*

Raimo Ilaskivi

Työmies on palkkansa ansainnut - vai onko?

Anteeksi nyt vaan otsikko - yksi sanahan siinä on väärin: työmies. Tarkoitan tietenkin korkean tason johtajia, joitten erilaisista tulospalkkioista ja palkanlisistä viime päivien lehdet ovat olleet niin uutisia kuin mielipiteitäkin tulvillaan. On kritisoitu, paheksuttu ja vähintäänkin ihmetelty. Ymmärtäjiä on ollut suhteellisen vähän, koska kyse on ollut ensi sijassa yhtiöistä, joissa valtiolla on täysi määräysvalta tai ainakin merkittävä rooli päätöksiä tehtäessä. Meidän kaikkien - veronmaksajien - yhtiöistä.

Kun puhe soljuu ja mielipiteet poukkoilevat, mukaan mahtuu yllättävän paljon myös virheellistä. Ennen muuta kuvitelma siitä, että palkat ja niitten lisät maksettaisiin suoraan veronmaksajien pussista. Näinhän ei tietenkään ole asianlaita. Kosketeltujen yhtiöitten tuloksesta ne maksetaan, positiivisesta tai negatiivisesta - tällöin varallisuutta syöden.

Vanhakantainen näkemyshan on ollut, että hyvästä tuloksesta kannattaakin maksaa. Näin varsinkin silloin, kun yhtiön pakitsemispolitiikka on solidaarista: Jos herrat saavat, annetaan myös työntekijöille. Muutamia firmoja onkin, jotka tätä periaatetta noudattavat, mutta ne eivät taida löytyä nyt kritisoitujen joukosta. Niitä ovat muutamat yksityiset, joissa yhteistyö on voimaa ja sitä muistetaan myös silloin, kun tilinpäätöstä tehdään.

Nyt on kritisoitu ensiksi sitä, että samanaikaisesti kun kiky-sopimus merkitsee työntekijöitten ansioitten alenemista, johdon palkkapussia samanaikaisesti lihoitetaan. Sanat solidaarisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät tällöin oikein kuulu politiikan henkeen. Johtaja on kyllä palkkansa ansainnut, mutta ei työmies.

Toiseksi on ihmettelyä herättänyt sekin, että yhteisöveron viimevuotinen alentaminen ei juuri näkyny kasvavina investointeina ja lisääntyvinä työpaikkoina - johdon palkkioihinko se sitten käytettiin, kysyvät irvileuat. Kysymyksen teki ajankohtaiseksi myös se, että Sipilän hallituksen uusin talouspoliittinen veto tähtäisi taas yritysten julkisten kustannusten alentamiseen. Mihin pelivara nyt valuisi?

Mutta keskeistä kuitenkin näyttää olevan huomio, jonka mukaan palkitseminen on sekä epätasaista että se myös saattaa olla positiivista, vaikka yrityksen tuloskehitys ei tätä edellyttäisi. On saatu vastauskin. Palkkioitten perusteena ei suinkaan ole pelkkä tuloskehitys vaan ohjelmaan on sisällytetty koko joukko muitankin tekijöitä - niitä sen kummemmin julkisuudessa erittelemättä. Mielikuvitus saa siten laukata.

Ja tässä se keskeisin kysymys onkin. Mikä painoarvo milläkin erityistekijällä? Jos palkkion nousee vaikka tulos on punaisella tai sen kehitys epätyydyttävä, sopimus on tehty todella taidokkaasti. Eräs kommentoija korostikin, että juuri sopimusten sisäinen rakenne näyttää päättäjiltä - viime kädessä siis yhtiöitten hallituksilta - jääneen läpikäymättä. Ei ole havaittu - tai sitten välitetty. Se lienee selvää, että saajapuoli ei suinkaan ole vastustanut käyttämiensä konsulttien ehdotuksia sellaisiksi sopimuksiksi, jotka takaavat kohtuullisen tuloksen - meni firmalla hyvin tai huonosti. 

Erään lopputuloksen kaikesta voi joka tapauksessa vetää. Antoi valtiovalta minkälaisia palkitsemisohjeita hyvänsä, ne näyttävät kuolleilta kirjaimilta. Yhtä hyvin voi kysyä, onko valtionyhtiöitten valvonaelimillä ollut riittävästi mahdollisuuksia tai halua palkitsemisjärjestelmien riittävään valvontaan. Häntä kun tässäkin tapauksessa heiluttaa koiraa eikä koira häntää.

Ja lopuksi. Kysymys on pitkälti myös yhteiskunnallinen, pitkäjänteisesti vaikuttava. Murennetaanko uskoa yhteiskuntajärjestelmämme solidaarisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen. Nyt ei - ja nimenomaan tässä tilanteessa - olla enää samassa veneessä. Toisilta vaaditaan, toisille annetaan. Kahtiajako ei missään maassa ole osoittautunut yhteiskuntarauhaa tukevaksi. Pikemminkin se tuo mukanaan ristiriitoja, joitten ratkominen vaikeutuu. Liekö kiky-sopimuksen poikkeuksellisen pitkä valmisteluperioodi ollut ensimmäisiä esimerkkejä tästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kyllä palkkiot pitäisi maksaa vain tuloksen paranemisesta, ei väliä meneekö yritys miinuksella jos suunta on parempaan

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Kerran Suomessa puhuttiin muuan Mikael Liliuksesta, jonka palkkio Fortumin johdossa nousi varsin huimaksi vain koska öljyn maailmanmarkkinahinta nousi korkealle myös...

Samoin Nokia teki joskus hyvää tulosta, silloin heidän johtajien palkkiotkin olivat enemmän tapetilla.

Oi niitä aikoja.

Nythän tämä on varsin maltillista keskustelua.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Olen hieman miettinyt miten se raha motivoi; en ole kuullut yhdestäkään alle viiskymppisestä siivoojasta joka lähtee viettämään sapattivuotta, toteuttamaan itseään tai jäävän yksinkertaisesti oloneuvokseksi hyvissä ajoin ennen virallista eläkeikää. Toki raha motivoi, mutta kuinka paljon se enää tietyn pisteen jälkeen antaa lisää potkua. Viisisataa duunarille todennäköisesti motivoi enemmän kuin puoli miljoonaa miljonäärille.

Kuten Lehdon omistaja sanoi, tulee hänellekin kalliita miehiä kyselemään töitä ja hän vastaa että ottaa mielummin kaksi halpaa. Itse hän nosti 6000 euron kuukausipalkkaa mutta nosti palkan jopa 10 000 euroon pörssilistautumisen myötä.

Jos toimitusjohtajan ainoa keino parantaa tulosta on väen vähentäminen niin silloin vähennys on parasta aloittaa toimitusjohtajasta itsestään.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Jo itse Lenin kuvaili yhteiskuntaa, jossa tuotantolaitosten työntekijät vuoronperään toimivat johtajina, - siis ilman mitään pätevyyttä. Tämä oli yksi utopia muiden joukossa. No se siintä.

Kyllä pätevä työmies on palkkansa ansainnut. Mikä on kohtuu palkka, on sitten eri kysymys. Ja mikä on kohtuu vero näistä suurista palkkioista, on toinen kysymys. On myö sellasia työmiehiä ja johtajia, jotka eivät ansaitsisi sitä mitä heille maksetaan. Ja sitten on sellasia työmiehiä ja johtajia, jotka muuttavat sellaseen maahan, jossa hänen kykyjään arvostetaan enemmän. Nämä on niin suuria kysymyksiä, johin minä ainakaan en osaa vastata. Nothing is black and white.

Jyrki Paldán

Teoreettisten mallien mukaan käytettävissä olevien rahatulojen noustessa vapaa-ajan arvo nousee, kun taas pienemmillä tuloilla sen arvo on lisätuloja pienempi. Tuosta johtuen tehdyt työtunnit kasvavat tulojen kasvaessa tiettyyn pisteeseen asti, kunnes sen jälkeen työtunnit laskevat palkan kasvaessa.

Jos en ihan väärin muistele, empiirisesti tuo raja vedettiin Yhdysvaltalaisselvityksessä noin $120 000:n tienoille(kotitalouden tulot).

Niin tai näin, tähän pörssiyhtiöiden tjpalkkioihin tuo ei juuri vaikuta. Tässä kontekstissa rahan motivoinnilla tarkoitetaan varmaankin ihan vain sitä että "osaava" väki jäisi tänne tekemään edes niitä lyhempiä työtunteja eikä lähtisi ulkomaille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pointsit sille, että blogissa keskityttiin valtionyhtiöihin.

Yksityiset omistajathan toki saavat maksaa kenelle tahansa johtajalle mitä tahansa palkkiota olkoonpa se kuinka typerä hyvänsä.

Tämä tosiasia näyttää usein olevan hakusessa monissa muissa vastaavaa asiaa käsittelevissä blogikirjoituksissa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tosin useimmilla yksityisillä firmoilla on kiinteä kytkös valtioon – ellei suorina tai keittiön kautta tulevina tukina, niin vähintään valtion varoilla ylläpidetyn koulutuksen ja muun työntekijästä ja jopa johtoportaasta huolehtivan julkisen palvelun hyödyntämisenä. Siksi ei yksikään firma ole vapaa solidaarisuusvelvoitteista ja kohtuullisesta käytännöstä. Tai vapaa kyllä sikäli, että niillä on lupa porskuttaa miten mielivät, mutta moraalin ja kohtuuden kanssa sellaisella ei ole mitään tekemistä.

Voi olla että jokunen firma on maailmalla olemassa, joka ei ole montaa euroa verovaroja koskaan hyödyntänyt, palkkaa pelkkiä kouluttamattomia pölvästejä riistettäväkseen jne.

Itse en tiedä ensimmäistäkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valtion maksamat tuet yrityksille ovat siinä mielessä erikoinen juttu, että yritykset lähtökohtaisesti eivät niiden perään ole vinkumassa. Varsinkaan jos puhutaan muista kuin PK-tason yrityksistä.

Valtio on itse päättänyt tukea elinkeinotoimintaa monin eri tavoin ja toki yritykset ottavat vastaan sen mitä on saatavissa. Mutta mieluummin ne keskittyisivät omaan tuotekehitykseensä, markkinointiin ja kauppaan ja pitäisivät parempana verokannan alentamista. Eli sitä, että otettaisiin vähemmän ja jätettäisiin toisella kädellä antamatta roposia takaisin.

Kommenttisi logiikka on sellainen, että kun rahaa omaehtoisesti tuputetaan, niin vastavuoroisesti vaaditaan, että ollaan nöyriä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #22

Markkinaliberalistin toiveunia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olen todella ilahtunut, että Raimo Ilaskivi on näissä johtajien ökyilyrohmuiluissa tulossa samalle kannalle kuin Ben Zyskowicz. Kumma kyllä tämä Kokoomus-poliitikko on esittänyt jopa eduskunnan puhemiehen paikalta kovimmat kritiikit yritysjohdon järjettömistä palkoista, palkkioista ja bonuksista.

Olen usein ihmetellyt, miksi esimerkiksi demarit ovat vaieten kuunnelleet noita BZ:n puheita. Jopa presidentti Tarja Halonen seisoi BZ:n vieressä eikä ottanut omassa puheessaan mitään kantaa tähän palkkaökyilyyn.

Tämä johtajien rohmuilun arvostelu on ilman muuta ulotettava myös muihin kuin valtion yhtiöihin. Tuntuu todella karmealta, että yritysjohtajat potkivat väkeä pellolle, mikä johtaa lyhyellä tähtäimellä pörssikurssien nousuun - ja johdon kasvaviin bonuksiin.

Tällä mekanismilla ajauduttiin vuoden 2007 talouskriisiin, jonka jälkeen kasvu on alkanut parhaimmillaankin polkea paikoillaan. Kysessä on ns. markkinatalouden paha valuvika, jota yritysjohtajat eivät sattuneesta syystä ole halunneet korjata.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

En ollut uskoa lukemaani uutista, josa kerrottiin valtion yhtiöissä johdon nousseista palkkioista.

Miksi asiaa ei saada poikki, vaan vuodesta toiseen jatkuu tämä ylipalkitseminen ?

Kuukausipalkan lisäksi riittää yksinkertaisen selkeä malli, jossa voi saada
enintään 1-3 kuukauden lisäpalkkion tulospalkkioina.

http://vnk.fi/documents/10616/356365/Periaatep%C3%...

"Johdon ja henkilöstön palkitseminen on yhtiön hallituksen työkalu, jolla tavoitellaan yhtiön tavoitteiden saavuttamista ja pitkäjänteistä arvonnousua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemista erillisellä kannanotolla. Uusi kannanotto sisältyy tähän omistajapoliittiseen periaatepäätökseen ja se esitetään liitteessä 2."

Omistajaohjausasiat ovat nykysin itsellään pääministerillä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Vaikuttaa siltä, että yritykset, joissa on ns. ammattijohtaja tai johtajia, jotka eivät yritystä omista, ovat ensisijaisesti johtajien rahastuskohteita. Kaikki liika, mitä heille maksetaan, on omistajilta pois siis valtiolta ja yksityisiltä osakkeenomistajilta.

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Vanha totuus on, ettei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa liikaa. Miksi siis omistajat suostuvat maksamaan palkkajohtajille summia, joiden väitetään olevan liikaa? Siksikö, etteivät he saa palkatuksi hyviä johtajia halvemmalla vai siksikö, että he ovat tyhmiä?
En oikein usko ainakaan kaikkien omistajien olevan tyhmiä. Taitaa siis olla kysymys siitä, ettei halvemmalla saada johtajia, jotka täyttävät omistajien vaatimukset. Jos näin on, miten ns. valtionyhtiöissä voidaan ajatella päästävän jotenkin halvemmalla kuin muissa yhtiöissä? Tämä ei mahdu minun ymmärrykseeni. Sen ajatustavan voinee selittää vain käsitys valtionyhtiöiden funktiosta jonkinlaisina valtion virastoina, joiden keskeinen tehtävä on toimia työllistäjinä ja joiden ei siinä tehtävässään tarvitse toimia normaalien liiketaloudellisten periaatteiden ja markkinaehtojen mukaisesti. Ehkä valtionyhtiön johtajat nähdään tässä yhteydessä virastopäälliköinä, joille pitäisi maksaa virkamiehen palkkaa? Varsinkin vasemmistossa hellitään tällaista työllistämisvirastonäkemystä ja se on yksi syy, jonka vuoksi olen pättänyt , etten osta sellaisen yhtiön osakkeita, joissa valtio on merkittävä omistaja. Yhtiön ja osakkeenomistajan kannalta ohjaus ja painostus tietynlaiseen poliittisesti tarkoituksenmukaiseen toimintaan on paljon suurempi taloudellinen ongelma ja riski kuin johtajien palkkaus. Siinä mielessä valtionyhtiöiden johtajien palkkaus on myös toissijainen ongelma, mutta kylläkin populismille otollinen kohde. Kiky sopimuksen yhteydessä ja sen tavallisilta rivityöntekijöiltä vaatimien myönnytysten yhteydessä vaatimukset pidättyvyydestä ovat kyllä ymmärrettäviä.
Mitä omistajien nostamiin palkkoihin vs. palkkajohtajat tulee, heidän on menestyvässä yrityksessä helppo tyytyä pieneen tai jopa olemattomaan palkkaan, koska heillä on myös osinkotuloja yrityksestään. Mitä paremmin yritys menestyy, sitä enemmän kertyy myös osinkotuloja. Jos omistaja tai omistajat maksavat palkkajohtajille korkeita palkkoja ja suuria tulospalkkioita, he mitä suurimmalla todennäköisyydellä uskovat sen olevan kannattavaa. En ainakaan minä omistajana maksaisi enkä hallituksen jäsenenä kannattaisi palkkausjärjestelmää millään muulla ehdolla.
Mahdollisuus oman ja kaverien edun ajamiseen toki lisääntyy sitä enemmän, mitä kasvottomampaa yrityksen omistus on, oli sitten kyseessä valtionyhtiönyhtiö tai joku muu yhtiö.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sinänsä suomalainen yritysjohtaja ei välttämättä tienaa liikaa. Ison pörssifirman johtaja tienaa bruttona miljoonan josta menee verottajalle 55%. Nettopalkkaa jää siis kuukaudelle vajaan kahdenkymmenen siivoojan palkan verran jota harva pitänee kohtuuttomana.

Sen sijaan suunta on tietysti käsittämätön. Johtaja on esimerkinnäyttäjä ja sen pitää näkyä myös palkkakehityksessä erityisesti silloin kun etuja tarvitsee leikata.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Erityisesti pitäisi ottaa tarkasteluun nämä monopoliyhtiöt, kuten mm. Veikkaus- ja Alko, ilman kilpailua ei edes toimitusjohtaja voi liiemmälti rintaansa röyhistellä. Myynti kasvaa väestön tulotason myötä automaattisesti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä, tälläisissä tapauksissa kyse on virkamiehestä, ei yritysjohtajasta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Tässä pitäisi verrata samankokoisten yritysten johtajien palkkoja Ruotsin ja muiden lähialueiden palkkohin . Emme ole enää oma erityis alue kun raha ja ihmiset liikkuvat yli rajojen. Tämä pätee myös meidän lakeihimme ja työehtoihin ne pitäisi saada lähelle hyvin menevien maiden lakeja ja asetuksia muuten menetämme kilpailukyvyn.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Tuleeko kenellekään muuten mieleen jonkun nimekkään ulkomaisen pörssiyhtiön suomalaista toimitusjohtajaa? Sitä minä vaan, että kuinka vakavasti pitää ottaa yritysjohtajien uhkaus lähteä muualle tienaamaan, jos ei Suomessa tarjota riittävää kompensaatiota.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kommentti asiaan, että yksityiset yritykset saavat maksaa, mitä haluavat ja eivät varmaankaan maksaa liikaa, koska se on omistajilta pois. Siinä se. Tässä kohtaa pitää tehdä tarkka ero yrittäjän omistaman yhtiön eli käytän lyhennystä OY (Osakeyhtiö) ja julkinen osakeyhtiö eli pörssiyhtiö (OYJ) välillä.

Asia on yksinkertaisuudessaan niin, että se taho, joka viime kädessä määrittää toimivan OYJ:n johdon palkkiot eli hallitus ei omista OYJ:tä. OYJ:llä on niin paljon omistajia, että voidaan sanoa, että sitä ei omista kukaan. Sen vuoksi OYJ:ssä valtaa pitää pieni klikki (hallitus ja johto), joka palkitsee toisensa. Yleensä hallituksessa on henkilöitä, jotka ovat jonkin toisen yrityksen toimivaa johtoa ja klubikaverit palkitsevat heidät samalla tavalla.

Turha voivotella, tarvitaan lakimuutos. OYJ:tä säädellään monella tavalla muutenkin. Lisätään yksi sääntö, että OYJ:n toimivan johdon palkkioilla on maksimikatto, joka on suhteessa liikevoittoon ja johtajien vuosiansioon. Samalla voidaan säätää, että palkan lisäksi maksettavat palkkiot ovat suorassa suhteessa työntekijän vuosiansioon ja ne on maksettava kaikille työntekijöille. Vuosipalkka kuvaa parhaiten kunkin henkiön panosta OYJ:n tuloksen teossa.

Samassa laissa pitää olla pykälä, että kukaan ei saa bonuksia tai muita lisäpalkkioita ellei OYJ:n tulos ylitä hallituksen hyväksymää budjetissa olevaa tulostavoitetta. Bonuksia ylipäänsä ei pidä maksaa, jos ei OYJ saa aikaiseksi ylimääräistä hyvää. Tuloksen teosta maksetaan rahaa, jota kutsutaan palkaksi.

OYJ:n poskettomat palkkiot lähtivät liikkeelle USA:sta, joissa OYJ-yhtiöiden toimiva johto totesi, että vain taivas on kattona palkkioille. KUka heitä voisi estää? Täällä Suomessa ne kopioitiin ilman kritiikkiä.

Yksityisten omistamat OY:t, joissa on oikea omistaja ja joka on sijoittanut siihen rahaa, ei maksa turhia bonuksia johdolle, vaan ne pysyvät kohtuudessa. Valtio omistamat yritykset ovat taas oma lukunsa, koska siellä häärää politiikot, jotka kopioivat OYJ:n käytäntöjä ymmärtämättä niistä mitään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Antero Ollila, juuri näin. Hyvä kirjoitus! Me pienomistajat emme maksaisi missään olosuhteissa näin suuria palkkoja ja bonuksia millekään johtajalle, joka tekee tappiota vuosikausia.

Esimerkiksi Outokumpu, joka on tehnyt tappiota jo seitsemän vuotta peräkkäin ja maksellut ylimääräisiä bonuksia ja erotahoja noin äkkipäätä laskien lähes kymmenisen miljoonaa normaalien isojen vuosiansioiden
päälle. Osakkeiden arvo on laskenut ja edelleen vain hyvät veljet kasvattavat kaveriensa ansioita.
...koska annamme sen tapahtua. Miksi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuohon voisi tietysti todeta, että osakkeenomistajat yhtiökokouksessa valitsevat hallituksen. Eikä ketään pakoteta minkään OYJ:n osakkaaksi. Jos meno ei maistu, niin voi myydä pois osakkeensa. Mielestäni olisi hyvin arveluttavaa alkaa säätää lakeja toimivan johdon palkkausta koskien. Valtio-omisteiset yhtiöt ovat erikseen ja niitä valvomassa on omat valtion elimensä. Samoin, jos valtio on enemmistö- tai suurin osakas.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Periaatteessa intressejä koskevien säännösten uudelleenpohtiminen riittäisi. Suomessa palkkioista tosiaan päättävät hyvin pienet piirit eikä osakkaan etu vaikuta olevan yleensä ihan ensimmäisenä mielessä kun ollaan päättämässä sen toimarin palkasta joka toisen yhtiön hallituksessa päättää omasta palkastasi.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

OYJ on julkinen yhtiömuoto ja siksi sen toimintaa säädellään monessa kohtaa lakiteitse. Koska saalistajat ovat huomanneet porsaanreiän oman massin kasvattamisessa, se pitää tukkia. Kohtuus kaikessa, kananpoikiakin piiskatessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Tuollainen asenne on ristiriidassa vapaan markkinatalouden kanssa. Toinen ongelma on siinä, että kuka sen kohtuuden määrittelee ja millä perusteella.

Yleensä johtajien palkkiot määritellään markkinaehtoisesti. Suomessa toki toimarien palkat suuryrityksissä ovat edelleen jonkin verran alhaisemmat kuin "suuressa maailmassa".

Keskustelin 90-luvun alkupuolella Japanissa erään suomalaisen valtionyhtiön pääjohtajan kanssa ja hän mainitsi, että valtion tarkastusvirasto oli huomauttanut hänen palkkatasonsa olevan liian korkea. Kyseessä oli miljardiluokan yhtiö ja pääjohtajan palkka oli noin 80.000 markkaa kuussa. Kun tuo muutetaan euroiksi ja verrataan nykytasoon, niin aika vaatimaton se oli.

Valtion tarkastusviraston virkamiehet olivat perustelleet asiaa sillä, että kyseinen yhtiö toimii faktisessa monopoliasemassa päätuotteissaan. He olivat kuitenkin väärässä, sillä lakiin perustuvaa monopolia ei ollut eikä kyseisen kansainvälisellä forumilla toimivan yhtiön liikevaihdosta tullut kuin 10% tuon "monopolibisneksen" kautta. Joten pikkusieluiset tahot saattavat todellakin olla asiantuntemattomia benchmarkingissaan.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Tarkastellaanpa tähän väliin käsitteitä kapitalismi ja markkinatalous. Sitten palaan Juha Kuikan ajatukseen, että vapaassa markkinataloudessa ei saa lakiteitse rajoittaa ainakaan johtajien palkitsemista.

Olen huomannut, että valtaosa ihmisistä ajattelee kapitalismin ja markkinatalouden olevan sama asia. Kun olen esittänyt alla olevat ajatukset, kukaan ei ole ilmoittanut olevansa kapitalismin kannattaja.

Kapitalisti tarvitsee kaksi lakia, jotka varjelevat, että hänen pääomansa ja oma päänsä on turvassa. Markkinataloudessa on ainakin seuraavat rajoitukset voimassa: 1) monopoli on kielletty, 2) määräävän markkinaseman väärinkäyttö on kielletty, 3)tuotteiden polkumyynti on kielletty eli myynti alle tuotantokustannusten, koska sillä estetään uusien kilpailijoiden tulo markkinoille, 4) kartelli on kielletty, 5) tuotteiden pitää olla turvallisia käyttäjille (paljon lakeja ja niiden seurantaa), 6) työolojen pitää olla turvallisia, 7) ympäristöä ei saa pilata.

Yritykset ovat kautta aikojen yrittäneet kiertää näitä rajoituksia. Tänä päivänä se tapahtuu globalisaation nimissä esimerkiksi Kiinassa, jossa työolot voivat olla varsin kehnot ja ympäristöstä ei välitetä.

Useimmissa ns. markkinatalousmaissa nämä rajoitukset ja lait ovat enempi tai vähempi voimassa. Sen vuoksi kapitalismi on yhtä kaukana markkinataloudesta kuin ruotsalainen sosiaalidemokraatti oli NL:n reaalikommunistista.

En näe mitään esteitä, etteikö julkisia osakeyhtiöitä (OYJ) lainsäädäntöteitse rajoiteta johdon palkitsemisesta. Kyseessä on piensijoittajien suojaaminen, koska he eivät pysty valvomaan etujaan samalla lailla kuin suuromistajat. Suuromistajat kontrolloivat muutaman prosentin osuudella koko OYJ:tä. Oleellista on se elämän kokemus, että johdon palkitseminen voi saada aivan tolkuttomia mittasuhteita.

Lehmann Bothersin konkurssin yhteydessä tuli esiin toimari jossakin pankissa, joka vaati miljardibonuksiaan sopimuksensa mukaan, vaikka pankki oli pahasti miinuksella. Perustelut? Tappio olisi ollut vielä suurempi, jos minä en olisi ollut hommaa hoitamassa.

Kyse on siis siitä, että estetäään keskenään liittoutuneiden yritysjohtajien kohtuuttomat palkitsemissysteemit.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Valtion yhtiöiden kaikki kulut, myös palkat ja palkkiot maksetaan nimenomaan veronmaksajien kukkarosta, sillä yhtiön voitto ainakin kaiken järjen mukaan on tuloutettavissa valtion budjettiin. Yhdenkään johtajan työpanos ei ole niin korvaamaton, että miljoonaoptiot yms olisivat perusteltuja.

Käyttäjän MerjaNurmiOsTuomi kuva
Merja Nurmi

Valtion yhtiöiden kaikki kulut, myös palkat ja palkkiot maksetaan nimenomaan veronmaksajien kukkarosta, sillä yhtiön voitto ainakin kaiken järjen mukaan on tuloutettavissa valtion budjettiin. Yhdenkään johtajan työpanos ei ole niin korvaamaton, että miljoonaoptiot yms olisivat perusteltuja.

Toni Kaskela

Suomessa on siirrytty kummalliseen palkkausjärjestelmään jossa yritysten johdon palkkoja nostetaan sitä mukaa kun yritysten työvoimaa irtisanotaan jopa tuhansittain. Tähän kun vielä liitetään hallituksen ajama KIKY jonka ainoa tarkoitus tuntuu olevan kotimarkkinoiden alasajo, täytyy sanoa että nyt ollaan menossa metsään ja kovaa noin kansantaloudellisesti ajatellen.

Kotimainen maatalous ei elä viennistä. Se elää pääasiassa kotimaan myynnistä. KIKY:n myötä kansalaisten ostovoima heikkenee oleellisesti joka johtaa siihen että ulkomailta tuodut, huomattavasti kotimaisia elintarvikkeita edullisemmat, elintarvikkeet myyvät paremmin kuin kotimaiset. Vaikka pyrin kotimaista tuotantoa kovasti tukemaan niin pakko myöntää että meillä juodaan saksalaista maitoa. Valio pitäköön tunkkinsa. Samoin liha tulee Portugalista, Ruotsista, Virosta ja jopa Brasiliasta asti... Kotimaista ei ole varaa ostaa.

KIKY johtaa kaiken kotimaisen tuotannon alasajoon pitkällä tähtäimellä. Täällä raukoilla rajoilla ei vain enää kannata tehdä mitään kun edes lähellä ei ole enää asiakkaita...

Käyttäjän HeikkiSalmela kuva
Heikki Salmela

Hyvää pohdintaa, joista on hyvä herätellä keskustelua, mitä enemmän tunnemme toistemme ongelmat niin sitä parempi, poimin tässä muutaman asian mitä esitit.
”Toiseksi on ihmettelyä herättänyt sekin, että yhteisöveron viimevuotinen alentaminen ei juuri näkynyt kasvavina investointeina ja lisääntyvinä työpaikkoina”. Minun käsitys tästä on, ettei yhteisöveron alennus koskenut Suomessa työllistäviä PK yrityksiä koska ne eivät tee tulosta ja verohyöty jää näin saamatta, toinen PK yritysten ongelma johtuu samasta asiasta eli ei ole omia pääomia joita kysytään kun menet rahoitusta hakemaan, Basel määräykset tulevat pankeissa vastaan.
”että juuri sopimusten sisäinen rakenne näyttää päättäjiltä” Näin ei taatusti tapahdu yrityksessä jossa palkkio on pois omata ”lompsasta”, toisten omaa ja yhteiskunnan varoja on hyvävelijärjestelmän helppo jakaa.
”halua palkitsemisjärjestelmien riittävään valvontaan” valitettavasti ei useasti osaamista eikä haluakaan.
” Murennetaanko uskoa yhteiskuntajärjestelmämme solidaarisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen” Nyt se näyttää siltä, mutta olemmeko rakentaneet eri näköisten ”jakovarojen” Nokian ja muiden vuoksi järjestelmän joka ei perustu nykypäivään ja onko se tervehdyttäminen epäsolidaarista, kaikki vastakkaisasettelu on todella pahasta, minä kannustaisin nyt ihmisiä ottamaan aidosti vastuuta itsestään ja lähimmäisistään jotka nykypäivänä on ulkoistettu yhteiskunnalle. Kun tähän lisää tutustumisen yrittäjyyteen joka ei ole kovinkaan monelle tuttua niin saattaa näkemykset muuttua.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On väärin sanoa ettei se ole keneltäkään pois .
- Veroton tulo on aina valtion kirstusta pois. Puuttuvan osan maksaa AINA muut hintojen,verojen ja ALV korotuksilla. Aina.

Nämä päätökset on tehty porvaripuolueet -93 lähtien

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja,
-koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta
(Kepu,kok,Rkp,Krst)
ja Vanhasen hallitus vuonna 2005
listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.
(Kepu,rkp,sdp -RKP Ulla-Maija Wideroos II valtionvaainministeri.)

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:
Hän pitää pääomatuloverotuksen ylivoimaisesti suurimpana ongelmana juuri verovapaita osinkoja:

”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo on
-Suomessa verovapaata tuloa tietyin edellytyksin -93-12 90 000:een euroon saakka.
Sille ei ole mitään perusteita ja eikä sellaista ole missään muussa maassa.”

-12 SDP Urpilainen pudotti tuon 60 000e "solidaarisuusvero"!
-15 Sipilä nosti -15 ensitöikseen tuo 75 000e.
lähde:
VM-asiakirjat -93-12-15

Meillähän EI ole kestävyys/verovajetta nyt? Vain 5 mrd jonka vuoksi Hallitus otti 5 Mrd lainaa+ korot.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Millä ehdoilla saisimme parempia johtajia? Hyvistä johtajista on niukkuutta. Niukkuus tekee hyödykkeestä kaupallisen. Vaihtoarvo ratkaisee työ- ja johtajasopimuksen sisällön ja hinnan. Kateus ei auta . Pitää yrittää itse kehittää ja kehittyä, yrittää ja motivoitua ja motivoida. Maailma on mahdollisuuksia täynnä.

Käyttäjän KariSepp kuva
Kari Seppä

Virheellisesti väitetään että pitää maksaa suuria palkkioita/palkkoja johtajille valtionyrityksissä tms. elimissä. Jotta saataisiin "parhaimmat " voimat käyttöön. Väitän , että näin saamme vain ahneimmat, ei pätevimpiä.
Yhtähyvin käsikädessä kulkevat kyvykkyys ja "kalleus" kuin hyvä ja halpa.
Valitettavasti vain tämä on tosielämässä faktaa.

Käyttäjän KariSepp kuva
Kari Seppä

Virheellisesti väitetään että pitää maksaa suuria palkkioita/palkkoja johtajille valtionyrityksissä tms. elimissä. Jotta saataisiin "parhaimmat " voimat käyttöön. Väitän , että näin saamme vain ahneimmat, ei pätevimpiä.
Yhtähyvin käsikädessä kulkevat kyvykkyys ja "kalleus" kuin hyvä ja halpa.
Valitettavasti vain tämä on tosielämässä faktaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset