Eläkeläiset kelpaavat vaalien lähestyessä
Kohta neljä vuotta on edellisistä eduskuntavaaleista kulunut, ja yhtä pitkään ovat päättäjät olleet hiljaa eläkepolitiikasta. "Virkistävä" vahvistuskin tälle koettiin: Koko eduskunta katsoi yksimielisesti, että 80 000 hengen allekirjoittama kansalaisaloite ns. taitetun indeksin korvaamisesta hieman paremmalla heitettiin romukoppaan. Joka kaivaa esiin nykyisen eduskunnan jäsenluettelon, saa samalla tulokseksi näitten eläkeläisten" ystävien" listan tulevaa äänestysharkintaa varten.
Nyt vaalit lähestyvät ja samalla eläkeläisten asioita kannattaa taas alkaa pohtia. Kaksi esimerkkiä: SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toisti ehdotuksensa, jonka mukaan 50 000 vähiten ansaitsevan eläkeläisen tuloa pitäisi korottaa 100 eurolla. Kyseessä on hänen mukaansa arvovalinta, ja rahat valtion budjetista kyllä katteeksi löydetään.
Näin siis Antti Rinne. Vastauspuheenvuoro tuli nopeasti Kokoomuksen puheenjohtajalta ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta. Hän ei pitänyt vastuullisena eläkeläisille annettuja lupauksia, koska valtiontalouden tila ei niille rahoituskatetta anna.
Kaksi asiaa kannattaakin nostaa esiin näitä puheenvuoroja punnittaessa. Ensimmäisenä fiskaalinen, ja mitä se on? Rinteen ehdotuksen rahoituspohjana ovat veronmaksajien eurot, koska nuo vähiten saavat ovat ennen muuta kansaneläkkeellä ja muilla vähimmäiseläkkeillä eläviä. Muttaentä eläkejärjestelmä kokonaisuutena, johon Orpo viittasi? Suurin osa on työeläkeläisiä, ja työelkkeet maksetaan työeläkeyhtiöitten toimesta. Tähän asti maksuiksi ovat riittäneet kerättävät työeläkemaksut, ja vain kahden vuoden poikkeusta lukuunottamatta pääoman tuottohin ei ole jouduttu turvautumaan. Siksi nämä pääomat – vararahastot tulevaisuutta varten – ovat kasvaneet jättikokoisiksi ja ovat jo 300 miljardin euron suuruusluokkaa – yli kolminkertaiset valtion vuosibudjettiin verrattuna.
Työeläkkeitten rahoitukseen ei täten veroeuroja tarvita. Päinvastoin jos näitä eläkkeitä esim. indeksijärjestelmää parantamalla vastaavasti nostettaisiin, valtio saisi lisää verotettavaa tuloa jaa lisää euroja budjetin katteeksi. Miksi valtiovarainministeriössä ei tähän kiinnitetä huomiota? Ollaanko niin sokaistuneita eläkeyhtiöitten lobbaukseen ja eläkepommmeista puhumiseen, etteivät faktat mene perille!
Nyt sitten taustaksi on nostettu väestön ikärakenteen muutos tulevaisuudessa. Samalla on korostettu ulkomaisen työvoiman saannin merkitystä muutoksen tasapainottajana. Sanomattakin on selvää, että oikeaan osuvilla ennakoinneilla ei täten ole vielä riittävää pohjaa, jotta pitkälle meneviä johtopäätöksiä eläkepolitiikasta voitaisiin tehdä. Esim. taitetun indeksin korvaamista puoliväli-indeksillä ei ole syytä nyt ryhtyä mitätöimäään; sillä vaan heikennettäisiin valtion tulokertymän kasvun edellytyksiä.
Entä se toinen asia, poliittinen? SDP on ratsastamassa mm. kevennetyn eläkepolitiikan lupauksilla; kannatuksen trendi on nouseva. Kokoomuksen kannalta puolestaan on mielenkiintoista nähdä, kuinka kannatuskäyrä suuntautuu kun puoluejohdon nuiva suhtautuminen eläkepolitiikkaan siihen heijastuu. Jos heikko suunta jatkuu, on syytä nopeasti harkitaa, minkälaisin kannanotoin vaaleihin mennään. Hallituksella on vielä aikaa tarkistaa vaikkapa eläkeindeksijärjestelmää ja pohtia, kuinka kauan raippaveroa on oikeudenmukaista ja tasapuolista jatkaa. Teot silloin puhuisivat – vastapainona opposition lupauksille mahdollisista vaalien jälkeisistä päätöksistä. Ja Kokoomuksen kanssa samassa veneessä on myös Keskusta.
Ymmärrän kyllä hyvin, että Kokoomuksessa on vaikea ymmärtää SDP:n linjaa, joka huomioi muutkin kuin miljonäärieläkeläiset. Me reaalitodellisuudessa elävät joudumme huomioiman senkin, että jatkuvasti kasvavien kustannusten maassa sitä minimitoimeentulon tasoa pitää vastaavasti nostaa, jotta se kattaisi kulujen minimin. Toki miljonäärieläkeläisiä kiinnostaa vain heille mainostetut veroalennukset ja ikävät köyhät voi vaikka kipata kaatopaikalle. Tärkeintä Kokoomukselle on nyt ja aina ollut ohjata miljardit vaalirahoittajien taskuun valtion taloudesta horisemisen tekosyyllä. Ikävä kyllä Kokoomus on muutaman vuosikymmenen systemaattisella toiminnalla osoittanut olevansa se kaikkein kyvyttömin puolue huolehtimaan valtiontalouden tasapainosta. Kokoomus ei vain kerta kaikkiaan osaa.
Mutta lopulta kyseessä todellakin on arvovalinta ja tahdonkin tässä kiittää niin Ilaskiveä kuin Orpoakin Kokoomuksen arvojen huonouden ansiokkaasta esiintuomisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sosialidemoraatti pääministeri Paavo Lipponen laittoi hallituksineen köyhyysloukkuun työperäiselle vanhuuseläkeellejäävät v 1995 Juhana Turpeisen kommentointi on asiatonta vetelyä suurista eläkkeistä joilla ei ole kokonaisuuteen merkitystä.
Todellakin kansalaisaloite sai miltei 85000 allekirjoittajaa ja meni eduskuntaan joulukuussa 2016 mutta eduskunta sivuutti asian törkeästi.
Nyt on taasen uusi kansalaisaloite samasta asiasta jonka olen jo allekirjoittanut.
Pääministeri Juha Sipilä lupasi muutta eläkeläisten verokohtelua hallituskauden loppupuolella, odotamme siitä tiedonantoa.
Oikeastaan odotamme hienosti sanottuna ei sosialistisen puolen yhtenäistä rintamaa punavihervasemmisto hegemonia vastaan.
Mikä puolue tehtiin ensimmäisenä sitoutua päästämään työeläkeläiset köybtymisloukusta pois.
.
Ilmoita asiaton viesti
Taitetun indeksin korjaamisesta kannattaisi oikeasti käydä puoluepoliititon keskustelu. Pienimmillä eläkkeillä kituuttavat kansalaiset ovat tehneet niin valtavan työn vuosikymmenien ajan kansantalouden suuremman kuvan eteen, että olisi viimeinen hetki korvata heidän työpanostaan tämän ”hyvinvointiyhteiskunnan” luomisesta.
Antti Rinteen ranteen taipuessa takaisin (arvovalinta, ja rahat valtion budjetista kyllä katteeksi löydetään) voisi tosiaankin löytyä ja helposti. Vaikka kuullostaakin rasismilta, niin 50 000 vähiten ansaitsevan eläkeläisille populistinen 100 euroa useamman vuoden ajalle pilkottuna olisi jo koossa ilman SDP:n ja muiden arvovalinta-puolueiden niin halutessa.
Nämä puolueet tosin valitsivat pienen eläkeläisen tilalle humanitäärisen pakolaisvyöryn! Kysymyksessä oli ja on jatkossa tosiaankin arvovalinta.
Isotuloisten veronkiristyksillä ei juurikaan olisi vaikutusta valtion verokertymään. Mielestäni nyt ollaan siinä pisteessä missä näiden osalta kannattaa pitäytyä.
Sen sijaan pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisellä olisi hyvinkin suuri merkitys valtion verokertymään, että työllisyystilastojen kohentumiseen. Pieni- ja keskituloiset kuitenkin käyttäisivät tuon edun kotimaisen tuotannon kasvattamiseen lisääntyneen kulutuksen myötä. Näin kävisi myös pienillä eläkkeillä kituuttavien kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä eläkeläiset nyt taas vaalien alla kelpaavat.
Ihmettelen vain, miksi mikään puolue ei selkeästi vaadi taitetun indeksin kumoamista.
Meitä eläkeläisiä lienee 1,5 miljoonaa, joista äänestämäänkin kykenee vielä vajaa miljoona.
Nämä äänet eivät tunnu kelpaavan.
Työeläkeläisten oikeudenmukainen (eläkelupauksen mukainen) kohtelu toisi kotimaiseen pienyrittämiseen (hoivapalvelu yms.) välittömästi lisää työpaikkoja ja verotuloja.
Progressiivisen verotuksen vuoksi verotulot kohentuisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Demarit ovat perinteisesti vaalien alla kuin namusetiä, jotka houkuttelevat karamelleilla osaa äänestäjista sen sijaan, että pureutuisivat fundamentaalisempaan tilanneanalyysiin. 80-luvulla ennen eräitä vaaleja demarit ehdottivat, että lapsilisät pitää kolminkertaistaa ja vastaavanlaista ”penkkarikarkkia” ovat heittäneet kaikkien vaalien alla.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämä ole edes karkki. Kun pientä eläkettä saavalle annetaan lisää eläkettä, samalla hän menettää suurin piirtein saman verran tukia. Tämä on enemmänkin se porkkana aasin edessä kepin päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Taitettu indeksi on yksi asia, mikä pitäisi laittaa uusiksi eläkeläisten auttamiseksi. Toinen on verotus. Olisiko se parempi vaihtoehto kuin Rinteen populistilupaus eli alennettaisiin alle 1400 euroa ansaitsevien eläkeläisten verotusta taitetun indeksin poistamisen lisäksi?
Ilmoita asiaton viesti
Indeksimuutos nostaisi kaikkia eläkkeitä prosentuaalisesti yhtä paljon, joten isoimmat eläkkeet nousisivat rahallisesti eniten. Nyt on puhuttu pienten eläkkeiden nostosta, joten kyseessä on silloin kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden tason nosto. Nämä muutokset menevät valtion budjetista. Verotuksen muutos on tietenkin yksi konsti, kun käteen jää enemmän. Tämä toimi ei taas poista eläkeläisköyhyyttä, kun itse eläke ei kasva. Verotuloja pitäisi jostain vastaavasti saada lisää, jos ja kun oletamme, että menot eivät pienene.
Lisäys: Linkissä indeksistä.
https://www.tela.fi/indeksi/qa
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkein pienimpien eläkkeiden parantamiseksi on takuueläkkeitä korotettava. Toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön kansaneläkkeissä indeksi, joka huomioi ansiotason nousun, esim. 20 %. Nämä muutokset tosin tietävät veronkiristyksiä johonkin muuhun.
Tilanne nyt:
”Kansaneläkkeissä puolestaan on käytössä kansaneläkeindeksi, joka perustuu puhtaasti kuluttajahintaindeksin muutokseen. Se ei siis huomioi ansiotason muutosta lainkaan.”
Ilmoita asiaton viesti