Raimo Ilaskivi

Eläketarkistuksetko valtion pussista?

Naapurilehdessä oli mielenkiintoinen, Eläketurvakeskusta edustavan johtajan  kirjoitus eläkepolitiikasta. Vain yhtä linjaa edustava - siitä toisesta ei lehdessä juuri näkemyksiä ole havainnoitu; ei silloinkaan, kun eduskunta käsitteli 84 000 henkilön allekirjoittamaa kansalaisaloitetta paremmasta indeksiturvasta työeläkkeihin.  Ja kirjoituksen teema varsin yksinkertainen: Mitä tahansa tehdään, se tulisi rahoittaa valtion pussista, veronmaksajien varoin.

Esimerkkejä: Pienet eläkkeet, työeläkejärjestelmän ulkopuoliset, kuten pienimmät kansaneläkkeet, erilaiset takuueläkkeet jne; ne polttopisteeseen. Sinänsä oikein, mutta rahat valtiolta. Linjausta muutoinkin: Helpointa olisi suunnata apua eläkeläiselle esimerkiksi erilaisia hoiva- ja muita sosiaaliapuja oikein kohdistamalla. Ne menisivät kohteisiin ja - mikä mielenkiintoista - niistä ei jäisi säästöön mitään. Työeläkekorotuksista, kun ne tehtäisiin indeksikorotuksina, suurimmista eläkkeistä sen sijaan joku voisi jopa säästää. Jälkipolvien, lasten ja lastenlasten tilannetta helpottamaan, korosti kirjoittaja.

Varsinkin viimeisin on mielenkiintoinen kannanotto. Se panee nimittäin kysymään, miksi sama ajatusmalli ei sitten sovellu palkkapolitiikkaan? Miksi viimeisimmätkin tarkistukset olivat prosenttitarkistuksia? Eivätkö ne - ja juuri ne -johda ihan samaan tilanteeseen, että palkkahaitarin yläpäässä olevat voivat korotuksista panna osan jopa säästöön! Säästäminen näyttää siten olleen kirjoittajalle suoranainen kauhukuva. Mutta ylisuuret palkankorotukset kyllä sopivat jopa tuon kirjoittajan työantajien johdolle - ohi tavallisille tallaajille sovelletun.

Kaikelle on kuitenkin taustansa, ja niin ao. kirjoittajallekin. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kirjoittaja nauttii palkkaansa työeläkejärjestelmästä, jonka koskemattomuutta pyrkii varjelemaan. Rahastot paisuvat, taloudellinen valta kasvaa. Säilytetään eläkepääomat vallanpitäjien halussa, ei käytetä niitä eläketarkistuksiin. Pidetään niitä jopa valtionvelan takuuna niissä laskelmissa, joissa julkista varallisuutta tarkastellaan. Työnsä aikanaan tehneet joutuvat siis takuumiehiksi nykypolven velaksi elämisellekin!

Ehkäpä tämän US-puheenvuoron oikea paikka olisi ollut naapurilehden sivuilla, kuten kommentin yleensä. Mutta kun tällaisia toista linjaa kuten eläkeyhtiöitten kantaa edustavaa mielipidettä ei lehden palstoilla ole tähänkään saakka näkynyt, niin ehkä olisi ollut turha yrittää. Anteeksipyynnön olen kuitenkin velkaa: Lehden nettikeskusteluista havaitsin paljon tärkeää ja mielenkiintoista, ja osaa olen käyttänyt tässä hyväkseni. Nimimerkillä kun ovat julkaisseet, niin lähdeviitaukset eivät siten kai ole tarpeen!

Ja lopuksi: Kuinka hoitaa työeläkeyhtiöitten imagoa, tehtävän ymmärtämistä, luotettavuutta, uskoa niitten johdon asianmukaiseen toimintaan? Siteeraan ETK:n sivuilta löytyvää kuvausta sen tehtävästä: "Lakisääteisenä yhteistyöelimenä toimimme kestävän ja luotettavan, oikeudenmukaisen ja tehokkaasti järjestetyn työeläketurvan puolesta." Kannattaiskohan ko. yhteisön edstajien tekstejä kirjoittaessaan palauttaa mieleen siteerattu lause ja harkita, miten tehtävää edistetään - tai miten sitä päinvastoin saatetaan murentaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tällä blogisivulla on myös toinen eläkeläisiä käsittelevä blogikirjoitus:
http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Linkkaamani kirjoituksen kommenttiosuudessa esitetään eläkevarojen olevan "panttina" Suomen valtion veloista. Näinhän ei tosiasiassa ole, kun moista sopimusta ei ole tehty, mutta ehkä useat asian näin arvelevat olevan.

Muutoin eläkevarojen riittävyydestä on ollut erilaisia näkemyksiä. Toisaalta sanotaan, että varat paisuvat kuin pullataikina ja toisaalta epäillään niiden riittävyyttä tulevina vuosikymmeninä väöestön ikääntymisen vuoksi. Vaikea tietää kumpi pitää paikkansa, mutta ainakin voidaan todeta, ettei niitä ole rilluteltu, kuten monia muita varantoja.

Myöhäiset onnittelut pyöreiden vuosien synttäreistä muutama viikko sitten!

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Nuo 200 mrd euroa lasketaan kansallisomaisuudeksi (siis ei eläkkeensaajien omaisuutta).
Näin sovittiin kun liityttiin euroon ,näinpä ne ovat Suomen velkojen panttina, eikä niitä voi käyttää eläkkeisiin.
Euron tullessa selvitystilaan rahoista nauttivat lähinnä velkojat.
Unohda eläkkeen korotukset tai taitetun indeksin poisto.(jotka olisivat sama asia )

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Näin sovittiin kun liityttiin euroon"

Voitko linkata tuon sopimuksen? Kuka sen on allekirjoittanut? Epäilen muuten, ettet linkkaa ... (Tuo herra "On Sovittu" on aika kuuluisa herra.)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #6

Silloisen median mukaan Suomen kansallisuusvarallisuuteen kuuluvaksi lasketaan myös
eläkevarat.
Kansallisuusvarallisuus on yksi mittari jolla kv. luokituslaitokset arvioivat maata, ja lopulta maksettava korko määräytyy sen mukaan. Jollei se ole pantti, niin mikä sitten.
Tiukan paikan tullen (kuten Viinasen aikana, pankkikriisi) poliitikot uhraavat eläkkeet ennenkuin oman oksansa, sillä muu varallisuus on parhaillaan ulosmittauksessa, kuten valtion ja kuntien omaisuuden likvidointina. Esim Neste parhaillaan.

PS. Selvitän sopimuksen tarkan muodon EU-tiedotustoimistosta, jollei onnistu voinet antaa paremman vinkin.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Ne laskelmat kansallisvarallisuudesta, joista puhutaan ja joihin viittasin, liittyvät ennen muuta kansainvälisten luottoluokistuslaitosten arviointeihin Suomen reittauksesta. Eivät nämä varat ole velkojen panttina millään tavalla, mutta reittausten kautta ne vaikuttavat luotonsaantiin ja sen ehtoihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Juuri niin! Samaa olen usein sanonut näissä keskusteluissa. Kokonaisarvio maan luottokelpoisuudesta riippuu monista tekijöistä ja moisen kansallisvarallisuuden olemassaolo on omiaan luomaan positiivista kuvaa Suomesta. Mutta yhtään mitään panttisopimusta ei ole tehty.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #7

#7 Reittausten kautta korkoihin, ja sitten inflaatioon ja sitten leikatun indeksin kautta eläkkeisiin, eli maksaja on paljolti työeläkeläinen.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Toisaalta marginaaliveron takia kunnille ja valtiolle palautuisi 40-60% isotuloisten eläkeläisten nykyistä suuremmista eläkkeistä yksin tuloveroina, jos indeksiä viilattaisiin. En tosin tiedä onko siinäkään järkeä, että samalla isotuloisten eläkeläisten venerahastot karttuisivat ja eläkerahastot niistettäisiin kuiviin peruseläkkeensaajien saadessa yksittäisiä euroja. Maksettaisiin sitten niillä verotuloilla valtion nollakorkoista lainaa pois ja eläkeyhtiöiden mittavat sijoitustuotot kutistuisivat.

Jos eläkerahastoista haluttaisiin eroon korottamalla pienimpiä eläkkeitä ja löytyisi tarpeeksi iso enemmistö eduskunnassa äänestämään muutos perustuslakiin, niin voisihan sitä vaikka maksattaa Rinteen Takuueläke II-idean työeläkeyhtiöillä. Kaikki varmasti hurraisivat, kun olisi kustannusneutraali valtiontaloudelle, mutta se olisi sitten jälkipolvien murhe, kun ne eläkerahastot katoaisivat taivaan tuuliin.

Josa Jäntti

ETK : n johtaja todistaa itse totuuden eläkeläisten taloudesta. Hän sanoo kirjoituksessaan : " Monen eläkeläisen kokemus toimeentulosta eroaa siitä, mitä tilastot kertovat . ETK : n johtaja olettaa tilastojensa perusteella tietävänsä eläkeläisten arkielämän todellisuuden. Se on aivan muuta kuin työeläkerahoilla kirjoituspöydän takana istuvalla johtajalla on tilastoissa. Työeläkkeen saajista 60 % saa eläkettä alle 1.500/kk - verot ( 30 % alle 2.500€/kk -verot ) - se on todellisuutta arkielämässä. Johtajan mukaan siitä voidaan vielä runsaasti tehdä säästöjä. Kuitenkin hänen työnantajansa vihkonen - Työeläkkeiden indeksisuoja kertoo : " mitä nopeampaa palkkojenkehitys on sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkasta. Pitkän aikavälin reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 vuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa 45 % prosenttiin. Millä perusteella ay - väki perustelee palkankorotuksia kuin tällä perusteella ? palkkoja korotetaan prosenteilla ja näin on tehty vuodesta 1962 lähtien myös eläkkeissä. Silloin tietysti korotukset ovat suurempia isommissa eläkkeissä, koska ne perustuvat aikoinaan maksetun palkan suuruuteen. Niistä on maksettu myös prosenttien mukaan korkeammat työeläkemaksut. korotuksia ei makseta Valtion pussista , vaan työeläkeyhtiöistä. kansan - ja takuueläkkeet maksaa valtio - nykysin ottamalla reilusti lisää lainaa. Sen tulevat maksamaan meidän jälkeläisemme. ETK ei tuo koskaan tutkimuksissaan näkyviin eläkkeiden korotusten elvyttäviä vaikutuksia : lisää verotuloja, lisää kulutusta ( + alv ), lisää työpaikkoja ( hoiva yms paljeluja ) ja niistä edelleen lisää verotuloja ja työeläkemaksuja. Näistä ei ETK koskaan esitä mitään tutkimuksia ?

Josa Jäntti

vastaus kommenttiin 6./ Pertti Kannisto : Oikeuskansleri Nikulan + monen muun perusteella eläkkeet ovat perustuslain mukaan omaisuuden suojan piirissä. Luottoluokittajat eivät tätä ilmeisesti tiedä, siksi ne pitävät rahastoja Valtion omaisuuteta ja pitävät niitä lainojen vakuutena. Tämän ansiosta Valtio saa halvalla korolla lainaa, jota se ottaa mielellään lisää jälkipolvien maksettavaksi. Sen sijaan päättäjät eivät halua muuttaa eläkeindeksiä, jolla olisi talouttamme elvyttävä vaikutus . Lisää verotuloja, lisää kotimaista kulutusta ( + alv ) ja uusia työpaikkoja ( esim. hoiva + terveyspalveluja ) ja niistä edelleen lisää verotuloja + työeläkemaksuja. Valtiovarainministerimme olettaa , että indeksin muutos maksetaan valtion varoista. Korotuksiin tarvitaan vain pieni osa jättirahastojen ( nyt 200 miljardia ) tuotoista. Tätä hän ei halua myöntää tai ei tiedä ?!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset