On vaalilupausten aika!
Yht´äkkiä se ilmapiiri kuumeni ja vaalilupaukset alkoivat lentää! Toistaa niitä ei kannata, sen sijaan voisi arvioida, paljonko tulevat veronmaksajille maksamaan. Mutta jääköön se taas vastapuolen poliiitikkojen huoleksi. Taistelu näyttää numeroista sitäpaitsi jo alkaneen ja erimielisyydet ovat mittavat. Yksi puhuu miljoonista ja toinen miljardeista. Joillakin on lukunsa, kustannusvaikutuksen edessä ihan plussa vaikka toinen kertaa luvun olevan miinsmerkkisen.
Mutta annettujen lupausten tarkastelun sijaan pohtisin lupauksia, joita ei ole annettu ja parasta näin, sillä tekoja ja päätöksiä nyt tarvittaisiin, ei tyhjän puhumista vaaleja edeltävään tapaan. Keille siis tekoja – ei lupauksia?
Kyseessä on suuri, pitkälti yli miljoonan suuruinen äänestäjäjoukko, unohdettu, joka ei tunnu kiinnostavan ketään. Työeläkettä saavat. He, joita vuodesta toiseen rokottaa ns. taitettu indeksi; se, joka on pudottanut 10 vuoden jälkeen eläkeosuuden 50 prosentiksi lähtöpalkasta, josta sen piti olla 60 prosenttia, ja 20 vuoden jälkeen jonnekin 42 prosentin tienoille. Jos palkkapolitiikassa noudatettsisiin tällaista automatiikkaa, maassa olisi yleislakko ja ammattiyhdistysliikkeen johtoporras olsi kiikutettu toreille jäsenten pilkattavaksi. Mutta työeläkeläisillä kun ei ole järjestöä takanaan. Siksi pysyvä parempituloisen eläkkeensaajan raippaverokin on kolminkertainen palkansaajan vastaavaan veroon verrattuna, joka lähtee alempaa ja on tilapäiseksi tarkoitettu.
Kunkin työeläkkeen saajan poliittisen oman puolueen pitäisi täten se työeläkkeen saajan edunvalvoja olla. Eläkeasia kuntoon minulle, ääni sinulle, puoluetoveri! Näin se ei kuitenkaan näytä käyvän. Oma puolue päivastoin on se, joka ankarimmin ruoskaa käyttää. Ihmetellä sitä vain voi: Työeläkkeitten tarkistukset maksettaisiin työeläkelaitosten toimesta, ei valtion pussista kuten kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. Ne toisivat täten valtion kassaan lisää verotuloja. Sitä vain ihmettelen, etteivät nämä valtiovarainministerille kelpaa! Näillä veromarkoillahan pystyttäisiin rahoittamaan jopa ne alimmat, köyhyysrajan alapuolella olevien eläkeläisten eläkekorotukset, jotka valtion pussista tulevat.
Jos työeläkeensaajat alkavat järkeä käyttää, niin heille tulevissa eduskuntavaaleissa aukeaa mielenkiintoinen kysymysviidakko – niin minullekin: Äänestääkö taas kerran nyt istuvaa ja ehdokkaaksi asettuvaa kansanedustajaa, joka on jatkuvasti toiminut etujeni vastaisesti? Vai etsiäkö uusien tulokkaitten joukosta sellainen, jonka uskoo paremmin muistavan työeläkkeen sajaa silloin, kun tämän joukon eduista päätetään? Se edellyttää uudelta ehdokkaalta vahvaa selkärankaa, eläkelobbareiden jatkuvan informaation todenperäisyyden saattamista kriittisen tarkastelun alaiseksi. Kuinka suureksi nyt jo 200 miljardissa pyörivien rahastojen tulee paisua, niitten tuottojen siirtyä tähän pääomaan sen sijaan että niitä käytettäisiin edes osin eläketurvaakin parantamaan. Siinä pari kysymystä alkuun; jatkossa sitten pohdittavaksi aukeaa kysymys taas uudelleen tehtyjen ennusteiden paikkansapitävyydestä sitä taustaa vastaan, etteivät ne ennusteet eläkerahojen riittämättömyydestä ja eläkepommien räjähtelystä ole ennenkään paikkaansa pitäneet.
Suomen eläkevastuut ovat yli 630 miljardia, eli rahastot kattavat vain kolmanneksen niistä. Mitä enemmän rahastoihin puututaan, sitä suuremmaksi tämä vaje kasvaa ja sitä suuremman osan maksu siirtyy nuoremmille työntekijöille. Se mitä Ilaskivi ajaa on lopultakin tulonsiirtoa tulevilta työntekijöiltä (ja eläkeläisiltä – sillä vaje tietää eläkkeiden leikkaamista jossain vaiheessa) omalle ikäluokalleen. Tähän kun huomioidaan nopeasti pienenevät ikäluokat syntyy väkisinkin vaikutelma siitä, että eläkejärjestelmä nykyisellään ei ole erityisen kestävällä pohjalla ja rahastojen purkaminen vain nopeuttaisi sen rapautumista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli eläkkeet nyt ihan mistä tahansa pahalta tuntuu eläkeläisten tulojen kehitys verrattuna työssäkäyviin. Vai mitä arvelet tästä Kejo?
Ilmoita asiaton viesti
”Työeläkkeitten tarkistukset maksettaisiin työeläkelaitosten toimesta, ei valtion pussista kuten kansaneläkkeet ja takuueläkkeet.”
Niin. Itse asiassa työeläkkeiden tarkistuksiin käytettävät rahat vain kiertäisivät työeläkelaitosten kautta, ja todellisia maksajia olisivat nyt ja tulevaisuudessa töissä olevat, joko korkeampien eläkemaksujen, tai korkeamman eläkeiän muodossa.
Jos tilanne tosiaan on se, että maksuvaraa on, niin siinä tapauksessa voidaan varmaan laskea eläkemaksuja, eläkeikää tai molempia?
”Ne toisivat täten valtion kassaan lisää verotuloja. Sitä vain ihmettelen, etteivät nämä valtiovarainministerille kelpaa!”
Eläkemaksujen laskeminen nostaisi palkansaajien ostovoimaa ihan yhtä paljon kuin eläkkeiden korottaminen. Lisäksi se parantaisi suomalaisen työvoiman kilpailukykyä ja työllisyyttä. Yhteisvaikutus, ja siten myös verotulot lisääntyisivät enemmän kuin eläkkeitä korottamalla. Sitä vain ihmettelen, ettei tämä kelpaa talousmies Ilaskivelle.
Vai oliko sittenkin vain ajatuksena siirtää nykyisiltä ja tulevilta työntekijöiltä rahaa nykyisille eläkeläisille?
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin, että Raimo puhuu niiden eläkeläisten puolesta, joilla on muutenkin pienet eläkkeet. Raimolla ei pitäisi olla huono eläke. Ehkä tuo eläkeläisten maksujen pienentäminen toimisi paremmin kuin lupaukset eläkkeitten korottamisesta?
Ilmoita asiaton viesti
#12
Onhan joku muukin pohdiskellut näitä työeläkekuvioita. Esimerkiksi demarien Kimmo Kiljunen, joka vaatii työeläkkeiden indeksitarkistusten palauttamisen tasolle ennen Paavo Lipposen kumppaneineen suorittamaa leikkausta.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on ehdotus: leikataan korkeimpia eläkkeitä ja nostetaan alimpia eli eläkekatto ja säästyneet varat käytetään köyhimpien eläkeläisten tukemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ajattelit tuota ehdotusta matemaattisesti tarkastella? Esimerkiksi jos 20.000 suurituloiselta eläkeläiseltä leikattaisiin viisisataa kuussa, niin miljoonalle eläkeläiselle tuosta kymmenestä miljoonasta eurosta jäisi jaettavaksi kymmenen euroa bruttona.
En kannata tuota. Kyseessä ei ole kansantaloudellisesti suoraan mihinkään vaikuttava keino eikä kenenkään eläkeläisen asemaa todellisuudessa parantava sellainen. Sen sijaan sillä tavoin rikottaisiin ”sopimusta”, jonka puitteissa ihmiset ovat korkeita eläkemaksujaan työuransa aikana maksaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Noilla luvuilla se ei välttämättä olisikaan erityisen järkevää, mutta ajattele tilannetta, jossa vaikkapa 200 000 eläkeläistä saisi tuon lisän. Puhuinhan köyhimmille siirrettävistä varoista – en kaikille. Silloin on kyse kuitenkin 50 eurosta kuukaudessa, mikä ei ole pikkusumma köyhimmille eläkeläisille. Vai oletko todellakin sitä mieltä?
Lisäksi tämä lisäisi kulutusta eli kansantaloutta siitä yksinkertaisesta syystä, että köyhimmät tietenkin käyttäisivät koko summan, kun taas rikkaimmat eivät välttämättä sitä tee. Eli olen täysin eri mieltä kansantaloudellisesta vaikutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Oli niin tai näin vaaliluapausten kanssa, kuitenkin kerrotaan, että elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa kertoimella eliniän nousuun vuonna 2018 (tai vuonna 2019) näin:
1947 1,00000
1948 0,99170
1949 0,98689
1950 0,98351
1951 0,97914
1952 0,97552
1953 0,97200
1954 0,96800
1955 0,96344
1956 0,96102
1957 0,95722
Tuosta arvioimalla ei paljon jää enään niiden käteen, jotka eläköityvät 30 vuoden kulluttua ?
Ilmoita asiaton viesti
”… raippaverokin on kolminkertainen palkansaajan vastaavaan veroon verrattuna, joka lähtee alempaa ja on tilapäiseksi tarkoitettu.”
Hyvä, että tuo viimeinen sana ”tarkoitettu” on mukana tuossa lauseessa. Se ei kuitenkaan niitä maksajia järin lohduta. Edelleenkin on opposition puolella ilmassa vaatimusta progression kiristämisestä.
Ilmoita asiaton viesti