Raimo Ilaskivi

Mikä olisi "oikea" veroprosentti?

 Aslastipendiaattiaikanani Chicagon yliopistossa 1953-4  kuuntelin australialaisen kansantaloustieteen professorin Colin Clarkin kunniaksi järjestettyjä luentoja verotuksen taloudellisista vaikutuksista. Mainittu professori oli jonkun aikaa toiminut myös Chicagossa ja hänen toimintaansa professorikunta halusi luennoillaan kunnioittaa.

Luentosarja oli lukukauden mittainen ja jos jotakin siitä jäi mieleeni, se oli tutkimukset verotuksen kriittisestä tasosta ja vaikutuksista. "To make a long story short" - Clark korosti, ettei missään kansantaloudessa yksityishenkilöitten välittömien verojen tulisi ylittää 30 prosenttia tuloista. Muutoin seuraukset olisivat tuhoisat, ennen muuta työnteon ja yrittämisen halu vähenisi ja tätä kautta heikentyisi myös kansantalouden työllisyyden, kasvun ja hyvinvoinnin nousun edellytykset.

Meillä eletään eduskunnassa budjetin muokkaamisen aikaa. Raha-asiain aloitteita kirjoitellaan ja samalla väitellään erilaisilla foorumeilla siitä, missä verotusta voitaisiin korottaa jotta esitetyille uusille tehtäville löydettäisiin katetta. Lääke, jota eniten suositellaan, on yksinkertainen: Nostetaan hyvätuloisten veroja jotta alempien veronmaksajien rasitusta voitaisiin keventää.

Jo tästä, Clarkin ajatuksenjuoksua seuraten, voidaan vetää johtopäätös, jota yleensä meillä ei vedetä. Kun alhalla alennetaan ja ylhäällä nostetaan, veron progressio kiristyy. Parhaiten tämän havaitsee vaikkapa piirtämällä vanha ja näin muokattu uusi veroasteikko rinnakkain. Suhteellisen yleisesti jossakin muualla kyllä sitten puhutaan jyrkän progression haittavaikutuksista työnteon haluun ja yrittämiseen - samoihin, joista Clark luennoi - mutta tässä toisessa yhteydessä niihin ei huomiota kiinnitetä, kun tehdään populisista veropolitiikkaa.

Ja käytäntöön, siihen verotuksen kriittiseen 30 prosentin tasoon, jota professori korosti. En juuri ole havainnut, että ne, jotka vaativat parempituloisten verojen korotusta, olisivat kertoneet, minkälaisia prosentteja he sitten käytäntöön ehdottaisivat. On helpompaa puhua puppua kuin esittää jotakin konkreettista. Olen näilläkin US:n palstoilla muutaman kerran kysynyt keskustelijoilta konkreettista numeroesimerkkiä, mutta kertaakaan en ole saanut vastausta. Ilmeisesti häveliäisyyden tunne on ollut esteenä: Ei olekaan ollut mukava kertoa, että esittää 30, 40 tai 50 prosentin palkasta perittävää veroa vaikka asianomainen veronmaksaja sellaista jo maksaakin. Tietämättömyys faktoista, tosiasioista, lienee suurempi kuin on syytä uskoa.

Paljon ei puhuta myöskään verojen maksukyvystä tai verotuksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta. Ja näin sitten se vero, jonka itsekukin välittömänä, suoraan perittävänä verona maksaa, on kaukana tuosta Clarkin pohdiskelemasta ihannetasosta ja rakenteesta. Jos ajatellaan "suurituloisia", niin helpoimmalla pääsevät jopa miljoonamääräisten pääomatulojen saajat: Veroprosentit liikkuvat 30-35 tienoilla. Kymmenesosan tai jopa vain sadasosan eläketuloa saava suorittaa sen sijaan ns. raippaveron johdosta jo helposti 50 prosenttia tuloistaan julkiselle vallalle.

Ja jos verrataan samansuuruisia raippaverotetun palkkatulon ja eläketulon veroprosentteja toisiinsa, eroa on jälleen  muutama yksikkö nyt puolestaan palkkatulon saajan hyväksi. Maksukyky ja oikeudenmukaisuus eivät siten sovellu näitten verokategorioitten osalta käytävään verokeskusteluun. Clarkin kriittistä veroprosenttia ei eläketulojen osalta tarvitse edes pohdiskellakaan, eihän tässä työnteolla ja yrittämisellä enää ole mitään tekemistä. Mauri on tehnyt tehtävänsä ja mauri saa mennä. Toisella kysymyksellä sen sijaan olisi: Kun puolet viedään, niin onko kyseessä jo pikemminkin tulonosan "sosialisionti" tai diskriminaatio eikä enää kohtullinen verotus. Sama pitää paikkansa vertailtaessa eräitä perintöverotuksen ihmeellisyyksiä; vaikkapa maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoksen tai leskeksi jääneen  asunnon verotuksen tasoa keskenään.

Budjetin käsittely on perinteisesti foorum, jolla niin menoista kuin erityisesti verotuloista on paikka keskustella. Hallituksen budjettiesityksen puitteissa tällaista pohdintaa ei ole käyty. Ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ei sitä tulla käymään sen paremmin valtiovarainvaliokunnassa kuin suuressa salissakaan. Käytännön veropolitiikalla käsittämättömine veroprosentteineen ja tiedemiesten teoreettisilla pohdinnoilla kun ei juuri yhtymäkohtia parhaimmalla tahdollakaan tahdo löytää.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tähän on helppo malli. Laitetaan yhteen ansiotulot ja pääomatulot yhden prosentin alle Irlannin tapaan. Lisäksi poistetaan erilaiset verotuksen siirtomahdollisuudet kuten kapitalisaatiosopimukset sekä sitten turhat holding-yhtiörakenteet. Pääomatuloista maksetaan tällöin verot samana vuonna kuin ne syntyvät.

Päälle vielä säätiöt, työmarkkinajärjestöt ja MTK maksamaan veroa osingoistaan.

Tämän jälkeen voidaan todennäköisesti asettaa veroprogression yläraja kolmenkymmenen kohdalle. Samalla työn arvostus lisääntyy.

Jostain syystä luulen, että tämä ei teille kokoomuslaisille käy - loppujen lopuksi puolue on aika vähän palkansaajan asialla. Mielenkiintoista olisi toki kuulla perustelut miksei käy.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Muuan skotti nimeltään Adam Smith oli vahvasti sitä mieltä, että veropohjan pitäisi olla laaja ja välitön.

Kaikennäköiset vakuutuskuoret ja verojen maksminen "ei ikinä" ei nyt ihan natsaa tuon ajattelun kanssa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Päälle tulevat vielä eri maksut esim eläkemaksu, joka yksinäänkin on palkkasummasta 25%. Vero sekin. Tuskin alle kolmeenkymmeneen pinnaan on mitään asiaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eläkemaksu on säästöä palkansaajalle, joten sitä ei voi rinnastaa veroihoin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei ihan. Sillä maksatetaan edellisen sukupolven korkeaa elintasoa ja se niinikään heikentää ostovoimaa nyt.

Minusta eläkemaksuille pitäisi saada 20% katto. Se nimittäin on minusta erikoista, että tänä päivänä eläkkeet ovat usein suurempia kuin nuorten palkkatulot. Tässä ei nyt jokin täsmää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kyllä se on pelkkä vero. Säästöä se on nykyisille eläkeläisille. Joku päättää paljonko minä saan ja se ei ole välttämättä missään suhteessa maksuihini. Jos ei ole vero lopetan sen maksun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Palkansaaja saa tuloistaan riippuen ansiosidonnaista eläkettä, jonka määrä riippuu siis siitä kuinka paljon hän on maksanut. Vaikkakaan Suomessa ei ole useiden muiden länsimaiden tavoin henkilökohtaista eläkesäästötiliä työsuhteeseen liittyen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #20

Tätä muutellaan poliittisten tarpeiden mukaan. Viimeksi eläkeuudistus 2017 nimisessä operaatiossa eläkkeitä käytännössä leikkailtiin ja eläkeikiä muuteltiin. Eläkemaksut ovat myös vaihdelleet. Suunta on ylöspäin. 90 luvun alussa eläkemaksut olivatkin erittäin matalat ja lupaukset korkeat. Me siis maksamme. Arviolta 2027 on seuraava eläkeuudistus. Mitähän siinä seuraa?
Kyllä kyseessä on pelkkä vero. Meille ja varsinkin nuorille uskotellaan, että kannattaa maksaa. Epäilen vahvasti. Näin on muidenkin pakkomaksujen laita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

No ei ole vero. Jokainen saa määräajoin postissa otteen omasta henkilökohtaisesta eläkekrrtymästään työhistoriansa perusteella ja siinä on mainittu ansiosidonnaisen eläkekertymän määrä työsuhteittain.

Eläkettä on jopa aikaistettu vapaaehtoisen varhennetun vanhuuseläkkeen mahdollisuuden kautta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #34

Vero se on. Ei muuta. Tällä hetkellä asioita määritellään kun täyttää oliko 62v no sinne päin. Laskelmaan tulee vielä elinajanodotekertoimet ym.. ja näitä muutellaan vielä tulevaisuudessa.
Systeemi ob täysin paska ollut alusta lähtien. Mitä nuorempi on, niin sitä vähemmän takeita on muusta kuin maksuista.

Pakko se on maksaa, vaikka en senttiäkään siitä saisi. Jos potkaisen tyhjää, niin se jaetaan jollekin. J

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #37

Jos säästäisit pelkästään itse omaa eläkettäsi erityiselle eläketilille, niin sama asiahan se olisi, jos ennenaikaisesti kuolisit. Menettäisit niin se kuin kaikki muutkin säästösi. Tuolla ajattelutavalla ei koskaan kannattaisi säästää mitään, vaan käyttää kaikki aina tässä ja nyt.

Kuten mainitsin saat otteen eläkekertymästäsi ja se on sinulle se takuu. Tietenkin työuran aikana pitää säästää oma eläkkeensä. Miten sitä muuten olisi varaa maksaa? Voit nimittää sitä veroksi, jos haluat, mutta ei se sen luonnetta mihinkään muuta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #38

Ei se sama ole. Rahat tulisivat perheelleni.

Voit nimittää sitä maksuksi, mutta vero se on. Tulevassa eläkettä leikataan lisää ja ikäkin nousee lisää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Sanat ovat vain sanoja, vaikka niiden kuvaama todellisuus olisi millainen hyvänsä.

Tietysti voidaan sanoa, että "Suomessa ansiosidonnaiset työeläkkeet maksetaan verovaroilla", jos niin halutaan sanoa. Mutta siinäkin tapauksessa se veronmaksu olisi aivan erityistä korvamerkattua rahaa tiettyyn kustannuserään. Sellaistahan monet ovat verojen maksun yhteydessä nimenomaan peräänkuuluttaneet.

En kuitenkaan itse suostu nimittäämään eläkemaksuja veroiksi. Ne rahat eivät nimittäin mene valtion vuosibudjettiin, vaan eläkekassaan, josta maksetaan jokaiselle takaisin sen mukaan kuinka paljon sinne on työelämänsä aikana maksanut. Verojen kohdalla suuremmat maksajat eivät saa verovaroin kustannettavia etuja sen enempää kuin muutkaan.

Tietysti nuoremmille ihmisille elämä tuntuu olevan vielä pitkä edessä ja ajatus eläkeiän saavuttamisesta on jotain utopiaa, mutta jonain päivänä se on edessä kuitenkin ja siinä vaiheessa on aivan tyytyväinen siitä, että eläkemaksuja on tullut maksaneeksi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #42

Ei makseta jokaiselle sen mukaan mitä on maksanut. Aiemmat ikäluokat maksoivat vähän saivat paljon. Tulevassa menee toisin päin. Lisäksi lukuisia poikkeuksia. Maanviljelijät, sotilast jne.. aiemmin oli vielä hullumpia systeemejä. Eläkettä laskettiin viideltä viimeseltä vuodelta. Paras ja huonoin pois. Hyvätuloiset, joiden tulot oluvat lopussa huipussaan hyötyivät. Monet taas hävisivät. Pelkkä vero jossa on jotain poliittisesti sovittuja sääntöjä. Siitä joko saa tai ei saa. Paska systeemi, joka ei korjailemalla parane.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En kyllä suostu näkemään sitä noin. Eläkeikäni ja odotettavissa oleva elinikäni ovat puolen vuoden tarkkuudella samat. Uskoisin että kohdallani voidaan puhua pelkästä verosta.

Nikolai Holopainen

Venäjällä prosentti on 13. Jos Veäjälle sallitaan paluu kansakuntien joukkoon, niin sehän sotkee koko Euroopan systeemin.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

10-20% voi käsittää verona yli 30% on aivan jotain muuta kuin verotusta, niinkuin plogisti kirjoittaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Virossa tulovero on 20% bruttopalkasta. Riippumatta tulojen suuruudesta. Se kuulostaa kohtuulliselta.

On muistettava, että tulovero on pieni osa valtion kokonaistuloista. ALV generoi eniten kassavirtaa valtion kirstuun. Sen lisäksi on sitten muut verot, veroluonteiset maksut ja tulolähteet. Joten tuloveroprosentin rukkaaminen kohtuullisemmaksi kaikissa tuloluokissa ei ole valtion budjetille suinkaan niin dramaattista kuin miltä se joistakin kuulostaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse hämmästelen sitä miten tuo hallitus on noinkin paljon kiinni työllisyysprosenttikiimassa.

Automaatio vie tulevan 5v aikana älyttömästi työpaikkoja. Siksi pidän sitä hyvänä ideana jos siirtäisi sitä verotuksen painopistettä kulutukseen eikä työntekoon.

Käytännössä en näe mitään syytä verottaa ansiotuloa vaan yksi tuloveroprosentti ja kulutuksen verotus olisi hyvä idea.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

1000 euroon asti 5% ja jokaisesta lisäsatasesta ylöspäin 1% lisää...

Sopisi ainakin minulle...

Tietysti katto johonkin tiettyyn rajaan vaikkapa niin, että ei ainakaan yli 40% kenenkään tuloista

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Laskentamallillasi 2000 euron ansioista jää käteen 1700, kolmen tonnin palkasta 2250, 4000:n 2600, 5000:n 3000, 6000:n 3600...

Yli 5500 saavuttavat progression katon ja kiristymisefekti katoaa. Jotain vikaa mallissasi on kun 1 000 euron lisäansio (kolmesta tuhannesta neljään tuhanteen) tuottaisi käteen ainoastaan 350 euroa enemmän eli reilusti alle puolet ansiolisästä ja vastaava korotus 6 000:sta 7 000:aan kerryttää käteenjäävää osuutta 600 eurolla, eli yli puolet.

Hyvää mallissasi on se, että tuhannen ja kahden tuhannen palkkaluokassa verotusehdotuksesi on oikein hyvällä mallilla, sen ylimeneviin lisäansioihin progressiota pitäisi kyllä höllentää, jotta lisäansioista tulisi työntekijälle jotain lisää. Progression tulisi olla sellaista, että jokaisen lisätonnin tulisi kasvattaa käteenjäävää osuutta vähintään 500:lla eurolla. Jossain vaiheessa tuon tonnin lisäyksen pitää kasvattaa enää sen 500 euron verran.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

No varmaan viilausta ja kompromissia kaipaa...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomen verotusongelma ovat korkeat kunnallisveroäyrit. Suomen pienin kunnallisveroprosentti on Kauniaisissa ja sielläkin se on 17% ansiotuloista. Ahvenanmaata ei lasketa. Savonlinna rankaisee asukkaitaan 22.5% kunnallisverolla, joka on siis 5.5% enemmän kuin halvimmassa kunnassa. Kunnallisvaro on kuntakohtainen tasavero. Valtio taas verottaa tulojen mukaan.

Kun em. lisätään eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut, niin keskimääräisestä ansiotulosta lähtee helposti tuo 30% veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.

Omassa tilipussissani verottajan koura näkyy siten, että kaikki ansaitsemani palkanlisät menevät suoraan veroihin ja käteen tulee melko lailla tasan peruspalkan verran.

Ei sillä kuuhun mennä, mutta näkkileivässä pysytään...

Pekka Iiskonmaki

Olemme Virossa todenneet useaan otteeseen, että matala verotus antaa hyvän kertymän helpompi.

On helpompi maksaa kuin kikkailla.

Esim. Viron alkoholin verotuksen huima korotus SDP-Viro aiheutti verokertymän romahduksen, ja Latvia kiittää kohtuullisella verotuksellaan.

Ps. Myös Viron demareiden kannatus on romahtanut.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Mielestäni kysymyksen asettelu on virheellinen, nykypäivän katsontakannasta. Kysymys tulisi kuulua: Kuinka paljon joku saa tuhlata ja kuluttaa luonnonvaroja?

Eihän siinä ole mitään järkeä, että tässä maailmanlaajuisessa ympäristökatastrofissa, rikkaat voivat pitää kartanoita ympäri maailmaa ja lentää niihin halujensa mukaan. Eli tuhlaavat luonnonvaroja yli tarpeidensa.

Maailmaan tulisi saada jonkinlainen kulutuskatto kaikille ihmisille ja kun et voisi kuluttaa liikaa, et tarvitse myöskään tuloja, omaisuutta tai rahaa, enempää mitä saat kuluttaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin... Verotuksen painopiste pitäisikin siirtää kuluttamiseen ja lisäksi rajoittaa ilmeisen turhia asioita. Kuten vaikka valmistajan virhevastuuajan reipas kasvatus että loppuisi rihkaman valmistus ja esimerkiksi oma ehdotuksena öljypolttimien myyntikiellolle suomeen mikä johtaisi automaattisesti siihen, että vanhojen polttimien mennessä kelvottomaksi, niitä vaihdettaisiin pelletteihin.

Se mikä määrä on kohtuullista kulutusta on vähän hankala että ehkä tuota voisi miettiä siitä vinkkelistä, että rajoittaa omistusoikeutta. Nythän muutama ihminen omistaa puolet maapallosta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Joo, huvittavaa että, maailma on tällä hetkellä globaali ja kaikkien yhteinen. Mutta kun 1% omistaa yli puolet maapallosta, niin tarkoittaako se sitä, että globaalissa maailmassa puolet maapallosta on 99%:lle yhteinen ja toinen puoli 1%:lle yhteinen?

Ihmisten tulisi edes yrittää käyttää hiukan järkeä ja ajatella, mitä tämä globaali yhteinen maapallo tarkoittaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Se 1% varallisuus on käytännössä osakkeita, siis yritysten tulevaan tuotantoon nojaavia lupauksia. Kämpillä, autoilla tai sapuskalla mitaten se yksi prosentti ei omista approksimoiden yhtään enempää kuin suomalainen duunariluokka per tyyppi.

Sinun ei tarvitse kuin keksiä Walmartia fiksumpi konsepti ja sen omistajat menettävät omaisuutensa. Tai kuluttajien ei tarvitse kuin päättää ostaa rojunsa jostain muualta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #25

Onhan sitä muutakin omaisuuslajia. Kiinteistöt, maa-alueet, autot, veneet, kulta, hopea, velka jne.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #25

Kun maailma on globaali ja kaikille yhteinen, niin olisi todella mukava kuulla perustelut, miksi tuotantolaitokset ja muu omaisuus tulisi olla yksityistä? Eli mikä osa maailmasta tulisi on globaalia ja yhteistä ja mikä osa ei?

Ja huom: Minä en kannata globaalia, kaikille yhteistä ja avointa maailmaa, ja yksinkertaisesti siksi, koska sitä on lähdetty rakentamaan väärin. Eikä nykyisellä systeemillä oikeasti ajeta vapaata globaalia maailmaa, vaikka niin väitetään ja tyhmimmät siihen uskovat.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #43

Jotkut uskovat markkinatalouden olevan lääke kaikkeen ja juomavesikin pitää kusimerkitä jonkun omaksi.

Kun työkaluja on vain vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #45

Itse en pitäisi nykyjärjestelmää markkinataloutena, vaan ryöstö- tai rosvotaloutena.

Mutta esitin kysymykseni Pylkköselle ja kovasti odottelen hänen viisaita vastauksiaan kysymyksiini.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #46

Nykyinen systeemi vähän sitä, että jotkut ihmiset asemoituvat lähelle julkisia varoja, julkisia varoja saadaan velaksi ja ne kupataan omiin taskuihin.

Velka jää sitten muiden maksettavaksi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tasavero kaikista tuloista. Demarit voisivat määritellä, millä % sosiaaliturvamme olisi turvattu.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kiinnitin huomiota tuohon opintojen ajankohtaan. Niihin aikoihin Yhdysvalloissa korkeimmat verot huitelivat himpun eri sfääreissä, kuin 30 prosentissa. Historian kirjoista en ole huomannut sitä kohtaa missä olisi kerrottu Yhdysvaltojen talousromahduksesta, kun ketään ei kiinnostanut työnteko tai yrittäminen.

"The highest marginal tax rate for individuals for U.S. federal income tax purposes for tax years 1952 and 1953 was 92%."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Et laittanut lähdettä tuohon sitaattiisi, mutta vaikka korkein marginaalivero olisikin ollut tuo, se ei silti tarkoita sitä, etteikö sellaisen marginaaliveron maksajan kokonaisveroaste olisi kuitenkin ollut esimerkiksi 30%. Oletetaan vaikkapa, että olisi määrätty, että yli miljoonan dollarin kuukausituloista maksetaan jokaisesta lisädollarista 90% veroa ja siihen asti veroprosenti olisi vain 30%. Näin ei tietystikään ole ollut asian laita, mutta havainnollistin vain esimerkillä väittämäsi logiikkaa.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kopsasin Wikipediasta. Lähteitä toki löytää googlella lisää, mutta tuossa yksi. En nyt äkkiseltään löytänyt mitä nuo marginaalirajat suhteutettuna nykytaaloihin/-euroihin olisivat. Voisi sitä kait itse laskeskella joskus.
https://www.tax-brackets.org/federaltaxtable/1953

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

https://i.imgur.com/Ta4rQxh.jpg

Laskin sitten kuitenkin itse, kääntäen ensin vanhat taalat nykyajan taaloiksi ja siitä vielä euroiksi. Mittayksiköt voivat toki heittää, mutta mittakaava on tuota luokkaa. Kuvassa olevat prosentit ovat veroprosentteja, eivät marginaaliveroja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Oletpas sinä ollut ahkera!

USA:ssa ei enää liene noin korkeita marginaaliveroja lainkaan.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #30

MarginaaliveroPROSENTTIA toki meinasin...

Jos löytää muunlaisia lukuja, mitä tuossa aiemmin pistämässäni linkissä, niin saa kertoa. Minusta se on aika tunnettu tosiasia, että Yhdysvalloissa oli tolkuttoman kovat verot kylmän sodan alkuaikoina. Sitä en tiedä miten lahjakkaita verosuunnittelijoita oltiin tuolloin.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Minusta myös oikea vero % perustuu siihen mihin niitä käytetään, jos työntekijältä viedään jopa 50% veroja, mutta ne verot kohdistetaan oikeisiin asioihin, vaikka TÄYSIN ILMAISEEN ja todella hyvin toimivaan terveyden huoltoon. Hän maksaa verot iloisesti! Nykyisin kun veroja valtio heittelee minne sattuu niin alkaa jokaisen työntekijän hermot menemään!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Verotulot käytetään valtion budjetin menojen kattamiseksi muiden valtion tulojen ohella. Niistä menoista päättää parlamentaarinen kansan(edustajien) luottamusta nauttiva hallitus. Joten en näe, että tuo olisi se ydinongelma, kun keskustellaan marginaalituloverouudistuksesta. Ei sellainen, joka maksaa 60% tuloistaan veroa, välttämättä käytä ilmaista terveyspalvelua sen enempää kuin sellainen, joka maksaa vain 10%.

Tasaveroprosenttihan olisi kaikkein oikeudenmukaisin, koska jokainen maksaisi tulojen kasvaessa aina saman osuuden verran enemmän veroa. Progressiivisuus on ryöstämistä, jolle ei ole perustetta. Siitä aiheutuu nimenomaan veronkiertoa, motivaatiopuutetta, stagnaattisuutta yhteiskuntaan j.n.e. Virolaiset ovat tässä viisaita.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Siis voidaan ottaa vaikka se tasavero, kaikki maksaisi 50% veroja, ne verot menisivät 100% Suomen sisälle, ja meidän hyvinvointiin. Ja jokaisesta veroeurosta löytyisi kuitti/Selite minne se on mennyt, ja mihin käytetty!

Tuollaiset Jani Toivolan tyyliset asunto jekutukset pois kokonaan! 200 kansanedustajaa voisi ihan hyvin muttaa Helsinkiin 4 vuodeksi, tai asukoot missä tahansa, mutta lisä rahaa ei tippuisi! Samaten kunnon säännöt kansanedustajille jne.. Tiedän että tämähän on tietenkiin vaan fantasiaa ja mielikuvitusta, ei tälläinen oikeasti voi tapahtua mutta aina voi toivoa..

Ulkomaan/kehitysapuun jne. Voisi valtio tehdä oman rahaston jonne ihmiset voisivat vapaaehtoisesti heittää lanttinsa, jos haluaa! vaikka 2% palkasta joka kk..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

Kylläpä sinä rakastat veroja. Tuloverot ovat pieni osuus valtion budjetissa. Työnteon motivaation ja kulutuskysynnän ylläpitämiseksi olisi syytä alentaa tuloveron osuutta entisestään.

Kansanedustajien palkkiot ja edut eivät tässä kokonaisuudessa paina mitään. Tuo vapaaehtoinen 2% jokaisen maksamana ylittäisi reippaasti nykyisen kehitysapumäärän. Lisäksi kehitysavuksi kirjataan myös bilateraalisten sopimusten vuoksi suomalaisten yritysten saamaa tukea erilaisissa projekteissa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen Vastaus kommenttiin #35

Tämähän on esimerkki, Kunhan ne verorahat kulutetaan oikein,niin ihmisien sietokyky maksaa veroja olisi korkeampi! Kyllä, olen myös kova maksamaan veroja kunhan ne käytettäisiin oikein! Tällä hetkellä nykyisetkin prosentit vituttaa!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #36

Veikkaan ettet ole oikeastaan tutustunut valtion budjettikirjaan ja analysoinut menoeriä, vaan ajattelet asiaa fiiliksellä. Voisit tietysti esittää oman menobudjettisi eri menoluokkineen, niin katsotaan sitten mitä muuttaisit. Mainittakoon kuitenkin, että kansanedustajien kulukorvausten poistaminen ei paljon hetkauta. Niiden kohdalla puhuaan vuositasolla senttisummista veronmaksajaa kohden.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuuulimyllyt, yritystuet, maahanmuutto, asumistuet, Kreikkatuet, ym aiheuttaa yli 10 miljardin hävikin valtion lompsaan ja kaikki turhaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei sillä rahalla ole oikeastaan mitään väliä.

Se on vaihdannan väline ja tavallaan arvoton. Tämän leikkirahan arvo perustuu kuvitelmaan että kaikki triljoona euroa velkaa joskus maksetaan takaisin (mikä ei tapahdu). Käytännössä takaisinmaksu perustuu siihen, että on vakuutta, ja sitten ihmiset ahertavat että saavat pidettyä velalla hankitun kotinsa. Valtiot kun käsitetään ikuisiksi niin valtion velan varallisuutena on täällä valtion omistus ja kansalaisille maksamattomat varallisuudet, kuten eläkesäästöt.

Vähän niinkuin osakkeiden arvo perustuu kuvitelmaan tulevaisuuden tuotosta. Siksi ne heiluvat vähän enemmän.

Sitten fiksummat ehkä oivaltaa tämän, että ennen seuraavaa romahdusta ei kannata henkilökohtaista velkaa olla tai velan vakuutena jotain millä ei ole yhtään mitään merkitystä.

Toimituksen poiminnat