*

Raimo Ilaskivi

Lipsutaanko perustuslaista?

Käsiini sattui 4.6.2016 tallentamani oikeus- ja työvoimaministeri  Jari  L i n d s t r ö m i n  puheenvuoro mainitun päivän Helsingin Sanomissa otsikolla"Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka." Tai ei se ihan sattunut, olin säilyttänyt sen mahdollista myöhempää tarvetta varten. Ja onhan sitä tarvetta tullut.

Mutta taustaa ensiksi. Oikeusministeri kirjoitti puoli vuotta sitten ihan oikein korostaessaan tarvetta tiukasti noudattaa perustuslakia ja korosti nimenomaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan keskeistä asemaa tämän valvojana. Hän viittasi jopa historillisiin juuriin, jota johtavat taaksepäin autonomiamme aikaan. Hän alleviivasi valiokuntaa lausuntojen antajana eduskunnan käsiteltäviksi tulevista asioista ja piti oikeana sitä, että lausuntoja pidetään sitovina. Hän jopa totesi, että valiokunta on kyennyt - ja toivottavasti vastaisuudessakin kykenee - suoriutumaan tehtävästään arvostettuna ja auktoritatiivisena tulkitsijana edellyttäen, että poliitikot kunnioittavat valiokuntaa ja varjelevat sen erityisasemaa.

Entä nyt? Ensin tuoreimpaan. Professorit  Juha L a t v a p u r o  ja Tuomas  O j a n e n kiinnittävät tässä lehdessä blogikirjoituksessaan vakavaa huomiota siihen, minkälaista riitelyä perustuslakivaliokunnassa on käyty kotoutumislakiesitystä käsiteltäessä. Oikeusministerin aiemmat toiveet ovat kaikuneet ikäänkuin kuuroille korville; puoluepoliittinen suhmurointi asiassa on ollut täysin vailla vertaa, korostavat he, mainiten nimeltä mielestään pahimmat riitapukit. Kritiikki ihmettelee erityisesti sitä, että käsittelyssä on pyritty jopa siihen, ettei perustuslakivaliokunta voisi antaa lausuntoaan koko asiasta ja sen perustuslainmukaisuudesta. Kun tähän lisätään vielä viittaus siihen, että asiaa hallituksessa valmisteltaessa oikeuskanslerin lausunnolle ei olisi annettu riittävää sijaa, on ihmettelylle todella sijaa. Korostuuko asiassa perustuslaki oikeusvaltion kivijalkana vai halutaanko se, poliittisten näkökohtien näin vaatiessa, kokonaan sivuuttaa?

Ja  taaksepäin. Perustuslakimme  6 pykälän 2 momentti korostaa yksiselitteisesti, että ketään ei saa   i ä n    ja eräitten muitten tekijöitten perusteella asettaa eri asemaan. Tätä edellyttää kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Kun edellinen hallitus aikanaan valmisteli ns. eläkkeitten raippaveroa, se esitti eduskunnalle  mm., että  vero olisi sekä suuruutensa, lähtötasonsa että kestonsa osalta eläkeensajille eli iäkkäämmille korkeampi ja tiukempi kuin palkansaajille esitetty. Tämä näytti mitä selkeämmin sisältävän eriarvoisuuden siemenen ja täten sotivan perustuslakia vastaan. Mutta kuinka tuolloinen hallitus menetteli? Se ei esittänyt esityksestään pyydettäväksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoa, joten yhdenvertaisuus jäi tutkimatta. Samalla valiokunnan rooli, jota nykyinen oikeusministeri korostaa, jäi kokonaan sivuun ja niin laki hyväksyttiin.

Tilanne johti tietenkin aina KHO:lle päätyneisiin valituksiin. Monien asteiden ja lausuntopyyntöjen jälkeen se antoi varsin mielenkiintoisen päätöksen. Hieman tiivistettynä se sivuutti yhdenvertaisuusaspektin ja alleviivasi mitä korostetummin, että koska kyseessä on tarve hankkia valtiolle lisätuloja veron avulla, tämä näkökohta painottuu yhdenvertaisuutta enemmän. Ja niinpä valitukset hylättiin.

Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin jäi jäljelle: Kuinka paljon tai vähän mainitulla perustuslain 6 pykälällä on painoarvoa muitten näkökohtien joukossa? Kuinka paljon päätökseen taustalla vaikutta sekin, ettei perustuslakivaliokunta ole asiasta kantaansa ilmaissut? Tosin sitten uusin versio vietiin nykyhallituksen toimesta eduskuntaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa vaatien, mutta sehän oli vain eräänlaista jälkiviisautta ja samalla ikäänkuin todisti virheen aiemmassa esityksessä. Ja vieläkin enemmän - hieman maallikkomaisesti: Kun valtion rahantarve nousee päätöksenteossa etualalle, onko KHO itse asiassa ajatellut enemmän hallituksen rahapulaa kuin oikeutta hakevien kansalaisten oikeustarvetta? Kun en ole poliittinen päättäjä, jonka tulisi pidättyä tuomioistuinten ratkaisujen arvostelemisesta, saanen kansalaisen kuitenkin kiinnittää huomiota asiantilaan.

Joskus aiempina aikoina on jo syntynyt lausahdus: "Laki on niinkuin sitä luetaan" - ja molemmat äskeiset tapahtumat palauttivat sen mieleeni. Nykyisellä oikeusministerillämme onkin täten - vallankäytön kolmijaon tiukasti mielessä pitäen -  niin aihetta kuin mahdollisuuskin katsella eteenpäin. Hän voi selvittää, kuinka hänen kirjoituksensa otsikko,  "Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka", myös käytännössä totetuisi ilman että oikeusoppineet professorit joutuisivat ihmettelynsä julki tuomaan ja maallikot pohdiskelemaan, onko jokin perustuslain tulkinta kenties tarkoitushakuinen ja mikä lain pykäliä tiukasti seuraava. Eli meneekö rahantarve yhdenvertaisuuden edelle!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvä ja aiheellinen palaute ja huomautus nykypoliitikoille ja päättäjille. Tarvittaisiinko Suomeenkin eduskunnasta riippumaton perustuslakituomioistuin?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei Suomella ole perustuslakia. Perustuslaista luovuttiin kun sinne ympättiin maininta EUsta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Se oli kyllä erikoista. Miksi Suomen perustuslakiin piti kirjauttaa että Suomi on EU:n jäsen?

Perustuslakiin hei.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perustuslaki velvoittaa oikeusistuinta noudattamaan perustuslakia, jos alempiarvoinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Maaoikeuden mukaan maata ei tarvitse käypäänhintaan pakkolunastaa, vaan se voidaan viedä lunastuslain mukaan luonnonsuojeluun korvauksetta, Korkeinoikeus ei myöntänyt edes valituslupaa asiasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Laki on niinkuin sitä luetaan"

Itse asiassa alkuperäinen sananlasku kuuluu: "Laki on niin kui SE luetaan".
Ja siinä vaiheessa on tarkoitettu, että lain kirjainta on noudatettava juuri niin kuin SE on kirjoitettu.

Perustusakituomioistuin olisi oiva askel laillisuuden ylläpitämiseksi, mutta ongelmaksi jää kuinka varmistetaan perustuslakituomioistuimen puolueettomuus ja lakiin sitoutuneisuus. Sen tuomioistahan ei varmaankaan valitustietä enää olisi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"ongelmaksi jää kuinka varmistetaan perustuslakituomioistuimen puolueettomuus ja lakiin sitoutuneisuus."

Ei sitä voi varmistaa mitenkään. Yrittää voidaan siirtämällä tuomioistuisten jäsenten nimeäminen eduskunnan sijaan presidentille. Ongelmatonta ei ole sekään. Presidentin pitäisi olla ideologisesti sitoutumaton. Sellaista ole olemassakaan. USA:ssa meille on hyvä esimerkki siitä, mitä presidentin nimitysoikeus merkitsee. Varmaa on, ettei Trump ole valinnoissaan puolueeton. Hän valitsee korkeimman tuomioistuimen virkaan hänelle sopivimmat henkilöt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi vaihtoehto olisi, että tuomarit nimitetään presidentin ja eduskunnan toimesta yhteisesti. Jos kumpikin taho kannattaa nimitystä, niin vasta siinä vaiheessa nimitys astuu voimaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Rotaatio periaatteella hovi-ja käräjäoikeuksien tuomarreista ja osa arvalla tavallisista kansalaisista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Ei missään nimessä. Perustuslakituomioistuimen tulee olla hyvin koulutetuissa asiantuntevissa käsissä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Perustuslakituomioistuin olisi hyvä saada tähän maahan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oikeuksien hakeminen päättyisi siihen. Joka tapauksessa tämän tuomioistuimen perustaminen vähentäisi valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

”Jos yksilö kokee oikeuksiaan loukatun, hän voi valittaa loukkauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka on Europan neuvoston alainen organisaatio. Jos ihmisoikeustuomioistuin toteaa loukkauksen tapahtuneen, se voi määrätä sopimusvaltion maksamaan loukatulle hyvitystä. Valituksen edellytyksenä on kuitenkin, että loukattu on käyttänyt saatavillaan olevat kansalliset valitustiet esimerkiksi Suomen tapauksessa valittamalla aina korkeimpiin oikeusasteisiin asti” (Wikipedia).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_neuvosto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeus...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeus...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tämä sote- ja maakuntalakipaketti tulee olemaan vaikea
peruustuslain kannalta.

Kepu vaati edellisellä vaalikaudella parlamentaarista valmistelua,
mutta nyt puolueelle se ei enää kelpaa.

Yksistään maakunnat eivät ole tasaveroisessa asemassa, kun vertaa esim.
Uudenmaan maakuntaa ja jotain asukasluvultaan 10-20 kertaa pienempää maakuntaa,

http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

S-j Pietikäinen, onko Kokoomukselle yksityistäminen niin suuri periaattellinen kysymys, että se on valmis hyväksymään nyt esitetyn sote ja kepun himoitseman maakuntamallin joka taatusti tulee lisämään entisestään byrokratiaa ja myös nostamaan kokonaisveroastetta nykyisestä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Eikös ole kaavailtu palveluntuottajiksi julkisomisteiset (yhteiskunnan omistamat), avoimen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoita. Hinnalla ei pysty kilpailemaan, vaan laadulla ja palvelujen sujuvuudella.

Kaavailtu maakuntajako on epätasainen ja niiden määrässä toivoisi
vielä uudelleen harkintaa samoin kuin toivoisoin kuntaremonttia kuntien budjeteista maakunnille tapahtuvan suuren siirron johdon johdosta.

Kari Aaltonen

Kyllähän tama hallituksen toiminta on monessa suhteessa aiheuttanut kansalaisten keskuudessa hämmennystä, hyvä jos uskaltaa lenkkitossuja ostaa,niillehän saatetaan lätkäistä omistus vero.Kyllä perustuslain pitäisi olla se minkä mukaan mennään,jos hallituspuolueet saavat tehdä mitä lystäävät laeista viis,niin täällähän on kohta täys kaaos.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Oikeus-ja työministeri Jari Lindström.

Viimeinen työvoimaministeri oli SMP:n Urpo Leppänen 1980-luvulla.

P.S. Niin se aika rientää.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Liisa Jaakonsaari työministerinä ollessaan kolutti Nordikkoolituksella suomalaisia työttömiä yrittäjiksi Virossa, ketkähän omistivat Nordikkoolituksen, onkohan kellään tietoa asiasta ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Urpo Leppäsellä oli niin suuri hinku osoittaa SMP:n kykyä alentaa työttömyyttä, että tieten tahtoen ylitti ministeriönsä määrärahat työllistämistukien maksamisessa. Sai siitä sapiskaa osakseen.

Toinen vastaava SMP:n ministerin esimerkki oli Pekka Vennamo, joka "veroministerinä" toimiessaan antoi kovien ennennäkemättömien arktisten pakkasten aikaan vuoden 1987 tammikuussa rekka-ajajille jäätymisriskin vuoksi luvan käyttää ns. verotonta "löpöä" dieselin sijasta. Myös hänelle huomautettiin hyvin nopeasti, että ministeri ei voi pelkällä ilmoituksellaan muuttaa lakeja.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Sipilä-Berner hallitus on käynyt jo vaaraksi Suomen 'demokratialle'. Yleisradio on työnnetty suomettuneeseen tilaan. Sipilä on saanut Ylestä lujan otteen ja saanut vaiennettua sieltä poliitikkojen arvostelun. Keskustassa ei kuulu pihahdustakaan muualta kuin Suomenmaasta joka suoltaa Ceausesculaiseen tyyliin ylistystä diktaattorille. Rinne on hiljaa koska hän ei halua pilata välejään vallantäytteiseen diktaattoriimme. Siinä oikea oppositiojohtaja. Olemme todistamassa demokratian ja demareiden alennustilaa.

Toimituksen poiminnat