Yksimielisinä presidentti Niinistön takana!

Tapaamisten kynnyksellä ollaan. Kaksi maailman suurta – USA:n ja Venäjän presidentit –  saapuvat   Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön isännöimään kokousten sarjaan; keskustelemaan keskenään sekä vaihtamaan ajatuksia oman presidenttimme kanssa. Jälleen kerran Suomi ja Helsinki ovat maailman median huomion kohteina – toivottavasti positiivisessa mielessä.

Saadaanko mittavia tuloksia vaiko ei, sitä on vaikeaa ennakoida. Kahden suurvallan edustajilla kun on kovinkin erilaiset mielipiteet monista maailman ongelmista. Sillä ne nyt ovat etualalla, eivät vaikkapa EU:n sisäiset tahi EU:n ja suurvaltojen väliset pulmat. Niitäkin tosi riittää – Englannin brexitin esiin nostamat etunenässä.

Suomi on siis isäntämaa ja oma valtion päämiehemme muodollinen isäntä. Tätä tilannetta olisi tuskin syntynyt, ellei presidentti Niinistö olisi viime aikoina pystynyt luomaan ja pitämään kontakteja ei ainoastaan kahteen suureen vaan sen ohessa myös lukuisiin muihin valtionpäämiehiin. Tapaamisten lista alkaa olla mittava, ja siitä meidän suomalaisten tulisi olla sekä ylpeitä että iloisia.

Mutta. Suomalaiseen, kateuden värittämään tapaan viime päivinä on käyty myös turhanpäiväistä keskustelua esim. siitä, näkyykö presidentti liikaa, missä on pääminsteri ja unohdetaanko ihan parlamentarismimme periaatteet kansainväliseen politiikkaan osallistuttuessa. Tuntuu siltä, että monelta on unohtunut ja moni tulkinnut väärin perustuslakimme 93 pykälän: "Suomen ulkopolitiikkaa  j o h t a a   tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Toisaalla EU-suhteet kuuluvat sitten pääministerin toimialaan; toivottavasti niin, ettei ns. kahden lautasen strategiasta tarvirsisi enää keskustella. Ja tapaamiset, keskustelut ja neuvottelut ovat juuri sitä arsenaalia, joka kuuluu nimenomaan presidentille – keskutelutilaisuuksien isännöimsistä suurvaltojen johtajille puhumattakaan.  Hiljattain presidentti joutuikin toteamaan arvostelijalle, joka kritisoi hänen keskustelujaan, että mikäli tämä on perustuslain vastaista, niin hän joutuu sitten rikkomaan perustuslakia vastaisuudessakin.

Vanha sanonta kuuluu, että ihmiset seurustelevat mielellään vertaistensa kanssa; presidentit presidenttien. Tästä on kyse tälläkin kertaa. Eivät presidentit Trump ja Putin etsineet yhteyttä meidän pääministerimme vaan virkaveljeensä. Tämä kannattaisi näitten kritiikkiä hajoittaneitten, jopa ihan professoritasoa edustaneen keskustelijaryhmän pitää mielessä – ellei sitten ajattelu pohjaudu puhtaaseen puoluepoliittiseen nokitteluun: Keskustan pääministeri kontra kokoomustaustainen presidentti.  Samoin on ulkoministereitten yhteydenpitosuhteitten  laita. Niin Venäjän kuin myös USA:n ulkoministereitten on kerrottu tapaavan meidän oman ulkoministerimme maanantaina. Vertaiset vertaistensa kanssa.

Ja kun pienoiseen arvosteluun näyttää sisällyteyn myös protokolääristä pohdintaa, niin senkin osalta on hyvä muistuttaa meikäläisistä arvojärjestyksistä: Jos Trump ja Putin jostakin syystä olisivat kyllä halunneet saapua Suomeen neuvottelemaan jonkun toisen kuin preidentti Niinistön isännyydessä, silloinhan seuraava tarjottava porras olisi ollut oman protokollamme kakkonen eli eduskunnan puhemies!

Eiköhän siis lopeteta turha muotoseikkojen pohdinta ja yksimielisesti todeta, kuinka hienoa se koko maailam silmissäkin on, että pienen Suomen  presidentti saa vieraikseen kaksi maailman tärkeintä poliittista johtajaa! Ei siis anneta edes pienintäkään aihetta ulkomaiselle skandaalimedialle, että ne pääsisivät repostelemaan suomalaista keskustelua siitä, kuka kunkin pitäisi tässä huipputapaamisessa isäntänä olla.

.

 

 

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu