Veteraanipolvien 1 eläke-euro on vain 75 senttiä

Tarkennetaan hieman. Vuonna 1996 otettiin eläkkeiden kehityksen määrittämiseksi käyttöön ns. taitettu indeksi. Sen kehitystä kuvaavassa korissa  palkkojen osuus on 20 prosenttia ja elinkustannusten 80 prosenttia. Aiemmin, työeläkejärjestelmää luotaessa,  eläkkeet oli sidottu palkkaindeksiin eli ne seurasivat ansiotason kehitysä. Konkreettisesti tämä merkitsi sitä, että eläke pysyi noin 60 prosenttisena siitä palkasta, joka eläkkeensaajalle olisi vastaavana vuonna maksettu jos hän edelleen olisi työelämässä. Tämähän oli se periaate, josta työmarkkinajärjestöt olivat aikanaan sopineet.

Taitettu indeksi muutti vanhan periaatteen  – eläke on jatkopalkkaa – ja alkoi erottaa eläkekehityksen palkkakehityksestä. Ja taas konkretiaa: Vuoden 1996 jälkeen ansiotaso on noussut 96 prosenttia mutta eläkkeet 49 prosenttia. Eläkkeen ostovoima on siis enää kolme neljännestä ansion ostovoimasta. Minittuna ajankohtana tai sitä ennen eläkkeelle jääneen seniorin – veteraanit keskeisenä ryhmänä – euro on enää 75 seenttiä. Tämä on se konkreettinen tulos, johon taitettu indeksi on johtanut – on sitten kyseessä hyvää eläkettä saava tai köyhyysrajan alapuolella oleva.

Sitten tuleviin eduskuntavaaleihin, vaalipolitiikkaan, mediaan ja lobbaukseen. Pääosa puolueista on jo ohjelmansa esitelleet. Tulevan kauden hallitusohjelmiin esitetään paljon hyvää ja kaunista. On ilmastopolitiikkaa. On eriarvoisuuden poistamista ja tuloerojen tasaamista. On vihreitten arvojen korostamista ja perhepolitiikkaa – jopa hallitusehdoksi nostettua. On sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinteen  lupaus 100 euron lisästä köyhimmille eläkeläisille ja kokoomuksen  kansanedustaja Ben Zyskowiczin vahva torjunta tälle: Uskokaa nyt että tähän tarvittavaa miljardia ei yksinkertaisesti ole. Työeläkerahastojen 202 miljardin tuotoista  yhtä miljardia eivät siis edes köyhimpiä eläkkeensaajia varten ole.

Eläkepolitiikka ei täten kuulukaan vaaliohjelmissa keskeisiin kohteisiin – jos tavoitteisiin ollenkaan. Ja kuitenkin pelkästään työeläkkeen saajia on jo 1.3 miljoonaa – siis erittäin huomattava äänestäjäryhmä. Miksi ei siis kuulu?

Eläkeläispuoluetta, joka valvoisi kaikkien eläkkeensaajien etuja, ei meilä ole. Eläkkeensaajat ovat liian monessa kysymyksessä keskenään erimielisiä, napit vastakkain. Yksi haluaa prosenttitarkistuksia kuten palkoissakin, toinen euromääräisiä. Toinen haluaisi eläkekaton, toinen ei, koska se veisi yrittämisen ja työnteon halun. Eroa on suhtautumisessa palkka- tai taitettuun indeksiinkin. Ja siitä, onko rahaa korotuksiin vaiko ei, taistellaan lähes verissä päin. Olen tähän koettanut esittää ratkaisua: Nostetaan kaikkia työeläkkeitä muutamalla miljardilla, mihin 202 miljardin rahastot antavat pelkästä tuotostaan pelivaraa; näin saadaan valtiolle verotuloja ja osa niistä käytetään köyhyysrajan alapuoella olevien eläkkeitten erityislisiin. Mutta ei tunnu kiinnostavan.

Miksi ei? Eläkeyhtiöitten taholta tuleva lobbaus on mittavaa ja sen keskeisenä päämääränä on "noli tangere circulos meos" – älkää puuttuko ympyröihimme. Roope Ankka tarvitsee lisää pelieuroja. Ja tämä lobbaus – raha vastaan eläkeläispiirien sana – on purrut. Poliittisella päättäjällä on vain yksi usko.  Sen eläkeläisjärjestötkin toimivat tämän uskon eikä jäsentensä edun mukaan. Ne jopa tukkivat jäsenlehdissään jäsentensä mielipiteen, kuten kävi minullekin Patinan, kokoomuslaisen eläkeläislehden osalta kun koetin kritisoida taitettua indeksiä, jonka puolesta eläkelobbari oli kirjoittanut palstoille  mittavan puheenvuoron.

Ja media yleensäkin. Sähköinen  tiedottaja ei eläkekysymyksistä kerro – ei ainakaan muuta kuin minkä eläkelobbarit ovat sille sanelleet. Sama näyttää pitävän paikkansa myös painettuun sanaan nähden, aivan valtakunnan mittavimpia yksiköitä myöten. Mihin on jäänyt tutkiva journalismi? Mihin paljon korostettu sananvapaus muille kuin median omille sanan- ja vallankäyttäjille? Kuka muistaa vanhan sanonnan: Olen täysin eri mieltä kanssasi mutta teen kaikkeni, että saat eriävän  mielipiteesi kuuuluviin. Oikeuskanserin vanha kritiikki taitettua eläkeindeksiä kohtaan ja muistutus sen nauttimasta omaisuussuojasta ei päättäjän korvaa lotkauta koska seurauksia ei ole. Vanhuusasiainvaltuutettua – vastapainoksi lapsiasiainvaltuutetulle, joka reissaa ympäri maata  omilla vaalikiertueillaan mutta veronmaksajien rahoilla – ei ole eikä tule, koska eduskunnan oikeusasiamiehelle vanhuusasiatkin kuuluvat.

Pitäisiköhän jättää äänestämättä tai äänestää vain uutta ehdokasta, ei sellaista vanhaa, jonka ainoa eläkepoliittinen kannanotto oli yhdessä kolleegoittensa kanssa hylätä 84 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite taitetun indeksin korjaamiseksi. Kauppahan tämä vaaliprosesskin on: Ääni Sinulle mutta edunvalvontaa minulle

Että saataisiin se vanhan eläkeläisen 75-senttinen lähemmäksi tavallisen suomalaisen kokonaista euroa!

 

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu