*

Raimo Ilaskivi

Sitä saa, mitä tilaa!

Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori käytti äsken kriittisen ja huomiota herättäneen puhenvuoron maan politiikan suuntaviivoista. Hän mm. arvosteli hallituksen ja erityisesti keskustapuolueen suhtautumista kaupunkeihin yleensä ja pääkaupunkiin erityisesti. Ei Helsinki kilpaile maan muitten kuntien kanssa vaan Tukholman, Tallinnen ja  Euroopan muitten kaupunkien. Tästä näkökulmasta maassa tarvittaisiin todellista ja modernia kaupunkipolitiikkaa, jossa korostettaisiin talouden vetureitten, keskeisten kaupunkien elinvoiman ja kilpailukyvyn tärkeyttä.

Ei Vapaavuoren vahva puheenvuoro vaille kritiikkiä jäänyt, sen pystyi jo etukäteen ennustamaan. Niinpä erityisesti keskustalaiset ministerit mutta myös eräät muut kolleegansa avasivat sanaisen arkkunsa. Voiko heidän kritiikkiinsä yhtyä, on mielipidekysymys. Muttamonissa niistä heijastui vanha näkemys, jonka mukaan maata edelleen olisi rakennettava vanhojen keskustalaisten näkemysten varassa, ei niinkään muuttuvia olosuhteita taustana pitäen.

Sitä saa, mitä tilaa. Vanha sananparsi, joka keskustalaistenkin olisi syytä pitää mielessään. Kaupunkipolitiikan sijasta puolue keskittyi maakuntauudistuksen läpivientiin taustaselityksenä soteuudistuksen joustava toteuttaminen. Maakunnat keskusta sai, mutta entä muuta? Gallupnumerot ovat jo pitkään heilahdelleet pääosin alaspäin, ja tuoreimman mittauksen mukaan ne nyt sitten  osoittavat lähes samaa lukemaa kuin nykyistä hallitusta Juha Sipilän johdolla rakennettaessa. Pelastajan vetovoima hiipui hetki hetkeltä, ja tulokset nimenomaan maan kasvukeskuksissa eivät yltäneet lähellekään asetettuja tavoitteita. Näin kävi mm. Helsingissä, jossa puolueella kuitenkin oli muutama valovoimainen ehdokas,  kuten esim.  pääkaupungin historian ja nykyisyyden tunteva professori Laura Kolbe.

Samanaikaisesti myös soteuudistus näyttää ontuvan, sanovat sitä ajavat poliitikot mitä tahansa.  Asiantuntija toisensa jälkeen osoittaa epäkohtia sen käytännön toteuttamisessa. Näitä on tuotu esiin mm. television ajankohtaisohjelmissa. Miten nykyiset yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille rakennetut piirit voidaan korvata, miten kustannusarviot pitävät paikkansa, osoittautuvatko laskennalliset säästöt silloin, kun kaikki on valmista, lisäkustannuksia vaativiksi eli tulokseltaan miinusmerkkisiksi, miten kansalaisten valinnanvapaus käytännössä toteutuu, pääsevätkö yksityiset terveysalan yritykset rahastamaan vaiko olemaan vain renkaina monimutkaisissa hoitoketjuissa, ovatko kaikki toimenpiteet myös perustuslain mukaisia jne jne jne. Jos tällaisessa määrässä kysymyksiä vastaukset eivät vieläkään ole kristallinkirkkaita ja vastaanpanemattomia, miten uudistus  voi toimia? Paljastuuko lampaan nahan alta hampaat irvessä tuijottava susi? Onhan valmistelulle ollut sitäpaitsi tyypillisä kiire ja joskus jopa hätäisyys, satojen paksujen lausuntojen läpiluku noin vain viikonlopun aikana.

Keskusta on siis menettänyt kannatustaan samanaikaisesti kun erityisesti kokoomus ja vihreät ovat sitä lisänneet. Ne ovat puolueita, joitten toimintakenttänä on nimenomaan asukasluvultaan vahvasti kasvaneet kaupungit ja asutuskeskukset eli tulevaisuuden Suomi. Maakunnat, joissa keskustan voima vielä näkyy, edustavat puolestaan auringonlaskun alueita. Ovatko keskustan strategit ja poliittinen johto katselleet vain peruutuspeiliin käsittämättä, että tie aukenee edessäpäin! Eli toistaen: on saatu sitä, mitä on tilattu. Puoluepoliittisessa laskelmoinnissa on unohdettu valtakunnan etu, ja se puolestaan on anteeksiantamatonta.

Euroopan laidalla olevan mutta koulutuksen ja tiedon tasoltaan keskeisen Suomen poliitikkojen olisi täten kyettävä luomaan uusi ja puoluepoliittiset päämäärät unohtava kokonaisohjelma.Kasvu on muualla voimakasta, mutta me vielä kiistelemme siitä,  yltääkö se meillä edes lähelle samaa tasoa, ovatko jonkun yksityisen tutkimuslaitoksen ennakoinnit oikeampia kuin esim. valtiovarainministeriön.

Onko meillä täten varaa unohtaa kikysopimus ennenkuin sitä on käytännössä juuri päästy edes soveltamaan? Onko nyt jo aika alkaa puhua merkittäviin prosenttilukuihin perustuvista palkankorotuksista, jotka kuitenkin ovat kilpailukyvyn eräs keskeinen perustekijä. Ja - ennen kaikkea muuta - kykeneekö maan ja sen elinkeinoelämän johto noudattamaan edestä johatamisen politiikkaa, muistamaan, että annettavalla esimerkillä palkkamaltin suhteen on juuri nykyisen kaltaisissa olosuhteissa arvaamattoman suuri merkitys. Vanhan ajan patruunat sen muistivat, mutta tajuavatko tämän kvartaalitalouden lukujen tuijottamiseen keskittyneet nykypolven edusmiehet ja -naiset?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ei Helsinki kilpaile maan muitten kuntien kanssa vaan Tukholman, Tallinnen ja Euroopan muitten kaupunkien."

Tuo liippaa myös käynnissä olevaa alkoholipolitiikkadebattia. Myös sillä saralla keskusta osoittaa vankat juurensa agraarimullassa ja tulee menettämään kannatustaan kaupungeissa entisestään.

Lisäksi jo sovittujen asioiden auki repiminen osoittaa epäluotettavuutta poliittisena päätöksentekokumppanina.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Käsittääkseni Jussi Niinistö ei ole keskustan vaan perussuomalaisten leirissä.

Kumpi on Suomessa tärkeämpää metropoliajattelua maaseudun kustannuksella vaiko koko maan pitäminen asuttuna esimerkiksi isompien maakuntataajamien elinvoimaistamisella ympäri Suomea. Pelkkä Helsinki-keskeisyys ei auta Suomea. Eri asia on, miten se tapahtuu. Ehkä ulkomailta löytyy malleja?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Ihanpa olet oikeassa - poistan!

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Vahvaa punnittua tekstiä Teiltä ylipormestari.

____
Ette varmaan pahastu, jos korjaan tuota lausetta:

"Näin kävi mm. Helsingissä, jossa puolueella kuitenkin oli muutama valovoimainen ehdokas, kuten vahvaksi puolustusministeriksi osoittautunut Jussi Niinistö ja pääkaupungin historian ja nykyisyyden tunteva professori Laura Kolbe."

Tuohon lienee jäänyt tahaton painovirhe, jos puhutaan kepun
Helsingissä olevista nimistä.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Lapsushan se oli ja olen jo poistanut. Kiitos kuitenkin huomautuksesta.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Tulevaisuuden Suomi ei ole sidottu urbanisaation tasoon, vaan kansalaisiin yksilöinä, olivatpa he missä tahansa.

Kuuluisimmat suomalaiset maailmalla eivät ole lähtöisin metropolien sydämistä, vaan landekylien laitatorpista. Mielestäni se on globaalissa kilpailussa voimavara, eikä suinkaan häpeän aihe.

Nightwish:n Holopaista rakastetaan siksi(kin), että hän juo kahvia kotonaan vanhempiensa kanssa. Maailma on väsynyt hörhöihin. Suomi on etulinjassa näyttämässä maailmalle "tolkun ihmisten meininkiä". Erittäin voimakas myyntivaltti!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maailman kuuluisimpia suomalaisia ovat Linus Thorwald ja Kimi Räikkönen. Kimi todellakaan heistä ei ole helsinkiläinen, vaan landelta - Espoosta.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

:) Hyvä kommentti.

Pikainen kyseilyrundi päivällispöydän ympärillä tuotti tuloksen:
Kukaan ei ole kuullutkaan Linusista.
Kuuluisin suomalainen on Tommi Mäkinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Iltasanomien mukaan maailmalla kuulusimmat näköjään ovat Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen ja Jari Litmanen.

Mika Häkkinen on Vantaalta ja Jari Litmanen Lahdesta.

http://www.is.fi/matkat/art-2000001204362.html

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #9

OK. Hieno juttu.
IS ei kuulu niiden tieteellisten journaalien pooliin, joita seuraan, joten tuo tutkimustulos oli todellinen yllätys.

Pitänee vakavasti käydä läpi referenssiaineisto.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #8

Riippuu tosiaan, keneltä kysyy.
Iranissa tehtaan porukka tunsi Jari Litmasen.
Kuala Lumpurin taksikuskin tuntema suomalainen oli Mika Häkkinen.

Tuskin kukaan tuntee Leena Palotietä, joka on todennäköisesti ihmiskunnan kannalta paljon merkittävämpi kuin kumpikaan kahdesta edellä mainitusta. Onkin sitten makuasia, onko hän helsinkiläinen vai oululainen. Pohja hänen työlleen on kuitenkin Oulun yliopistossa.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

No heippa vaan ja rauhoitutaan. Taas teki Ferrarin talli Kimille sen mitä odotettiin eli varikkopysähdystä hyväksikäyttäen Vettel ykköseksi.
Ja asiaan: Kuuluisia nuo mainitut nimet ovat, mutta eivät ne Suomen kansantaloutta nousuun nosta. Sitäpaitsi heiluvat ulkomailla kun hieman ovat nimeä saaneet ja pistävät siellä rahat kukkaroonsa siirtääkseen ne sitten ....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sorry, että keskustelu joskus rönsyilee, mutta kiitos, että suhtautuminen siihen oli noin leppoisan ymmärtäväistä!

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maaseutu vastaan Hesa ei ole se tilanne, joka on meneillään. Suomen maakunnissa on kasvukeskuksia, joissakin jopa pari. Niissä muutamissa tapahtuu kasvua ripeämmin kuin Hesassa ilman hallituksen toimia. Näin pitää ollakin. Maakuntamalli on kepun poliitikkojen aikaansaannos, jossa luodaan paljon uusia poliittisia virkanimityksiä ja se on parasta, mitä karriääripoliitikko voi toivoa.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

20170528-Ilaskivi
Paanasen globaalinäkökulma on mielestäni keskustelun painavin pointti, maaseutu-kaupunki on menettänyt merkityksensä, samoin kansallinen näkökulma. Kansallisvaltio on pirun ovelin keksintö ihmisten tapattamiseksi, samoin tunnustukselliset uskonnot. Joukossa tyhmyys tiivistyy pitää paikkansa ja kaikkiin konglomerantteihin on täysi syy suhtautua epäluuloisesti. Onneksi kommunikaatin ja muun teknologian kehitys suosii globaaleja ruohonjuuritason markkinoita. Taloudellisen toiminnan hdin on ruohonjuuritason tarpeet. Ne puskevat lopulta esiin tekevät möhkäleet mitä hyvänsä. Taloudessa vaikuttaa kaksi väkevää lakia: tekninen ja organisatorinen kehitys pitävät voimassa nousevaa hyvinvoinnin trendiä ja tarpeentyydytyksen jousto ajan suhteen aiheuttaa aaltoilua trendin molemmin puolin. Nousun jälkeen tulee lasku ja laskun jälkeen nousu. Joosefin laki seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä pätee yhä.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Suomalaiset mahtuisivat väljästi asumaan Helsinkiin, kehä III:n sisäpuolelle. Saman kokoisella alueella asuu Tokiossa 8 miljoonaa ihmistä, ja koko Tokion metropolissa, jossa on 8 kaupungin osaa (ku), noin 250 kaupunkia (shi) ja muutama kyläkin (mura) 35 miljoonaa ihmistä. Aluella tuotetaan kaikki elintarvikkeet (maito, liha, riisi, vihannekset jne.) Tokion tarpeisiin. Kun katselee Tokiota Sky Treestä (660 m korkea torni), silmän kantamattomiin on pelkkää kaupunkia, Tokion metropoli kun on kooltaan alue, joka kattaisi Suomessa Helsingistä liki Tampereelle ulotuvalla säteellä piirretty ympyrä.

Hallinnollisesti Japanissa on 48 maakuntaa (lääniä, ken) ja kolme suurkaupunkia Tokio (to) Osaka ja Kioto (fu), jotka ovat lähes autonomisia. Niillä on tietysti myös verotusoikeus. Vähätuloiset eivät maksa veroja. Verotuksen alaraja on noin 20.000 euroa vuodessa.

Kepun ajama maakuntamalli ei tästä paljoakaan poikkea (paitsi ettei kukaan ehdota verotuksen alarajan nostamista 20.000 euroon vuodessa, jolla työttömät saataisiin houkuteltua pätkätöihin). Kyllä sillä mallilla piskuinen Suomikin toimisi, kuten se toimii 127 miljoonan asukkaan, mutta pinta-alaltaan tasan Suomen kokoisessa maassa, jossa on asumiseen kelpaavaa tasankoa vain 40 % pinta-alasta (60 % on vuoristoa). Kun maakunnat ovat absoluuttisen tasa-arvoisia, siis esimerkiksi verot ja maksut ovat saman suuruisia sekä Helsingissä että Lapin perukoilla, systeemi olisi oikeudenmukainen. Kustannukset (esim. terveydenhoito) vain pitäisi valtionverotuksella tasapainottaa maakuntien välillä oikeudenmukaisesti ja luoda terveysvakuutusrahasto (samanlainen kuin eläkerahastot), johon jokainen maksaa bruttotulojensa mukaan (japanissa noin 4 %).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, itsekin Japanissa asuneena huvittaa usein tuo käsite "ruuhkasuomi". Japanilaisten mielestä kun lentokone laskeutuu Vantaalla keskelle korpea, tai "mountain area" kuten he saman asian yleensä ilmaisevat. (Japanilaisille kun "vuoristo" on ainoata aluetta, jota eivät ihmiset sankoin joukoin kansoita.)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kun puhutaan kilpailukyvystä, niin ihmettelen, että se yhteydessä ei ole nostettu esiin pääkaupunkiseudun yritysten kustannusrakenteen merkitystä.

Yritysten toimitilavuokrat pks:lla ovat kaksin jopa kolminkertaiset muiden suomalaisten kaupunkien vastaaviin kustannuksiin verrattuna.

Työntekijöiden eli duunareiden asumisen ja elämisen kustannukset ovat pks:lla vähintään tuplat verrattuna muuhun maahan. Tämähän heijastuu palkankorotuspaineisiin, sillä duunarit haluavat lisää liksaa, jotta heillä olisi varaa asua ja elää sekä käydä töissä pääkaupunkiseudulla.

Olen pitkään myös ihmetellyt, mikä siinä on , että Helsinkiin ei saada kaavoitettua rakennusmaata asunnoille ( paitsi Malmin suoperäiseltä lentokentältä ) , vaikka metropoli Helsingissä on varaa pitää vielä mm. 420 hehtaaria peltomaatakin. Asuntorakentamiseen sopivan tonttimaan pulahan aiheuttaa asuntojen hintojen ja vuokrien muuta maata korkeampaa tasoa.

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparis...

Eikö nyt KiKy:n hengessä, varsinkin jos aiotaan kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa, olisi järkevää vähentää pks:lla toimivien yritysten ja niiden duunareiden kustannuspaineita ?

Kotimaan kulutukseen liittyen tulisi ottaa huomioon, että duunarithan ovat kuitenkin ne, jotka Suomessa muodostavat ylivoimaisesti merkttävän kuluttajaryhmän, jotka ostavat yrittäjien kaupoista tavaraa ja palveluita. Jos tämä kuluttajaväestö rutistetaan taloudellisesti kuiviin, niin mistä sitten suomalaisille kauppiaille riittää asiakkaita ?

Henry Ford kehitti Amerikassa aikoinaan automallin, joka liukuhihnatuotannolla saatiin niin halvaksi, että amerikkalaisilla duunareilla oli varaa ostaan niitä. Siitä lähti liikkeelle Fordin voittokulku.
"Henry Ford did not invent the car; he produced an automobile that was within the economic reach of the average American."
Lähde: http://www.eyewitnesstohistory.com/ford.htm

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Paanasen globaalinäkökulma on mielestäni keskustelun painavin pointti, maaseutu-kaupunki on menettänyt merkityksensä, samoin kansallinen näkökulma. Kansallisvaltio on pirun ovelin keksintö ihmisten tapattamiseksi, samoin tunnustukselliset uskonnot. Joukossa tyhmyys tiivistyy pitää paikkansa ja kaikkiin konglomerantteihin on täysi syy suhtautua epäluuloisesti. Onneksi kommunikaation ja muun teknologian kehitys suosii globaaleja ruohonjuuritason markkinoita. Taloudellisen toiminnan ydin on ruohonjuuritason tarpeet. Ne puskevat lopulta esiin tekevät möhkäleet mitä hyvänsä. Taloudessa vaikuttaa kaksi väkevää lakia: tekninen ja organisatorinen kehitys pitävät voimassa nousevaa hyvinvoinnin trendiä ja tarpeentyydytyksen jousto ajan suhteen aiheuttaa aaltoilua trendin molemmin puolin. Nousun jälkeen tulee lasku ja laskun jälkeen nousu. Joosefin laki seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä pätee yhä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset