*

Raimo Ilaskivi

Raha vastaan sana - niin tänäänkin!

Palataanpa vuosikymmeniä taaksepäin. Ilmari Turja - huippuvaikuttaja ja -journalisti - oli tyytymätön silloisen Suomen Kuvalehden julkaisupolitiikkaan. Hänen mielestään sana ei kuulunut vaan raha hallitsi. Ja niinpä hän sitten perusti Uuden Kuvalehden - hänen mielestään avoimemman ajatustenvaihdon foorumin, jonka julkaisupolitiikkaa ei suuri raha voinut valvoa. Mitenkö kävi? Aikansa Uusi Kuvalehti pyristeli, mutta sitten ...

Nykysuomessa käydään monipuolista keskustelua lukuisista ajankohtaisista aiheista, mutta ei sentään ihan kaikista. Joskus näyttää siltä, että kannanotot, joitten takana on raha - esimerkiksi suurten eläkeyhtiöitten edustama - saavat enemmän jalansijaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen kuin ne, jotka kumpuavat  "tavallisten kansalaisten" taholta, faktoihin perustuvina, toisenlaista näkökulmaa edustavina mutta suuren rahan näkökulmille vastakkaisina. Mitäpä tätä sen kummemmin pohdiskelemaan, asianosaiset tietävät enemmän kuin hyvin, mistä on kysymys. Ei Suomen Kuvalehdestä mutta lukuisista paperisista tai sähköisistä medioista; sellaisista, joissa mielipide, ilmoitustulot ja vahva, ammattimaisesti hoidettu  informaatio ovat taustana ja joissa se sana ei helpolla kuulu mutta rahan sanoma kylläkin.

Mihin kysymys keskittyy? Taitetun eläkeindeksin ja palkkaindeksin välillä käytävään taisteluun siitä, kumpi on eläkeläisten kannalta parempi ja kumman soveltamisen  eläkejärjestelmä kestää - vai kestääkö kummankin. Taustana keskustelulle on tietenkin kansalaisaloite, joka tähtää siirtymiseen palkkaindeksiin - siihen, jota alunperin pidettiin koko työeläkepolitiikkamme kulmakivenä.

Eläkeyhtiöitten rahastot kasvavat kuin pullataikina. Ne ovat jo kolminkertaiset valtion vuosibudjettiin verrattuna ja lähenevät koko vuotuisen kansantulomme tasoa. Budjeteista päättävät demokraattiset elimemme, hallitus ja eduskunta. Eläkerahastojen käytön päättäjät ovat elinkeinojohtajia, joita tietenkin kiinnostaa ennen muuta valta, jota raha tuo. Ja vallantavoittelu näkyy varsin selvästi niissä verkostoissa, joita on syntynyt - yritysmaailma eläkerahastojen johdossa ja päinvastoin. Jopa ammattiyhdistysten johtmiehet ja -naiset on saatu tähän rulettiin mukaan - sen sijaan että he muistaisivat entisiä jäseniään, nykyeläkeläisiä ja näitten toiveita. Pitäisihän eläkeyhtiöitten olla nimenomaan pitämässä huolta ennen muuta eläkeläisistä ja heidän oikeutuista tarpeistaan. Mutta hallintoon ja asiakaskalasteluun kiinnitetään paljon enemmän huolta -  sanoo ao. ministeriö asiasta mitä tahansa.

Riittääkö raha - kuinka eläkkeet ova kehittyneet ja kuinka palkat? Jokainen saa silmänräpäyskuvan - ja mitä selkeimmän - klikkaamalla   www.senioriliike.fi - ja selaamassa sivustoja. Näin pitäisi tehdä erityisesti  poliittisten päättäjiemme, joiden pöydälle kansalaisaloite tulee. Vastaukset ovat varsin selkeät.

Mutta kun näin on, järjestelmä, suuri eläkeraha, marssittaa sanaa vastaan keksittyjä tarinoita, jopa palkatun viestintätoimiston laatimia, joitten tarkoituksena on panna eläkeläiset toisaalla sekä työssä olevat ja jopa opiskelijat toisaalla vastakkain; viimeksimainitut laulamaan samaa virttä rahan kanssa sanaa vastaan. Niinhän sen halutaan kai olevan: Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Ja mikä on virren sanoma ja nuotti? Jos nykyeläkeläisille annetaan palkkaindeksi, niin sen maksavat vielä työssä olevat ja opiskelijat. Nykyinen eläkeläispolvi muka syö tulevien eläkerahat, tuleville ei riitä. Näin pähkinänkuoressa.

Nuo senioriliikkeen sivut kuiten myös eläkejärjestelmämme omat laskelmat kertovat kuitenkin, että rahastojen kasvu tulee jatkumaan täysin riippumatta siitä, onko taustalla taitettu vaiko palkaindeksi. Ja kaikkein oleellinen jääkin sitten kertomatta. Jos taitetulla indeksillä jatketaan, se tulee sitten aikanaan koskemaan nykyopiskelijoita ja  työelämässä nyt olevia. He joutuvat, kun eivät enää ole päättäjiä ja vaikuttajia, kokemaan saman kohtalon kuin joka on nykyeläkeläisten osana ollut: Eläkkeelle kyllä siirrytään lähtötasona 60 prosenttia eläkepalkasta. Mutta 10 eläkevuoden jälkeen eläke onkin enää 50 prosenttia ja 20 vuoden jälkeen 46 prosenttia mikäli tuleva talouskehitys olisi menneen kaltainen. Kannattaa siten katsoa tarkkaan huoneentaulua THINK, ajattele. Nyt voi vaikuttaa, sitten aikanaan ei. Ja tätä eläkeraha ei halua kertoa eikä valtakunnan keskeinen media myöskään helpolla julki tuo. Lähetetyt joutavat paperikoriin.

Mitä siis neuvoksi? Ei muuta kuin THINK - ajattele! Ajatelkaa varsinkin te, nuoret ja opiskelijat, joitten järjestöjäkin eläkeraha on pyrkinyt etujenne vastaisesti kampanjoihinsa houkuttelemaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Suomi on ajanut yhteiskuntansa itse tekemään panttivankeuteen:

--> jäykät työmarkkinat (työehtosopimusten yleissitovuus)
--> maiden vertailussa Suomi on tilastojen kärjessä verotuksen tasossa ja julkishallinnon koossa
-->monissa asioissa Suomi on ylisäännelty yheiskunta

Tuntuu siltä, että myös tässä ylipormestarin esille taas ottamassa eläkerahastoinnissa on sama asia

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hyvä kuvailu sananvapaudesta kapitalistisessa yhteiskunnassa.

Kansainvälisesti hyvä esimerkki tästä ilmiöstä on se, miten Persianlahden sodan sytyttäminen annettiin mainostoimistojen tehtäväksi, ja ne saivat sodan aikaiseksi melko nopeasti: How PR Sold the War in the Persian Gulf

P.S. Olisiko parempi, että olisi olemassa jokin totuuskomitea, joka päättää, mitä on julkaistava ja missä määrin? Vai onko sittenkin parempi, että eniten maksava saa äänensä kuuluville?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös pohjimmiltaan positiivista ole kuitenkin se, että eläkevarat kasvavat? Olkoonpa eläkkeiden maksatusperiaate millainen tahansa, niin ainakin niiden maksamiseen on rahaa näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana, vaikka kuinka aikoinaan puhuttiin eläkepommista.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Historiallisesti eläkejärjestelmän tuotot ovat olleet mykistävän korkeat, mutta ei enää jatkossa, kiitos keskuspankkien negatiivisen korkoympäristön. Itse asiassa tuottoja saadaan enää hyvin korkeariskisistä sijoituksista, joissa itse pääomakin on suuressa vaarassa.

Suuri osa nyt eläkkeellä olevasta porukasta on maksanut eläkemaksua alimmillaan viitisen prosenttia palkkasummasta, kun se tällä hetkellä on jo 25 % tuntumassa. Kokonaisuuden kannalta ei ole väliä, onko kyseessä palkansaajan vai yrityksen osuus.

Eläkejärjestelmän eksponentiaalisen kasvun vaatimus (ponzi) ei siedä millään maksajien määrän tai tulotason laskua, mitkä molemmat ovat länsimaisittain laskusuunnassa. Niinpä kestävä eläkemaksun taso on jo kymmenen vuoden sisällä jossain 50-100 % sisällä palkkasummasta, tai sitten leikataan saajilta reippaasti.

Kumpikaan tuskin tulee kyseeseen, joten en näe muuta ratkaisua kuin jättää maksujen kerääminen sikseen ja rahoittaa tuokin jatkossa keskuspankkien ilmasta taikomalla, velattomalla rahalla. Sekin on parempi, kuin niiden jälkikäteen kuittaamat tappiot mielettömistä virhesijoituksista. Sanon sijoituksista, koska harva niistä täyttää investoinnin määritelmiä enää.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Laskelmia rahastojen riittävyydestä ja muistakin kestävyyteen liittyvistä asioista on kyllä ollut esillä todella vähän. Miksi laskelmia ei tehdä ja selitetä kansalle? Taidan tehdä yhden oman laskelman, jonka sitten laitan tänne (huonolla matikalla).

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Karkea laskelma voisi olla sellainen, että työeläkkeen laskusäännöistä seuraa, että eläkkeen suuruus tulee olemaan (1 + x) * maksettu eläkevakuutusmaksu, jossa x on suurempi kuin nolla.

Tuosta pitäisi jo näppituntumalla aavistaa, että kyseessä on pyramidipeli, joka edellyttää eläkevakuutusmaksujen/palkkasumman eksponentiaalista kasvua sukupolvesta toiseen. Tai sitten hyvää menestystä pörssipelissä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Oletetaan, että palkkasumma on 90mrd€ vuonna x. Eläkettä siitä ansaitaan 1,5 % palkkasummasta, eli 1,35mrd€. Ajatellaan, että tuota tienattua (yhtenä vuotena) määrää nostetaan vaikkapa keskimäärin 20 vuotta ennen kuolemaa. Koko 20 vuoden eläkkeen maksuun tarvitaan 27mrd€ (20x1,35). Seuraavana vuonna kertyy taas uutta eläkettä maksetusta palkkasummasta, joka lisää rahan tarvetta tulevaisuudessa, jne. vuosi kerrallaan kohti eläkettä. Indeksejä ei tähän vielä sotketa.

Rahastoon x vuonna siirretään 3,7 % palkkasummasta, eli 3,33mrd€. Rahasto voi kasvaa kymmeniä vuosia ennen kuin rahoja aletaan käyttämään eläkkeiden maksuun. Rahastosta on tarkoitus maksaa noin 25 % eläkkeistä, eli rahaston tarve noille 20 vuodelle on 6,75mrd€. Oletetaan, että rahasto ehtii karttumaan keskimäärin 30 vuotta (40 vuotta töissä ja 20 eläkkeellä). Reaalinen korontarve on n. 2,4 % noille 30 vuodelle, jotta maksut onnistuvat rahastosta. Todellisuudessa tarve on suurempi, koska hallintokuluihin ym. menee osa tuotoista.

Ensimmäisenä eläkevuotena tuosta kertyneestä (yhden vuoden) eläkkeestä tulee maksuun 1,35mrd€, josta rahastosta tulee n. 338milj€ ja tasausosasta jää maksettavaksi 1,012mrd€. Siis ilman indeksiä.

Nyt sitten siirrytään indekseihin. Kun eläkkeelle jäädään, niin tuolloin kertynyt eläke kerrotaan eri vuosien palkkakertoimien suhteilla eläkkeen alkuun. Eläkkeelle jäännin jälkeen eläkkeet seuraavat työeläkeindeksiä (taitettua indeksiä). Indeksit kustannetaan tasausosasta. Alla on esimerkki laskennasta.

Pelkistetty esimerkki: jos ansiotason muutos on 3,5 prosenttia ja hintatason muutos 2 prosenttia, niin
• Työeläkeindeksin muutos = 0,8 x 2 + 0,2 x 3,5 = 2,3 %
• Palkkakertoimen muutos = 0,2 x 2 + 0,8 x 3,5 = 3,2 %

Nyt vaaditaan eläkkeiden muuttamista ansiotasoindeksin mukaisiksi. Lasketaan 3,5%:n mukaan ja taitetun mukaan eli 2,3%, tuon esimerkin innoittamina. Tuo vuoden karttuma olisi lopullisena maksuna joko n. 39,5mrd€ (rahastosta 9,88mrd€) tai n. 34,6mrd€ (8,65mrd€) indeksikorotuksilla huomioituna. Noilla indeksieroilla on aika iso vaikutus lopputulokseen, tuossakin n. 5mrd€.

Toivottavasti ei tullut paljon virheitä, ja huomaa, että tässä oli paljon oletuksia, jotka eivät ole faktaa. Suuruusluokkia lähinnä yritin kartoittaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Laskelma eläkkeen kehittymisestä suhteessa 'eläkepalkkaan' ei täsmää. Tässä blogistin väittämä korjattuna prosenttilukemien osalta (olettaen 2% vuosittaisen inflaation, mikä lienee kohtuullisen lähellä historiallista kehitystä).

Eläkkeelle kyllä siirrytään lähtötasona 60 prosenttia eläkepalkasta. Mutta 10 eläkevuoden jälkeen eläke onkin 72 prosenttia ja 20 vuoden jälkeen 87 prosenttia.

Tuolla kehityksellä on kuitenkin ostovoima vaim pysynyt muuttumattomana. Toki eläkkeet saattavat kasvaa myös tuota enemmän, jos palkat nousevat nopeammin kuin inflaatio. Siinä tapauksessa myös eläkkeensaajan ostovoima tulisi hieman nousemaan.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Kannattaiskohan vilkaista niitä käyriä ja laskelmia, joita Senioriliikkeen sivusto sisältää. 70 ja 87 prosenttia ovat todellisia mielikuvituksen tuotteita - ja puhun ihan omasta kokemuksestakin!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voin hyvin kuvitella blogistin eläketulon laskeneen. Nyt ei kuitenkaan ollut puhe vapaaehtoisista eläkevakuutuksista, joiden maksatus loppuu pääoman huvettua, vaan TEL eläkkeistä, eikö vain?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi Vastaus kommenttiin #15

TEL-eläkkeistä minäkin kirjoitin! Ja uudelleen: Kannattaa tutustua viittaamiini aineistoihin!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Ei toisto totuutta tuo. Viittaamasi laskelmat vertaavat eläkettä ihan jonkun muun ihmisen palkkaan, kuin sen eläkeläisen 'eläkepalkkaan'. Kyse on siis tyystin eri asiasta, eikä se eläke tai sen ostovoima siinäkään ole mihinkään laskenut. Kikkaillaan vain prosenteilla, kun käytetään jakajana muuta lukua, kuin eläkeläisen omaa palkkaa.

Sinänsä koko lähestymistapa on menneestä maailmasta, kuten Jari Ojala täällä kommenteissa ansiokkaasti osoitti. Kerrohan ihan omin sanoin missä tilanteessa maksettavan työeläkkeen summa pienenee? Ei minun saama palkankorotus pienennä yhdenkään eläkeläisen eläkettä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Eläkettähän saadaan karttuman mukaan kustakin palkasta. 40 (40x1,5%=60) vuoden työskentelyyn mahtuu paljon erilaisia palkkoja. Usein ajatellaan, että eläkettä saadaan loppupalkasta tuo 60%, mutta näinhän ei ole. Ansainta lasketaan koko palkkasummasta historian aikana käytettyjen indeksien korottamina. Eläke voi loppupalkkaan nähden olla varsin vaatimaton.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Nythän kyse oli siitä, että blogistin väittämä oli että prosentti laskee. Se ei luonnollisestikaan ole totta, eikä argumentiksi varsinkaan käy 'käppyröiden katseleminen'. On eri keskustelu, että jo lähtöeläke on alle 60% muille, kuin niille joilla palkka nousee työuran aikana vain indeksin mukaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #14

Sanoin asiasta vain siksi, että moni lukee noita asioita siten, että tuo 60% tarkoittaisi eläkettä suhteessa loppupalkkaan. Sehän tarkoittaa 60% siitä palkkasummasta, joka on työuran aikana tienattu, eli keskimäärin 1,5% kunkin vuoden palkkasummasta. On eri asia, että vertaillaanko loppupalkkaan, työskentelyn aikaiseen palkkasummaan tai vaikkapa töitä jatkavien palkkakehitykseen.

Tuota viimeistä lausettasi en ymmärtänyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Eikö tuo kertymä nykyään koko työuralta määräytyessään tarkoita sitä, että jos palkka jossain vaiheessa nousee enemmän kuin indeksi, et tule saavuttamaan vanhan mallin mukaista 'täyttä 60%'?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #17

Yritän selittää, että miten minä olen asioita ymmärtänyt (maallikkona).

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elake-et...

Tuo linkki kannattaa ensin lukea.

Unohdetaan kaikki historian eri karttumaprosentit ja keskitytään 1,5%:n karttumaan. Ihminen työskentelee 10 vuotta ja ansaitsee 1000€/kk (ei vähennystä maksetusta eläkemaksusta). 10x12x1000= 120000x1,5%=1800€. Seuraavat 20 vuotta hän ansaitsee keksimäärin 2000€, jolloin 20x12x2000=480000x1,5%=7200€. Viimeinen 10 vuotta keskipalkka 3000€, jolloin 10x12x3000=360000x1,5%=5400€. Karttumat yhteensä 1800+7200+5400=14400:12=eläke 1200€/kk. Yhteensä ansaittu työuran aikana 960000€:40:12=keskimäärin 2000€/kuukausi. Tuosta tuo ansaittu eläke on 40x1,5%=60%, eli 1200€/kk. Kun nyt ihminen jää eläkkeelle, niin jokaisen vuoden ansiot muutetaan palkkakeroimella (katsokaa linkki) eläkkeen alkuhetken tilanteeksi. Tuota en edes yritä laskea. Palkkakerroin seuraa palkkoja 80%:n voimalla ja elinkustannuksia 20%:n voimalla. Tuossa laskelmassa loppupalkka 3000€/kk, joten tuo 1200€ on siitä 40%, mutta tietenkin tilanne muuttuu kun otetaan tuo palkkakerroin mukaan kuvaan. Eläkkeelle jäännin hetkestä eteenpäin eläkettä muutetaan "taitetun indeksin" mukaan, jossa palkkoja seurataan 20%:n mukaan ja elinkustannuksia 80%:n mukaan. Laitan selvennykseksi (sotkemiseksi?) pari esimerkkiä indekseistä, kirjasta Yrityksen työeläkekäsikirja.

Palkkakerroin (alkavat eläkkeet):
Palkkojen muutos (työntekijän eläkemaksun vähentämisen jälkeen) olkoon 3 % ja hintatason muutos eli inflaatio 1 % vuodessa. Tällöin palkkakertoimen muutokseksi saadaan painottamalla 0,8x3%+0,2x1%=2,6%.
Kun nimellispalkkojen muutos jaetaan kahteen komponenttiin, inflaatioon ja reaaliansioiden muutokseen, saadaan palkkakertoimen muutokselle toinen esitystapa: inflaatio+0,8xreaaliansioiden muutos. Reaaliansioiden muutos on tässä esimerkissä 2% eli palkkakertoimem muutokseksi saadaan 1%+0,8x2%=2,6%.

Eläkeindeksi (maksussa olevat eläkkeet):
Palkkojen muutos (työntekijän eläkemaksun vähentämisen jälkeen) olkoon 3% ja hintatason muutos eli inflaatio 1% vuodessa. Tällöin palkkakertoimen muutokseksi saadaan painottamalla 0,2x3%+0,8x1%=1,4%.
Toinen esitystapa kaavalle on: inflaatio+0,2xreaaliansioiden muutos. Reaaliansioiden muutos on tässä esimerkissä 2% eli palkkakertoimen muutokseksi saadaan 1%+0,2x2%=1,4%.

Toivottavasti saatte tuosta jotain selvää. Hoppas meni ilman virheitä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Leikitään vielä vähän noilla indekseillä.

Oletetaan, että palkat nousevat 5% ja inflaatio on 5%.

Palkkakerroin 0,8x5%+0,2x5%=5%

Tait.ind. 0,2x5%+0,8x5%=5%

Oletetaan, että palkat nousevat 10% ja inflaatio on 5%.

Palkkakerroin 0,8x10%+0,2x5%=9%

Tait.ind. 0,2x10%+0,8x5%=6%

Oletetaan, että palkat nousevat 5% ja inflaatio on 10%.

Palkkakerroin 0,8x5%+0,2x10%=6%

Tait.ind. 0,2x5%+0,8x10%=9%

Hmmm..

Josa Jäntti

Siirtyminen palkkaindeksiin lisää eläkkeiden maksuja ( yht.n. 27 MILJARIDIA ) vain 300 miljoonaa edellyttäen, että palkat nousevat 1,6 % ?
Tietenkin vuosien varrella lisäys kasvaa kumulatiivisesti kuten kaikki eli palkat, bkt, sisään tulevat työeläkemaksut palkkojen mukaan eläkerahastot jne. Palkkaindeksin dynaamiset vaikutukset : valtio + kunnat saavat lisää verotuloja ( myös alv:n kautta ) , se lisää kulutusta eli työpaikkoja ( = lisää palkkoja ja työeläkemaksuja )ja vähentää työttömyyskorvauksia. Pientä eläkettä saavien ei tarvitse turvautua sosiaalitukiin, jotka maksetaan valtion varoista ( = verotuloista ) OTTAMALLA LISÄÄ LAINAA ! Palkkaindeksin aiheuttama lisäys eläkemenoihin saadaan osasta rahastojen sijoitustuotoista. Ne ovat olleet v. 1997 - 3015 n. 4 % ja rahassa v. 2015 yli 8 miljardia €.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Laskeskelin vuoden 2015 eläkemenolle 25,2mrd€ kertoimia 1,6%:n kasvun mukaan ja 1,3%:n kasvun mukaan. Oletuksena oli, että tuota samaa määrää maksetaan 20 vuotta, mutta noilla eri kertoimilla korotettuna. Maksujen eroksi tuolla aika-akselilla tuli n. 19mrd€. Kyllä nuo erot nopeasti kasvavat, kun aikajana on pitkä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

En ollenkaan kiellä "lisäeläkkeiden" hyviä puolia. Kaikkihan mielellään ottavat itselleen lisää. Mielestäni oikea kysymys kuuluukin, että onko meillä varaa siihen ja voidaanko asia toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että rasitus ei kohdistu eri sukupolville erilailla (ainakaan isosti). Tähän keskusteluun kaipaan matematiikkaa mukaan, joka on kyllä loistanut poissaolollaan.

Asian tiimoilta on käyty paljon keskustelua, mutta tämä vaatisi vielä avoimempaa depattia lukuineen päivineen. Nyt on omasta mielestäni asioita jopa tahallaan vääristelty, jotta oman tahon etu tulisi huomioitua. Lisäksi asiaan liittyy paljon ennustamista, joka on tunnetusti vaikeaa.

Omaa kantaani en ole vielä sementoinut.

Josa Jäntti

Sinun kannattaa ehdottomasti hankkia tai lukea kirjastosta tai tilata Senioriliikkeen toimistosta Kimmo Kiljusen kirja " Eläkekatekismus ". Siinä on kapiaasi luvut ja lähes kaikki ovat ETK : n lukuja kaikki. Palkkaindeksi on alkuperäinen ja oikeudenmukainen nykyisille eläkeläisille että tuleville, joiden elintasoa ei taitettu indeksi enää laske tulevaisuudessa. Tätä mieltä oli mm. koko työeläkejärjestelmämme pääarkkitehti Teivo Pentikäinen puoliväli - indeksin( 50 % / 50 % ) kokeilun jälkeen . ETK + TELA eivät kerro lainkaan palkkaindeksin elvyttävistä vaikutuksista, vaikka ne väittävät olevansa puolueettomia ?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset