Raimo Ilaskivi

Veteraanipolvien 1 eläke-euro on vain 75 senttiä

Tarkennetaan hieman. Vuonna 1996 otettiin eläkkeiden kehityksen määrittämiseksi käyttöön ns. taitettu indeksi. Sen kehitystä kuvaavassa korissa  palkkojen osuus on 20 prosenttia ja elinkustannusten 80 prosenttia. Aiemmin, työeläkejärjestelmää luotaessa,  eläkkeet oli sidottu palkkaindeksiin eli ne seurasivat ansiotason kehitysä. Konkreettisesti tämä merkitsi sitä, että eläke pysyi noin 60 prosenttisena siitä palkasta, joka eläkkeensaajalle olisi vastaavana vuonna maksettu jos hän edelleen olisi työelämässä. Tämähän oli se periaate, josta työmarkkinajärjestöt olivat aikanaan sopineet.

Taitettu indeksi muutti vanhan periaatteen  - eläke on jatkopalkkaa - ja alkoi erottaa eläkekehityksen palkkakehityksestä. Ja taas konkretiaa: Vuoden 1996 jälkeen ansiotaso on noussut 96 prosenttia mutta eläkkeet 49 prosenttia. Eläkkeen ostovoima on siis enää kolme neljännestä ansion ostovoimasta. Minittuna ajankohtana tai sitä ennen eläkkeelle jääneen seniorin - veteraanit keskeisenä ryhmänä - euro on enää 75 seenttiä. Tämä on se konkreettinen tulos, johon taitettu indeksi on johtanut - on sitten kyseessä hyvää eläkettä saava tai köyhyysrajan alapuolella oleva.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, vaalipolitiikkaan, mediaan ja lobbaukseen. Pääosa puolueista on jo ohjelmansa esitelleet. Tulevan kauden hallitusohjelmiin esitetään paljon hyvää ja kaunista. On ilmastopolitiikkaa. On eriarvoisuuden poistamista ja tuloerojen tasaamista. On vihreitten arvojen korostamista ja perhepolitiikkaa - jopa hallitusehdoksi nostettua. On sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinteen  lupaus 100 euron lisästä köyhimmille eläkeläisille ja kokoomuksen  kansanedustaja Ben Zyskowiczin vahva torjunta tälle: Uskokaa nyt että tähän tarvittavaa miljardia ei yksinkertaisesti ole. Työeläkerahastojen 202 miljardin tuotoista  yhtä miljardia eivät siis edes köyhimpiä eläkkeensaajia varten ole.

Eläkepolitiikka ei täten kuulukaan vaaliohjelmissa keskeisiin kohteisiin - jos tavoitteisiin ollenkaan. Ja kuitenkin pelkästään työeläkkeen saajia on jo 1.3 miljoonaa - siis erittäin huomattava äänestäjäryhmä. Miksi ei siis kuulu?

Eläkeläispuoluetta, joka valvoisi kaikkien eläkkeensaajien etuja, ei meilä ole. Eläkkeensaajat ovat liian monessa kysymyksessä keskenään erimielisiä, napit vastakkain. Yksi haluaa prosenttitarkistuksia kuten palkoissakin, toinen euromääräisiä. Toinen haluaisi eläkekaton, toinen ei, koska se veisi yrittämisen ja työnteon halun. Eroa on suhtautumisessa palkka- tai taitettuun indeksiinkin. Ja siitä, onko rahaa korotuksiin vaiko ei, taistellaan lähes verissä päin. Olen tähän koettanut esittää ratkaisua: Nostetaan kaikkia työeläkkeitä muutamalla miljardilla, mihin 202 miljardin rahastot antavat pelkästä tuotostaan pelivaraa; näin saadaan valtiolle verotuloja ja osa niistä käytetään köyhyysrajan alapuoella olevien eläkkeitten erityislisiin. Mutta ei tunnu kiinnostavan.

Miksi ei? Eläkeyhtiöitten taholta tuleva lobbaus on mittavaa ja sen keskeisenä päämääränä on "noli tangere circulos meos" - älkää puuttuko ympyröihimme. Roope Ankka tarvitsee lisää pelieuroja. Ja tämä lobbaus - raha vastaan eläkeläispiirien sana - on purrut. Poliittisella päättäjällä on vain yksi usko.  Sen eläkeläisjärjestötkin toimivat tämän uskon eikä jäsentensä edun mukaan. Ne jopa tukkivat jäsenlehdissään jäsentensä mielipiteen, kuten kävi minullekin Patinan, kokoomuslaisen eläkeläislehden osalta kun koetin kritisoida taitettua indeksiä, jonka puolesta eläkelobbari oli kirjoittanut palstoille  mittavan puheenvuoron.

Ja media yleensäkin. Sähköinen  tiedottaja ei eläkekysymyksistä kerro - ei ainakaan muuta kuin minkä eläkelobbarit ovat sille sanelleet. Sama näyttää pitävän paikkansa myös painettuun sanaan nähden, aivan valtakunnan mittavimpia yksiköitä myöten. Mihin on jäänyt tutkiva journalismi? Mihin paljon korostettu sananvapaus muille kuin median omille sanan- ja vallankäyttäjille? Kuka muistaa vanhan sanonnan: Olen täysin eri mieltä kanssasi mutta teen kaikkeni, että saat eriävän  mielipiteesi kuuuluviin. Oikeuskanserin vanha kritiikki taitettua eläkeindeksiä kohtaan ja muistutus sen nauttimasta omaisuussuojasta ei päättäjän korvaa lotkauta koska seurauksia ei ole. Vanhuusasiainvaltuutettua - vastapainoksi lapsiasiainvaltuutetulle, joka reissaa ympäri maata  omilla vaalikiertueillaan mutta veronmaksajien rahoilla - ei ole eikä tule, koska eduskunnan oikeusasiamiehelle vanhuusasiatkin kuuluvat.

Pitäisiköhän jättää äänestämättä tai äänestää vain uutta ehdokasta, ei sellaista vanhaa, jonka ainoa eläkepoliittinen kannanotto oli yhdessä kolleegoittensa kanssa hylätä 84 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite taitetun indeksin korjaamiseksi. Kauppahan tämä vaaliprosesskin on: Ääni Sinulle mutta edunvalvontaa minulle

Että saataisiin se vanhan eläkeläisen 75-senttinen lähemmäksi tavallisen suomalaisen kokonaista euroa!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Olli Kankaanpää

Ensinnäkin pisteet siitä, että et kirjoita vain päästäksesi eduskuntaan. Toiseksi työeläkeyhtiöt sijoittavat osan varoistaan lain kirjaimen ja hengen vastaisesti riskipapereihin.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kiitos Raimo faktasta. Olen kanssasi samaa mieltä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Luulis tuon Raimon asiallisen kirjoituksen koskevan myös jokaista tulevaa eläkeläistä. Poliitikot ovat luonnollisesti. ’ jokaisen ’ yläpuolella.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Niin se koskee - vuosien vierittyä ja taitetun tehtyä tehtävänsä. Mutta sitä eivät vielä tajua ....

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kyllä tajuan. Vajaa 7 vuotta ja pieni poliisin eläke odottaa, jos olen hengissä ja terveenä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Nostetaan kaikkia työeläkkeitä muutamalla miljardilla"

Mikäli näin menetellään, niin miksi halutaan muuttaa periatetta, että työeläkkeet ansaitaan?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Erittäin hyvä ja valaiseva kirjoitus Ilaskiveltä. Ilaskiven ja Kiljusen olisi pitänyt pistää eläkeläispuolue pystyyn. Olisin varmasti pyrkinyt tavoittelemaan ehdokkuutta...Tiedän omakohtaisesti miten eläkkeen ostovoima on pienentynyt. Olen jäänyt valtion hommeleista eläkkeelle vuonna 2000.

Eläkeläisten pitäisi muistaa ainakin Paavo Lipposen hallituksen eläkeindeksien romuttajana ja unohtaa unelmoimasta demareille vaalivoittoa.

Terveisin Seppo Leskinen

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä minua ihmetyttää, että valtaisa joukko vanhempia eläkeläisiä ei äänestä eduskuntaan ennen kaikkea eläkeasioidensa ajajia??! Jos näin meneteltäisiin, "omia" edustajiamme saataisiin eduskuntaan vaikka kuinka monta. Ja taitettu indeksi häviäisi kuin tuhka tuuleen!

Ja miksi ei juurikaan kukaan asetu tällaiseksi ehdokkaaksi?

Eihän nuo edustajamme toki ajaisi pelkästään taitetun indeksin poistamista ja vastaavia eläkeläisille tärkeitä asioita, vaan tekisivät yleisiä kansalaisten hyvinvointiin liittyviä päätöksiä. Mutta pitäisivät aina vahvasti heidät Arkadianmäelle äänestäneiden eläkeläisten puolta.

Kyllä tulevissakin vaaleissa ollaan niin perusteellisesti yhtenä miehenä ja naisena mukamas eläkeläisten(kin) tulevia puolustajia. Kuinkahan moni oikeasti on? Ollaan hiljaa kuin se sukassa, kun puolueiden nokkamiehet sanelevat kuinka kulloinkin ryhmässä äänestetään. Eläkeläisten kukkaro tulee mieleen vasta oman kukkaron täyttämisen jälkeen.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kyllä noin. Minua ihmetyttää suuresti se, että miksi hallitukset ja eduskunta ovat lähteneet toimimaan työeläkkeiden korotuksia vastaan, kun niitä eläkkeitä ei edes valtion rahoilla makseta. Ja vielä kun työeläkkeiden korotus toisi vaan valtion ka kuntien kassaan lisää veroeuroja..

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minua tuo ei ihmetytä. Indeksit maksetaan aina tasausosasta, eli mikäli indeksejä parannetaan, niin TyEL-maksuja tulee heti nostaa. Vaikutuksena on kilpailukykymme heikkeneminen.

Mikäli indeksit halutaan maksaa työeläkerahastoista, niin silloin mennään yksityisten työeläkeyhtiöiden omistamien rahastojen kimppuun. Normaalina aikana nuo rahastoidut varat ovat yksityisten työeläkeyhtiöiden omaisuutta, joiden tarkoituksena on osaltaan huolehtia siitä, että eläkkeet tulevat maksetuiksi. Työntekijät, jotka sitten joskus saavat eläkettä, eivät ole edes osapuolina vakuutuksessa, vaan he ovat vakuutuksen kohteita. Lukemani perusteella eläkeläisillä ei ole mitään osuutta noihin rahastoihin. Mikäli minä otan toisen omistamasta kukkarosta rahaa, niin sitä kutsutaan varkaudeksi.

Oikea tapa vaikuttaa asioihin on se, että vaikutetaan työmarkkinaosapuoliin ja eduskunta sitten vahvistaa muutokset.

Tämä saattaa kuulostaa rajulta, mutta näin asioita on selvitetty esim. Eläkevalta Suomessa kirjassa.

Eläkeläisille on annettu lupaus eläkkeistä, jotka kertyvät tiettyjen kaavojen mukaan. Tulevaa aikaa lupaus ei kata, eli esim. indeksejä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #10

"Mikäli indeksit halutaan maksaa työeläkerahastoista, niin silloin mennään yksityisten työeläkeyhtiöiden omistamien rahastojen kimppuun. Normaalina aikana nuo rahastoidut varat ovat yksityisten työeläkeyhtiöiden omaisuutta, joiden tarkoituksena on osaltaan huolehtia siitä, että eläkkeet tulevat maksetuiksi."

Kerropa millä perusteilla yritysten ja työntekijöiden maksamat rahat ovatkin yllättäen eläkerahastojen omaisuutta! Eläkeyhtiöt laitettiin hoitamaan eläkemaksuja, koska työeläkeasiat haluttiin erottaa valtion muusta taloudenpidosta. Työeläkejärjestelmää luotaessa rahastojen alkuperäinen tarkoitus oli luoda puskuri odottamattomia ja osittain myös tiedossa olleita menoja varten, joista suurin oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvat tavallista suuremmat eläkemenot.

Ei rahastoja tarkoitettu eläkelupausta varten vaan tämän tuli hoitua työssäkäyvien maksamien eläkemaksujen avulla! Tämä olisi hyvin voinut tapahtua budjettiin otetun tilin kautta, joka tili olisi pysytellyt nollan tienoilla, mutta jostakin syystä päätettiin eläkeasioiden eriyttämisestä. Olisikohan syynä ollut hyväpalkkaisten eläkevirkojen luominen poliitikoille!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

Minäpä kerron.

Kirjassa, Vakuutuksenottajan oikeudet työeläkevakuutusyhtiön varallisuuteen, Ilari Kallio sanoo seuraavasti:

”Työeläkevakuutusyhtiö omistaa jakamattomasti varansa yhtiön normaalin toiminnan aikana. Niissä erityistilanteissa, joissa omaisuuden netto-osuus tulee jaettavaksi työeläkeyhtiön etutahojen kesken, osakkeen- tai takuupääoman omistajalle kuuluu tämän tekemä sijoitus yhtiön omaan pääomaan sekä sijoitukselle laskettu kohtuullinen tuotto. Loppuosa työeläkeyhtiön varoista kuuluu jäännöksettömästi vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa, jolloin varat tulee käyttää vakuutettujen etujen turvaamiseen.”

Korostan, että vakuutuksenottajalla Ilari tarkoittaa työnantajaa. Lisäksi korostan, että tuossa puhutaan koko työeläkevakuutusyhtiön varallisuudesta, eikä vain rahastoista. Seuraavaksi perustuslakivaliokunnan lausunto, josta kannattaa lukea ainakin kohta nettovarallisuuden omistuksen jakautuminen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen...

Minä kuuntelen mielläni miten tämän faktan perustellusti kumoat. Eläkkeiden järjestäminen yksityisten työeläkeyhtiöiden puolesta oli työnanatajien vaatimus, jotta eläkejärjestelmä saatiin aikaan. Tähän taas oli syynä yksityisten eläkerahojen sosialisointi aikaisemmin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14

Tässä Eero Heinäluoman muisteloita eläkevarojen sosialisoinnista:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53453-heinaluoman...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #14

Lisään tähän vielä kohdan kirjasta Eläkevalta Suomessa, jossa Ilari Kallio kommentoi näin:

"Toisinaan eläke-etuuksiin liitetään virhekäsitys, jonka mukaan vakuutetuille ja eläkkeensaajille kuuluisi kullekin osuus eläkerahastoista, koska he ovat maksaneet eläkemaksuja ja samalla ansainneet eläkettä työstään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan eläke-etuus omaisuutena on saamisoikeus, jonka vakuutettu voi eläkkeen nostamiseen oikeuttavan vakuutustapahtuman jälkeen kohdistaa ensisijaisesti vakuutusta ylläpitävään eläkelaitokseen ja periaatteessa eläkelaitosten yhteisvastuun kautta koko eläkejärjestelmään."

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ruotsilla on varaa nostaa eläkkeitä ja pitää ne samalla tasolla kuin muilla tulonsaajilla mutta ei Suomella.
Poliitikot unohtavat eläkeläisten äänimassan vaaleissa. He voisivat aiheuttaa jytkyn.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kaiken lisäksi Ruotsissa on vuodesta 1995 otettu käyttöön nk premiepension. Kaikista veronalaisista tuloista ja palkoista otetaan 2,5% jotka sijoitetaan johonkin rahastoon. Ellet itse valitse sijoituskohdetta Ruotsin eläkevirasto sijoittaa rahasi AP7 Såfa rahastoon jonka tuotto viime vuonna oli 14%. Kun kuolet sinun elämänkumppanillesi siirtyy tämä premie osa eläkkestäsi jos olet ilmoittanut hänen nimensä eläkeviranomaisille. Myöskin varsinainen työeläkkeesi näkyy jokavuotisessa tiliotteessa ja myöskin se kasvaa korkoa joka tulee sinun hyödyksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Blogi vahvistaa omaa tapaustani. 1½ vuotta eläkkeellä oltuani nettoeläkkeeni oli pienempi kuin eläkkeelle jäädessäni. Sen lisäksi hintoja ja maksuja on korotettu ja uusia lisätty. Leikattu indeksi yritti nostaa eläkettäni, mutta verojen ja muiden korotukset veivät lisänettoni miinuksille.

Asko Asikainen

Jo toista vuosikymmentä sitten äskettäin edesmennyt toimittaja Olli Ainola teki jutun MOT:lle kansan edustajien sidosryhmistä. Siinä todettiin monien edustajien majoittuvan sangen edullisesti eläkevakuutusyhtiöitten omistamissa asunnoissa suur-Helsingin alueella. Mahtaisikohan kukaan uskaltaa päivittää nykytilannetta? Ylen monissa muutoksissa Areenasta on jostakin syystä tällaisia juttuja tippunut useampikin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset