lastensuojeluun.

Jos olet yksi niitä, jotka ovat nielaisseet tämän unelman, mitä jos loisit silmäyksen Englantiin, jossa tämä kehitys alkoi jo 1980-luvulla. Enkä parempaa esimerkkiä tiedä kuin Thames Water, vesiyhtiö, joka vastaa siitä, että kaikille lontoolaisille tulee puhdasta vettä ja että viemärit toimivat.

Vuonna 2006 Thames Waterin suurimmaksi omistajaksi tuli sijoittajakonsortio, jota johti australialainen investointipankki Macquarie Bank. Tänä päivänä Thames Waterin omistusjärjestelyt muistuttavat venäläistä nukkea: On holding-yhtiö, jonka sisällä on toinen holding-yhtiö, jonka sisällä on kolmas holding-yhtiö, jonka sisällä on…no tiedätte mitä. Suurimmat osakkeenomistajat ovat sijoitusyhtiöitä ja pääomainvestoijia. Yksi tytäryhtiöistä on rekisteröity Cayman-saarille, tunnettuun veroparatiisiin.

Ovatko lontoolaiset sitten hyötyneet siitä, että kosmopoliitit salkkumiehet omistavat heidän vesiyhtiönsä? No, tilanne on hieman sama kuin tuolla kaverilla, jonka tapasin baarissa.

Sen jälkeen kun Macquarien johtamat sijoittajat astuivat ruoriin, yhtiö maksoi omistajilleen monina vuosina enemmän osinkoa kuin yhtiöllä oli kyseisinä vuosina voittoa, kaikkiaan 1,8 miljardia puntaa. Mistä rahat? Pääosin velasta, koska nostamalla velkaa yhtiö voi välttää veroja. Yhtiön ei esimerkiksi ole tarvinnut maksaa yhteisöveroa moneen vuoteen, samalla kun omistajat ovat rikastuneet rikastumistaan.

Tätä vastaan lontoolaiset ovat saaneet yhden Englannin huonoimmin hoidetuista vesiyhtiöistä. Yhtiö on saanut miljoonien puntien sakkoja vesivuodoista ja infrastruktuurin kehittämistä on laiminlyöty. Lontoossa on tiedetty jo vuosien ajan, että jätevesiongelma voidaan ratkaista vain rakentamalla uusi jätevesiputki syvälle kaupungin alle. Se on valtava investointi ja vaatii paljon rahaa. Jos yhtiö ei olisi syytänyt kaikkea rahaa omistajille, yhtiöllä olisi nyt rahat tuohon investointiin. Sen sijaan yhtiö on koettanut saada rahat investointiin kohottamalla vesimaksuja – eli lontoolaiset eivät saaneet edes halvempaa vettä.

Saivat lontoolaiset toki jotakin. Kun Macquarie vuonna 2017 jätti vesiyhtiön, se jätti yhtiölle lähes kahden miljardin punnan ylimääräisen velan.

Nyt joku sanoo, että olen bisneksen vastainen. En ole, mutta pidän ongelmallisena tällaista salkkuomistusta, jossa pyritään vain voiton maksimointiin samalla kun myyntiartikkeli happanee tai rapistuu käsiin. Tiedättekö mikä tekijä antiikin Roomassa ennusti sitä, miten nopeasti viljelymaiden eroosio teki maasta käyttökelvottoman? Vastaus: Omistajien etäisyys. Kun omistajat olivat kaukana, maa käytettiin nopeammin loppuun.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.

Nyt kun suomalaiset ovat havahtuneet, että juuri tällaiset salkkumiehet käärivät voittoa meidän vanhuksistamme, ei pidä unohtaa. että salkkumiehiä häärii myös elämänjanan toisessa päässä – lastensuojelussa.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt. Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät
lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.

Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.

Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?

Mitä lastensuojelun maailmassa tapahtuu, siitä tiedämme kovin vähän me, jotka emme koskaan joudu sen kanssa tekemisiin. Viime aikoina virallisista lähteistä on kuitenkin kuultu äänenpainoja, joiden mukaan kaikki ei taida olla hyvin.

Aluehallintovirastoissa ehdoton valtaosa sosiaalihuollon kanteluista koskee lastensuojelua. Myös oikeuskanslerin viraston selvitys, josta tiedotettiin viime vuonna, on karua luettavaa. Tässä pääkohtia:

• Pätevistä työntekijöistä on pulaa, eikä palkkaus houkuttele alalle.
• Lastensuojelu on medikalisoitumassa, eli sosiaalisia ongelmia hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä.
• Kuntien resurssit eivät riitä lastensuojelun valvontaan, minkä vuoksi tilalle on ehdotettu omavalvontaa (mahtava idea, eikö?).
• Käsittelyajat ovat monessa kunnassa liian pitkiä eivätkä valvontaraportit ole luotettavia.
• Lastensuojelun laadun valvonta on varsin heikkoa.
• Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.

Lastensuojelun bisneistymistä seuranneena en voi olla kiinnittämättä huomiota yhteen seikkaan ylläolevassa listassa. ”Pätevistä työntekijöistä on pulaa eikä palkkaus houkuttele alalle.” Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon markkinat Suomessa olivat vuonna 2016 700 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto samaisilla markkinoilla taas oli 15 prosenttia, eli hyvä. Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?

Kun katselen hoivapalveluiden bisneistymisestä – vanhukset, lastensuojelu, kehitysvammaiset – mieleen tulee tarina, jonka kuulin Yhdysvalloissa. Minkä arvoinen on musta työtön mies jossakin Atlantan slummissa? Vastaus: Ei minkään arvoinen. Hän on yhteiskunnalle kuluerä. Mutta jos saat hänet pikkurikkeestä yksityisvankilaan, hänelle voidaan laskea arvo. Nyt hänellä voi nimittäin tehdä rahaa.

Siinäpä aikamme kuva loogiseen päätepisteeseen vietynä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #162

Jouni Suonsivu, eikö sinua koskaan harmita kun käyt tekemässä päivittäistavaraostoksesi YKSITYISISTÄ YRITYKSISTÄ. Etkö koskaan mieti kuinka kauppias maksimoi voittoa ottamalla tavarasta niin paljon, että se menee kaupaksi. Joskus (harvoin) hintoja joudutaan alentamaankin (ALE-kampanja).

Kävitkö koskaan NL aikana naapurissa kaupassa. Siellä homma pelasi kun se oli yhteiskunnan hoidossa ja hinta- / laatusuhde oli kohdallaan.

"Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta."

Niinpä, perhekin on tuota onnetonta yksityistä sektoria. Tietokirjailija ja vapaa toimittaja Jani Kaaro on löytänyt monia esimerkkejä markkinalaloudessa tehdyistä virheistä. Kaikki on suhteellista, virheitä tapahtuu talousjärjestelmästä riippumatta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #203

MV: "Jouni Suonsivu, eikö sinua..."

Mattiseni, kun argumentit loppuvat, kuten sinulla loppuivat, siirrytään helposti kommentissasi harjoittamaasi menettelyyn: eräänlaista toisen lyttäämisyritystä, tosin epäonnistunutta sellaista. Tuo kaikki kertoo kuitenkin vain ja ainoastaan kommentoijasta itsestään eli tässä tapauksessa sinusta.

Hyvää yötä silti.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #205

Jouniseni, valitettavasti et huomannut, että argumenttini koskivat yksityinen vs kunnallinen yritystoimintaa. Sinua ei suinkaan ole tarkoitus lytätä. Argumenttini eivät suinkaan tähän loppuneet. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Hyvää yötä sinullekin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin on asia. Ei kai markkinatalouden kohdalla ole käymässä niin, kuin usein sanotaan sosialismista: "periaatteessa hyvä aate, mutta jätkät pilas"?

Kaikella on rajansa, ja niin markkinataloudellakin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

On käynyt niin kuin aavistin jo 2 viikkoa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen: Monopoli (myös ideologioiden saralla) johtaa siihen, että hinta nousee ja laatu laskee.

Tuolloin tosin luulin, että muutos tapahtuisi niin hitaasti, etten ehtisi sitä elinaikanani näkemään. Väärässä olin.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Niin, monopoli ei kuulu markkinatalouteen, eikä määräävä markkinaosuus, eikä kartelli, eikä dumppaus, eikä työturvallisuuslakien rikkominen. Nämä asiat kuuluvat kapitalismiin ja useimmiten vielä tarkennettuna ryöstökapitalismiin.

Demokratia ja markkinatalous ovat edelleen parhaiksi havaitut ideologiat. Euroopan ja eritoten Suomen poliitikoilta on vain järki loppunut, eivätkä he ole pystyneet ymmärtämään näitä asioita. Kun yhteiskunnan perusinfraan ukuluva toiminta myydään yritykselle, niin luodaan monopoli. Suomen politiikot ovat kaiken lisäksi lähes lahjoittaneet valtion omaisuutta ulkomaisille yrityksille. Sipilän vaalilause "pääoma töihin" tarkoitti juuri tätä.

Vanhusten ja lasten hoidon ongelmat ovat sidoksissa kuntapäättäjien vastuuttomuuteen ja kai eräissä tapauksissa osaamattomuuteenkin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #5

Markkinatalous on pelkkä kiertoilmaisu kapitalismille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Ei se kiertoilmaisu ole. Se on ilmaisu, joka tarkastelee samaa asiaintilaa toisesta näkövinkkelistä.

Mutta koska kyse on samasta siunauksellisesta järjestelmästä, niin sanaa "kapitalismi" ei myöskään ole syytä demonisoida.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #9

Kommnettiin 9. Niissä on uhtä suuri ero kuin ruotsalaisessa sosialismissa ja neuvostoliittolaisessa reaalikommunismissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Se riippuu siitä mitä kukin puhuja haluaa niillä käsitteillä ilmentää. Itse asiassa kuitenkin voidaan sanoa, että "kapitalismi" tarkoittaa tuottajan näkökulmaa ja "markkinatalous" kuluttajan näkökulmaa. Muutoin ne voivat olla aivan sama asia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #9

"Markkinatalous on pelkkä kiertoilmaisu kapitalismille."

Entä silloin kun on kysymys valtion harjoittamasta kapitalismista eli siitä kun valtio omistaa kaiken tuotantoon käytettävän pääoman. Silloin ei varmaa voi puhua vapaasta eikä edes säädellystä markkinataloudesta.

Oikeampi nimitys olisi valtiomonopoli.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #5

Kai valtiovallallakin on ollut oma osuutensa syöksyssä kuntien rahoitusta supistamalla.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

#2, Missä mahtaa olla se kultainen keskitie?

Väittäisin, että entisessä Neuvostoliitossa vanhuste- ja terveydenhoito olivat huonompia kuin Nyky-Suomessa. Samoin paljon huonompia joissain Etelä-Amerikan valtioissa, jotka ovat 100% kapatalistisiä diktaattorin määräyksestä. Kapitalismin paratiisissa, USAssa on paljon sekä huonoja, että hyviä sosiaalipalveluja.

Jos uskaltaisin antaa neuvoja Suomen päättäjille, niin sanoisin, että tiukennetaan valvontaa ensin ja sitten korjataan kurssia "pari piirua" joko vasemmalle tai oikealla, mutta pysytään erossa kummastakin äärilaidasta. Suurin ongelma tässä on politiikot (kuinkas muuten?), jotka olisi saatava ymmärtämään asiat samalla lailla.

PS Luin muutama tunti sitten erinomaisen uutisen. -- Suomen teveydenhoito on Euroopan huippua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jotkut nykyiset taloustieteilijät ovat itskin sanonneet,että taloustieteen teoriat ovat pelkkiä ideaalimalleja jotka eivät vastaa todellisuutta.
Esim. Adam Smithin aikainen malli jonka mukaan kilpailu alentaa hintoja ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Päinvastoin, kun kaikki kilpailun kustannukset, markkinointi- ja mainoskulut, brändäykset ym. sekä yhä valtaisammaksi paisunut hävikki lisätään hintoihin niin väistämättä ne nousevat. Hintoja voidaan mahdollisesti tilapäisesti laskea. Kysyntä ja tarjonta on nykyisin harvoin missään tasapainossa.
Pitääkö joku suurena vapautena, että uutta puhelinta on pakko valita n. 2000sta erilaisesta mallista josta mikään ei ole optimaalinen? Rationaalinen kuluttajaa on mahdottomuus.
Myös kilpailuttaminen on kovin kallista. Katsokaa vaikka millaisia määriä uusia kilpailuttamiseen liittyviä johtajien, päälliköiden ja suunnittelijoiden virkoja apulaisineen on ilmaantunut viime vuosien aikana kunnallisiin hallintohimmeleihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Esim. Adam Smithin aikainen malli jonka mukaan kilpailu alentaa hintoja ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa."

Ei Adam Smith sanonut, että kilpailu "alentaa" hintoja, vaan pitää ne kohtuullisella tasolla. Rajatonta voittoa ei pysty tavoittelemaan, koska silloin menettää bisneksen kilpailijoille. Eikä siinä mikään ole muuttunut

Ei mikään firma mainosta ja markkinoi tuotetta korottaakseen omia kustannuksiaan, vaan niissä lasketaan hyvin tarkkaan markkinointitoimenpiteiden kustannusten tuotto. Adam Smithin näkemys pitää edelleen täysin paikkansa.

On nykyäänkin olemassa tuotteita, joita ei juurikaan mainosteta ja jotka myyvät itsensä alhaisella hinnalla. Esimerkiksi ruokamarketeilla on omat halpabrändinsä (Xtra, Rainbow j.n.e.), joiden kohdalla mainoskustannukset minimoidaan. Muita tuotteita sitten mainostetaan niin tuottajan kuin kaupankin taholta yllin kyllyin. Siitä sitten vain valitsemaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #65

En rupeaa keskustelemaan kovin yksityiskohtaisella tasolla. Totta kai hintakin vaikuttaa ostokspäätökiin ainakin pienituloisella jonka on venytettävä joka sentti. Markkinatalous on muuttunut Smithin ja Marxin ajoilta, Mukaan on tullut sellaisia manipuloinnin keinoja joita he eivät voineet kuvitellakaan. Edullisten merkkien hinnat joita mainostetaan esim halpuutuksella eivät ole ole riippumattomia vastaavien muiden tuotteiden hinnoista.
Nykyisin liberalistiseen markkinatalouteen uskovat politiikot nimenoman vetoavat hintojen alenemiseen ja kustannustehokkuuteen kun haluavat yksityistää julkiset toiminnot.

Käyttäjän OlliParviainen kuva
Olli Parviainen

Kyseessä on ilmentymä "kaverikapitalismista", jossa avoimen ja reilun kilpailun sijaan yritykset pyrkivät parantamaan voittojaan lobbaamalla julkisen sektorin päätöksentekoa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Crony_capitalism

Kaverikapitalismissa julkisen päätöksenteon lobbaaminen voi olla suurille yrityksille helpompi tapa parantaa voittojaan kuin avoin kilpaileminen laadulla ja/tai paremmilla tuotteilla. Ja koska erityisesti pörssiyritykset tavoittelevat kaikenaikaa parempia voittoja, tottakai ne hyödyntävät kaikki käytettävissään olevat keinot.

Sote-valmisteluissa on nähty juuri tällaista toimintaa, jossa suurten terveysyritysten johtajiksi siirtyneet ex-poliitikot pyrkivät taustalla ohjaamaan eduskunnan sote-valmistelua, samanaikaisesti kun suurten terveysyritysten varsinaisissa palveluissa ilmenee merkittäviä laatuongelmia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei muunlaista kapitalismia ole olemassakaan. Tuo kapitalistien harjoittama poliitikkojen lobbaaminen "avoimen ja reilun" kilpailun sijasta on kuvattu ihan hyvin Marxin Pääomassa, joka kirjoitettiin jo 1800-luvun puolivälin paikkeilla.

Olisi jo aika havahtua hereille niistä 1700-luvun unelmista sen suhteen, millaista kapitalismi muka voisi olla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Erittäin hyvä kirjoitus vanhan kunnon ja kunnioitetun kokoomuslaisen auktoriteetin sanomana vanhusten hoidon nykymenosta: suorat sanat niin kuin pitääkin. Ihminen ei saa olla bisneksen teon kohteena. Nykymeno on härskiä touhua! Hoitavia käsiä ja valvontaa lisättävä!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kilpiö kehuu "kokoomuslaista auktoriteetia" siitä, että "ihminen ei saa olla busineksen teon kohteena". Ehkä Tuon auktoriteetin ei kannattaisi saarnata siitä täällä missä suurin osa yleisöstä on samaa mieltä ja ihan olematta kokoomuslaisia.

Kyseisen menon ajajina on kuitenkin pääasiassa juuri nuo kokkulit joihin Ilaskivikin kuuluu. Olisiko silloin hänen syytä mennä saarnaamaan sanaa Kansakoulukadun ambosta? Ehkä myös voisi vierailla, toki nöyrästi ja alamaisesti, mutta valaisevasti toimeksiantajien luona Eteläranta-10:ssä? Siellä voisi veli todistaa vahvasti hyvää sanomaa muille veljille samassa uskossa ettei härskiys valtaa saisi, ainakaan tätä enempää vaan he parannuksen tekisivät.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun ahneus saa vallan ja valvonta pettää. Luottamus ei ole itsestään selvyys.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Muistakaamme finanssikriisiä: pankkiirien ahneus sai vallan. Laskun maksoivat sitten yleensä muut kuin voittoa kahmineet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tunsitko niitä pankkiirejä? Miten tunnet heidän luonteensa? Sanoisin kehäpäätelmäksi kun keksit syyn seurausten perusteella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei talousjärjestelmän toiminta voi selittää joillakin yksilöllisillä luonteenpiirteillä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

#3 ja #33

Kuulostaa kovin tutulta. Suoraan tästä:

https://www.youtube.com/watch?v=qOP2V_np2c0
(RSA ANIMATE: Crises of Capitalism)

Suosittelen katsomaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Tosi skarppi analyysi. Niin paljon asiaa, että toivoisi kirjana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#33
Kyllä voi. Ihmisetkän siinä päätökset tekevät. Tässä tapauksessa joukko ahneita, piittaamattomia yksilöitä toimi järjestelmän sallimissa puitteissa.

Olet silti väitteinesi hyvässä seurassa: myös tunnettu taloustieteilijä unohti kokonaan ihmisen roolin puhuessaan syteemien sairaudesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Ei osakkeenomistajat välttämättä ole ollenkaan ahneita. Tunnettu kansantaloustieteen klassikko sanoi laajaan empiirisen aineiston perustuvan ja rautaisella logikalla tehtyyn mittavan tutkimuksen esipuheessa, että vaikka kapitalisti ihmisenä voi olla vaikka miten hyvä ja antelias luonteeltaan hän kapitalistin roolissaan toimii kapitalismin lainalaisuuksien mukaan. Tämä tunnettu tieteilijä tutkii kapitalistisen talousjärjestelmän lainalaisuuksia, miten ne toimivat yksilöiden vaihtelevista luonteista riippumatta.
Ei ole olemassa mitää yleistä ihmisen roolia, mutta talousjärjestelmä voi tuottaa rooleja joihin yksilöt asettuvat.Esim. kilpailun korostaminen pikkulapsesta lähtien tuottaa kilpailuhenkisiä yksilöitä.
Sosiaalipsykologiassa "rooli" tarkoittaa yhteisöllisten normien määrittelemä käyttäytymismalli. Voidaan siis erotella esim opettajan rooli hänen yksilöllisestä personallisuudesta. Tai perinteen muodostama sukupuolirooli henkilön synnynäisestä luonteesta. Mutta valitettavasti tämä näyttämötaiteesta lainattu, joskus hyvinkin käyttökelpoinen käsite, on täysin vesittynyt kun sitä on ruvettu käyttämään minkä tahansa tehtävän tai tarkoituksen synonyyminä. Olen kuullut puhuttavan jopa jonkun tien tai rakennuksen roolista!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #186

Lisäys edelliseen kommenttini. Roolilla ei myöskään tarkoiteta ammatista tai asemasta johtuvat välttämättömät tehtävät, esim opettajan kuuluu opettaa ja kapitalistin pyrkiä maksimoimaan voittoa. Käytin siis itse rooli-sana väärin edellisessä repliikissäni. Sensijaan jossain yhteyksissä kapitalistin rooliin saattaa kuulua hyväntekeväisyyden harjoittaminen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #187

Blåfieldiltä hyvä ja oikeaan osunut tärkeä huomio: Meidän yhteiskunnassamme kun satasen vie mutta antaa kympin hyväntekeväisyyteen, on hyvä ihminen ja filantrooppi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten se ahneus saa vallan? Ei talousjärjestelmän toiminta selity yksilöllisillä luonteenpirteillä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kiitokset hyvästä blogista! Tuohon ei voi mitään lisätä. Mistä löytyisi kaltaisiasi sivistyneitä ja humaaneja porvareita kokoomuksen johtoon?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kumpa vielä työelämässä olevat kokoomuslaiset huomaisivat saman kuin Ilaskivi. Voi olla turha toivo. Heissä on monia, jotka hyötyvät eriarvoisuuden kasvusta ja markkinoiden laajentumisesta myös julkiselle sektorille. Olennainen kysymys on tämä: "Onko julkinen, sosiaalinen palvelutalous ylipäätään sektori, jossa on tai saa olla elintilaa markkinavoimille, jotka toimivat aivan erilaisten periaatteitten mukaan kuin sosiaalinen palvelutalous."

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kumpa vielä työelämässä olevat kokoomuslaiset huomaisivat saman kuin Ilaskivi. Voi olla turha toivo. "

Muistelisin, että Harri Holkerin puheet alkoivat muuttua enemmän sosiaaliturvaa arvostaviksi niihin aikoihin kun hän jäi eläkkeelle.

Olen silloin tällöin miettinyt, miksi jotkut kokoomuslaiset näyttävät muuttavan ideologisia näkemyksiään eläkkeellejäämisensä aikoihin. Tänään mieleeni tosin juolahti, että eihän ole kyse ideologian muuttamisesta, vaan vain henkilökohtaisen elämäntilanteen muuttumisesta: Niin kauan kuin ollaan nuoria, terveitä ja energisiä, ollaan sitä mieltä, että jokainen huolehtikoon itsestään. Sitten kun aletaan vanhentua ja väsyä ja terveyskin alkaa rakoilla, ollaan sitä mieltä, että tottakai apua tarvitsevia pitää auttaa. Kyllä tuo kaikki pystyy selittymään peruskokoomuslaisilla arvoilla, lyhytnäköisellä individualistisella egoismilla.

Lienee siis jokseenkin turha odottaa, että työelämässä olevat kokoomuslaiset huomaisivat saman kuin Ilaskivi on nyt huomannut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Perussanomasi on oikea, mutta se ei koske vain politiikkaa tai kokoomuslaisia.

Oma tilanne ja elämänkokemus vaikuttaa ilman muuta käsityksiin yleisistä asioista myös, vaikka ei omaa etuaan tiedostaisikaan korostavansa.

Esko Aho lanseerasi yleiseen tietoisuuteen sananlaskun "Siperia opettaa".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Toki Siperia opettaa, mutta voi myös olla kyse periksi antamisesta. Jos antaa periksi ajatukselle korkeasta verotusteesta, on näkemykset muokattava sen premissin pohjalta. Vain nuoret jaksavat vaatia suuria muutoksia. Lisäksi, jotta vastuu voisi olla yksilöllä, tulisi hänellä olla aikaa kartuttaa varallisuutta vanhuuden varalle. Kun on jo vanha, voi muutos vain heikentää omaa asemaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Loistava puheenvuoro, hyvin ajankohtainen ja perusteltu. Olen päätynyt samanlaisiin ajatuksiin. Minustakin hyvä hoito on huonoa bisnestä ja huono hoito hyvää bisnestä. Siksi markkinamalli ei sovi hoiva-alalle.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kyllä hyvää hoitoa voidaan ostaa kaupallisilta yrityksiltä, mutta se maksaa. Kuntapäättäjät eivät ole asettaneet mitään laatuvaatimuksia ja sen viesti on yrityksille, että tehkää niin huonoa laatua kuin kehtaatte, se ei meitäkiinnosta. Meitä kiinnostaa vain halpa hinta.

Olen kuullut myös tapauksesta, jos kunta ilmoitti, että he pyytävät tarjouksia vanhusten hoidosta ja hinta on XX euroa per vanhus. Ei muita vaatimuksia. Kuka pyytää tarjouksen käytetystä autosta ja ilmoittaa , että on valmis maksamaan 5000 euroa, tehkää tarjouksia. Laatuvaatimuksia vuosimallin ja kilometrinmäärän suhteen ei ole. Näin toimii meidän kuntapäättäjät. Terveisiä Hölmölästä. Se paikka taitaa sittenkin olla olemassa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuohan on ihan hyvä tarjouskysely. Jos 5000 euroa on raja, jonka on valmis maksamaan, on ihan hyvä saada tarjouksia 5000 euron autoista. Ei 500 tai 50000 euron autoista. Eikä kukaan kiellä tarjoamasta 4500:lla. Jos joku tarjoaa 500 euron arvoista autoa 5000:lla, tarjoajaan ei ole syytä luottaa millään tavoin. Sama tietenkin pätee myös 50000 arvoiseen, koska on epäuskottavaa, ettei tarjouksessa ole joku koira haudattuna.

Ei kaikkia laatuvaatimuksia ole mikään pakko esittää tarjouskyselyssä. Yhtä hyvin voi kysyä, mitä tarjoaja arvelee voivansa tarjota annetulla hinnalla. Kyllä tarjoajalla pitäisi olla selvillä, mitä palvelua voi esitetyllä hinnalla tuottaa. Voi tarjoajat laittaa tälläkin menettelyllä järjestykseen. Saattaa olla jopa tehokkaampaa, koska tuolla menettelyllä tulee näkyviin, jos tarjoaja ei ymmärrä alasta mitään.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #30

Miten vertaat tarjouksia, kun mitään laatuvaatimuksia ei ole esitetty eikä tarjoaja myöskään esitä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #30

Miten vertaat tarjouksia, kun mitään laatuvaatimuksia ei ole esitetty eikä tarjoaja myöskään esitä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #30

Miten vertaat tarjouksia, kun mitään laatuvaatimuksia ei ole esitetty eikä tarjoaja myöskään esitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Liberalistinen markkinamalli ei sovi enää millekään alalle. Länsimaissa on ohitettu se vaihe kun talouskasvu lisää elintasoa ja hyvinvointia. Nyt taloden kasvu tuottaa lisääntyvässä määrin pahoinvointia ei vaan vanhuksille vaan myös lapsille ja työikäisillekin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Timo, olet oikeassa. Toimialalla on eroa. Jos puuseppä tekee huonoa työtä huonosta materiaalista, tulos on nähtävissä, eikä busines luista.

Jos hoivayritys hoitaa vanhusta huonolla työllä ja huonoilla välineillä, tulos ei ole nähtävissä (helposti).

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Vanhuskin kykenee (ehkä) kertomaan omaisille miten häntä on hoidettu.

Olen venekerhon jäsen. Kerholla on satamassa 24H kameravalvonta, josta jokainen kerhon jäsen voi saada reaaliaikaisen kuvan älyluuriinsa tai tietsikkaansa. Lisäksi jokaisella jäsenellä on vahtivuoro kesäaikana.
Veneitä valvotaan siis hyvin.

Toivottavasti hoivakodin "jäsenille" (omaisille) järjestyy mahdollisuus myös yhtä hyvään valvontaan. Tekniikka ei ole esteenä.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Olen aina ihmetellyt, miksi yhteiskunta ei vastaa niistä tehtävistä, joita kiistatta sille kuuluu! Ja vain niistä!

Nyt valtio syytää valtavasti rahaa maailmanparantamiseen, mutta jättää omat kansalaisensa rosvojen ryöstettäviksi!
Ja niin kuin jäljistä näemme, seuraukset ovat järkyttäviä!

Nyt jos koskaan olisi aika palata hiukan taaksepäin ja perua huonot päätökset, lopettaa tuhlailu/maailmanparantaminen ja keskittyä vain oleellisiin, yhteiskunnan kannalta täkeisiin ja välttämättömiin kohteisiin!

Se on valtion tehtävä! Ei bisneksen edistäminen eikä joidenkin kaveri- ja toverikapitalistien rikastuttaminen! Mitä se nyt tekee!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei maailmaa paranneta rahalla vaan päinvastoin lopettamalla raha.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

#36 Tulee mieleen tarina ennen vallankumousta vanhasta kommunistista, jolta kysyttiin, "onko kommismissa rahaa"? Tähän vanha viisas mies vastasi, - "jotkut sanovat, että kommunismissa kaikilla on rahaa, mutta toiset taas sanovat, että tulevaisuuden yhteiskunnassa rahaa ei ole. Mutta me oikeaoppiset kommunistit teidämme, että marxilaisessa kommunismissa toisilla on rahaa ja toisilla ei." Amen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Nykypäivänä on käytössä informaatioteknologiaksi kutsuttu viestintämahdollisuus, josta vanha viisas mies ei vielä tiennyt. Raha ei tarvita kantamaan informaatiota velkasuhteesta. Markkinatalouskin voisi toimia ilman rahavälinettä. Tosin pörssipelit ja veroparatiisikepluttelut jäisivät vähemmälle. Rahan käytön ylläpitäminen on tänä päivänä tullut kamalan kalliiksi. Sitäkään ei vanha viisas voinut tietää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitkä tehtävät kuuluvat kiistatta yhteiskunnalle? Mieleen tulee lähinnä puolustusvoimat ja poliisi. Onko muita?

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Kyllä mielestäni heikoista, eli vanhuksista, sairaista ja lapsista, huolehtiminen, ei täysin, niin kuin sosialismissa, vaan osittain, kuuluu valtiolle! Noiden mainitsemiesi lisäksi, ja tämähän tarkoittaa terveyspalvelut ja hoivan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Ei vaikuta kovin kiistattomalta, kun puolet kansasta saanee perusterveydenhuoltonsa yksityiseltä puolelta.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #81

Kiistellähän aina voi, ja onhan aina voinut valita joko yksityisen tai julkisen, mutta yhden, markkinaehtoisen varaan jättäytyminen, on riskialtista juuri heikoimmassa asemassa olevien kannalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #86

Yhden toimijan tilanne lienee markkinaehtoisuuden vastakohta, riippumatta siitä onko monopoli julkisella vai yksityisellä.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #87

Totta, mutta silti monopoli julkisella on pienempi riski kuin yksityisellä. Julkisella on aina, tai lähes aina, jonkinlainen kontrolli kustannusten suhteen, kun taas yksityinen monopoli voi kiristää mitä hintaa tahansa, jos sitä ei mitenkään suitsita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #100

Mutta peruskysymyshän tässä oli, miksi pitäisi olla monopoli? Eli miksi terveydenhoitopalvelut kuuluu kiistatta tuottaa yhteiskunnan toimesta?

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #104

Sen vaihtoehdon ja valinnanvapauden vuoksi. Tietenkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #104

Kuka on väittänyt, että julkisella vallalla pitäisi olla monopoli? Ei kai Ilaskivi tarkoita, että kaikki yksityiset sosiaaliset palvelut pitäisi kieltää. Entä järjestöjen ja säätiöiden ylläpitämät palvelut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #104
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #87

Oletko koskaan pelannut sellaista lautapeliä kuin monopoli? Peli loppuu kun joku pelaajaa saa kaikki monopolin kaikkiin yrityksiin. Näin tapahtuisi myös todellisuudessa. Sen välttämiseksi markkinataloutta on pyritty säätelemään erilaisin keinoin.
Jos julkinen eli yhteinen kansalaisten ylläpitämään toimintaan on monopoli se voi toimia eri tavoin kuin yksityinen yritys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia jokaisesta jäsenestään. Yhteiskunnallisuus on ihmiselle lajityypillisesti ominaista. Taidat sekoittaa yhteiskunnan ja valtion käsitteet.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #71

Sanoilla ja käsitteillä kikkailu on avain kaikkeen. Vai onko?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #74

Sanoilla kikkailu näyttää olevan varsinkin politiikassa yhä yleistyvä trendi jolla kaunistellaan asioita ja peitellään totuutta. Hyvä esimerkki on "valinnanvapaus". Kieli on väline jolla voimme siirtää ajatuksia toinen toisillemme. Jos jokainen määrittelee sanan merkityksen omalla tavalla kyseessä on kielipeli; keskustelu muodostuu näennäiseksi, se ei avaa mitään.
Sanojen merkitys voi tietenkin vaihdella yhteyksistä riippuen. Sana on käsitteen koodi. Käsitteet ovat olemassa vain aivojemme muodostamassa tiedostossa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Vaikka yhteiskunnallisuus olisi lajityypillistä, ei se kerro mitään siitä mitkä tehtävät kiistatta kuuluvat yhteiskunnalle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #82

Kaikki ihmisten tehtävät muodostavat yhteiskunnan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #102

Eli ei voida erotella yksilön vastuuta, koska kaikki yksilön tekemä on samalla yhteiskunnan tekemää?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #105

Jokainen on vastuussa omista teoistaan. Mutta mikään teko ei tapahdu yhteiskunnasta riippumatta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Onko lapsista ja vanhuksista huolehtiminen siis yhteiskunnan tehtävä ja yhteiskunnan vastuulla?

Minä olen aina kuvitellut, että perheelläkin olisi jotakin vastuuta, mutta taidan olla väärässä.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Nämä markkinavoimat eivät ole mitään mukavia kun saavat jalan ovenraosta sisään, mutta sehän tietää helppoa lisätienestiä päättäjille.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Tuota tuota. Hieman terminologiaa. Kapitalismin pääoma ei ole markkinavoima. Markkinavoimat toimivat markkinoilla kyseisen hyödykkeen tarjonnan ja kysynnän kautta. Markkinvoimat joko a) tuottavat ja jakavat toimitteita tai b) ostavat niitä hyödykkeitä. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ne ovat oikeita markkinavoimia, joiden toiminta on ratkaisevaa, kun toimitaan markkinataloudessa.Vapaan kilpailun vallitessa toimittajat kehittävät, tuottavat, ja markkinoivat yhä paremmiksi niitä toimitteita, jotka käyvät kaupaksi. Jos noilla toimitteilla ei ole kysyntää, niin mahtavinkaan kapitalistinen yritys ei pysy pystyssä. Hyvä esimerkki on Nokia. Se luuli olevansa voittamaton, mutta kun tuotteet eivät pystyneet vastaamaan kilpailijoiden kännyköihin, se toiminta loppui. Markkinvoimat ratkaisivat - ei kapitalistinen pääoma. Pidetään käsitteet selvinä, vaikka media yrittää koko ajan hämmentää asiaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Markkinavoimien toiminnan kuvaukset ovat pelkkiä ideaalimalleja jotka eivät vastaa todellisuutta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Markkinataloudessa on myyjiä ja ostajia. Tervydenhuoltoon sovellettuna se tarkoittaa, että potilaasta tule asiakas ja lääkäristä kauppias. Kauppiaan tehtävänä on kaupata kaikkea, mitä hänellä on myynnissä. Terveydenhuollossa se tarkoittaa erilaisia tutkimuksia ja hoitoja.

Kysymys ei ole siitä, mitä asiakas todella tarvitsee vaan siitä, mistä hän on valmis maksamaan ja sitä parempi, jos yhteiskunta subventoi kuluja. Silloin on vähälläkin omalla osuudella on vara ostaa palveluja ihan vain varmuuden vuoksi, että onpahan kerrankin tutkittu kunnolla. Useimmiten oikean hoidon voi määrittää ilman laajoja tutkimuksia lääkärin diaknoosilla. Pelkät verikokeet riitävät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #59

Monilla lääkäreillä on yksityisvastaanottoja päätoimisesti tai palkkatyönsä ohella. Myyvät siis palveluitaan. En silti sanoisi heidän olevan kauppiaita. En minäkään pidä itseäni kauppiaana jos myisin ammattipalveluitani toiminimellä.
Jotkut diagnoosit tehdään pelkästään oireista päättelemällä ilman minkäänlaisia tutkimuksia. Minä haluan edelleen olla potilas kun sairauksiani hoidetaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #59

Suomeen on suunnitteilla järjestelmä, jossa lääkäri on yksityisen terveysalan yrityksen työläinen. Tuo yritys myy lääkäripalveluita valtiolle ja kunnille. Palvelu maksetaan verovaroilla, lääkäri saa palkkansa ja terveysyrityksen omistajat saavat voittonsa ja todennäköisesti piilottavat ne veroparatiiseihin.

Potilas ei välttämättä näe muutosta omassa asemassaan potilaana (vaikka todennäköisesti hoidon teho heikkenee, koska yritys säästää niissä kuluissa, joista ei suoranaisesti yritykselle makseta; yritykselle maksetaan hoitamisesta, ei parantamisesta), mutta rasitus veronmaksajille kasvaa, koska nyt on maksettava itse hoitokustannusten lisäksi ne yrityksen omistajien voitot sekä työttömiksi jääneiden terveydenalan ammattilaisten sosiaalituet.

Ylilääkitseminen tulee myös yleistymään, koska vähitellen terveysyritysten omistus keskittyy samoihin käsiin kuin lääketeollisuuden omistus.

U.S. health spending twice other countries' with worse results

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #79

Suunnitteillako vasta? Yksityiset yritykset ovat palkanneet lääkäreitä vuoskymmenet.
Monella lääkärillä on ollut lääkefirman osakkeita ainakin niin kauan kuin olen elänyt. Lääkefirmojen rahoittama tutkimuskin huijaa lääkäreitä ylilääkitsemiseen tai alilääkitsemiseen josta saattaa olla seurauksena potilaan elinikäinen lääkitys.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ihminen ei ole hyödyke, vaikka kleptokraatit ovat tehneet monista ihmisistä hyödykkeitä Suomessa. Hyödykkeiksi vastoin tahtoaan ovat joutuneet ennen kaikkea monet puolustuskyvyttömät lapset ja vanhukset.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Markkinataloudessa työvoima on markkinatavaraa, jota ostetaan ja myydään niinsanotuilla työmarkkinoilla, ja se on kiinteästi ihmisen persoonassa kiinni. Työvoimaa ei voi irrottaa ihmisestä.

Käyttäjän SeppoMakkonen kuva
Seppo Makkonen

Hyviä olivat Raimon ajatukset. Olen täysin samaa mieltä. Kokoomuksen ajama valinnan vapaus on myös asia joka vain tulee kalliiksi ajan mittaan. Hinta maksetaan rahana ja huonon laadun aiheuttamana kärsimyksenä.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Ongelma on kiteytettynä siinä, että yhteisistä rahoista ei pidetä huolta kuin omista.

Tämä taas mahdollistaa laiminlyönnit palvelutuotannossa kun palveluntarjoajaa ei välttämättä ihan satasella kiinnosta miten palvelut tuotetaan, kunhan halvalla saadaan.

Omille rahoille halutaan edes kohtuullista hinta/laatu-suhdetta ja vastinetta jolloin markkinatalous toimii ja surkeat tuottajat yksinkertaisesti äänestetään lompakolla pois markkinoilta. Julkisella tämä ei vaan toimi kun laatu on täysin toissijainen kriteeri.

Käyttäjän JanneRantala kuva
Janne Rantala

Kun vihreiden Haavisto myi luonnollisen monopolin Carunan kaltaiselle hirviölle voi sanoa että meillä ei ole puolueita perussuomalaisten lisäksi jotka ajattelevat myös suomalaisten etua asioissa.Kekkonen oli kaukaa viisas estäessään kokkareita pääsemästä valtaan.Nyt tämä puolue on kaksinkertaistanut valtionvelan,tuhonnut palvelut,tiestö huutaa armoa ja kaikki maksaa ihan v.....paljon.Ja unohtamatta kaiken kattavan kyttäysvaltion luomista "turvallisuuden"nimeen jota kokoomus on harkiten ollut tuhoamassa.Miettikää nyt edes hetki siellä vaalikopissa asioita.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Hyvä kommentti muuten, mutta en ole lainkaan vakuuttunut perussuomalaisistakaan. Jo tuo heidän, jopa historiallinen, "jakaantumisviettinsä" arveluttaa. Maalaisliitosta Smp, Smpstä Perussuomalaiset, osasta Sinisiä, Sinistä Kokoomukseen jne.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Hyvä kommentti muuten, mutta en ole lainkaan vakuuttunut perussuomalaisistakaan. Jo tuo heidän, jopa historiallinen, "jakaantumisviettinsä" arveluttaa. Maalaisliitosta Smp, Smpstä Perussuomalaiset, osasta Sinisiä, Sinistä Kokoomukseen jne.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei ole ainuttakaan varteenotettava puoluetta joka irtisanoutuisi talouskasvusta. Presidentti Niinistökin, entinen kokoomuslainen, on jo käsittänyt, että talouskasvun tavoittelemisesta on luovuttava.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kasvu-uskovaisuus on todellakin vallannut kaikki. Tosin monen, jopa valtaenemmistön kohdalla talouden pitäisikin kasvaa ja vahvistua mutta sitten ovat me joille valta ja varallisuus on kasautunut. Heillä kasvu on jo pahasta kaikille.

En usko S.Niinistön mitään käsittäneen. Hän on vain poliittisella urallaan vaiheessa jossa hän rakentaa jälkimainettaan ja hän lienee tykästynyt kontemplaattorin ilmikuvaan: kulmat kurttuun ja hämäriä mutta ristiriitaisia pörinöitä suusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #180

Niinistön uudenvuodenpuheen on tietenkin joku muu kirjoittanut, en tiedä miten selkeästi on itse käsittänyt sisällön, mutta on kai hän jollain tasolla ymmärtänyt sanottavansa. Niin tai näin, minä olen hyvin pettynyt, että näin radikaali näkemys ohittettiin täysin niin mediassa kuin poliittisten toimijoiden taholta.

Aivan kuten sanot; minun hypoteesini mukaan alhaisella taloudellisella tasolla oleva yhteiskunta hyötyy talouskasvusta elintason (mikä lie?) ja hyvinvoinnin lisääntymisenä, mutta jossain vaiheessa korreelaatio kääntyy laskusuuntaan. Regressio ei siis ole suora kuten useimmat politiikot uskovat vaan parabeli. Tässä olisi jollekin kansantalousopiskelijalle hyvä opinäytteen aihe. Tietenkin on olennaista myös mitä tuotetaan ja miten.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #183

Niin, meidän tulisi ajatella hyvää muista ihmisistä. S.Niinistökin lienee ihminen joten jotain hyvää varmaan hänestäkin.

Olen ollut havaitsevinani niinistöläisen historiakuvan rakentamisen menevän juurikin niin, että hän laskettelee suustaan kaikenlaista joka ei ole tarkoitettukaan otettavaksi mitenkään huomioon jokapäiväisessä politiikassa vaan on puhetta historiaan jotta siellä synnytettäisi kuva muka humaanista ajattelijasta syntyjen syvien äärellä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomi on takamatkalla tässä valinnanvapaudessa moniin maihin verrattuna.
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tekemistä vapaudella on valinnan kanssa? Ei vapaus ole valinta. Usein joutuu pakosta valitsemaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valinta nimenomaan on vapautta. Mikään ei kuitenkaan pakota sinua valitsemaan arvioimalla, voithan vaikka heittää noppaa. Siihenkin sinulla on vapaus, joillakin elämänalueilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Ei nopanheitto ole vapautta, varsinkaan jos haluaisi valita järkiperustein. Voin selittää millaisen puhelimen tarvitsen, mutta myyjäkään ei voi olla perehtynyt kaikkiin valikoimissa oleviin malleihin. Mahdottomuus ei todellakaan ole vapautta.

Minulle vapaus on mahdollisuus pyrkiä toteuttamaan päämääräni. Ei mistään valmiista vaihtoehdoista valitseminen. Miten valitset jotain mitä ei vielä ole olemassakaan?
Elämä ei ole mikään valmiiksi katettu buffettipöytä!

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #55

Valitettavasti sitä ei voi valita onko sairas vai ei. Kun sairastut on ainoa asia se, että tulet jälleen terveeksi. Miksi tämä pitäisi olla voitontavoittelun kohde ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #89

Minulle on herttaisen yhdentekevää tuottaako terveyspalveluiden tuottaja voittoa. Minua kiinnostaa potilaana hyvä hoito ja maksajana kohtuulliset kustannukset. Mikä siinä voitontavoittelussa on ongelma?

Ovatkohan työterveydenhuollon vai kunnalisten terveyskeskusten potilaat keskimäärin tyytyväisempiä saamaansa palveluun? Jälkimmäiset ainakin lienevät pääosin voittoa tavoittelevia toimijoita.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #95

Kohtuulliset kustannukset sisältää ne voitontavoittelun kustannukset ja silloin ne kustannukset ovat sen voitonjaon verran kalliimmat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #97

Entä sitten? Jos joku pystyy toimimaan tehokkaammin niin että tarjoaa saman edullisemmin, tai parempaa samaan hintaan kuin julkinen, niin miksi voitto olisi pahasta?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #106

Jos ..., tämä jos on nähty tässä vanhustenhoidossa....

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #109

Niin mitä siellä on nähty? Etteivät kunnat osaa ostaa ja että pelkkä yksityinen palveluntuottaja ei takaa parempaa laatua kuin kunnallinen. Entä sitten ei tuo kerro voitontavoittelusta yhtään mitään. Jos huonon hoidon syy olisi voitontavoittelu, luulisi kunnallisten tuottajien suoriutuvan moitteettomasti. Eikö vain?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #112

Kunnalliset tuottajatkin säästävät kustannuksissa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #112

ok - meidän ei kannata jatkaa, sinulla on oma uskosi ja minulla omani. Mukavaa viikonloppua !

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #126

Aina kannattaa jatkaa, jos oman näkemyksen tueksi löytyy argumentteja. Pakko ei tietenkään ole, joten hyvää viikonloppua sinullekin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #127

Argumenttejä voi olla niin paljon, että tuottaa vaikeuksia valita mikä olisi vastapuolella vakuuttavin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #95

Miten niin kunnalliset terveyskeskukset olisivat voittoa tavoittelevia toimijoita?
Pyrkivät tosin yleensä säästöihin tai tinkivät hoidosta kun määrärahat loppuvat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen markkinataloudessa havahduttiin vasta järjettömän myöhään siihen ongelmaan, kuka maksaa valtavan kokoisen julkisen sektorin luvatut eläkkeet.

Kuntien eläkevastuita alettiin rahastoida minimaalisesti ja mahdollisimman varovasti vasta v. 1988 ja valtion vasta v. 1993.

Kysymys kuuluu, miten Ilaskiven ikäluokka ajatteli vielä 1980-luvulla hoitaa omien julkisen sektorin eläkkeittensä maksurahoituksen ?

Käyttäjän MarkoRantaiso kuva
Marko Rantaiso

Hyvää tekstiä! Paras talousjärjestelmä on sekatalous, jossa on julkista ja yksityistä toimintaa. Hyvinvointipalvelut eivät tunnu onnistuvan yksityisenä (osto)palvelutoimintana, vaan se on selkeämmin hyvä esimerkki toiminnasta joka on parempi julkisena palveluna toteutettavaksi.
Mikään toiminta, jossa ei ole riittävää kilpailua, ei toimi tehokkaammin ja säästä kustannuksia yksityistettynä. Pahin esimerkki epäonnistumisesta on luonnollisen monopolin infrayritykset. Monopoleja voi olla muitakin, kuten osaamis- tai kalustomonopolia. Markkinoiden käytännössä ainoa yritys, jolla on riittävä osaaminen tai soveltuva kalusto ja sen käytön hallitseva henkilöstö voi melkein sanella hintansa. Parhaiten kapitalismiin sopiikin sellainen toiminta, jossa on riittävä määrä eri kokoisia toistensa kanssa kilpailevia yrityksiä, joiden hinnat ja laadun kilpailu pitää aisoissa.
Millä tavalla kvartaalitalous toteutuu vanhustenhoidossa? Ei mitenkään, koska hoito ei juuri muutu tai tehostu millään tavalla, joten kvartaalikohtaisia tulostavoitteita olisi mahdotonta asettaa ilman että koko toiminta menettää järjellisyytensä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tässä muuten karua kertomaa USA:sta, Suomen terveydenhuollon yksityistämistä/ulkoistamista ajavien tahojen ideologisesta isänmaasta:

Terveydenhuolto-/sairaanhoitomaksut ovat suurin yksittäinen henkilökohtaisen konkurssin syy, suurempi kuin vaikkapa auto- tai asuntolainat tai kulutusluotot.

Medical Bills Are the Biggest Cause of US Bankruptcies: Study

Tässä toinen aiheeseen liittyvä artikkeli:

U.S. health spending twice other countries' with worse results

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

USA ei ole ollut enää markkinatalous vuosiin, vaikka moni voisi näin kuvitellakin.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

USA:n terveydenhoitomallista ei kannata edes puhua tässä yhteydessä. Siellä kaikki perustuu vakuutukseen. Kun asiakas tarvitsee sairaudenhoitoa, niin maksaja onkin kolmas osapuoli. Sen vuoksi sairaanhoitotahoilla ei tarvitse edes ajatella kustannuksia, kun on kolmas osapuoli joka maksaa kaiken. Ei se ole ainakaan markkinataloutta.

Takavuosina USA:n terveyssektorin menot olivat 14 % kansantuotteesta ja Suomessa 7 %. Me olimme esimerkkimaa laadukkaasta ja edullisesta terveydenhoidosta. Ainakin yksi asia on varmaa. Tuosta 7 prosentista emme pääse alaspäin tulipa sitten minkälainen sote tahansa. Tai sitten otetaan käyttöön eutanasia. Nyt asia hoidetaan veran alla luokittelemalla tarpeeksi vanhat ja raihnaiset ruumisarkkukamaksi, joita ei enää hoideta asianmukaisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suomessa ei käsittääkseni enää voi mennä henkilökohtaiseen konkurssiin. Vaan saattaa joutua maksamaan velkojaan loppuikäänsä ellei onnistu pääsemään velkajärjestelyyn.

Petri Hämäläinen

Kokoomuksen kantava teema on kaksi vuosikymmentä ollut julkisen vallan palvelutuotannon syyllistäminen tehottomuudesta ja epäreilusta kilpailuedusta. Ammattiliittojen kohtalo on ollut sama syyllistäminen.

Ideologian ytimessä on ollut markkinoiden vapauttaminen.

Nyt julkisen vallan palvelutuotantoon ja kansalliseen infrastruktuuriin sidottu pääoma, niin materiaalinen kuin henkinenkin pääoma, on joko myyty tai tuhoutunut palveluiden alasajossa.

Ja nyt kansa katsoo vieressä ja äänestää Kokoomusta kun nykymaailman oligarkit syövät kansallisaarteemme ilmaiseksi.

Hyvä Kokoomus !

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

"Kokoomuksen kantava teema on kaksi vuosikymmentä ollut julkisen vallan palvelutuotannon syyllistäminen tehottomuudesta ja epäreilusta kilpailuedusta."

No kukas sitten, eikö muka ole lauisinkaan tarvetta, pukkiko kaalimaan vartijaksi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksityinen on varmasti tehokkaampi rahastuksessa. Julkinen sektori on tahallisesti ajettu tehottomaksi vähentämällä resursseja jotta markkinat siirtyisivät yksityisille. Kuka menisi kalliimmalle yksityslääkärille jos samanlaisen palvelun saisi julkiselta, samat lääkärit toimivat molemmissa? Nyt ajetaan Postia alas jotta senkin yksityistäminen voidaan perutella, sama tapahtuu raideliikenteessä ja valtio maksaa kustannukset, yksityinen ottaa voitot. Kuka vielä ihmettelee julkisten menojen kasvua kun valtio kustantaa molemmat.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #77
Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kokoomus ja keskusta ovat samaa maata,olleet aina.Jo 1990 kun aloittivat sosiaalipalvelujen ja terveydenhoidonpalvelujen alasajon eli LEIKKAUSLINJANSA,jota ovatkin jatkaneet näihin päiviin.Näiden ainoa ja yhteinen päämäärä oli ja on yksityistäminen.

Kokoomus oli mukan amyymässä sähköverkot ja Katainen (tämä 700 000 euron huuhaa-kirjasen tilaaja )joka loikkasi eu-suojatyöpaikkaansa,kehui ettei hinnat nouse suomalaisille.Ja kas:verot nousivat,kuten nyt kun ovat ulkolaisten omistamat konsrentit päästetty suomeen vrosvoamaan veronmaksajien rahat voittojensa tekemiseen,ja sisäpiiriläisten taskuihin.

1995 kun suomen itsenäisyydestä luovuttiin,on sama rataa myyty suomalaisten kansallisomaisuus ja aiheutettu velkakierre suomalaisille ihmisille.Esko Aho on hyvä veli systeemin vankkumaton kannattaja,ja samaa maat ovat kokoomuslaisetkin.Suomessa sisäinen korruptio elää ja voi hyvin.Varmasti parhaiten kuin koskaan.

Mitään puolusteluja ei ole sille että on annettu veronmaksajien perustuslainmukaiset PALVELUT KONSERNIEN veronkiertoon ja sisäpiiriläisten bisneksien tukemiseen PALVELUT JOTKA KUULUVAT KAIKILLE SAMANTASOISINA Suomalaiset eivät näytä käsittävän että sosiaalipalveluita ,eikä terveydenhoidonpalveluja ei voi ulkoistaa.Sosiaalipuolella on viranomaisia joiden palveluita EIVOI antaa jonkin konsernin tytäryhtiön tehtäväksi.

VAI onko kokoomuksella salainen tieto siitä,että es.poliisi YKSITYISTETÄÄN TAI VANKILAT??Oikeusasteissahan jo esiintyy sielläkin omituista tiedonjakoa mm.sosiaaliviranomaisten ja hallinto-oikeuden kanssa..

Suomessahan toimii jo huostabisnes systeemillä joka on amerikan mallista 1970 luvulta ,ja täynnä lainvastaista toimintaa ,oikeusturvaongelmia jne.SEKIN sikisi Kataisen hallituksen "uudistuksesta"sosiaalipalvelujen ja terveydenhoidon yhdistämisessä ja LAKIEN muuttamisessa ,sellaiseksi että lait tukivat LIIKETOIMINTAA LAPSILLA JA PERHEILLÄ.Mitään hyvää ei ole sanottavana!!Mehiläinen hyvä esimerkki:sitra mukana tukemassa myyntikuntoon ja rahat taas sisäpiiriläisten taskuihin.

Syökää silakkaa Holkeri ja nykyiset tyypit kokoomuksessa ja keskustassa..EI jatkoon. Herääkö kysymys miksi kokoomus ja keskusta kannattavat eu-ennakkosensuuria ja yksityisten suomalaisten tietojen kyttäämisoikeutta,rajatonta sellaista?Ei ihmetytä.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Vankilatoimen voisi yksityistää vanhustenhuollon sijasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toivoisin, että Ilaskivi vastaisi kommentin 28 kysymykseen ?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Muistanko oikein, että Suomessa on yleinen, yhtäläinen ja salainen äänioikeus?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muistat oikein, mutta miten suureksi paisuneen julkisen sektorin eläkkeet ajateltiin hoitaa 1970-1980 luvuilla ?

Asiasta ei ole paljoakaan keskusteltu julkisesti.

Käytännössä julkisen sektorin yläkerahastointiin alkoi kertyä varoja vasta 1990-luvun lopulta lähtien.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Markkina- ja taloususkonnollisuus perustuu harhaiseen uskoon rahan kaikkivoipaisuudesta ja sen jumalallisesta vakaudesta. Raha, tuo metatodellinen kangastus kuvitellaan todeksi, ja on jo nyt asetettu todellisuuden edelle. Rahan jalkoihin jäävät todellinen työ ja aikaansaannokset, joita raha kuvastaa yhä heikommin ja heikommin.

Nykyiset talous- ja markkinauskonnon ongelmat esim vanhustenhoidossa ovat vasta alkusoittoa sille, että talouskasvun ja täystyöllisyyden verukkeella tullaan orjuus hivuttamaan markkinatalouden osaksi. Jossain vaiheessa mielikuvat markkinatalouden autuudesta tulevat romahtamaan samaan tapaan kuin usko kommunismiin, josta ei todellisuudessa ollut jälkeäkään, romahti Neuvostoliitossa. Kaaoksen hallitsemista pakolla voi sitten kutsua aidoksi sosialismiksi, joka syntyy välttämättömyydestä, ja vasta kapitalistisen järjestelmän romahdettua – mitä ei tapahtunut ennen Neuvostoliiton syntymää, koska kapitalismia ei Venäjällä ollut siihen mennessä edes koettu.

Sosialismi pakottaa kansan ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja toimimaan yhteisen hyvän eteen jakamalla resurssit oikeudenmukaisesti. Tätä eivät varsinkaan vauraat niele purematta, joten edessä on enemmän tai vähemmän verisiä konflikteja.

Mutta kuten asennoituminen sisätupakointiin, kansan valtaosa tottuu ajatukseen yhteistoiminnasta ja sopeutuu siihen myöhemmin myös ilman pakotteita. Sen jälkeisestä ajasta voidaan puhua kommunismina – aitona sellaisena, sillä tähän mennessä koetuilla reaalisosialismeilla tai kommunismeilla ei ole ollut mitään tekemistä aidon sosialismin tai kommunismin kanssa. Kiina kommunismi on esim pelkkä vitsi. Siellä kapitalistinen eliitti kutsuu itseään kommunistipuolueeksi

Tämä prosessi tapahtunee sadan vuoden säteellä tai yli – elleivät sitten varallisuudestaan kiinni pitävät tahot posauta maapalloa – ja itseään – taivaan tuuliin kuvitellessaan puolustavansa omaisuuttaan, joka ei siirrykään hautaan heidän kanssaan, vaikka niin kuviltelisivatkin.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

"Sosialismi pakottaa kansan ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja toimimaan yhteisen hyvän eteen jakamalla resurssit oikeudenmukaisesti. Tätä eivät varsinkaan vauraat niele purematta, joten edessä on enemmän tai vähemmän verisiä konflikteja. "

Näinhän se oikeasti on mennyt lähes kaikissa maissa:
Sosialismi pakottaa ihmiset ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja palauttamaan yhteiskunnan takaisin markkinatalouteen.

Sosialismi on pahemman laatuista kansankapitalismia, joka ei ota köyhää huomioon yhtään sen enempää, kun markkinatalouskaan! mieluummin päinvastoin markkinatalous ottaa paremmin köyhän huomioon.

Ongelma on oikeasti raha- ja finanssipolitiikassa. Poliitikot eivät osaa luoda pääomaa. Ihmisillä on väärä käsitys velasta.

Voittoa tuottamattoman julkisen sektorin kuuluu käyttää rahaa ja yksityisen sektorin kuuluu tehdä rahaa! Yksityinen sektori on se työjuhta, joka tekee työt, ja julkinen sektori on se toimeksiantaja tai tilaaja. Keskuspankki hoitaa ylimääräiset velat pois kuvioista!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuota nimitetään taloususkonnoksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ongelma on oikeasti raha. Sen ylläpito on tullut aivan liian kalliiksi. Sen hintana on todellisten varojen tuhoutuminen enenevässä määrin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Annoin suosituksen, vaikken ihan joka yksityiskohdasta samaa mieltä olekaan.

Sanoisin, että sosialismi on työväenluokan diktatuuri ja ylimenovaihe kohti kommunismia. Kommunismi voi toteutua vasta kun kansan suuri enemmistö on sisäistänyt kollektivistisen mentaliteetin eli sen, että me kaikki olemme toisistamme riippuvaisia ja että yksilön etu toteutuu parhaiten niin että pidetään huoli yhteisön edusta.

Sosialismi on siis asennekasvatuksen vaihe ja tuon asennekasvatuksen mahdollistamiseksi tiedotusvälineet on valjastettava tuon asennenkasvatuksen antamiseen. Kapitalismin propagointia sosialistisessa yhteiskunnassa pidetään yhteiskuntaa vaarantavana rikoksena aivan kuin kiihottamista kansanryhmää vastaan meidän nykyisessä yhteiskunnassamme.

(Tiedän, että Marx sanoi, että sosialismi voi toteutua vasta sitten kun kapitalismi on tyhjentänyt potentiaalinsa. Ajatus on ymmärrettävä ja todistusaineistoakin näyttäisi olevan: ajatellaanpa vain miten kapitalistiset maat tekevät parhaansa nitistääkseen Pohjois-Korean, Kuuban tai Venezuelan. Silti en pidä vielä mahdottomana, että esimerkiksi Pohjois-Korea pystyy puolustautumaan siihen asti, että globaali kapitalismi romahtaa. Joitakin kymmeniä vuosia siihen varmaan vielä menee. Ainakin Afrikka tulee sitä ennen täysin valjastetuksi kapitalistisen tuotannon palveluun.)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä, mutta juuri siksi, että nuo sosialistisiksi/kommunistisiksi itseään nimittävät valtiot eivät ole läpikäyneet kapitalismia, joka romahtaa omaan mahdottomuuteensa, ovat sosialismin yritykset kaatuneet siihen, että kapitalismia on alettu harjoittamaan kommunistipuolueiden nimissä. Toimintaperiaate on sama: eliitti nyhtää kansalta sille kuuluvaa varallisuutta ja työn tuloksia omiin taskuihinsa.

Muodollisesti kapitalismi ja toteutuneet reaalisosialismit ovat erilaisia, mutta eliittien toimintatavat ovat samat. Siksi voidaan sanoa, että aitoa sosialismia/kommunismia ei ole vielä nähty. Ja vaikea on nähdäkään ennen kuin maailman valtioden enemmistön kapitalismi kaatuu. Ja se kaatuu. Ennemmin tai myöhemmin.

Yksittäisiä sosialistisia valtioita vielä voimissaan sinnittelevä kapitalismi ei hyväksy vierellään, niin kuin on nähty. Sosialismiin, joka on luokkadiktatuuria, ajaudutaan pakosta kun muu ei enää auta. Päämääränä on kuitenkin kommunismi, joka nimenomaan ei ole diktatuuria, vaan kansanvaltaa.

Tämä toki voi olla utopiaa, mutta puhutaan sadasta/sadoista vuosista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #96

Andersson kirjoitti niin paljon oikeansuuntaisesti, että oli pakko peukuttaa vaikka en olekaan sosialismin luokkavallasta samaa mieltä. Kysehän on siitä, etä marksilaisen teorian mukaan kypsyneestä kapitalismista siirrytään sosialismiin luokkadiktatuurin kautta. Tuota nimitetään proletariaatin diktatuuriksi erotukseksi termin keksimisen aikaan ja edelleenkin vallitsevasta porvariston diktatuurista. Nykyisessä diskurssissa sitä nimitetään työväenvallaksi. Sosialismiin siirryttyä meillä tulisi, siis teorian mukaan, olla kaikille yhteiskunnan alueille ulottuva demokratia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #116

Nykyinen ns. edustuksellinen demokratia on enemmistön diktatuuri. Ja kansan edustajat aivopestyjä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #130

Olen päätynyt ajattelemaan tästä meidän nykyisestä "edustuksellisesta demokratiastamme", että se on hallinnollista puuhastelua siten, että ei häiritä vaan suorastaan autetaan pääomien omistajien etua. Jos jostakin saadaan sen puitteissa aidosti ja vapaasti päättää niin sillä ei taatusti ole juurikaan merkitystä muualla kuin marginaalissa. Kirjoittihan S.L.Clemens, t.m.n. M.Twain, jo toissavuosisadalla, että vaaleja ei järjestettäisi jos niillä olisi jotain vaikutusta: "If voting made any difference they wouldn't let us do it."

Mutta olisihan asiat mahdollista järjestää toisinkin jos haluttaisi mutta tuskin tämän yhteiskuntajärjestyksen puitteissa ja näiden tuotantosuhteiden vallitessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sosialismilla tarkoitetaan tuotantovälineiden yhteiskunnallista yhteisomistusta. Ei se edellytä mitään diktatuuria. Kyse on määritelmästä, ei mielipiteestä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten orjuus voisi olla markkinatalouden osa? Luulisi noiden määritelmällisesti sulkevan toisensa pois?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Jo nyt Suomessa on orjuuteen viittaavia työelämäkäytäntöjä, kuten esim ilmainen harjoittelu yrityksissä, pakkotyöllistäminen yms. Jos/kun tuota tietä edetään, on meillä valtava nollatuloluokka – ihan markkinatalouden puitteissa. Talous on kasvanut ja saavutetaan täys"työllisyys" – juuri niin kuin nykyhallitus haaveilee.

Ja omistajaluokka taputtaa karvaisia käsiään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #98

Maistelehan hetki tuota sanaa pakkotyöllistäminen. Millä tavalla siinä ilmenee vapaata hinnanmuodostusta osapuolien kesken, mikä lienee yksi markkinatalouden premisseistä? Esimerkkisi ovat ristiriidassa markkinatalouden perusolemuksen kanssa.

Mitä taas "ilmaiseen" työharjoitteluun tulee, niin ei ole suinkaan varmaa että kaikki harjoittelijat olisivat harjoittelupaikassaan tuottavia, kuten annat ymmärtää. Maksuton tai palkaton työharjoittelu lienee parempi termi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #107

Nykyinen taloustiede perustuu toden vastaisiin premisseihin, joten kyseessä on pikemminkin uskonto kuin tieteenala. Olisi korkea aika vaihtaa paradigmaa.

Tunnen sellaisia jotka ovat turhilla kurseilla ja niihin liittyvällä "harjoittelulla" tehneet ammattitaitoista ilmaista työtä yhteensä useita vuosia. Eräs "harjoittelija" alan suurimmassa firmassa sanoi ylpeänä: "olen sentään myynyt miljoonien edestä" kun minä olin närkästynyt, ettei hän saanut korkeatasoisesta työstään senttiäkään ja vaihdettiin heti uuteen ilmaistyöläiseen kun harjoitteluaika loppui.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Miten orjuus voisi olla markkinatalouden osa? Luulisi noiden määritelmällisesti sulkevan toisensa pois?"

Orjuus ei poistu sillä, että orja saa valita isäntänsä.

Vallitseeko Suomessa työnteon pakko?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #113

Kadotit minut. Itsehän todistit, ettei "orjan" tarvitse valita isäntää. Onko hän silloin itsensä orja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sehän on kasvavassa määrin. Etkö ole katsonut dokumenttejä miten tänne tulevat tavarat tuotetaan? Vain liberalistisen talousteorian mukaan sulkevat toisensa pois. Mutta teoria ei vastaa todellisuutta, sen ovat jo jotkut ekonomistitkin itse myöntäneet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #131

Sekoitat asioita. Tuo on kuin väittäisi korruption kuuluvan demoktatiaan. Jotkut kaukoidän hikipajat ovat markkinatalouden irvikuva. Pakottaminen on markkinatalouden vastakohta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #132

En sekoita. Melkein voisikin sanoa, että korruptio kuuluu nykyiseen edustukselliseen demokratian jossa harvat järkevät lahjoittamattomat ihmiset asettuvat edes ehdokkaiksi. Tänne kuitenkin tuodaan näiden hiki- ja veripajojen tuotteita, ne ovat osa globaalia markkinataloutta jota suomalaiset firmatkin käyttävät. Tiedätkö millaisissa pajoissa muuminmukit ja marimekot valmistetaan?
Sinä nyt vasta sekoitat: markkinatalous on taloudellisen toiminnan muoto. Pakottaminen on väkivaltaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinhän sitä luulisi, mutta kapitalistinen talousjärjestelmä on sisäisesti ristiriitainen. Orjuus on yleistynyt ja valtaa alaa. Katso dokumenttejä miten tuotetaan meille elintarvikkeita, elektroniikka ja tekstiilejä ja mihin ylellisyystuhlauksessa elävien jätteet joutuvat.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kyllä tämä usko julkisensektorin kaikkivoipaisuuteen hieman hämmentää. Rahaa ja tekijöitä on enemmän kuin koskaan, silti asioita ei ole saatu kuntoon. Tämä systeemi ei toimi riittävän hyvin. Se on systeemi, joka tuhlaa hyvin paljon.

Juttuja huonosta hoidosta tai palvelusta julkiselta löytyy paljon, jos haluaa ja omia huonoja kokemuksia myös. Myös hyviä kokemuksia.

Ei vaan ne jutut taida istua haluttuun agendaan.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/ed9def46...

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/ed9def46...

Kysymys ei ole rahalla parannettavasta asiasta vaan silkasta välinpitämättömyydestä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Julkisen sektorin sössiminen -- siinä määrin kuin sitä todella tapahtuu -- selittyy pitkälti sillä, että yksityisen sektorin omistajat rahoittavat poliitikkojen vaalikampanjat sekä hallitsevat valtamediaa, joka tarjoaa äänestäjille ja poliitikoille maailmankuvan ja -- jos muu ei auta -- uhkaavat viedä työpaikat ulkomaille, jos poliitikot eivät suostu rapauttamaan julkista sektoria (paitsi tietysti yritystukien yms. osalta).

Julkinen sektori on luonnostaan paljon tehokkaampi kuin yksityinen sektori, mutta vallitseva ideologia estää julkista sektoria toteuttamasta tuota kilpailuetua.

Tuo kilpailuetu perustuu siihen, että julkisen sektorin on paljon halvempaa työllistää kuin yksityisen sektorin siitä yksinkertaisesta syystä, että työttömyyden kustannukset tulevat julkisen sektorin maksettaviksi (eli työllistäessään julkinen sektori säästää nämä kustannukset toisin kuin yksityinen yritys) sekä siitä, että julkisen sektorin maksamat palkat palautuvat suureksi osaksi veroina takaisin palkanmaksajalle -- toisin kuin yksityisen sektorin palkat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Analyysisi jäi kesken. Ei työttömyys ole julkiselle toimijalle kustannus lainkaan. Valtio/kuntahan vain välittää työttömälle korvauksen, jonka maksaa veronmaksaja. Julkinen toimija kun ei maksa veroa, se ei myöskään kanna tuota kustannusta. Siinä olet oikeassa että julkisella toimijalla on kilpailuetu, mutta se on verottomuus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilaskivi unohtaa nyt kokonaan markkinatalousarviossaan ostajan roolin kysynnän oloissa. Asiakkaan oletetaan tekevän markkinataloudessa mielekkäitä päätöksiä ottaen huomioon hinnan ja tuotteen laadun kaikkine ominaisuuksineen.

Nyt esille nousseissa ongelmissa mm. vanhusten hoidossa kaiken A ja O on kuntien rooli näiden ulkoistaessa palveluitaan. Vastuussa ovat vaalein valitut kuntapäättäjät kaikista kunnallishallinnon puolueista.

Jos vanhuksen hoitopaikka maksaa kunnan omana työnä kuvitteellisesti 1.000 euroa / vrk ja hyväksi ja laadukkaaksi pitkän kokemuksen mukaan paikallisessa yksityisessä hoitokodissa 900 euroa / vrk, niin kuntapäättäjät valitsevat palveluntarjoajaksi kansainvälisten sijoittajien omistaman ison yrityksen, koska se tarjoaa palveluitaan vain 600 eurolla / vrk.

Onko oletettavaa, että kaikkein halvin vaihtoehto olisi vanhuksen hoidon kannalta se kaikkein paras vaihtoehto hoitopalveluna ?

Hetkinen - siis kenellä tässä on nyt lopultakin vastuu ?

Vanhusten hoidossa on ollut suuria epäkohtia myös kalliin julkisen hoivatyön parissa, joista on lehdissä kirjoitettu paljon. Pienistä yksityisistä hoivapalveluntuottajista ei tiettävästi ole juurikaan annettu ikäviä arvioita niin vanhusten, kuin ei myöskään omaisten taholta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Olen täysin samaa mieltä blogistin kanssa. Tietyt palvelut kuuluvat julkisen tuottamisen sektorille.

On hiukan huvittavaa, että talousvaliokunta esittää pikavipeille korkokattoa, mutta esim. sähkönsiirto ei aiheuta samoja väristyksiä. Alta linkeistä näkyy suunnitelma ja sähkönsiirron liikevoitto, joka on nopealla laskemisella n. 28 prosenttia. Sinällään vapaassa markkinataloudessa jokainen muodostakoon hintansa ja siten voittonsa miten haluaa, mutta kyllä rajoituksia on pakko olla, jotta edes joku roti pysyy. Nyt tilanne on päästetty sellaiseksi, että mitään rotia ei ole. Poliitikot ovat pelkkiä puhuvia päitä, joita hyvät veljet ohjailevat. Miettikää nyt ehdotettua pikavippikattoa vaikkapa siinä valossa, että paljonko Kreikka joutua pahimmillaan maksamaan korkoa valtion veloista. On tämä oksettavaa touhua. Nyt sitten ovat vanhukset ja lapset ym. hoitopalveluita tarvitsevat tahot uhrattu vapaalle riistolle. Hyvä, että asiasta keskustellaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006016451....

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006015067....

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Esko Antola kertoo kirjassaan, Raha ilman valtiota, sen oleellisimman johon politiikalla on pyritty.

Lainaus kirjasta:

"Poliittisen auktoriteetin pirstomisella pyrittiin siihen, että vapaat markkinat jäisivät poliittisen säätelyn ulkopuolelle ja markkinoiden vaatima sääntely tapahtuisi markkinoiden omilla ehdoilla (Hooghe and Marks 1997b, 8). Talousyhteisö mallissa elää rinnakkain kaksi kilpailullista elementtiä. Markkinoiden kilpailu tapahtuu yritysten välillä. Sisämarkkinalainsäädäntö turvaa EU:n laajuisen kilpailun toteutumista, kun taas valtioiden välillä vallitsevassa kilpailussa hallitukset pyrkivät kilpailemaan siitä, mikä niistä tarjoaa otollisimmat edellytykset yritysten toiminnalle erityisesti liikkuville tuotannontekijöille, Euroopan oloissa pääasiassa pääomille."

Onko ihme, jos ihmiselle ei ole jäänyt mitään roolia, kun pääoman vaatimukset on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi valtioiden toiminnassa? Tätäkö yhteistyöltä Euroopan sisällä ovat kansalaiset halunneet? Epäilempä, että tämä palvelee vain hyvin pientä tahoa. Kysymyksessä on siis poliitikkojemme toteuttama ja haluama peli, jossa valtio palvelee pääomia. Mitä muuta voi odottaa, kun ihmiset ovat vain rahantekokoneita?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Markkinavoimat ovat tunkeneet alueille, jonka ei pitäisi olla niitten toimintakenttänä. Tarkoitan yhteiskunnan keskeisiä peruspalveluita, kuten sosiaalipalveluita tietyin rajauksin. Palveluita erityisesti niille, jotka eivät omia etujan asiakkaina, yksityisten yritysten palvelututantoon siirrettyinä, pysty omia etujaan valvomaan."

Tässähän on toteutunut se markkinaperiaate, ettei köyhälle kannata myydä ja toisaalta halvin tarjous voittaa -tarjouskilpailutus.

Kokoomuksen Kataisen ilmoittama niskalenkki markkinavoimista olisi varmaan ihan hyvä tavoite, mutta joko Kataisen painitaidot jäivät vajaiksi tai sitten retoriset taidot ylittivät muun suorituskyvyn. Siis että markkinavoimat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kysymyksiä:
- pitäisikö määräävä markkina-asema katsoa Euroopan laajuisesti. Nyt kansallisesti isot, mutta globaalisti pienet yritykset joutuvat ehkä aiheetta "enemmistöasemaan", kuten Valio.
- onko Suomi sittenkin EU-yhteensopimaton. Millä korvataan devalvaation siunauksellisuus?
- mitkä toimialat pitäisi sulkea markkinoilta pois? Sote-ala ei edes ole luonnollinen monopoli, koska teoreettinen valinnanvapaus.
- toteutuisiko soten valinnanvapaus Iironkäkkärässä niin, että potilas voisi valita olla menemättä hoitoon tai sitten pääsisi siihen ainoaan tarjolla olevaan paikkaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valinnanvapaus toteutuisi soten, että potilas valitsisi parhaaksi, tai ainakin itselleni sopivimmaksi katsomansa palvelutuottajan. Iironkäkkärästä tuota ei kuitenkaan löytyne. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Niin, saattaisimme olla melko pitkälle samaa mieltä, että pääkaupunkiseudun ja haja-asutetun Suomen välillä on eroja. Jos siellä Iironkäkkärässä on nyt mahdollisuus hakeutua lähimmälle terveysasemalle jonnekin 50 km päähän, tämä asia ei olennaisesti paranisi ehdotetuilla sotemuutoksilla, hyvä jos ei huononisi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #90

Entä jos lähin löytyisikin jatkossa 30 km päästä, kunnanrajoista välittämättä?

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin mielenkiintoinen kysymys: mitkä toimialat tulisivat olla kilpailun ulkopuollella. Ja lisäisin vielä mitä se kilpailu sitten pitää pitää sisällään ja on ….

Tunnen läpikotaisin ainoastaan liikenteen. Ja sen sisällä tapahtuneen kehityksen

( Tausta: Olen toiminut niin Maantieliikenteen ,raideliikenteen kuin merenkulun tavaraliikenteen, kierrätyksen ja logistiikan toimijana sekä johto ja suunnittelu tehtävissä koko aktiivisen työelämäni ajan alkaen 1967 niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Olen aktiivisesti seurannut liikenneinfra kehittämistä Suomessa erityisesti vuodesta 2007,jolloin aloitin oman sisävesiliikenne ja laiva suunnittelutoiminnan .jossa edelleen jatkan seurantaa nyt jo eläkkeellä ollen......)

Summa Summarum:

Meillä Suomessa on tehty Liikenne hallinnon muutos niin että samalla on voitu typistää yksi liikennemuoto hallinnosta pois , sitten sisävesiliikenne poistettiin akateemisesta tutkimuksesta ja nyt infra rakentamisesta niin että on voitu rakentaa lobbareitten haluama liikennejärjestelmä -Suomi on Saari- maahan.

Se on samalla edellyttänyt kaikkien eduskuntapuolueiden saamista Samaisen Suomi on Saari - ajatuksen taakse.

Tämä on onnistunut. Se voidaan lukea kaikkien eduskuntapuolueiden tavoitelistauksista. Kaikilla on raideliikenteen kehittäminen ykkösasia. Koska sisävesiliikenteen akateeminen tutkimus lopetettiin vaikka vuodesta 2011 alkaen meillä on ollut EU:ssa sovittu viiden liikennemuodon liikennejärjestelmää edellyttävä strategia voimassa . Ja meill'ä on 9500 km sisävesiväyliä mitkä odottavat aktiivista käyttöä ja kehittämistä.

Nyt olemme valitettavasti järjestelmän tuottamassa tilanteessa jossa kilpailu on järjestetty rautatieliikenteelle, siitä tuotetaanko se yksityisesti vai valtion toimesta. Mutta kukaan ei ole laittanut tikkua ristiin siitä miten rautatieliikenteen kilpailu sisävesiliikenteen kanssa voitaisiin järjestää ja olisiko sillä ja miten paljon vaikutusta Suomen nykyisin kaksinkertaisiin logistisiin kustannuksiin EU kilpailijamaihin verrattaessa.

Eli lobbarit ja politiikot yhdessä ovat pystyneet eliminoimaan tavaraliikenne kilpailun eri liikennemuotojen välillä, tutkimusten puutteellisuuksilla ja raideliikenteen 30-50 miljardin infra panostuksilla; joista taas niin hallitus eduskunta kuin LVM ovat täysin yksimielisiä median tuottamien liikenneuutisten kanssa.

Näin lobbarit ovat voineet muodostaa halutun suuren yleisön(äänestäjät) ja kansanedustajien vahvan mielipiteen, jolla mennään.... www.sisavesi.fi Lobbarilista edellisen vaalin alla tuotetusta Ruotsi Suomi liikennevertailusta löytyy tämän median aikaisemmista kommenteistani.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

On turha syyttää markkinataloutta suomalaisten poliitikkojen hölmöilyistä.

Hyvin kontrolloituna markkinatalous (ns. 'sosiaalinen markkinatalous') on paras tunnetuista talousjärjestelmistä. Joka muuta väittää, ummistaa silmänsä sekä maalaisjärjen käytöltä että maailmanhistorian opetuksilta. Erilaiset kommunistiset utopiat ovat aina johtaneet perikatoon, Venezuela lienee uusin olemassa oleva esimerkki.

P.S
USA ja Iso-Britannia EIVÄT OLE "hyvin kontrolloituja markkinatalouksia" joten niiden vetäminen tähän keskusteluun on aivan turhaa. Sen sijaan muut pohjoismaat ovat onnistuneet hyvin markkinoiden hyödyntämisessä yhteiskunnan eri alueilla.

Taito Mikkonen

Kirjoitin NL:n suuruuden aikoihin, että se on kapitalismia rauhoittava tekijä ja kun se sitten poistui, Ilaskivikin kauhistelee. Jotkut kaunistelevat.
Kaikki kommentit perustuvat oletukseen, että tulevaisuus on lähimenneisyyden kaltaista eli ei tiedosteta kapitalistisen sivilisaation vääjäämätöntä romahdusta. Emme ajaudu aasialaisten hikipajojen tasolle 30 vuodessa vaan ennen sitä väestö vähenee rajusti. Pelastua voi ne, jotka nyt kehitysmaissa elävät primitiivistä elämää ja ne teollisuusmaiden ihmiset, jotka pystyvät sellaiseen elämään. Olen kuullut sitä muutosta sanottavan alkuperäiskansaistumiseksi. Selviävätköhän saamelaisetkaan? Ekokatastrofin välttämisen ajan sanotaan umpeutuneen v. 1990. Siis se on myöhässä mutta edelleen tulossa tai oikeastaan menossa. Mutta ettekö lue edes radikaalia lehteä Suomen Kuvalehti. Yhteiskuntamme kompleksisysteemin säännönmukaisen kehityksen aiheuttavan romahduksen kompleksisuuden kasvun vähentäessä energian hyödyllisyyttä. Yhteiskunnallakin on hyötysuhde. Kun se menee miinukselle, niin game over.

Timo Lustig

Nyt tässä ovat niin Ilaskiveltä, kuin monelta kommentoijaltakin tainneet mennä puurot ja vellit vähän sekaisin.

Onko kysymys markkinavoimista, jotka muodostuvat useista samalla toimintakentällä keskenään kilpailevista palvelun tarjoajista ja useista keskenään kilpailevista palvelun ostajista?

Vai onko kysymys siitä, että yhteiskunta on luovuttanut tuon toimintakentän yhdelle yksityiselle yritykselle, se on saanut monopoliaseman, ja tulee takuuvarmasti hyödyntämään sen täysimääräisesti, koska yksityisen yrityksen tehtäväkin on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen?

Kysymys ei minun mielestäni ole markkinavoimista ollenkaan, koska ongelmathan johtuvat juuri siitä, ettei niitä ole, eivätkä ne toimi. Päinvastoin kysymys on siitä, että yhteiskunta on luovuttanut näitä toimintoja yksityisille yrityksille huolehtimatta siitä, että markkinavoimat pääsevät mukaan estämään sen, että yksi yritys voi monopolin turvin ilman näitä markkinavoimia toimia miten haluaa, hinnoitella miten haluaa ja määrittää itse palvelun laadun ja sisällön miten haluaa.

Näin ei kävisi, mikäli yksityistäminen hoitettaisiin suunnitelmallisesti ja kunnollisilla sopimuksilla, joissa on riittävät reunaehtot, velvoitteet ja sanktiot sopimuksen rikkomisesta.

Näyttää siltä, että asian ydintä ei juuri kukaan ole ymmärtänyt. Ei edes sitä, mitä kaikkea käsite "yksityistäminen" voi pitää sisällään. Eihän sen tarvitse sitä tarkoitaa, että vanhaikoti myydään asukkaineen kuin käytetty auto, "niillä varusteilla ja siinä kunnossa..." ilman mitään muita kauppaehtoja ja uusi omistaja voi tehdä ostoksellaan mitä lystää.

Summa summarun, kysymys ei ole markkinavoimista, vaan niiden puuttumisesta, joka johtuu huonosta suunnittelusta ja huonoista sopimuksista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

On aikoihin eletty kun kokoomuslainen vaikuttaja profiloituu uskottavaksi humanistiksi.

Kiitos Raimo Ilaskivelle, jonka blogin energialähteenä tosin toimii henkilökohtainen uhka joutua yksityisen hoitokodin asiakkaaksi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kiitoksia Raimo Ilaskivi!

Taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun olen samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ilaskivi ylistää kauniisti n.s. vapaata markkinataloutta joka on perifraasi kapitalismille. Sitten hän äityy haukkumaan menoa kun hänen ihastustaan sovelletaan myös aloille jota ovat lähellä hänen nykyistä elämänkaarensa vaihetta. Niinpä.

Toisaalta Ilaskivi lienee n.s. adenauerilaisen kontrolloidun kapitalismin, t.m.n. "der Rheinisher Kapitalismus", kannattaja. Jotkut, esimerkiksi kokkuleiden n.s. remottimiehet, ovat sitä sosiaaliseksikin nimittäneet. Oikeasti se oli vain saksalainen tapa siivota åpahimpia kapitalismin ylilyöntejä II Maailmansodan jälkeisessä Saksan liittotasavallassa. Tuota sisäsiisteyttä pidettiin tarpeellisena jotta sodasta palanneet ihmiset olisi saatu tottelevaisesti touhuamaan omistajien hyödyksi. Samaan tarkoitukseen sitä tarjoiltiin 1960-luvun lopulta lähtien meillekin. Sittemmin aikojen muututtua kapitaalien omistajat ovat katsoneet siitä voitavan jo luopua kun raatajarahvas pysyy muutenkin kurissa kun NL:akaan ei enää ole villitsemässä.

Ilaskivi siis haikailee mennyttä aikaa kuin persulit konsanaan. Aina ennen oli kaikki paremmin kun talvisin oli kunnon hiihtokelit ja läski valkoista eikä sekoiltu postmodernien kanssa. Oikeasti aika kuitenkin menee eteenpäin ja kapitalismi kypsyy kunnes sen elinkaari päättyy. Aika tulee näyttämään mitä sen tilalle. Toivottavasti kuitenkin jotain muuta mitä Ilaskiven puolue haikailee.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Jos kunta kilpailutuksen kriteereissä painottaa hintaa 90 % ja laatua 10% , ei ole ihme mitä saa.

Syy ei ole markkinataloudessa vaan pikemminkin sen puutteesta, kun annetaan monopoliasema joillekin suuryrityksille ja kaiken lisäksi ei valvota nitä saadaan.

Julkinen toimija on kallis ja tehoton silloin kun sille ei ole kilpailua.

Parhaiten perusterveydenhuolossa toimisi pienet yksityiset terveysasemat.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sehän juuri on sitä kaikkein laajinta ja "vapainta" markkinataloutta, että poliitikotkin ovat ostettavissa ja myytävissä. Tai vaikkei ihan näin räikeästi asiaa ilmaistaisikaan, niin poliitikot ottavat huomioon "taloudelliset realiteetit", jotka ovat tuotannon omistajatahojen saneltavissa tyyliin "Päätätte näin ja näin tai romutamme maan talouden viemällä työpaikat ja pääomat ulkomaille."

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitukset ovat sotelainsäädännössä halunneet turvata suurten yksityisten toimijoiden edut, pienet unohdettiin jo lähdössä. Monissa eurooppalaisissa maissa nimenomaan pienet toimijat pystyvät täydentämään julkista sektoria kustannustehokkaasti, mutta Suomessa nämä haluttiin jättää pois. Sama virhe tapahtui jo vuosia sitten ensivastehoidossa ja monet perheyritykset saivat lopettaa toimintansa, hinnat nousivat kolmanneksen ja aikavaste lisääntyi.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Kun pienet yritykset hoitivat vanhuksia palveluasunnoissa ja -kodeissa, laadussa ei ollut huomauttamista. Ongelmat ovat tulleet vasta kun suuret bisnesyritykset ostivat pienet ja ottivat yhä suuremman palan koko vanhustenhoidosta.
Markkinataloudesta häviää kilpailua, kun alalle jää 2-3 suurta toimijaa, joiden on helppo jakaa markkinat.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Nämä vanhat kokoomuslaiset oli vaan jotenkin fiksumpia kuin nää nykyiset.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ilaskivi on Suomen viimeinen valtiomiestason poliitikko. Valtiomiehisyyteen kuuluu kyky edistää ristiriitaisiakin tavoitteita (sukset saavat olla vinossa, kun on paha ylämäki). Pyrimme pitämään sukset liikaa ladun suunnassa, vaikka mäki jyrkkenee. Iso syy tähän on medialla, jonka omistuspohja on pudonnut liian kapeaksi.

Noh, Esko Seppänenkin voisi nousta valtiomiesluokkaan seuraavalla kaudella.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa ei oikein jakseta innostua yrittäjyydestä - ei edes suhteellisen turvallisella toimialalla ilman mainittavaa riskiä vanhustehoitopalveluja tuottavilla pienyrityksillä.

Tästäkin ketjusta käy selvästi ilmi yleinen yrittäjävastausuus ja sosialismin ihailu läpileikkauksena, kuten ennustettu vaalivoitto vasemmistolle seuraavissa vaaleissa.

Maan talous on jo muutenkin kuralla ilman sosialistien edesottamuksia.

Käyttäjän PekkaTarmio kuva
Pekka Tarmio

Muutama kommentti.

THL:n mukaan vanhustenhoidossa hyvää toimintaa ja ongelmia on yhtä lailla julkisella kuin yksityiselläkin puolella.

Kunnat maksavat valtaosan yksityistenkin hoivayritysten asiakaspaikkojen kuluista. Kunnat valitsevat palveluntarjoajan markkinatalouden tyyliin kilpailuttamallla. Tässä on puutteita: hintaa osataan vertailla mutta ei osata vaatia eikä valvoa laatua riittävästi. Tai hyväksytään laatu. Taustalla on kuntien tiukka talous vanhustenhoidossa.

Kunnat hoitavat monen yksityisen hoivayksikön lääkäripalvelut. Tiukka talous näkyy lääkäripalvelujen heikentämiisenä esim. niin, että aiemmin lääkäri kävi kerran viikossa, nyt kerran kuussa. Väliviikkoina konsultoidaan puhelimitse ja lisätään hoitohenkilökunnan vastuuta.

Yksi johtopäätös on, että sitä saa mitä tilaa. Tai mitä on varaa tilata. Eli yhteiskunnalla on vastuunsa asiassa myös.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

ON hienoa, että ihminen tulee katumukseen elinaikanaan. Arvostan tätä suuresti ja vielä huomautan, että blogisti ei kai ole itse ehdolla eduskuntaan, joten hänen positiivista ja inhimillistä kirjoitustaan voinee pitää täysin aitona, toisin kuin eräitä istuvien ja uudelleen valintaa varmistavien poliitikkojen viime päivien kirjoituksia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ylistävät kiitokset, ylipormestari Raimo Ilaskivi!

On upeaa, jos ihminen uskaltaa sanoa julki perustellun mielipiteensä, vaikka se onkin ristiriidassa hänen takanaan olevan puolueen peruslinjauksen kanssa. On käynyt teoriassa ja käytännössä selväksi, että hyvä hoito on huonoa bisnestä. Se on uskallettava myöntää.

Takin kääntäminen ei ole moraalitonta. On moraalitonta olla kääntämättä takkia, kun on saanut parempaa tietoa ja/tai tullut toisiin ajatuksiin. Silloin on moraalitonta olla kääntämättä takkia.

Sitä paitsi en ole aivan varma, onko Ilaskivi kääntänyt takkia. Kenties hän huomasi hoitoalan erikoisluonteen jo Helsingin kaupunkia johtaessaan.

Kiitokset Ilaskivelle myös urhoollisesta taistelusta näillä palstoilla taitettua eläkeindeksiä vastaan. Olen omissa blogeissani tukenut hänen linjaansa. On erittäin kohtuutonta, että meillä on noudatettu taitettua eläkeindeksiä Lipponen-Viinanen-Niinistö-hallituksesta alkaen. Yksikään hallitus ei ole korjannut tätä huutavaa vääryyttä.

Eläkkeet ovat kaiken aikaa jääneet jälkeen vastaavista palkoista. Se on ajanut keskituloiset eläkeläiset köyhälistöksi ja pudottanut köyhät eläkeläiset lattian läpi leipäjonoihin.

Hoitoalan tilanne ja eläkeläisköyhyys on nostettava seuraavien vaalien keskeisiksi teemoiksi.

Pekka Pylkkönen

Siis se kynsiään häpeillyt sotaveteraanimummohan oli kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Aiemmin oli ollut hoitokodissa ja siellä oli käynyt kynsienhoitaja säännöllisesti.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/ed9def46...

Ja onpa Helsingistä löytynyt nyt useita luvattomia kaupungin omiakin päiväkoteja.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää
Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Miksi porvarit kehittyvät henkisesti niin myöhään (vasta kun kuolema kolkuttelee ovella), jos ylipäätään kehittyvät henkisesti lainkaan?

Mistä johtuu tämä henkisen kehityksen myöhäisyys ja köyhyys?

----------------------------------------------

SOTE on tulonsiirtoa valtiolta, kunnilta ja veronmaksajilta terveys- ja sosiaalialan yksityisten jättiläisten taskuihin.

Omistajien joukossa on erityisen paljon kokoomuslaisia ja kepulaisia.

---------------------------------------------

Ahneus on henkinen alzheimer.

Suurin osa yhteiskunnan ongelmista, vääryyksistä ja pahuudesta ovat juuri ahneuden seurauksia.

---------------------------------------------

Harvassa ovat Suomessa ne porvarikotien kasvatit, jotka ovat pystyneet mihinkään todelliseen uusiutumiseen tai uudistamiseen.

Käyttäjän MikaErikWalls kuva
Mika-Erik Walls

Vanhustenhoito- ja hoivapalveluiden sekä yksityisen päiväkotibisneksen lisäksi tähän Ilaskiven erittäin hyvään ja tärkeään puheenvuoroon tulisi lisätä vammaisten henkilöiden yksityisten palveluntuottajien (es. tilapäishoitopaikat, tuetut asumisyksiköt ym.) sekä lastensuojelubisneksen laiminlyönnit, virheet ja puutteet, joista on raportoitu jo pitkän aikaa. AVIn huomautukset ja valvonnat eivät tunnu tepsivän, joten kuntien ja kaupunkien valvonnan ja sopimussanktioiden on oltava huomattavasti tehokkaampia ja säännöllisempää kuin tähän asti. Läheltä seuranneena myös kuntien sopimusosaamisessa on isoja puutteita. Ulkoistuksien kasvun myötä kunnat ja kaupungit ovat tuudittautuneet liian kauan omavalvontaan eikä omaisia ja heidän huoliaan ole aina otettu ollenkaan vakavasti. Lähtökohtaisesti näitä palveluita ei tulisi ollenkaan kilpailuttaa eikä olla myytävissä joka toinen tai kolmas vuosi. Omaiset tulee myös osallistaa jo alusta lähtien palvelutarpeiden kartoituksessa, laadun seuraamisessa ja arvioinnissa. Tämänkin on nyt muututtava kunnissa ja kaupungeissa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset