Raimo Ilaskivi

Eläkeläiset kelpaavat vaalien lähestyessä

Kohta neljä vuotta on edellisistä eduskuntavaaleista kulunut, ja yhtä pitkään ovat päättäjät olleet hiljaa eläkepolitiikasta. "Virkistävä" vahvistuskin tälle  koettiin: Koko eduskunta katsoi yksimielisesti, että 80 000 hengen allekirjoittama kansalaisaloite ns. taitetun indeksin korvaamisesta hieman paremmalla heitettiin romukoppaan. Joka kaivaa esiin nykyisen eduskunnan jäsenluettelon, saa samalla tulokseksi näitten eläkeläisten" ystävien"  listan tulevaa äänestysharkintaa varten.

Nyt vaalit lähestyvät ja samalla eläkeläisten asioita kannattaa taas alkaa pohtia. Kaksi esimerkkiä:  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toisti ehdotuksensa, jonka mukaan 50 000 vähiten ansaitsevan eläkeläisen tuloa pitäisi korottaa 100 eurolla. Kyseessä on hänen mukaansa arvovalinta, ja rahat valtion budjetista kyllä katteeksi löydetään.

Näin siis Antti Rinne. Vastauspuheenvuoro tuli nopeasti Kokoomuksen puheenjohtajalta ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta. Hän ei pitänyt vastuullisena eläkeläisille annettuja lupauksia, koska valtiontalouden tila ei niille rahoituskatetta anna.

Kaksi asiaa kannattaakin nostaa esiin näitä puheenvuoroja punnittaessa. Ensimmäisenä fiskaalinen, ja mitä se on? Rinteen ehdotuksen rahoituspohjana ovat veronmaksajien eurot, koska nuo vähiten saavat ovat ennen muuta kansaneläkkeellä ja muilla vähimmäiseläkkeillä eläviä. Muttaentä  eläkejärjestelmä kokonaisuutena, johon Orpo viittasi? Suurin osa on työeläkeläisiä, ja työelkkeet maksetaan työeläkeyhtiöitten toimesta. Tähän asti maksuiksi ovat riittäneet kerättävät työeläkemaksut, ja vain kahden vuoden poikkeusta lukuunottamatta pääoman tuottohin ei ole  jouduttu turvautumaan. Siksi nämä pääomat - vararahastot tulevaisuutta varten - ovat kasvaneet jättikokoisiksi ja ovat jo 300 miljardin euron suuruusluokkaa - yli kolminkertaiset valtion vuosibudjettiin verrattuna.

Työeläkkeitten rahoitukseen ei täten veroeuroja tarvita. Päinvastoin jos näitä eläkkeitä esim. indeksijärjestelmää parantamalla vastaavasti nostettaisiin, valtio saisi lisää verotettavaa tuloa jaa lisää euroja budjetin katteeksi. Miksi valtiovarainministeriössä ei tähän kiinnitetä huomiota? Ollaanko niin sokaistuneita eläkeyhtiöitten lobbaukseen ja eläkepommmeista puhumiseen, etteivät faktat mene perille!

Nyt sitten taustaksi on nostettu väestön ikärakenteen muutos tulevaisuudessa. Samalla on korostettu ulkomaisen työvoiman saannin merkitystä muutoksen tasapainottajana. Sanomattakin on selvää, että oikeaan osuvilla ennakoinneilla ei täten ole vielä  riittävää pohjaa, jotta pitkälle meneviä johtopäätöksiä eläkepolitiikasta voitaisiin tehdä. Esim. taitetun indeksin korvaamista puoliväli-indeksillä ei ole syytä nyt ryhtyä mitätöimäään; sillä vaan heikennettäisiin valtion tulokertymän kasvun edellytyksiä.

Entä se toinen asia, poliittinen? SDP on ratsastamassa mm. kevennetyn eläkepolitiikan lupauksilla; kannatuksen trendi on nouseva. Kokoomuksen kannalta puolestaan on mielenkiintoista nähdä, kuinka kannatuskäyrä suuntautuu kun puoluejohdon nuiva suhtautuminen eläkepolitiikkaan siihen heijastuu. Jos heikko suunta jatkuu, on syytä nopeasti harkitaa, minkälaisin kannanotoin vaaleihin mennään. Hallituksella on vielä aikaa tarkistaa vaikkapa eläkeindeksijärjestelmää ja pohtia, kuinka kauan raippaveroa on oikeudenmukaista ja tasapuolista jatkaa. Teot silloin puhuisivat - vastapainona opposition lupauksille mahdollisista vaalien jälkeisistä päätöksistä. Ja Kokoomuksen kanssa samassa veneessä on myös Keskusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Eläkeläisten kannalta on samantekevää kuka lupaa, kunhan lupaus pidetään. Kokoomuksen lupaus vaalien alla keväällä 2007 oli, että eläkeindeksiä parannetaan ja eläkeläisten verotus lasketaan palkansaajien tasolle.
Näin luvattiin, mutta hallituksessa tuo on unohdettu ja unohdettu tuolloinen valtiovarainministeri, siis Katainen, sanoi toteutuksen odottavan otollista ajankohtaa - ilmeisesti seuraavia vaalilupauksia. Sitä ei ole tullut, vaikka vaaleja on mennyt ja tullut.
Taas on lupausten aika. Olisikin ovela veto nykyiseltä hallitukselta tehdä jotain yllättäen jo ennen vaaleja. Toistaiseksi eläkeläiset on pullamössöjengiä, vaalikarjaa, jota on ollut helppo ajaa vanhoihin karsinoihin.

Kepu tarvitsee nyt eläkeläisiään ja kokoomuslaisetkin haluavat luottaa omiinsa. Toivottavasti tarve kasvaa siinä määrin, että eläkeläisten kuppaaminen viimein lopetetaan.

Rinteen lupaus muistetaan vaalien jälkeen, eikä vanhaa Kataisen lupaustakaan ole kaikki unohtaneet.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ymmärrän kyllä hyvin, että Kokoomuksessa on vaikea ymmärtää SDP:n linjaa, joka huomioi muutkin kuin miljonäärieläkeläiset. Me reaalitodellisuudessa elävät joudumme huomioiman senkin, että jatkuvasti kasvavien kustannusten maassa sitä minimitoimeentulon tasoa pitää vastaavasti nostaa, jotta se kattaisi kulujen minimin. Toki miljonäärieläkeläisiä kiinnostaa vain heille mainostetut veroalennukset ja ikävät köyhät voi vaikka kipata kaatopaikalle. Tärkeintä Kokoomukselle on nyt ja aina ollut ohjata miljardit vaalirahoittajien taskuun valtion taloudesta horisemisen tekosyyllä. Ikävä kyllä Kokoomus on muutaman vuosikymmenen systemaattisella toiminnalla osoittanut olevansa se kaikkein kyvyttömin puolue huolehtimaan valtiontalouden tasapainosta. Kokoomus ei vain kerta kaikkiaan osaa.

Mutta lopulta kyseessä todellakin on arvovalinta ja tahdonkin tässä kiittää niin Ilaskiveä kuin Orpoakin Kokoomuksen arvojen huonouden ansiokkaasta esiintuomisesta.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Onko nyt ihan varmasti ymmärrys siitä, mikä hallitus tämän taitetun indeksin keksi?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001114279.html

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sosialidemoraatti pääministeri Paavo Lipponen laittoi hallituksineen köyhyysloukkuun työperäiselle vanhuuseläkeellejäävät v 1995 Juhana Turpeisen kommentointi on asiatonta vetelyä suurista eläkkeistä joilla ei ole kokonaisuuteen merkitystä.
Todellakin kansalaisaloite sai miltei 85000 allekirjoittajaa ja meni eduskuntaan joulukuussa 2016 mutta eduskunta sivuutti asian törkeästi.
Nyt on taasen uusi kansalaisaloite samasta asiasta jonka olen jo allekirjoittanut.
Pääministeri Juha Sipilä lupasi muutta eläkeläisten verokohtelua hallituskauden loppupuolella, odotamme siitä tiedonantoa.
Oikeastaan odotamme hienosti sanottuna ei sosialistisen puolen yhtenäistä rintamaa punavihervasemmisto hegemonia vastaan.
Mikä puolue tehtiin ensimmäisenä sitoutua päästämään työeläkeläiset köybtymisloukusta pois.
.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Taitetun indeksin korjaamisesta kannattaisi oikeasti käydä puoluepoliititon keskustelu. Pienimmillä eläkkeillä kituuttavat kansalaiset ovat tehneet niin valtavan työn vuosikymmenien ajan kansantalouden suuremman kuvan eteen, että olisi viimeinen hetki korvata heidän työpanostaan tämän "hyvinvointiyhteiskunnan" luomisesta.

Antti Rinteen ranteen taipuessa takaisin (arvovalinta, ja rahat valtion budjetista kyllä katteeksi löydetään) voisi tosiaankin löytyä ja helposti. Vaikka kuullostaakin rasismilta, niin 50 000 vähiten ansaitsevan eläkeläisille populistinen 100 euroa useamman vuoden ajalle pilkottuna olisi jo koossa ilman SDP:n ja muiden arvovalinta-puolueiden niin halutessa.

Nämä puolueet tosin valitsivat pienen eläkeläisen tilalle humanitäärisen pakolaisvyöryn! Kysymyksessä oli ja on jatkossa tosiaankin arvovalinta.

Isotuloisten veronkiristyksillä ei juurikaan olisi vaikutusta valtion verokertymään. Mielestäni nyt ollaan siinä pisteessä missä näiden osalta kannattaa pitäytyä.

Sen sijaan pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisellä olisi hyvinkin suuri merkitys valtion verokertymään, että työllisyystilastojen kohentumiseen. Pieni- ja keskituloiset kuitenkin käyttäisivät tuon edun kotimaisen tuotannon kasvattamiseen lisääntyneen kulutuksen myötä. Näin kävisi myös pienillä eläkkeillä kituuttavien kohdalla.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Kyllä eläkeläiset nyt taas vaalien alla kelpaavat.

Ihmettelen vain, miksi mikään puolue ei selkeästi vaadi taitetun indeksin kumoamista.

Meitä eläkeläisiä lienee 1,5 miljoonaa, joista äänestämäänkin kykenee vielä vajaa miljoona.

Nämä äänet eivät tunnu kelpaavan.

Työeläkeläisten oikeudenmukainen (eläkelupauksen mukainen) kohtelu toisi kotimaiseen pienyrittämiseen (hoivapalvelu yms.) välittömästi lisää työpaikkoja ja verotuloja.

Progressiivisen verotuksen vuoksi verotulot kohentuisivat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Demarit ovat perinteisesti vaalien alla kuin namusetiä, jotka houkuttelevat karamelleilla osaa äänestäjista sen sijaan, että pureutuisivat fundamentaalisempaan tilanneanalyysiin. 80-luvulla ennen eräitä vaaleja demarit ehdottivat, että lapsilisät pitää kolminkertaistaa ja vastaavanlaista "penkkarikarkkia" ovat heittäneet kaikkien vaalien alla.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Eihän tämä ole edes karkki. Kun pientä eläkettä saavalle annetaan lisää eläkettä, samalla hän menettää suurin piirtein saman verran tukia. Tämä on enemmänkin se porkkana aasin edessä kepin päässä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Jos nyt edes lukisitte, mitä blogisti kirjoitti.

Aloitan kertauksen:

"Suurin osa on työeläkeläisiä, ja työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöitten toimesta. Tähän asti maksuiksi ovat riittäneet kerättävät työeläkemaksut, ja vain kahden vuoden poikkeusta lukuun ottamatta pääoman tuottoihin ei ole jouduttu turvautumaan. Siksi nämä pääomat - vararahastot tulevaisuutta varten - ovat kasvaneet jättikokoisiksi ja ovat jo 300 miljardin euron suuruusluokkaa - yli kolminkertaiset valtion vuosibudjettiin verrattuna.

Työeläkkeitten rahoitukseen ei täten veroeuroja tarvita. Päinvastoin jos näitä eläkkeitä esim. indeksijärjestelmää parantamalla vastaavasti nostettaisiin, valtio saisi lisää verotettavaa tuloa jaa lisää euroja budjetin katteeksi.

Lopetin lainauksen.

Mitä muuta vaikutuksia eläkeläisten ostovoiman lisäyksellä olisi? Kellehän ne usein toimivat suojaverkkona?

Älkää muuten unohtako aloitetta:
http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263071-uu...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Keskustelussa unohtuu se, että indeksejä ei rahastoida. Mikäli rahastoista aletaan maksamaan indeksoituja osuuksia, niin koko rahastointi pitää laskea uusiksi. Sitten tullaan siihen ongelmaan, että miten noita indeksejä voidaan ennakoida kymmeniksi vuosiksi? Ilmeisesti kuitenkin halutaan, että rahastoja puretaan vaikka indeksejä ei laskelmissa huomioidakaan. Joku muu saa laskea, että kuinka nopeasti silloin rahastot purkautuvat.

Indeksikorotukset nostavat suurimpia eläkkeitä rahallisesti eniten ja tätä oheisilmiötä tuskin halutaan, vai?

Työeläkkeitä ansaitaan siten, että jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu eläkettä. Työeläkkeet ansaitaan. Kun ansaitut eläkkeet jäävät pieniksi, niin silloin mukaan tulevat kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. Pienten eläkkeiden kohdalla pitää oikeasti puhua juuri noiden valtion budjetista tulevien kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden tason nostosta.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Taitettu indeksi on yksi asia, mikä pitäisi laittaa uusiksi eläkeläisten auttamiseksi. Toinen on verotus. Olisiko se parempi vaihtoehto kuin Rinteen populistilupaus eli alennettaisiin alle 1400 euroa ansaitsevien eläkeläisten verotusta taitetun indeksin poistamisen lisäksi?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Indeksimuutos nostaisi kaikkia eläkkeitä prosentuaalisesti yhtä paljon, joten isoimmat eläkkeet nousisivat rahallisesti eniten. Nyt on puhuttu pienten eläkkeiden nostosta, joten kyseessä on silloin kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden tason nosto. Nämä muutokset menevät valtion budjetista. Verotuksen muutos on tietenkin yksi konsti, kun käteen jää enemmän. Tämä toimi ei taas poista eläkeläisköyhyyttä, kun itse eläke ei kasva. Verotuloja pitäisi jostain vastaavasti saada lisää, jos ja kun oletamme, että menot eivät pienene.

Lisäys: Linkissä indeksistä.

https://www.tela.fi/indeksi/qa

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kaikkein pienimpien eläkkeiden parantamiseksi on takuueläkkeitä korotettava. Toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön kansaneläkkeissä indeksi, joka huomioi ansiotason nousun, esim. 20 %. Nämä muutokset tosin tietävät veronkiristyksiä johonkin muuhun.

Tilanne nyt:

"Kansaneläkkeissä puolestaan on käytössä kansaneläkeindeksi, joka perustuu puhtaasti kuluttajahintaindeksin muutokseen. Se ei siis huomioi ansiotason muutosta lainkaan."

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kerrataan sitten blogistia lyhyemmin, kun kerran kertaustakaan ette viitsi lukea:

"Työeläkkeitten rahoitukseen ei täten veroeuroja tarvita. Päinvastoin jos näitä eläkkeitä esim. indeksijärjestelmää parantamalla vastaavasti nostettaisiin, valtio saisi lisää verotettavaa tuloa jaa lisää euroja budjetin katteeksi."

Kiljuseen viittaavasta linkistä saatte lisätietoa. Siimeksen aivopesu on todella tehonnut teihin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Työeläkkeitten rahoitukseen ei täten veroeuroja tarvita. Päinvastoin jos näitä eläkkeitä esim. indeksijärjestelmää parantamalla vastaavasti nostettaisiin, valtio saisi lisää verotettavaa tuloa jaa lisää euroja budjetin katteeksi."

https://www.tyoelake.fi/mika-tyoelake-on/kansanela...

Työeläkkeisiin ei yleensäkään tarvita veroeuroja, koska nuo työeläkkeet ansaitaan. Mikäli työeläke jää pieneksi, niin osa maksetaan kansaneläkkeenä (verovaroista). Takuueläke on sitten oma lukunsa. Linkin taulukosta voi katsoa, että miten kansaneläke vaikuttaa.

Mikäli sitten indeksijärjestelmää parantamalla eläkkeitä nostetaan, niin mitä siitä seuraa? Indeksikorotukset huomioidaan kunkin vuoden eläkemaksuissa. Mikäli eläkeuudistusta ei taas tehdä, niin se tarkoittaa, että eläkemaksuja pitää korottaa. Tuo taas tarkoittaa, että työskentelevältä väestöltä siirretään heidän kulutuksestaan lisää rahaa eläkeläisten kulutukseen. Lisääkö tuo sitten kokonaiskulutusta, niin sen saa jokainen itse päätellä.

Nyt keskustelussa halutaan maksaa eläkerahastoista indeksikorotukset. Indeksikorotuksia ei ole huomioitu laskelmissa, joten muutos vaatisi koko eläkejärjestelmän uusimista, taas. Toinen juttu onkin sitten se, että miten noita indeksejä pystytään ennakoimaan laskelmissa?

Mikäli rahastoista halutaan maksaa lisää työeläkkeitä vaikkapa indeksikorotusten myötä, niin se tarkoittaa, että koska indeksejä ei ole huomioitu laskelmissa, niin rahastot alkavat purkautua ennakoitua nopeammin. Joidenkin mielestä tähän on varaa, mutta ei tämä eläkeläisköyhyyteen vaikuta mitenkään, sillä jos joku on nyt jäänyt köyhyysrajan alle, niin ei indeksikorotus häntä sieltä nosta ellemme sitten korota indeksiä yli 100 prosentin ansiotasoon nähden.

Käytännössä siis jäljelle keskustelussa eläkeläisköyhyydestä jää jäljelle verovaroin tehtävät korotukset pieniin eläkkeisiin kansaneläkeosuuden nostamisella ja takuueläkkeen nostamisella.

Indeksikorotukset koskevat kaikkia eläkkeitä yhdenvertaisesti eli isot eläkkeet nousevat rahallisesti eniten. Työeläkkeiden korotus onnistuu vain työaikana karttumia hankkimalla. Indeksien tarkoitus on se, että niillä seurataan jonkin tavoitteeksi asetetun tason pysymistä.

Rahastoinnin tarkoitus on osaltaan tasoittaa eläkemaksuja. Nykyisin rahastoon siirretään 16-17% maksuista. Mikäli eläkejärjestelmämme olisi jakojärjestelmä, niin emme varautuisi rahastoinnilla mitenkään tuleviin eläkkeisiin, vaan kaikki rahat kerättäisiin vuosittain eläkkeisiin. Eläkemaksut olisivat siis vielä nykyistäkin suuremmat.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kerratkaamme:
http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263071-uu...

"Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka köyhtyy lakisääteisesti."

Perehtykää taitetun indeksi historiaan, siis siihen, mihin pakettiin se osana kuului ja päättäkää sitten, vaaditteko te tämän sosialisoinnin jatkamista ikuisuuteen. Kenen joukoissa seisot?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #16

Kuten varmaankin olet havainnut, niin en ota suoraa kantaa siihen, että miten asioiden tulee mielestäni olla. Pyrin keskittymään siihen, että mitä halutaan ja mitä muutokset merkitsevät. Aikoinaan eläkkeet seurasivat täysin palkanmuutoksia, mutta niin kuin kaikki, niin tämäkään tila ei ollut pysyvä.

Nyt esillä olleet avaukset eläkeläisköyhyyden poistamisesta eivät poista eläkeläisköyhyyttä, sillä ne ainoastaan hidastavat sitä. Mikäli indeksi ei huomioi ansioiden muutosta 100 prosenttisesti, niin tietenkin ero maksettavan eläkkeen ja ansioiden kohoamisen välillä kasvaa. Köyhyyden määritelmä on:

"Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista."

Mediaani on taas jonkun joukon keskimmäinen luku. Ansiot ovat 1000, 2000, 3000, 50000 ja 100000. Mediaani on 3000.

Mikäli nyt ansiot kasvavat 100 ja indeksi huomioi siitä 50%, niin eläkkeet nousevat vain 50. Ne, jotka ovat lähellä mediaanitulon määrittelemää 60 prosentin "viivaa" ovat muutoksen johdosta vaarassa ajautua eläkeläisköyhiksi. Kun he sinne kerran tippuvat, niin tuolla indeksiehdolla 50% he myös siellä pysyvät, nykyisestä 20 prosentista puhumattakaan.

Olen jo aikaisemmin puhunut kommenteissa noista rahastoista ja indeksikorotusten merkityksestä niihin, jos indeksikorotusten rahat otetaan sieltä. Ongelmaksi korkojen ottamisessa indeksien maksuun on se, että tuossa rahastossa on kaikkien palkastaan eläkkeitä kerryttävien/kerryttäneiden rahaa. Mikäli nyt sitten rahaa otetaan vaikka tämän vuoden indekseihin, niin silloinhan rahastosta poistuu sitäkin rahaa, joka on varattu tulevien eläkkeensaajien maksuun. Korkoakorolle efekti on voimakas ja näin sen tehoa huononnetaan. Onko toimi reilu vaikkapa vasta työuransa alussa olevien kohdalla?

Minusta keskustelua tulee siirtää myös työnantajien saamien asiakashyvitysten suuntaan. Pääsevätkö työnantajat liiaksi rahastamaan saavutettuja tuottoja ja onko se oikein varsinkin nyt, kun työntekijät maksavat jatkuvasti suurempia osuuksia työeläkemaksuista? Nyt nostetut rahat ovat pois korkoakorolle kertymästä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset