Raimo Ilaskivi

Yksimielisinä presidentti Niinistön takana!

Tapaamisten kynnyksellä ollaan. Kaksi maailman suurta - USA:n ja Venäjän presidentit -  saapuvat   Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön isännöimään kokousten sarjaan; keskustelemaan keskenään sekä vaihtamaan ajatuksia oman presidenttimme kanssa. Jälleen kerran Suomi ja Helsinki ovat maailman median huomion kohteina - toivottavasti positiivisessa mielessä.

Saadaanko mittavia tuloksia vaiko ei, sitä on vaikeaa ennakoida. Kahden suurvallan edustajilla kun on kovinkin erilaiset mielipiteet monista maailman ongelmista. Sillä ne nyt ovat etualalla, eivät vaikkapa EU:n sisäiset tahi EU:n ja suurvaltojen väliset pulmat. Niitäkin tosi riittää - Englannin brexitin esiin nostamat etunenässä.

Suomi on siis isäntämaa ja oma valtion päämiehemme muodollinen isäntä. Tätä tilannetta olisi tuskin syntynyt, ellei presidentti Niinistö olisi viime aikoina pystynyt luomaan ja pitämään kontakteja ei ainoastaan kahteen suureen vaan sen ohessa myös lukuisiin muihin valtionpäämiehiin. Tapaamisten lista alkaa olla mittava, ja siitä meidän suomalaisten tulisi olla sekä ylpeitä että iloisia.

Mutta. Suomalaiseen, kateuden värittämään tapaan viime päivinä on käyty myös turhanpäiväistä keskustelua esim. siitä, näkyykö presidentti liikaa, missä on pääminsteri ja unohdetaanko ihan parlamentarismimme periaatteet kansainväliseen politiikkaan osallistuttuessa. Tuntuu siltä, että monelta on unohtunut ja moni tulkinnut väärin perustuslakimme 93 pykälän: "Suomen ulkopolitiikkaa  j o h t a a   tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Toisaalla EU-suhteet kuuluvat sitten pääministerin toimialaan; toivottavasti niin, ettei ns. kahden lautasen strategiasta tarvirsisi enää keskustella. Ja tapaamiset, keskustelut ja neuvottelut ovat juuri sitä arsenaalia, joka kuuluu nimenomaan presidentille - keskutelutilaisuuksien isännöimsistä suurvaltojen johtajille puhumattakaan.  Hiljattain presidentti joutuikin toteamaan arvostelijalle, joka kritisoi hänen keskustelujaan, että mikäli tämä on perustuslain vastaista, niin hän joutuu sitten rikkomaan perustuslakia vastaisuudessakin.

Vanha sanonta kuuluu, että ihmiset seurustelevat mielellään vertaistensa kanssa; presidentit presidenttien. Tästä on kyse tälläkin kertaa. Eivät presidentit Trump ja Putin etsineet yhteyttä meidän pääministerimme vaan virkaveljeensä. Tämä kannattaisi näitten kritiikkiä hajoittaneitten, jopa ihan professoritasoa edustaneen keskustelijaryhmän pitää mielessä - ellei sitten ajattelu pohjaudu puhtaaseen puoluepoliittiseen nokitteluun: Keskustan pääministeri kontra kokoomustaustainen presidentti.  Samoin on ulkoministereitten yhteydenpitosuhteitten  laita. Niin Venäjän kuin myös USA:n ulkoministereitten on kerrottu tapaavan meidän oman ulkoministerimme maanantaina. Vertaiset vertaistensa kanssa.

Ja kun pienoiseen arvosteluun näyttää sisällyteyn myös protokolääristä pohdintaa, niin senkin osalta on hyvä muistuttaa meikäläisistä arvojärjestyksistä: Jos Trump ja Putin jostakin syystä olisivat kyllä halunneet saapua Suomeen neuvottelemaan jonkun toisen kuin preidentti Niinistön isännyydessä, silloinhan seuraava tarjottava porras olisi ollut oman protokollamme kakkonen eli eduskunnan puhemies!

Eiköhän siis lopeteta turha muotoseikkojen pohdinta ja yksimielisesti todeta, kuinka hienoa se koko maailam silmissäkin on, että pienen Suomen  presidentti saa vieraikseen kaksi maailman tärkeintä poliittista johtajaa! Ei siis anneta edes pienintäkään aihetta ulkomaiselle skandaalimedialle, että ne pääsisivät repostelemaan suomalaista keskustelua siitä, kuka kunkin pitäisi tässä huipputapaamisessa isäntänä olla.

.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Täysin asiaton- ja asiaankuulumaton kommentti.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Olli kankaanpää osa vääntää rautakankia mutta puhediplomatiassa on puutteita.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Tämä Kankaanpää tuntuu olevan suurin vitsi täällä Puheenvuorossa kommenteissaan. Miten Kankaanpää onnistui löytämäänkin Sipilän kommentoidessaan Ilaskiven asiallista kirjoitusta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Monenlaista ihmespekulointia liittyy nyt valtiovierailu-uutisointiin. Ehkä kyse on pyrkimyksestä saada klikkauksia? On mm. epäkohteliasta kutsuttujen vieraiden arvostelua ja sitten tätä protokollosotkemista. Sipilällä ei nyt ole isoa roolia, mutta siitä ei voida vetää sitä johtopäätöstä, että Sipilä olisi jotenkin epäpätevä pääministerinä. Sama koskee valitettavasti Soiniakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Presidentti isännöi presidenttejä.
Ei pääministerillä tai ulkoministerillä ole tässä roolia. Vieraat eivät tule Suomen vuoksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuon voi ajatella niinkin, että on hyvä asia, että Suomessa presidentti ja pääministeri voivat luottaa toisiinsa. Myös ulkopolitiikassa. Kun toinen hoitaa homman, toisen ei tarvitse olla vieressä katsomassa, että saa itsekin osan kunniasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Järjettömintä on spekuloida mistä keskustellaan ja mitä päätetään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä onko moinen järjettömintä, mutta mielenkiintoisinta se joka tapauksessa on.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Trumpin ja Putinin tapaaminen on historiallinen tapahtuma joka tullaan muistamaan vuosikymmeniä. Olen samaa mieltä ettei se ole pääministerin päivä valokeilassa, mutta on inhimmillisesti ymmärrettävää että pääministerikin haluaisi saada osansa sen poliittisesta näkyvyydestä omaa uraansa ja merkittävyyttään edistääkseen.

Samalla tapaa muodostuvat poliittiset mielenosoituksetkin tähän tapaamiseen liittyen. Ensin huomataan minkä mahdollisuuden tämä tilaisuus tarjoaa saada huomiota ja jäädä ikuistetuksi kansainvälisessä valokeilassa. Vasta tämän huomion jälkeen keksitään riittävän uskottava syy minkä puolesta sitä mieltä lähdetään osoittamaan paraatipaikoille.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Arvoisa Raimo Ilaskivi,
minusta presidentin valtaoikeuksien käytöstä on syytä käydä keskustelua. On selvää, että ulkopolitiikkaamme johtaa tällä hetkellä presidentti Niinistö. Hän ei kansalaisen silmin katsottuna näytä johtavan sitä perustuslakimme mukaisesti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän korosti aiemmin haastattelussa pitävänsä tauon sanojen "presidentti" ja "yhteistoiminnassa" välissä. Nyt tuosta tauosta on tullut niin pitkä, ettei valtioneuvoston osuutta tahdo havaita.

Ulkopolitiikka on yksi aspekti, jossa presidenttimme on syrjäyttämässä perustuslain kirjaimen. Vuoden takaisen Naantali-episodin aikana näimme presidentiltä järkyttävän epädemokraattisen ja epäparlamentaarisen ulostulon. Presidentti näpäytti pääministeriä sanomalla hänen itsensäkin käyttäneen valtiosääntöoppineiden neuvoja. Kun kyse oli yksinomaan pääministerin valtaoikeuksiin kuuluvasta asiasta, presidentillä ei ollut syytä kysyä eikä varsinkaan tuoda esiin kysyneensä asiasta valtiosääntöoppineiden mielipiteitä. Presidentillä on vaikeuksia pysyä perustuslain rajoissa myöskin sisäpolitiikan osalla.

Presidenteistämme erityisesti Kekkosella oli taipumusta vedättää valtaoikeuksiaan perustuslain ulottumattomiin. Kekkonen kahmi valtaa, jota kukaan ei jättänyt käyttämättä, vaan anasti niiltä, joille valta tosiasiallisesti kuului.

Presidentti Koivisto määritteli vahvan markan periaatteen ja johti jopa talouspolitiikkaamme presidentin linnasta käsin. Parlamentarismin Koivisto heitti kokonaan nurkkaan, kun Koivisto presidenttinä asettui sinipunahallituksen vaatijaksi ja asetti diktaattorin ottein hallitustunnustelijaksi Holkerin.

Suurvaltajohtajien tapaamisen isännöinti kuuluu presidentillemme. On silti hyvä käydä keskustelua siitä, johtaako ulkopolitiikkaamme tosiasiallisesti presidentti vai toimitaanko edelleen perustuslain mukaan, edes nimellisesti. On pelkästään positiivista, että professorit ja lehdistö, nuo vallan vahtikoirat, ovat hereillä. Muutos on vaikea ottaa takaisin, mikäli valtasuhteita muutetaan vain käytänteitä muuttamalla. Uusi pääministeri astuu virkaan ensi keväänä. Hänellä on toivottavasti oikeus toimia perustuslain valtuuksin, ettei hänen valtaoikeutensa rajoitu presidentti Niinistön käyttöönottaman käytännön mukaiseksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Niemeläinen, vertaat kahden eri perustuslain aikaisten presidenttien toimintaa keskenään. Ei oikein onnistu, etkä näytä tuntevan vanhan lain antamia presidentin valtaoikeuksia.

Nykyisen perustuslain mukaan presidentti myöntää eron valtioneuvoston jäsenille. Lisäksi presidentillä on oikeus määrätä uudet vaalit. Miksei Niinistö olisi voinut kääntyä perustuslakioppineiden puoleen?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No sen moni kansalainen ja varmasti Niemeläinenkin on huomannut, että Kekkosen jälkeen Suomessa siirryttiin pääministerivetoiseen ja parlamentaariseen järjestelmään. Se on se pääasia, jota Ilaskivi ei mainitse, vaan kehottaa meitä presidentin taakse Kekkosen ajan retoriikalla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #13

Ilaskivi on neuvostoajan poliitikko, joka ei silloinkaan avannut suutaan kovinkaan paljoa niistä asioista, jotka silloin huolestuttivat.

Tarkoitus ei ollut puolustella Ilaskiven retoriikkaa. Ihmettelin vain sitä, että Niemeläisen mielestä presidentti ei saisi pyytää lausuntoja asioissa, jotka edelleen tälle kuuluvat. Minusta kesän 2017 seikkailun olisi tullut johtaa uusiin vaaleihin. Siinä, että näin ei tapahtunut, taidettiin rikkoa perustuslakia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #14

Kommentissasi kritisoit ennen kaikkea sitä, että vertasin 1970-luvun, 1980-luvun ja 2010-luvun tapahtumia toisiinsa ikään kuin en olisi ottanut huomioon perustuslain muutoksia. Olit väärässä, kuten vastauksessani osoitin (kommentti 21). Lisäsin kommenttiini siitä puuttumaan jääneen kohdan vastauksen viittaukseesi uusien eduskuntavaalien järjestämisesta tarpeellisuudesta.

Tähän uuteen väitteeseesi:

Perustuslakia ei rikottu vuoden 2017 tapahtumissa. Uusia vaaleja ei ollut tarpeen järjestää muutoinkaan, kuten kommenttini 21 edit-osiossa osoitan.

Eihän eduskuntaryhmän hajoamisesta ole mitään määräystä perustuslaissa. Tai: osoita kohta, jota rikottiin, jos olet eri mieltä.

Pääministeri toimi täysin oman toimivaltansa rajoissa eikä edes uutta hallitustunnustelua tarvittu.

Hallituksen eronpyyntö on yksiselitteisesti pääministerin toimivallassa. Kun presidentti astui julkisuuteen ja kertoi itse kysyneensä toimivaltansa ulkopuolella olevasta asiasta lausuntoa ja samalla arvosteli pääministeriä tämän päätöksessä, presidentti itse oli ylittänyt toimivaltansa selkeästi.

Valta on merkillinen asia, kun sitä saa, pyrkii sitä käyttämään. Samalla sitä tulee kuin varkain kahmittua lisää. On hyvä että vallankäyttöä tarkkaillaan ja arvioidaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Vertaan ainoastaan sitä, kuinka presidentit ovat venyttäneet perustuslain mukaisia valtaoikeuksia kohtaan, johon valtaoikeudet eivät oikeastaan ulotu tai jollaiseen käyttöön niitä ei ainakaan ole koskaan tarkoitettu.

Koivisto veti valtaoikeuksiensa turvin maton alta parlamentaarisuudelta ja kansanvallalta. Presidentillä oli toki oikeus nimittää hallitustunnustelija. Presidentti antoi Holkerille ukaasin, jota ei mitenkään voi pitää hyväksyttävänä. Syyt perustuslain muuttamiseen olivat selkeästi olemassa.

Presidenttien on ollut vaikea pysyä lain rajoissa. Siksi vallan vahtikoirien on tarkasti seurattava, ettei nykyinen enää lisää vallankäyttöään. Harha-askelia on jo sattunut riittävästi.

Perustuslakia tulee myös kiristää, jos aihetta ilmenee. Yhteistoiminta tuntuu olevan presidentillemme kuin vieraskielinen sana.

EDIT:
Mitä tulee väitteeseesi uusien eduskuntavaalien tarpeellisuudesta, perustuslaissa on selkeä toimintamalli:
"Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi."

Presidentillä ei ole toimivaltaa asiassa ilman pääministerin perusteltua esitystä. Kyseinen asia on kirjattu lakiin täysin yksiselitteisesti. Voisiko olla niin, että tunteet vaikuttaa arvostelukykyysi asiassa? Yleensä olet lain tulkinnassasi kovin tarkka.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #21

Heh, kyse oli lausunnon pyytämisestä, jonka katsoit olevan vastoin perustuslakia. Presidentti voi pyytää lausuntoja aivan mistä asiasta tahansa, ei se ole toimivaltakysymys.

Et sitten ymmärtänyt, jälleen kerran, mitä tarkoitin uusien vaalien määräämisestä. Tottakai presidentti voi pyytää lausunnon hallituskoalition perustuslaillisesta tilasta kesän 2017 kaltaisessa tilanteessa. Tuskin se on toimivaltakysymys eikä varsinkaan perustuslaillinen kysymys.

En muista kirjoittaneeni, että presidentti yksin voisi määrätä uudet eduskuntavaalit.

Hallituspohjan vaihtuminen on aivan varmasti tilanne, josta perustuslaissa ei sääddtä. Ei siinä kyllä säädetä kirjastojen kalustuksestakaan, kuten säädettiin Preussin ALR;ssä vuodelta 1796.

Toistaiseksi selvin perustuslain (yhdenvertaisuuden) loukkaus on Helsingin päätös tarjota terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Pitäisiköhän linjaa kiristää?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #25

Presidentti pyysi lausuntoa ja toi esille pyytäneensä lausuntoa asiassa, joka ei kuulunut hänen toimivaltaansa. Lausunnon pyytämisen esille tuomisen hän heitti pääministerille, joka julkisuuteen kertoi kysyneensä asiaa oikeusoppineilta.

Presidentin lausunto ei toki ole perustuslain vastainen. Se kuitenkin osoittaa tavan, jolla presidentti pyrkii vaikuttamaan toimivaltansa ulkopuolisiin asioihin. Sillä hän samalla vankistaa omaa asemaansa asioissa, joissa hänen tosiasiallinen toimivaltansa perustuu yhteistoimintaan. Siltä osin Koiviston toiminta onkin täysin rinnasteinen Niinistön toimintatapaan.

Presidentillä ei ollut syytä miettiä uusien vaalien järjestämistä, koska pääministeri ei ollut moista ehdottanut. Sinä kirjoitit, että presidentillä olisi ollut syytä selvittää asiaa. Ja kirjoitit myös selvästi: "Lisäksi presidentillä on oikeus määrätä uudet vaalit".

Minä täsmensin asiaa, mistä tuo määräysvalta alkaa. Se ei ala presidentin harkinnasta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Helppoa ymmärtää, että Niemeläiselle ei kovin vastuullisia asioita uskota. Presidentti saattoi hyvinkin erukäteen varautua jos jonkinlaisiin tilanteisiin. Toistan, että lausunnon pyytäminen ei ole toimivaltakysymys.

En erityisemmin pidä Niinistöstä, pelkästään kykenemättömyys luopua murteesta häiritsee. Niinistö vaikuttaa kuitenkin varautuvan melko hyvin tilanteisiinja vaihtoehtoihin.

Kannatat ilmeisesti Helsingin perustuslain vastaista ratkaisua laittomien osalta? Näin, koska se sopii sinulle, Niinistö toiminta ei.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #30

Lausunnon pyytäminen ei ollut itsessään toimivaltakysymys. Hänhän olisi saattanut kysyä vain varmistaakseen, miten on meneteltävä erokirjeen saatuaan.

Unohdat sen, että presidentti sanoi julkisesti, että oli pyytänyt ja hänen tulkintansa tilanteesta oli erilainen. Sanoilla Presidentin lausunto tarkoitin kommentissani presidentti Niinistön julkista lausuntoa, jossa hän kyseenalaisti pääministerin käyttämien asiantuntijoiden tulkinnan. Niinistö veti mattoa pääministerin alta asiantuntijoihinsa vedoten kysymyksessä, jossa hänellä ei ollut toimivaltaa.

Niinistö käytti tilanteessa valtaa, joka tosiasiallisesti perustuslain mukaan kuului ja kuuluu edelleen eduskunnalle. Pääministerin ja valtioneuvoston toiminnan oikeellisuusarviointi on yksinomaan eduskunnan tehtävä.

Mitä tulee noihin henkilökohtaisiin antipatioihisi presidenttiämme kohtaan, kerron sen verran, että itse olen Niinistön valintaa tukenut paikallisyhdistyksen edustajana puoluekokouksessa, kun Niinistö valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Olen ollut vaalityöntekijänä mukana Raimo Ilaskiven presidentinvaalikampanjassa. Mitään henkilökohtaista mielessäni ei ole kumpaakaan herraa kohtaan edelleenkään. Molemmat ovat valtiomiesainesta.

Kyse on ollut minun puoleltani vain viestiksi Ilaskivelle siitä, että vallalle tarvitaan edelleen vartijoita. Valtaapitävien ote välillä voi lipsua.

Kuten Snellman ansiokkaasti huomautti, Ilaskiven tekstissä (esimerkkinä olkoon otsikosta päälle puskeva yksimielisyys-vaatimus )on Kekkosen ajan retoriikkaa. Sellaiseen konsensus-ilmapiiriin ja yksimielisyyteen ei toivottavasti koskaan ole enää tarvetta.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sallitaan nyt median pauhata ja olla kukkona tunkiolla muutaman päivän. Media on kokenut pahoja takaiskuja hypetyksissään kuten tyrmistyksen USA- presidentti veikkauksessa ja Britanian EU vaalituloksen ennustuksessa.

Mitä tulee Donald Trumpin ja Vladimir Putinin keskinäiseen neuvotteluun täällä Suomessa ja kuten blogisti sanoo tämä on kyllä merkittävä tunnustus meidän presidentti Sauli Niinistölle että saa olla isäntänä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tuo perustuslain 93 pykälä on tyyppiesimerkki huonosta lainlaadinnasta. Siihen jää monia tulkinnanvapauksia, esimerkiksi mitä tarkoittaa "johtaa" ja mitä "yhteistoiminnassa". Voiko presidentti tehdä yksinään ulkopolitiikkaa koskevia päätöksiä vain valtioneuvostoa kuultuaan vai pitää asioista jotenkin äänestää presidentin ollessa vain "puheenjohtaja"?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

"Siirryttiin pääministerivetoiseen politiikkaan". Eikö perustuslain 93 pykälä olekaan ulkopolitiikan osalta tuttu? Jos myös tässä pääministeri olisi kukkona, haaveet huippukokouksesta Suomessa olisi jo aikoja sitten haudattu.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Omassa kommentissani tuon esiin sen, että tapaamisen protokolla on oikea. Presidentti on kokouksen isäntänä. Mutta eriasia on, onko huippukokouksen järjestämisen tarjoamisessa ja presidentin neuvottelumatkoissa noudatettu perustuslain kyseistä pykälää.

Olisiko huippukokous Suomessa niin tärkeä, että perustuslain rikkominen olisi ollut hyväksyttävää, herra Ilaskivi? Ette kai tarkoita, että tarkoitus pyhittäisi keinot?

Emme tiedä, miten yhteistoiminta on järjestetty ja onko pääministerille annettu mahdollisuus vaikuttaa ulkopolitiikkaan. Kansalaisen silmin näyttää siltä että ulkopolitiikastamme päättää yksin presidentti. Sellainen olisi surkeaa kehitystä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En tiedä mihin neuvottelumatkaan viitataan. Nato-kokous ainakin kuuluu presidentin toimenkuvaan siltä kannalta, että hän on puolustusvoimien ylipäällikkö. Aiheella on myös kytkentä ulkopolitiikkaan idän ja lännen suuntaan. EU:n tehtäviin puolustuskysymykset eivät kuulu ollenkaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #27

Suomen valtion edustajana Nato-huippukokouksessa ei esiinny puolustusvoimat, joten tuo ylipäällikkyys on siksi epäkelpo argumentti. Tasavallan presidentti ei ohita tuossa puolustuksen järjestämisessä puolustusministeriä eikä ainakaan pääministeriä. Asia on saatettu sopia ja valtioneuvosto on saattanut olla yhteistoiminnassa ja ovat voineet määrittää presidentin toimivallan keskenään.

Emme tiedä tätä tarkalleen, siksi asiaa onkin syytä kysellä ja selvittää.

Neuvottelumatkoista puhuttaessa tarkoitin Krimin valtauksen jälkeisiä ja Ukrainan kriisin aikaisia matkoja, joissa presidentti tapasi Venäjän johtajan ohi EU:n ja kenties ohi Suomen valtioneuvoston. Sooloileva presidentti on jotain sellaista, mitä emme tarvitse. Emme edes siinä tapauksessa, että suurvaltajohtajien Suomen tapaaminen olisi ollut suoraa seurausta presidentin sooloilusta.

Mutta edelleenkään emme tiedä, toimiko presidentti tuolloin perustuslain mukaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Siksi asiaa on syytä kysellä ja selvittää.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson Vastaus kommenttiin #29

Tätä itsekin pohdin.

Presidentti vastaa ulkopolitiikasta mutta mites tuo NATO?

Vaikka Niinistö on puolustusvoimien ylipäällikkö ei sotilasliittoon liittyminen ja siitä neuvotteleminen kuulu presidentin valtaoikeuksiin. Siitä päättää valtioneuvosto ja ihmettelen ettei Sipilä pääministerinä hoida asiaa tältä osin.

Hyvä että Niinistö hoitaa jos Sipilä ei ymmärrä asian tärkeellisyyttä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #31

"Hyvä että Niinistö hoitaa jos Sipilä ei ymmärrä asian tärkeellisyyttä."

Presidentti on julkisesti kiistänyt tavoittelevansa valta-asemansa lisäämistä. Hän totesi Jenni Haukion nyökytellessä vieressä käyttäneensä valtaa ja hoitaneensa tehtäviä, joita muut eivät ole hoitaneet. Tuolloinhan presidentti tavallaan myönsi toimineensa kuin kasakka, joka ottaa, mikä ei ole riittävän lujasti kiinni. Mutta eikö luontevampaa olisi, että Niinistö olisi patistellut vastuullisia ja toimivaltaisia toimimaan?

Yhteistoiminta voisi tarkoittaa Nato-kokouksen yhteydessä itä-länsi-politiikkaa. Mutta olen kanssasi samaa mieltä, että Nato-kokous kuului valtioneuvostolle.

Vaikea kuitenkaan tehdä vahvoja johtopäätöksiä, kun emme tiedä, miten Nato-kokouksesta on valtioneuvoston kanssa tosiasiallisesti sovittu. Tärkeintä oli, kuten totesit, että Suomi oli edustettuna.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Uskoisin Helsingin valikoituneen kokouspaikaksi Kekkosen ETYK:in perintönä 1970 luvulta. Kokouspaikan valinta heijastaa niitä tavoitteita, johon todellisuudessa on pyrkimystä USA:n johdolla.

Venäjän touhu ydinasevaltiona on verrattavissa Pohjois-Korean vastaavaan. Sanomaton viesti muulle maailmalle on väkivallan ja tuhonnan uhka, jotta Venäjän kleptokratian valtaeliitti voisi jatkaa hyvinvointiaan mahdollisimman pitkäään.

Huvittavaa tuo päättelyn tulos, että juuri Sauli Niinistö olisi ansioitunut siitä, että Trump ja Putin tapaavat Helsingissä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kukapas se onkaan pääministeri Sipilän vastine Yhdysvalloissa? Kuka johtaa hallituksen toimintaa? Viiden pisteen vihje: hänellä on vaaleankeltaiset hiukset. Tässä mielessä Sipilä voisi hyvinkin isännöidä "kollegansa" vierailua.

Niin no joo. Kuka on presidentti Niinistön vastine USA:ssa? Taitaa sekin olla se iso kundi jolla on pitkä punainen kraka.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ja kuten jo toisaalla totesin, Sipilällä ja Niinistöllä ei liene mitään kissanhännänvetoa siitä, kummalla on oikeus isännöidä tapahtumaa. Jos asia kerran sujuu Niinistöltä sutjakkaasti, miksi pääministerin pitäisi lähteä mukakeräämään omia johtajapisteitä. Yrityselämä on ilmeisesti opettanut, että itse ei kannata hoitaa kaikkia asioita, vaan on parempi, jos mahdollisimman moneen hommaan on laittaa joku itseä parempi...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Pääministerin rooli oli minusta keskeinen silloin, kun pakotteita mätkittiin EU:n huippukokouksessa Venäjän suuntaan.

Kv-politiikan perusnormistoa on, että kakkosmiehistö hoitaa riitelyn ja isot päälliköt tekevät sovinnon. Olisiko nyt sitten pitänyt toimia toisin päin ja millähän perusteella?

Oma sivistymätön kantani on, että ei sillä ole merkitystä kuka edustaa, vaan kuka päättää Suomen ulkopolitiikan linjan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Oma sivistymätön kantani on, että ei sillä ole merkitystä kuka edustaa, vaan kuka päättää Suomen ulkopolitiikan linjan."

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ulkopolitiikan linjan peräänhän tässä kansalaiskeskustelussa on kyselty. Onko ulkopolitiikan linjan määrittäminen jäänyt liiaksi presidentinkansliajohtoiseksi? Missä on pääministerin osuus toiminnassa?

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Ei se ole jäänyt presidentinkansliajohtoiseksi. Niinistö on vain lyönyt vaihteen päälle kun Halonen taas löi vaihteen vapaalle.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #32

Kumpi on parlamentarismin ja demokratian kannalta parempi?

Pääministeri vaihtuu ensi keväänä. Toivottavasti perustuslaki toimii ja "yhteistoiminnassa" sanalla on se oleellinen painoarvo eikä "johtaa" sanalla, niin kuin blogistimme asian tiivisti.

Presidentin ulostulo, jossa hän kertoi pitävänsä presidentti ja yhteistoiminnassa sanojen välissä tauon, oli valtioneuvoston roolia halventava. Sitä voisi kärjistäen kutsua jopa perustuslakia kunnioittamattoman valtionpäämiehen puheeksi.

Pekka Väisänen

Rauha ja talous usein sopivat huonosti yhteen. Pelkäänpä nyt käsillä olevan tapaamisen olevan kahden jatkokautta haluavan suurvaltajohtajan PR. tapaaminen missä Presidenttimme Sauli Niinistö toimii suojeliana. Eri mieltäkin saa olla ja uskon myös jälkeenpäin kuultavien lausumisen kertovan ettei täällä aivan turhan takia oltu. Katsotaan mitä kuuluu ja mihin saamme uskoa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eikös tätä keskustelua pitäisi käydä siltä pohjalta mitä tasavallan presidentin tehtävistä on lainsäädännössä sanottu.

Ne tehtävät löytyvät esimerkiksi oheisen linkin kautta:

http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?node...

Siitä sitten vain kohta kohdalta analysoimaan ja kommentoimaan.

Ohessa ote presidentin kansainvälisiä suhteita koskevasta kohdasta:

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella."

Kannattaa siis myös tarkastella mitä perustuslaki sanoo kansainvälisistä suhteista:

ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907... ja siellä 8. Luku, Kansainväliset suhteet

Kun noita kahlaa lävitse, niin mielestäni lainsäädännön perusteella tasavallan presidentillä on selvästi muukin rooli kansainvälisissä asioissa kuin muodollinen seremoniamestari. Ja hyvä niin.

Missähän olisimme nyt, jos Niinistö olisi ollut kansainvälisissä asioissa passiivinen ja jättänyt kaiken hallituksen aloitteellisuuden varaan ja sen hoidettavaksi ? Kuka hallituksessa olisi hoitanut ulko- ja turvallisuuspoliittisia asiakokonaisuuksia, kun hallitus tahtoo tukehtua pelkkiin sisäpoliittisiin asioihin ( KiKy ja SoTe ) ? Ulkoministeri Soiniko ja pääministeri Sipilä ?

Sekin on otettava huomioon, että tasavallan presidentti on koko kansan presidentti eikä minkään puolueen edustaja toisin, kuin hallituksen ministerit jotka edustavat paitsi ministerin tehtäväänsä, niin myös puoluettaan.

Käyttäjän JarkkoPalmgren kuva
Jarkko Palmgren

Kyllähän on Sauli Niinistön valinta presidentiksi ollut sinänsä tämänkin kokouksen suhteen ihan hieno ja onnitunut asia! -On hieno kun on Saulia äänestänyt!

Siitä tuleekin se toisen vaihtoehdon valinnan mahdollisuus mieleen.

-Mitenköhän viher-vasemmiston ehdokas Pekka Haavisto olisi Antonio Floresin " lemmenparina " pehmeällä äänellään saaneet tuon huippukokouksen Suomeen?

-Median pitääkin nyt nostaa tuo asia huomio -tikun nokkaan ja selvittää kansalle , että Pekka Haavisto ei olis mitenkään voinut edustaa Suomea näin hyvin ja maineikkaasti Kun Sauli Niinistö nyt on Aidossa Avioliitossa Jenni Haukion kanssa toiminut.

Mutta faktan esittäminen tuosta asiasta mediassa on viher-vasemmisto enemmistöisille toimittajille varmasti vaikeaa. Tuo vaihtoehtoinen poliittinen vaalivoitto mahdollisuus unohdetaan, sumutetaan ja vaietaan. ( suomalainen media toimii niin , -että ei nyt puhuta siitä)

Demokratiasta ei yleensäkään järjstetä analyysiä, että toinen puoli oli väärässä! Eli Pekka Haavistoa äänestäneet olivat väärässä.

2024 Haaviston oltua tdennäköinen seuraavan hallituksen ulkoministeri ja ollessa presidenttiehdokas ,niin tämän asian kertaaminen on tärkeää jotta estetään huonon presidentin valinta.

Onnittelut Saulia äänestäneille!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset