*

Raimo Ilaskivi

Lobbari päättää - ei ministeri, ei hallitus ....

Yle on teettänyt mielenkiintoisen tutkimuksen talouden pohjavireistä. Ero pien- ja keskituloisten kulutuksen välillä syvenee, koko kulutuskysyntä osoittaa jähmettymisen merkkejä. Ja kuitenkin juuri kotimaisen kysynnän pitäisi olla suhdannetta ylläpitävä voima tilanteessa, jossa vienti ei vedä eivätkä investoinnit osoita kasvun merkkejä. Siinä tilanne pelkistettynä.

Mikä siis neuvoksi, mitä hallituksen pitäisi tehdä? Sana elvytys on kirosana, sitä ei pidä edes henkäistä. Ja näin sitten leikkauslistat ovat arkipäivää. Leikataan niiltä, joille ennen on annettu, ja tämä kohdistuu luonnolisesti pientuloisiin. Ja kun kohdistuu, ei se säästämistä vähennä niiltä, jotka enenkään eivät juuri ole säästämään kyenneet, ja niin leikataan kulutusta. On toki keski- ja hyvätuloisiakin kuritettu: On säädetty esimerkiksi raippavero, joka koskee  ennen muuta ns. hyvätuloisia eläkeläisiä. Kun näitten veroprosentit on jo nostettu 50 prosentin tuntumaan, molemmille puolille, hivenen se on rajannut kulutusmahdollisuuksiakin vaikka eniten ehkä on kärsinyt säästäminen.

Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa, siis suurin tulonsaajaryhmä. Sen kulutustottumuuksien  ja -mahdollisuuksien luulisi täten olevan hallituksessa aivan erityisen mielenkiinnon kohteena kansakunnan kokonaiskulutusta tarkasteltaessa. Näin siksikin, että työeläkkeet maksetaan sekä maksuista että   myös eläkerahastoista tai niitten tuotoista, jotka rahastot paisuvat paisumistaan - ja ylittäen kaikki mahdolliset ennusteet, joita niitten kehityksestä on tehty. Työeläkkeitä asianmukaisesti korottamalla nostettaisiin siis myös kulutuskysyntää, jonka puutetta nyt kauhistellaan mutta jonka nostaminen olisi sekä mahdollista että talouspoliittisesti järkevää.

Avainasemassa on se politiikka, jolla eläkkeiden ostovoimaa säädellään. Keskeinen tekijä tässä on eläke indeksi.  Käytössä on ns. taitettu indeksi, jossa palkkojen kehityksen osuus on 20 prosenttia ja elinkustannusten 80 prosenttia. Mitä se on vaikttanut? Kymmenen vuoden päästä eläkkeellejäämisestä eläkkeen ostovoima on pudonnut aiemmin ylistetystä 60 prosentista eläkepalkkaan nähden 50 prosenttiin ja 20 vuoden päästä jonnekin 40-45 prosentin tienoille - kulloisista suhdannetekijöistä riippuen. Voisiko kotimaista kysyntää tämän tehokkaamiin rajoittaa? Näin siksikin, että vastaava eläketulon karsiminen on samanaikaisesti ja vastaavasti  kaventanut myös valtion verotulokertymää. Kun rajataan verotettavaa eläketuloa, pienennetään myös verotuloja. Eikö ole mennyt päättäjille perille?

Parhaillaan kekustellaan taitetun indeksi korvaamisesta palkkaindeksillä, jonka mukaan eläkkeitten ostovoima seuraisi palkkojen ostovoiman muutoksia. Tämä muutos siis parantaisi  työeläketulon kehitystä, kasvattaisi valtion verotulokertymää ja parantaisi suhdannenäkymiä. Miksi ei tätä haluta tehdä? Miksi tähdätään vain siihen, että eläkeyhtiöitten pääomat jatkaisivat kasvuaan, jota taitettu indeksi edesauttaa. Onhan sen soveltamiskauden, parin vuosikymmenen aikana, nämä rahastot peräti nelinkertaistuneet! Nyt niitä sitten sijoitetaan 70-prosenttisesti ulkomaille ja jopa ns. veroparatiiseihin, joissa ne eivät suomalaista työtä lisää, eivät lisää kultusta eivätkä paranna suhdannenäkymiäkään.

Ollaan siis menettelemässä hullun mihen tavoin. Miksi? Eivätkö päättäjät ole lukeneet läksyjään, eivätkö perehtyneet eri tekijöitten syy- ja seuraussuhteisiin? Uskovatko he siihen pelotteluun, jotaeläkeyhtiöt lobbareittensa, TELA:n jaETK:n välityksellä päättäjäpiireihin suoltavat, rahaa ja jopa ulkopuolisia konsultteja apuna käyttäen, vain rahastojen kasvattamista päämääränä pitäen ja vähät välittäen suhdannepolitiikan vaatimuksista, kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamisesta korvaamaan sitä vajetta, jonka kituva vienti ja hitaasti kehittyvät investoinnit aiheuttavat.

Vastaus on kutakuinkin selvä. Päättäjä luottaa enemmän lobbareihin kuin järkeen ja ns. syvien rivien voimaan, josta kansalaisaloite palkkaindeksiin siirtymisestä on se keskeisin ydin. Mutta niinhän se usein ennenkin on ollut: Raha, suurpääoma ratkaisee ja määrää, lobbareitten käyttämänä, ja sana jää toiseksi. Ihan palaa mieleen taas kerran Karl Marxin ennustus pääomien kasaantumisest samoin kuin myös siitä, mitä sitten jatkossa seuraa!

Eli ryhtiä ja omaa ajattelua lobbarityrkystyksen tilalle, kansanedustajat ja maan hallitus! Ette kai aio luvottaa päätäntävaltaa niille, jotka sitä teiltä sivusta hamuavat?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Eipä olisi 60-, 70-, 80- tai 90-luvun Ilaskivi itsekään uskonut, että ainoa talousennustaja joka hänen v. 2016 kirjoittamassaan kolumnissa mainitaan, on Karl Marx. Oppia ikä kaikki!

Jukka Laine

Aikaisemmin palkansaajien kireää verotusta puolustettiin hyvinvointiyhteiskunnalla ja palveluilla. Eikö saman logiikan mukaisesti pitäisi eläketuloa verottaa kireämmin, jotta hyvinvointiyhteiskuna säilyy.

Yksityissektorilla eläkemaksu on jo 24% palkkasummasta. Miten se vaikuttaa hintakilpailukykyyn. 90-luvulla vaalikeskusteluissa Esko Aho ehdotti uudistuksia, jotta 2010-luvulla ei iskisi eläkepommi. Vaikea uskoa että kun säästetään menoista ja työpaikoista, jotta eläkkeet saadaan maksuun ja palvelut tuotettua, että lisäämällä eläkkeiden ostovoimaa saadaan aikaan työllisyyden kasvua.

Paljonko eläkesummasta valuu nyt ulkomaille. Terveysmatkailuun, vakinaiseen asumiseen, pitkiin lomiin, sijoituksiin jne. Entä paljonko miljardeja makaa eläkeläisten tileillä. Kyllä tässä olisi paljon selvitettävää.

Palvelutaloissa asuvat eläkeläiset osallistuvat talkoisiin kiitettävästi. Varmasti eläkeläiset joutuvat todellisuudessa osallistumaan yhä merkittävämmin kustannuksiin. Tämä on realismia.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Mikä olisi eläketulon "oikea" verotuksen taso? Kannattaisikohan tutustua siihen, mikä on palkkatulojen ja eläketulon verotuksen ero - eläketulon verotushan jo nyt suurempi on!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Palkkatulosta maksetaan muitakin veroluonteisia maksuja. Jotta nykyiset eläkeläiset saisivat naatiskella.

On hyvin hämmentävää että eläkeläiset muuttuvat täydellisen välinpitämättömiksi muista ihmisistä päästessään eläkkeelle. Ei kiinnosta vähääkään miten muilla suomalaisilla menee. Nykyeläkkeiden maksuun menevät palkkojen sivukulut ovat yksi suurimmista työllistämisen esteistä.

Mitäs jos ne eläkeläiset joilla vielä järki ja raajat pelaavat tuotaisiin kiltisti takaisin työmarkkinoille tekemään sitä tulosta?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #8

Näkemys.että eläkeläiset muuttuisivat välinpitämättömäksi muista ihmisistä on höpö höpö puhetta. Suurimmalla osalla eläkeläisiä on jälkikasvua, yleensä vielä kahdessa jopa kolmessa polvessa ja on erilaisia tutkimuksia siitä että paljon eläkeläiset näitä jälkikasvujaan jelppavat, eri muodoissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Tarvitsisi varmaan vähemmän jelpata kun eläkemaksut eivät olisi niin älyttömän.

Tietenkään kaikki eläkeläiset eivät ole kelmejä. Mutta en silti voi ymmärtää sitä että Suurituloiset eläkeläiset ovat ruvenneet vaatimaan pitkäaikaisessa laskusuhdanteessa itselleen lisää etuja. Luulisi heidän muistavat kuinka heidän aikoinaan lamat selätettiin. Devalvaatiolla, siis ostovoiman laskulla.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Tarkistin tänään Verohallitukselta, onko veroprosenttini kohdillaan.

Olen käynyt työssä eläkkeeni ohella 5 kk:tta. Maksuunpantoveroni onkin ollut 6 % ylisuuri.

Hyvinvoivana eläkeläisenä teen työtä ja iloitsen, että se on mahdollistunut.

Nyt olen maksanut veroja enemmän kuin olisi ollut aihetta. Mahdollinen palautus tullee vuonna 2017 vuoden lopulla. Mistä tiedän, olenko enää silloin elossa.

Todennäköisesti valtio pidättää itsellään oikeuden 'edesmenneiden' veronpalautuksiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Miksi et korjaa ennakonpidätysprosenttiasi, sen sijaan että odottaisit palautusta?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Huoh. Kotimaista kulutuskysyntää on elvytetty 2008 lähtien kymmenillä ja kymmenillä miljardeilla. Jopa niin paljon että laskeneesta bruttokansantuotteesta huolimatta kotimainen kulutus on kasvanut sekä yksityisellä että julkisella puolella. Tulonsaajista ENITEN ostovoima on kasvanut nimenomaan eläkeläisillä.

Jos sitä elvytystä halutaan lisätä, eikö vihdoin kannattaisi kokeilla sitä tuotannon tukemista? Leikataan työeläkemaksuja ja lasketaan hiukan eläkkeitä jotta järjetön eläkkeiden nousu keskellä pahinta lamaa saadaan kompensoitua.

Ei täällä kulutusta tarvitse lisätä vaan työntekoa ja tuotantoa.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Mielenkiintoista. Taitettu indeksi on johtanut siihen, että köyhyysrajan alapuolelle putoaa yhä enemmän kansalaisia - nimenomaan pienten eläkkeitten saajia. Miten ostovoima voi kasvaa eniten eläkeläisillä, kun heitä leikataan kaikkein eniten?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työeläkeindeksit eivät koske pienten eläkkeiden saajia. Taitettu indeksi ei myöskään köyhdytä ketään, se päin vastoin turvaa ostovoiman säilymisen ja nostaa vielä eläkkeitä hiukan yli hintojen nousun mikäli muiden palkat nousevat.

Puhuin siitä mitä on tapahtunut 2008 lähtien, en siitä mitä jatkossa tapahtuu. Pienimpiä eläkkeitä nykyinen hallitus nosti jälleen kolmisen prosenttia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valtio säästää ja kansalaiset säästää eikä vienti vedä, talous menee kuralle takuuvarmasti.

Josa Jäntti

Jukka Laineelle : Eiköhän ne eläkeläiset ole töissä ollessaan maksaneet jo riittävästi veroja, miksi heidän pitää maksaa nyt eläkkeellä ollessaan enemmän veroa vastaavan suuruisesta palkkatulosta. Eikös niillä heidän maksamillaan veroilla rakennettu juuri tämä ns. hyvinvointiSuomi. Ei kai nykyinen taloudellinen tilanne ole heidän vikansa ? Eläkemaksu on todella 24 % jota nostettiin palkansaajilta kilpailukyvyn parantamiseksi = työnantajilta pudotettiin. Onko meillä tästä syystä mitään järkeä, että lain mukaisia eläkkeitämme hoitaa toistakymmentä työeläkeyhtiötä samanlaisine, päällekkäisine organisaatioineen, joiden yhteiskulut ( + ETK + TELA ) VUOSITTAIN ovat lähes MILJARDI noista maksetuista työeläkemaksuista.
Pekka Pylkköselle : taitettu indeksi on vienyt v, 1996 eläkkeelle jääneiltä n. 20 % alkuperäisestä eläkkeestä ( ks. ETK : n julkaisu Työeläkkeiden indeksi suoja sivut 36 -37 + 91 ).Työeläkejärjestelmän ( v.1962 ) "isä " sanoi 33 v. myöhemmin, että ainoa oikeudenmukainen indeksi eläkkeille on PALKKAINDEKSI, koska se seuraa talouselämän muutoksia hyvinä ja laman aikoina, jolloin alkuperäinen eläke säilyttää ostovoimansa !

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Raimo Ilaskivi kirjoitti: "Kymmenen vuoden päästä eläkkeellejäämisestä eläkkeen ostovoima on pudonnut aiemmin ylistetystä 60 prosentista eläkepalkkaan nähden 50 prosenttiin ja 20 vuoden päästä jonnekin 40-45 prosentin tienoille - kulloisista suhdannetekijöistä riippuen."

Ilaskivi myös kirjoitti, että eläkeläiset ovat suurin palkansaajaryhmä, siis suurin palkansaajaryhmä, jonka mielipiteitä kaikkien ja varsinkin poliittisten päättäjien kannattaisi kuunnella.

Monia saattaa ärsyttää se, että Ilaskivi on suurituloinen eläkeläinen. Mutta hänen sanomansa koskee myös vähävaraisia eläkeläisiä, joiden tulot taitettu indeksi on riuduttanut surkeiksi. Köyhimmät eläkeläiset ovat pudonneet lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajonneet ryysyläisiksi. Monet heistä yrittävät vielä epätoivoisesti auttaa heikosti palkattuja ja työttömiä lapsiaan ja lapsenlapsiaan. On siis täysin törkeää tehdä eläkkeistä nuorison ja ikääntyneen väestön kiistakysymystä.

Taitetusta indeksistä puhuminen on kuulemma eduskunnassa tabu. Tätä karua ilmausta eivät edes vasemmistopuolueiden edustajat päästä suustaan. He ovat kuin Vasemmistoliiton ex-pj. Suvi-Anne Siimes, joka istuu eläkemiljardien päällä ja seurustelee nykyään vain Björn Wahlroosin ja Elina Lepomäen kanssa. Sellaista luemme Hufvudstadsbladetista 22.5.

Eläkkeiden korotus olisi kaiken lisäksi parasta mahdollista talouden elvytystä, jota ei edes tarvitsisi maksaa valtion budjetista vaan 180 miljardin eläkepotista.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo,

kiitos - asiaa! - juu, senioriedustaja, ex kaupunginjohtaja, VT, arkontti Raimo Ilaskivi pysyy tässäkin faktoissa, sensijaan ex-vasemmistolainen Siimes & co vääntelevät "kurjien lasten ja vanhusten oikeutta" Lipponen ohjenuoranaan.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Raimo!,

kiitos Sinulle - ur järki juoksee, sana sujuu ja sydän oikeellaan!

"Tarkoitushakuinen juttu!

TE:n “Indeksialoite kuohuttaa asiantuntijoita” – jutussa oli kyllä lueteltu joitakin ns. asiantuntijoiden mielipiteitä taitetusta eläkeindeksistä, mutta jätetty tarkoituksella pois Kimmo Kiljusen suorat kommentit perusteluineen niihin. “Varmemmaksi vakuudeksi” vieläpä Suvi-Anne Siimekselle oli jätetty ns. viimeinen sana “vakuutteluksi” – niin se takki kääntyy!. – “ei sanaakaan” – joopa joo… – siten aivan turha TE:n Ruokasen kiistellä lillukanvarsista…." Ilkka Hyttinen

https://summa.talentum.fi/article/te/10-2016/indek...

Jukka Laine

Jos poliittinen järjestelmä olisi aikanaan kantanut vastuunsa niin eläkepommi ei olisi iskenyt Suomeen. Turha on vedota oikeudenmukaisuuteen tai siihen että me aikanaan maksettiin omille vanhemmille (sotaveteraaneille) surkean pienet eläkkeet vaikka heitä oli vähän ja meitä paljon. No meitä nyt vähän ja teitä paljon.

Pitää elää sen tilanteen mukaan missä eletään. Ollaan euroalueessa, troikka hengittää Suomen niskaan ja varmasti Saksan valtiovarainministerillä on kovasti asiaa jos Suomi alkaa purkamaan työeläkevaroja jotka ovat surkean taloutemme ja velkamme vakuutena. Varmasti työeläkeyhtiöiden lobbarien sana painaa vaalirahoittajina ja puoluejärjestelmän tukipohjana mutta kyllä ulkopuolinen sanakin painaa. Enemmän kuin jälkikasvun mielipiteet.

Tämä blogi kuvaa menoa Suomessa. Paljonko on rahaa palanut muutamassa vuosikymmenessä ja onko asiat hoidettu hyvin? Kollektiivinen vastuu kuuluu kaikille.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Jukka Laine

Kreikassa parlamentti päätti juuri heikentää eläkemaksuja entisestään ja kiristää verotusta. Miksi näin?

Eivätkö kreikkalaiset ymmärrä että eläkeläisten kulutus lisäisi kasvua. Vai onko syynä euromaiden vaatimukset. Kun kerran ollaan eurossa, niin miten Suomi joka on komission tarkkailussa voisi alkaa kiipeämään takaperin puuhun? Saksan johdolla mennään ja saksalaiset ovat työhullua kansaa jotka elävät tarkan euron elämää. Muut eivät tässä kisassa pärjää.

Suomi oli 80-luvulla velaton valtio jolla oli runsaasti omaisuutta. Ihmiset kävivät valtio-omisteisissa tehtaissa töissä ja suuri julkistalous kasvoi luoden työtä kansalle. Nyt tehtaat on menneet, omaisuus myyty, otettu velkaa ja julkistalous säästää nuorten työpaikoista. Pienituloinen eläkeläinen saa monasti asumistukia yms. sosiaalisia tukia. Kun hänen eläkettään nostetaan myös tukien määrä putoaa. Toisilla eläkeläisillä taas rahat makaavat tilillä tai pelataan golfia mukavassa ilmastossa. En ole nähnyt yhdenkään taloustutkijan olevan sitä mieltä että kansantalous nousee eläkkeitä jakamalla.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jukka Laine, #17.
On todella tökeröä puhua eläkeläisistä jonkinlaisina golfia pelaavina ökyilijöinä. Suurin osa eläkeläisistä rimpuilee juuri ja juuri arkipäivän menojen hoidossa. Köyhimmät putoavat lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajoavat ryysyläisiksi. Noille ihmisille taitettu eläkeindeksi on karmea vääryys.

Kansantalous takuulla nousee, jos vähävaraiset eläkeläiset voivat jälleen käydä kaupoissa.

Minusta eläkkeille voitaisiin määrätä katto. Taitetun indeksi korjauskorotus olisi suunnattava voimakkaimmin pieniin eläkkeisiin.

Suomea ei voi verrata Kreikkaan, jossa ei takuulla ole 180 miljardin eläkepottia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jukka Laine, #17.
On todella tökeröä puhua eläkeläisistä jonkinlaisina golfia pelaavina ökyilijöinä. Suurin osa eläkeläisistä rimpuilee juuri ja juuri arkipäivän menojen hoidossa. Köyhimmät putoavat lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajoavat ryysyläisiksi. Noille ihmisille taitettu eläkeindeksi on karmea vääryys.

Kansantalous takuulla nousee, jos vähävaraiset eläkeläiset voivat jälleen käydä kaupoissa.

Minusta eläkkeille voitaisiin määrätä katto. Taitetun indeksi korjauskorotus olisi suunnattava voimakkaimmin pieniin eläkkeisiin.

Suomea ei voi verrata Kreikkaan, jossa ei takuulla ole 180 miljardin eläkepottia.

Jukka Laine

Suomi on euroryhmässä Saksan linjassa vaatimassa Kreikan eläkeläisille leikkauksia ja palkansaajille veronkorotuksia, sekä välillisten verojen korottamista. Sama Suomi on ollut komission tarkkailussa.

Sisäpolitiikkaa voi tehdä,mutta emme voi unohtaa sitä ympäristöä missä me elämme. Velkaantumisen myötä itsemääräämisoikeus kapenee ja pelivara vähenee.

Euroryhmä varmasti ei hyväksyisi Suomen suunnitelmia alkaa elvyttää eläkkeitä korottamalla, kun 50 miljardin velkaelvytys meni syömävelkaan ilman uuden talouden kasvua tai edes talousuudistuksia jotka olisivat tervehdyttäneet talouttamme.

Suomi kärsii eläkepommista. Miten siitä selvitään. Siinä tarvitaan kokonaisvaltaista suunnitelmaa ja kaikkien osallistumista.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jukka Laine, #17.
On todella tökeröä puhua eläkeläisistä jonkinlaisina golfia pelaavina ökyilijöinä. Suurin osa eläkeläisistä rimpuilee juuri ja juuri arkipäivän menojen hoidossa. Köyhimmät putoavat lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajoavat ryysyläisiksi. Noille ihmisille taitettu eläkeindeksi on karmea vääryys.

Kansantalous takuulla nousee, jos vähävaraiset eläkeläiset voivat jälleen käydä kaupoissa.

Minusta eläkkeille voitaisiin määrätä katto. Taitetun indeksi korjauskorotus olisi suunnattava voimakkaimmin pieniin eläkkeisiin.

Suomea ei voi verrata Kreikkaan, jossa ei takuulla ole 180 miljardin eläkepottia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ilaskivi kirjoittaa: "eläkkeen ostovoima on pudonnut aiemmin ylistetystä 60 prosentista eläkepalkkaan nähden".

Miten tuo on matemaattisesti mahdollista? Jos eläkkeet seuraavat elikustannusindeksiä ostovoima on muuttumaton. Nyt taitetun indeksin palkkaindeksi-osuus on vielä nostanut ostovoimaa. Tosiasiallisesti eläkkeiden ostovoima on siis noussut eläkepalkkaan nähden, eikä suinkaan laskenut. Toki kaikilla on oikeus ajaa asiaansa, mutta jonkinlaista perusrehellisyyttä pitäisi kuitenkin voida edellyttää argumentoinnin osalta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Max Stenbäck, #18.
Ilaskivi kirjoittaa aivan oikein, että pidempään eläkkeellä olleiden eläkkeet ovat pudonneet tuosta "ylistetystä" 60 prosentista eläkepalkkaan nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyään eläkkeelle jäävät saavat paljon suurempia eläkkeitä kuin riuduttavasta taitetusta eläkeindeksistä vuosia kärsineet. On muistettava, että parhaimmillaankin eläke on vain runsaat puolet vastaavasta palkasta. Ja sillä pitäisi sitten jatkaa elämää.

Taitettu eläkeindeksi oli Lipposen hallituksen väliaikaiseksi tarkoitettu järjestely, joka on jäänyt vain voimaan. Asia on kansanedustajille niin arka, eteivät he kehtaa edes sovittaa suuhunsa ilmausta "taitettu eläkeindeksi".

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Kannattaisiko ottaa esiin www.senioriliike.fi ja katsella sieltä eläkeläisten taloutta sekä erityisesti kohtaa indeksit. Kuvio kertoo, mistä on kysymys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Siellä näyttäisi olevan tieto, että työeläkkeet ovat 1995-2014 nousseet 46,6%. Elinkustannusindeksi on tuona aikana noussut 37,2%, mistä voimme laskea eläkkeiden nousseen reaaliarvoltaan (ostovoimaltaan) 9,4%. Tästä johtuen eläke joka 1995 vastasi 60% eläkepalkasta, vastasi vuonna 2014 65,6% siitä. Toki palkat ovat kasvaneet paljon enemmän, mutta kommenttini ei koskenut oikeudenmukaisuutta vaan matematiikkaa ja rehellisyyttä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Nämä eläkepropagandaistit sekoittavat iloisesti oman eläkkeensä perusteena olevat palkat muiden ihmisten palkkoihin. Nykyinen käytäntö ei tietenkään köyhdytä ketään, se vain ei nosta tuloja yhtä nopeasti kuin palkat nousevat. Toki tämä lama on tehnyt siinä poikkeuksen. Eläkeläiset ovat nostaneet reaalitulojen enemmän kuin muut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Joko oppikoulussa opetettiin matematiikkaa eri tavalla kuin peruskoulussa, tai sitten kommunikointi on epärehellistä. Periaatteessa asia voisi tietysti johtua erehdyksestä tai huolimattomuudesta, mutta sitä on vaikea uskoa kun sama virhe toistuu kirjoittajasta toiseen. Ilaskiven linkkaama senioriliike saattaa olla tämän asian sylttytehdas, sen verran harhaanjohtavasti siellä hämmennettiin käsitteitä. Ihan pokkana väitetään ostovoiman laskeneen, vaikka oma kaavio osoittaa vastakohdan.

Vaihtoehtoinen selitys voisi toki olla, että ostovoima-termiä käytetään väärin joko tiedostamatta tai tietoisesti. En ole ihan varma kumpi vaihtoehto on pahempi.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Se on mahdollista siitä syystä, että elinkustannusindeksi ei kuvaa millään tavalla eläkeläisten kulutusprofiilia. Viime vuodenvaihteessa elinkustannusindeksin muutos oli negatiivinen johtuen polttonesteiden halpenemisesta ja vaikka palkat olivat hiukan nousseet, niin eläkeindeksin muutoskin olisi ollut negatiivinen. Hallitus ei sentään kehdannut laskea työeläkkeitä, ainoastaan kansaneläkkeitä, jotka seuraavat vain elinkustannusindeksiä. Eläkeläisten elinkustannukset eivät taatusti laskeneet, sillä kaikki maksut nousivat ja eläkeläiset eivät juuri käytä autoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ruuan halpeneminen 3%:lla ei varmaan myöskään osunut 'eläkeläisten kulutusprofiiliin'.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mielestäsi siis käsite ostovoima ei liittyisi rahaan, vaan rahan käyttäjään? En usko sen edistävän kommunikaatiota, koko käsitteen käytettävyys katoaa jos se on yksilösidonnainen. Jos nyt kuitenkin ajatellaan että luotaisiin eläkeläisten eläkeläishintaindeksi kuluttajahintaindeksin rinnalle, mikä liikenteen osuus pitäisi mielestäsi olla?

P.s. 2015 joulukuussa bensiinin (95E10) ja dieselin kuluttajahintaindeksiä laskeva vaikutus oli -0,165% ja samanaikaisesti ajoneuvoveron nostava vaikutus oli +0,211%

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Raimo Y,

kiitos! - olet myös käsitellyt ja kommentoinut aihetta erityisen perustehyvin:

Eläkeläisille lisää ilonaiheita! :

http://raimoylinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205089...

samoin:

"Raimo Ylinen
19.4.2016 15:03

Eläkeindeksiä laskettaessa käytetään keskimääräisen indeksiperheen kulutusprofiilia, joka on aivan erilainen kuin tavallisen eläkeläisen kulutusprofiili. Viime vuodenvaihteessakin eläkkeitä laskettiin, koska polttoaineiden hinnanlaskun seurauksena elinkustannusindeksi laski. Eläkeläisten elinkustannukset todellisuudessa kuitenkin nousivat. Viime vuonna eläkkeiden korotus leikattiin 0,4:ään prosenttiin vaikka elinkustannukset olivat nousseet enemmän. Näin eläkkeiden ostovoima on laskenut jo kahtena vuonna."

"Raimo Ylinen
19.4.2016 14:47

Eläketurvakeskuksella ja eläkeyhtiöillä on oma lehmä ojassa, joten en luota millään tavalla niiden laskelmiin. He ovat niin ihastuneet jatkuvasti kasvaviin rahastoihin ja niiden hallintaan syntyneen valtavan johtajiston palkkoihin, että taistelevat kynsin hampain saavutetuista eduistaan. Koska eläkejärjestelmä on monimutkainen dynaaminen prosessi, niin sopivilla alkuehdoilla ja rajoituksilla saadaan aikaan mikä tahansa haluttu lopputulos. Tavallisen matematiikkaa osaamattoman ihmisen on täysin mahdotonta ymmärtää ja kyseenalaistaa laskelmia.

Tasapainotilassa järjestelmään tulee yhtä paljon maksuja kuin sieltä maksetaan ulos. Koska eläkejärjestelmän alkutilassa ei ollut mitään rahastoja, niin on aivan luonnollista, että järjestelmän kuuluu palata takaisin tähän tilaan, eli emme tarvitse mitään rahastoja. Me nykyiset eläkeläiset olemme maksaneet aivan liian suuria eläkemaksuja ja veroja, joilla on kartutettu rahastot nykyiseen valtavaan kokoon. Olisi korkea aika saada näistä jotain takaisinkin."

Eikö jo riitä oletuksilla pelottelu? :

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215641-ei...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Mihin perustat väitteesi, että kulutusprofiili on aivan erilainen? Mitkä olisivat oikeat painotukset jos kuluttajahintaindeksin rinnalle luotaisiin eläkeläishintaindeksi?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava teksti, joskin siitä löytyy yksi korjattava asia.

Raimo Ilaskivi kirjoittaa: Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa, siis suurin tulonsaajaryhmä.

Tilastokeskus taas kertoi tammikuussa 2015: Ansiotuloista 80,5 miljardia eli 67 prosenttia oli palkkatuloja. Palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta vajaan prosentin. Eläketuloja ansiotuloista oli 23 prosenttia eli 27,6 miljardia. Eläketulot kasvoivat 5,5 prosenttia. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläkkeitä 1,6 miljoonaa henkeä.

http://www.stat.fi/til/tvt/2013/tvt_2013_2014-12-1...

Palkansaajat ovat siis suurempi tulonsaajaryhmä kuin eläkkeensaajat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Markku Huusko, 19:
"Tilastokeskus taas kertoi tammikuussa 2015: Ansiotuloista 80,5 miljardia eli 67 prosenttia oli palkkatuloja. Palkkatulot kasvoivat edellisvuodesta vajaan prosentin. Eläketuloja ansiotuloista oli 23 prosenttia eli 27,6 miljardia. Eläketulot kasvoivat 5,5 prosenttia. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläkkeitä 1,6 miljoonaa henkeä."

Noista luvuista voi saada sen virheellisen käsityksen, että yksittäiset eläkkeet olisivat nousseet huomattavasti enemmän kuin palkat. Se ei varmasti ole totta. Kysymys on siitä, että eläkeläisten määrä oli noussut, joten heidän kokonaistulonsa ovat nousseet. Suuret ikäluokat ovat näet nykyään nopeasti siirtymässä eläkkeelle.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Markku,

tuon linkin kautta toistuu helposti tuo vanha hokema "valhe, emävalhe, tilasto"...

Täällä aiheesta vähän kansantajuisempia tietoja, numeroita ja kippuroita:

"Palkkatulot

Henkilöasiakkaiden saamat palkkatulot olivat verovuonna 2015 yhteensä 82,3 miljardia euroa (+1,0 %). Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa henkilöä (-0,4 %), eli vaikka palkkatulojen kokonaismäärä kasvoi noin prosentin verran, palkkatuloja saavien lukumäärä laski hieman. Itse asiassa viimeisen viiden vuoden (2011–2015) ajan palkkatuloja saavien lukumäärä on joko polkenut paikoillaan tai sitten hieman laskenut, mikä johtuu työttömien sekä eläkeläisten määrän noususta.

2011–2015 välisenä aikana palkkasumma kasvoi kokonaisuudessaan vajaa 7 prosenttia ja kasvuvauhti hidastui viimeisen kolmen vuoden (2013–2015) aikana noin 0,5–1,0 prosenttiin vuodessa."

https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verohallinnon_tilastoja_Ennakkotietoa_he(39684)

Summa summarum: eläketuloja saavien henkilöiden määrä on siltikin suhteellisen suuri: ko. kokonaisuudesta n. 36 % ...

Josa Jäntti

Max Stenbäckille/18 : Taitetussa indeksissä eläkkeet seuraavat todella 80 % elinkustannusindeksiä ja 20 % palkkojen nousua. Kun viime vuonna oletettiin palkkojen nousu olevan 0 ja eläkkeiden olisi pitänyt tästä syystä 1.2 % eduskunnassa muutettiin eläkkeiden korotukseksi 0, 39 % !
Tilastokeskuksen mukaan palkat nousivatkin 1.2 %. Näin joudutaan joka vuosi kikkailemaan taitetulla indeksillä ! Ainoa oikea korotustapa on kansalaisaloitteen mukainen PALKKAINDEKSI, joka seuraa talouden muutoksia sekä hyvinä että laman aikoina. Tätä mieltä oli mm. työeläkejärjestelmämme ( 1962 ) " isä " Teivo Pentikäinen 33 vuotta myöhemmin puoliväli - indeksiin ja taitettuun verrattuna. Taitettu aloitettiin v. 1996 ( Lipponen ) ja siitä lähtien ovat palkat nousseet vuoteen 2015 mennessä n. 88 % ja eläkkeet n. 40 % sekä kansanedustajien palkkiot n. 130 %. Eli v. 1996 eläkkeelle jääneet elävät nyt 20 % pienemmällä eläkkeellä ! Sekä taiteussa indeksissä on käytössä prosenttikorotukset eli tuloerot säilyvät myös palkkaindeksissä. Miksi ? Eläkkeet on arvioitu palkan suuruuden mukaan ja siksi jokainen on maksanut eri suuruista työeläkemaksua isompi palkkaiset enemmän ja pienempi vähemmän !

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kannattaa käyttää tuota vastaa-toimintoa, niin keskustelu jäsentyy seurattavaksi.

En oiken tiedä, mitä haluat tällä kommentilla todistella liittyen siihen että blogisti kirjoitti paikkaansapitämättömästi. Ei sanomasi muuta laskentasääntöjä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Max,

voisit tietotyöläisenä kirjoittaa aiheesta laajemman bloginkin, kiitos.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

Kiitos kannustuksesta. Siis mistä aiheesta ehdotat blogikirjoitusta?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #50

Max,

vaikkapa "Eläkeläisten ostovoima on heikentynyt/kohentunut" - agenda, rajaukset, viitekehykset, suhteet, jne. vapaa. - Väitöskirja?

Taitettu indeksi suojaa yhteisiä eläkevarojamme :

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457676197168

Ilmainen lounas lasten pöydässä :

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1456290783784

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa :

blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2016/03/14/se-koira-alahtaa-johon-kalikka-kalahtaa/

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-Suomessa :

https://kirja.elisa.fi/ekirja/elakelaisten-taitett...

Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000–2010 :

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/Elakk...

Hallituspuolueiden vastaukset MOT-eläkekysymyksiin :

blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2016/03/07/hallituspuolueiden-vastaukset-mot-elakekysymyksiin/

Miksi eläkeasiantuntijat kertovat aina puolitotuuksia? :

http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2015/11/23/...

Ylen MOT: Onko vuonna 1995 tehty päätös nykyeläkeläisten köyhyyden taustalla? :

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000111427...

Tätäkö ne kutsuvat demokratiaksi, etc. :

http://artoviitaniemi.blogspot.fi/

ELÄKEHUIJAUS : ELÄKKEESI RIITTÄÄ VUOSI VUODELTA VÄHEMPÄÄN :

http://elakehuijaus.fi/

Taitettu indeksi:

http://raksa10.rakennusliitto.net/@Bin/1828124/Tai...

Mikko Kautto: Sosiaalisen kestävyyden käsitteestä ja mittaamisesta, esimerkkinä eläketurva :

www.slideshare.net/THLfi/sokes200314-kautto-sosiaa...

Juho Kautto vappujuhlan puheessaan: Taloustalkoisiin halutaan vain heikommassa asemassa olevat :

http://aksa.fi/juho-kautto-vappujuhlan-puheessaan-...

Indeksijäädytys – harvinainen sopeutus eläketasoon :

https://elaketutka.fi/2014/06/23/indeksijaadytys-h...

Väestön ikääntyminen ja talouden yleinen tasapaino :

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_ta...

In­dek­si­jää­dy­tys vie eläkeläisten ostovoimaa :

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/indeksijaadyty...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

Onpa hurjan hyvin saatu iskostettua tuo harha eläkkeiden pienenemisestä. Täytyy sylttytehtaan propagandistille nostaa hattua, kuka ja missä sitten lieneekään. Ei tässä taida yksi blogi kesää tehdä. Kun Ilaskivi ja SKP saarnaavat samaa evankeliumia, taidan nostaa kädet pystyyn. Hauskinta tässä keskustelussa on, että en ole edes kyseenalaistanut vaatimusta indeksin vaihtamisesta vaan pelkästään peräänkuuluttanut rehellistä argumentointia. Sekin riitti, että yhden keskustelijan piti lähteä käyttämään ad hominem taktiikkaa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #58

Max,

älähditpä vain - mitä tekemistä ns. näppärällä harhaanjohtamisellasi on itse asian kanssa - saati sen kokonaisargumentoinnissa? - Eipähän tullut blogia, ei - ei väitöskirjaakaan - tuli vain yrityksiä johdatella, nolata ko. kirjoittajia piikkilillukanvarsillasi...

#22 "Yritin olla näppärä, olemme Kiljusen kanssa yhtä mieltä taitetun indeksin perusteettomuudesta, joskin eri mieltä siitä miten asia tulisi korjata."

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216974-av...

"harha eläkkeiden pienenemisestä" - tieteissä taas ei mitään yleistetä, eikä väännetä kansantajuista, tunnettua sanontaa (kyseessä suhteellinen pieneneminen) - "harhaksi" - jonka jokseenkin jokainen pien- tai keskituloinen palkansaaja on eläkkeellä ollessaan kokenut...

"peräänkuuluttanut rehellistä argumentointia" - laillasi asiattomilla provoyritelmilläkös se onnistuu?

* Kirjoita rakentavasti, asiallaisesti ja keskustelua edistävästi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #60

Mitäköhän tarkoitin kun kirjoitin "tässä keskustelussa"? Entä sitten jos kyseessä on kansantajuinen, suhteellinen pieneneminen, ei ostovoima ole silti pienentynyt, vaan päin vastoin kasvanut. Tunnut olevan sitä mieltä, ettei loogisesta virheestä saisi huomautta, koska on eri mieltä itse asiasta. Blogisti ei kyennyt edes myöntämään virhettään, kuten ei myöskään Kiljunen aiemmin, se tässä ihmetyttää. Kuten heti sanoin, on kaikilla mielestäni täysi oikeus ajaa asiaansa, mutta totuudesta ei sopisi tinkiä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #63

Max,

tässä tai missä tahansa - no, eläkeläisten ostovoima ei taas ole pysynyt vakiona, välillä se on pienentymyt, välillä laskenut riippuen monesta eri tekijästä (mm. verotuksen muutokset, jne). Esim. viimeksi vuosilta 2000 - 2013 :

"Työeläkettä saavien eläkeläisten ostovoima vuonna 2013 on 16,1–18,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. Veronkevennykset ovat tukeneet työeläkkeensaajien ostovoiman kasvua merkittävästi.

Pelkkää työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut tuloveron kevennyksistä, kun tuloveroprosentit ovat laskeneet 5,7–8,7 prosenttiyksikköä ilman vuonna 2013 voimaan tulevaa Yle-veroa. Työeläkkeen ohella myös kansaneläkettä saavien ostovoiman kasvusta indeksi- ja tasokorotuksilla on ollut verotusta suurempi vaikutus ostovoiman kasvuun."

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Selvitykset/Elak...

Entä vv. 2013 - 2016 ?

"ei ostovoima ole silti pienentynyt, vaan päin vastoin kasvanut" - väitteillä on tapana olla myös selvät perustelut - yleistyksinä niillä ei ole mitään todistusvoimaa.

Kyllä toki loogisistakin virheistä on esitettävä - pilkkuilematta/vinoilematta - perustellut korjausesitykset.

Se kuitenkin minua taas ihmetyttää, että tutustumatta #56:ssa esittämiini moniin linkkeihin yritit yleistää ne 'samoiksi', vaikka kyseessä oli ja on myös vastakritiikkiä väitteillenne Kimmo Kiljusen kanssa "Taitetulle indeksille ei juurikaan ole perusteita ja sen käytöstä voitaisiin hyvin luopua" - Jos näin nimittäin olisi liitettynä samaan hengenvetoon väitteesi silti yleisestä "eläkeläisten ostovoiman kasvusta" joko silloin taitettua indeksi päinvastoin tulee jatkaa sellaisenaan tai sitten jossain on häikkää, ristiriitaa ja paljon (muuttujat, reunaehdot, matematiikka, muut tekijät). Kaipaa siis hieman seikkaperäisempää asiaperustelua!

Vaikuttaapikin vahvasti myös sille, että et ole tutustunut itsekriittisesti myöskään:

Kun kannatusta pitää kerätä, Kimmo Kiljunen ei epäröi valehdella:

www.talouselama.fi/uutiset/kun-kannatusta-pitaa-ke...

Vastakritiikkini pt Reijo Ruokaselle oli piilotettu "kaksi kuukautta sitten" - kommenttien väliin - piiloon :

"Ilkka Hyttinen

Tarkoitushakuinen juttu!

TE:n “Indeksialoite kuohuttaa asiantuntijoita” – jutussa oli kyllä lueteltu joitakin ns. asiantuntijoiden mielipiteitä taitetusta eläkeindeksistä, mutta jätetty tarkoituksella pois Kimmo Kiljusen suorat kommentit perusteluineen niihin. “Varmemmaksi vakuudeksi” vieläpä Suvi-Anne Siimekselle oli jätetty ns. viimeinen sana “vakuutteluksi” – niin se takki kääntyy!. – “ei sanaakaan” – joopa joo… – siten aivan turha TE:n Ruokasen kiistellä lillukanvarsista…."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

En tiedä mistä tiedät missä määrin olen linkittämiisi kirjoituksiin tutustunut, mutta se nyt ei liene keskustelun kannalta tärkeää. Kommenttini harhan iskostumisesta johtui näistä sitaateista linkeissäsi:

"eläkeläisten tulotaso iän myötä laskee", Kimmo Kiljunen

"eläkkeiden ostovoima on pudonnut", Josa Jäntti

"eläkkeiden indeksejä on rukattu niin, että niiden ostovoima on heikentynyt", Arto Viitaniemi

"Niiden [eläkkeiden] reaalinen ostovoima on alentunut: rahat riittävät tänään vähempään kuin kaksikymmentä vuotta sitten.", SKP

"eläkkeiden ostovoiman jatkuvan heikentymisen tähden", Rakennusliitto

"leikkaa eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa" EKL (Kaleva)

Kun virhe on yksinkertainen, mutta sitä toistellaan ilmeisen yleisesti, on syytä kysyä miksi? Oma arvioni on, että väittämä on retorisesti niin paljon vahvempi, että asia tehdään tietoisesti. Jos Kimmo Kiljunen kertoo julkisesti erehtyneensä käsitteiden sisällöstä, tai ettei tiedä absoluuttisen ja suhteellisen kehityksen eroa, olen hänelle ilman muuta anteeksipyynnön velkaa. Erehtyminen ei tietenkään ole valehtelua. Erehtyminen on varsin inhimillistä, joten sen myöntämisen ei tulisi olla kovin vaikeaa.

Edit: Kaipaamasi perustelu sille, ettei ostovoima ole laskenut oli kommentissa #29. Asiahan ei tosin edes perustelua kaipaa, koska taitettu indeksi jo määritelmällisesti varmistaa ostovoiman säilymisen ja suurella todennäköisyydellä kasvattaa sitä pidemmän aikavälin tarkastelussa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #66

Max,

ok, kiitos tarkkuudestasi! - kuitenkin, toistan, ainakin näennäisen ristiriidan:

mikäli väiteesi "taitettu indeksi jo määritelmällisesti varmistaa ostovoiman säilymisen" olisi tarpeellinen, merkitsisi se sitä, että siis eläkkeiden ostovoima vähenee, joten tarvitaan tuo taitetun indeksin poisto, ts. jos eläkkeiden ostovoima ei heikkenisi, miksi tarvitaan ollenkaan sen poistoa, miksi ollenkaan puhua koko aiheesta, saati niin huolestuneena,kuten moni henkilö on sen niin monasti osoittanut? Miksi valittaa lainkaan asiasta, jos kaikki menisi heidän kannaltaan myönteisesti?

"Toki palkat ovat kasvaneet paljon enemmän, mutta kommenttini ei koskenut oikeudenmukaisuutta vaan matematiikkaa ja rehellisyyttä." - koskee myös logiikkaa, vertailukohdetta, kokonaisuutta. Ei monikaan laske - kuinka osaisikaan? - tai vertaa eläkkeitään laskennallisiin,muuttuneisiin +/- arvoihin, vaan senhetkisiin ko. ammatissa (jos nyt enää jäljelläkään) oleviin keskipalkkoihin. Eikä monikaan halua eläkkeellä ollessaan vain köyhtyä, vaan pysyä jonkinlaisissa inhimillisissä suhteissa senhetkiseen maksukykyynsä elin-, terveys- ym. markkinoilla.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Onhan tämä aika hankala tilanne Suomen kannalta, kun sitä velkaantuneisuutta mitataan suhteessa BKT:hen, eikä suhteessa BKTL:ään. Eläkeyhtiöiden ulkomaansijoitukset eivät kasvata suomen BKT:ta. Sen sijaan eläkkeiden kotiuttaminen kasvattaa bruttokansantuloa(BKTL).
Näinhän se meni: BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot - kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot.

Tietenkin, jos eläkeläiset käyttäisivät tulonsa Suomessa, voisi BKT:kin työllisyyden parantumisen myötä kasvaa. Ongelma kuitenkin on, että suomalaisten kulutuskysyntä suuntautuu liiaksi maan rajojen ulkopuolelle.

Josa Jäntti

Stenbäck/33 Luepa ETK : n julkaisu Työeläkkeiden indeksisuoja - sivut 36 - 37 ja sivu 91, niin tiedät , mistä on kysymys:
Angervuori/34 : maassamme on n. 600.000 eläkeläistä alle keskieläkkeen n. 1.400 €/kk. Saman verran alle EU:n köyhyysrajan. Luuletko Tapio, että heidän kulutuskysyntänsä suuntautuu ulkomaille ? Edellä mainitsemani palkkaindeksi lisää eläkkeitä n. 300 miljoonaa( 24 MILJARDIA = kaikki eläkkeet ) sekin edellyttää, että palkat nousevat 1.6 % ( tuskin ). Naisen eläke ( keskiseläke) 1.340 €/kk olisi palkkaindeksillä n. 600 €/kk enemmän eli 1.940 €/kk eli 7.200 € vuodessa. Siitä hän maksaa verot valtiolle + kunnille + alv:n ostoistaan eli kulutukseen ja palveluihin.
Työpaikkoja lisää tulevaisuudessa ja työttömyyskorvaukset pienenevät = elvytystä ilman VALITON VAROJA !

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Punatukkaisillekin annettu raha 'valuisi kulutukseen' ja siitä syntyisi verotuloja. Mutta jonkun pitää tehdä työtä ja tienata se raha jonka voi sitten antaa punatukkaisille.

Eläkeläiset eivät ole lähimainkaan Suomen pienituloisinta porukkaa eikä työeläkeindeksit edelleenkään koske edes eläkeläisten joukossa pienituloisimpia.

Ole muille hyödyksi jos haluat enemmän. Älä vain käsi ojossa vaadi että muiden on tehtävä sinun edestäsi enemmän. Perusta yritys ja tienaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Edelleen suosittelen vastaa-nappia. On myös kohteliasta tarjota linkki, jos kehottaa toista lukemaan jotain.

Googlasin nyt kuitenkin tuon raportin. Viittaamasi sivut eivät millään tavoin selitä sekoilua (ja valheellista väittämää) ostovoiman pienenemisestä. Jos haluaa kertoa että eläke suhteessa keskipalkkaan pienene, on suositeltavaa kirjoittaa että eläke suhteessa keskipalkkaan pienenee. Blogisti kirjoitti että "eläkkeen ostovoima on pudonnut", mikä ei millään tavoin liity muiden ihmisten palkkoihin. Puhut täysin eri asiasta kuin blogisti.

Käyttäjän OrvoMarjamki kuva
Orvo Marjamäki

Raimo I:lle. Hyvin kirjoitettu, mutta tämä että päättäjä luottaa enempi lobbareihin kuin järkeen. Entäpä kun järkeä ei ole.
Pekka P:lle. Eläkeläiset töihin? En ole missään tavannut niin voimakasta ikär****mia kuin suomessa, ja kun nyt saataisiin ensin nämä meidän omat ja vierasvahvistukset töihin niin sitten. Kuinka monta sataatuhatta niitä nyt onkaan.
Kannattaisi lukea tämänpäiväinen Kalle I-K:n blogi joka on täyttä totta ja tajunnan räjäyttävä.
Ja vielä eläkeasiaan. Tämänpäivän eläkeläinen tuntee että hänet on petetty omien kansanedustajien toimesta. Annettu eläkelupaus on petetty kerta toisensa perään, mutta leipäjonossa tai nahkurin orsilla tavataan.
Vielä senverran että takinkääntäjät pärjää parhaiten vai mitä olette mieltä nykyisistä kaveruksista Björnistå ja Suvi-Annesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Eläkeläiset töihin?"

Niin jos olette lisää vaille. Ja suosittelin perustamaan yrityksen nii ei tarvitse sitten ikärasismia sietää. Sen kun teet juuri niin paljon kuin koet tarvitsevasi lisää.

Tämän päivän eläkeläinen on systeemin suurin voittaja. Olemattomat eläkemaksut, alhainen eläkeikä ja korkeat eläkkeet.

Josa Jäntti

MR. Stenbäck : Jos eläke suhteessa keskipalkkaan pienenee, niin se kyllä tarkoittaa, että rahaa on vähemmän kulutukseen kuin ennen ja kyllä se silloin pienentää ostovoimaa. Tämän joutuvat kokemaan kaikkein pienintä eläkettä saavat. Jos keskieläkettä ( nainen ) saa nyt n. 1.340 €/kk ja palkkaindeksillä n.1940 €/kk eli 600 €/kk enemmän eli 7.200 € vuodessa enemmän, niin eiköhän se ostovoima siitä parane - maksaa kuitenkin siitä verot valtille + kunnalle ja ostoissa vielä alv : n. Selvästi siihen parempaan folkiin kuuluvana et ole koskaan kohdannut pienellä eläkkeellä eläviä ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Heittosi on paitsi irrelevantti, myös asiaton joten lopetan tähän. Matematiikan ymmärtämisen kanssa toivon jonkun muun auttavan eteenpäin. Kiitos keskustelusta ja hyvää jatkoa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Max,

tämäkin kommenttisi oli valitettavasti varsin irrelevantti - perustelemattomana adh:nakin täysin asiaan kuulumaton.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Jos eläke suhteessa keskipalkkaan pienenee, niin se kyllä tarkoittaa, että rahaa on vähemmän kulutukseen kuin ennen ja kyllä se silloin pienentää ostovoimaa."

Siinäpä kiteytyi koko keskustelun turhuus.

Josa Jäntti

Jukka Laineelle/16: Mitä palkkaindeksiin maksaisi. Tuon kokonaiseläkemaksupotin päälle n. 300 miljoonaa ( edellytyksellä palkat nousevat 1.6 %) eli lisäys on vähäinen. Rahastojen tuotot ovat olleet mm. 2015 8.4 miljardia ( 2005 - 2014 8.5 miljardia ). Toisin sanoen palkkaindeksin vaatima 300 miljoonaa on vain pikkuosa kokonaistuotoista, joiden loppuosa jää TUOTTAMAAN edelleen ja rahastoihin ei tarvitse koskea lainkaan, vaan ne kasvat ja kasvat. Eiköhän koko työeläkejärjestelmän tarkoitus ollut alun alkaen eläkkeiden maksaminen eikä rahastojen yletön kasvattaminen eläkeläisten huonontuvan taloustilanteen kustannuksella. Tässä vähän matematiikkaa Stenbäckillekin ja minäkin lopetan tähän. Jos kiinnostaa, niin lisää tietoa saa uusimmasta blogistani netissä : iltalehti/blogit/josa jäntti

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on ihan hirveää bullshittiä. Kyseiset korotukset ovat luonteeltaan kumuloituvia ja kustannusvaikutukset kahden vuoden päästä ovat jo miljardiluokassa. Kymmenessä vuodessa vaikutukset kasvavat varmasti jo paljon yli nykyisten rahastojen tuottojen. Tämän lisäksi jo ihan väestön ikärakenteeseen perustuva eläkekustannusten nousu jatkuu noin 2030-luvun puoliväliin saakka.

Sairas ahneus sokaisee eläkeläisemme. Kiva.

Josa Jäntti

Sanopa, mikä ei ole kumulatiivisia. Ovatko sitä bkt, palkat, työeläkerahastot jne. Oletko kuullut joskus yrityksestä, jossa korotettaessa palkkoja poistetaan edellisen vuoden korotukset ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No miksi tuota 'maksaa vain 300 miljoonaa'- juttua pitää vielä jatkaa? Eläkerahastojen kasvu perustuu jatkuvasti kohoaviin eläkemaksuihin. Jotka puolestaan tuhoavat työpaikkoja.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Ks. Josa Jäntin kommentti 52 yllä. Eiköhän se selitä kovakalloisimmallekin!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Avoin kirje kansanedustajille: Lopetetaan eläkeläisten köyhdyttäminen :

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216974-av...

Asiantuntijat ovat yllättyneitä? :

http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2016/05/09/...

Yhden totuuden Suomi? :

http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2016/05/16/...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on lisää vakuuttavaa asiaa. Kannattaa lukea Josa Jäntin blogeja Iltalehdestä:
iltalehti/blogit/josa jäntti
Teen pienen lainauksen:
Meillä ikäihmiset (eläkeläiset) köyhtyvät vanhetessaan. EU:n köyhyysrajan alapuolella on nyt yli 65-vuotiaista 8%, yli 75-vuotiaista 20% ja yli 85-vuotiaista 30%. Missään muualla EU-maassa eivät ikäihmiset köyhdy niin kuin Suomessa. Tähän on eniten vaikuttanut TAITETTU INDEKSI sotaveteraaneja myöten! Eläkeläisistä 60% on pienituloisia alle 1.500€/kk (n. 600.000)! Mitä enemmän köyhyys ko. indeksin kautta lisääntyy, sitä suuremmaksi kasvaa joukko sosiaalitukiin turvautuvista. Ne maksetaan VALTION varoista VELKAA ottamalla. Onko tämä mielestäsi järkevää?
Pieni esimerkki:
Taitettu indeksi /eläke = 1.000 €/kk, lisäys 15€/kk, – 1.500 €/kk , lisäys 22 €/kk ja 3.000 €/kk lisäys 45€/kk = vuodessa kukin 12 X (180 € = kun eläke 1.000 €/kk)
Palkkaindeksi / eläke = 1.000€/kk, lisäys 27€/kk, – 1.500€/kk, lisäys 40,50€/kk – 3.000€/kk lisäys 81 €/kk = vuodessa 12 x (324 € = kun eläke 1.000€/kk). Luuletko , että kateus kasvaisi missään ryhmässä?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Kun on kaiken ylläolevan lukenut, voi tehdä helpon yhteenvedon:
- Ensinnäkin useimmat kommentit kertovat vastaansanomattomasti sen, että lobbareitten sana on mennyt hyvin perille - ei ainoastaan päättäjiin vaan myös "kansan syviin riveihin". Faktoista viis.
- Toiseksi vanha sanonta. kateus vie kalatkin vedestä, näyttelee omaa osaansa monissa kommenteissa.
- Kun raha puhuu, faktat menettävät merkityksensä.
- Moni kommentaattori ei näe nenäänsä pitemmälle, mutta näkee sitten kun on eläkkeellä mitä taitettu indeksi merkitsee. Ja silloin se onkin jo myöhäistä. Tulevat polvet toistavat samaa kuin nämä lobatut nyt heille ovat opettaneet. Minka taakseen jättää sen edestään löytää.
- Eli mukavaa alkavaa päivää! Kansakunta on lobbaeitten vietävänä - eivät ainoastaan kansanedustajat ja ministerit. Se korjauksena otsikkoon!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihmettelen vaan, mitä sellainen eläkeläinen, jonka veroprosentti nousee 50%:iin, tekee sellaisella määrällä rahaa – siis edes sillä nettoeläkkeellä.

Sellainen eläkeläinen ei näet ole pieni- eikä keski- vaan jättiltuloinen.

Eri asia on sitten se pieneläkeläisten verotus.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Olisikohan vastausta siinä, että yhteiskuntamme päättäjät ovat katsoneet tällaisten henkilöiden pärjäävän omillaan, ilman julksia tukiverkkoja, mutta heidän veroillaan kyetään sitten maksamaan erilaisia tukia vähemmän tuloja saaville - niin työntekijöille kuin eläkeläisillekin. Eri asia sitten on, voidaanko 50 prosentin veroastetta enää pitää yksilön kannalta kohtuullisena. Jokainen vähemmän ansaitseva voi kysyä itseltään miltä tuntuisi, jos tuloista vietäisiin päältä pois puolet.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vähemmän ansaitseva voisi sitä kyllä kysyä, jos hänen tuloistaan verotettaisiin puolet, mutta kun ei veroteta.

Sellaisilta verotetaan puolet, joille jää käteen enemmän kuin tarpeeksi, useimmiten moninkertaisesti sen vähemmän ansaitsevan bruttoansionkin.

En ymmärrä yleistä verotuksen vastustamista, vaikka joissain käytännöissä olisikin korjattavaa, esimerkiksi siten, että progressiota kiristettäisiin.

Hyvätuloiset kun eivät kykene edes kuvittelemaan mitä on elää heikommin ansaitsevan tuloilla.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi Vastaus kommenttiin #72

Mitenköhän moni on "hyvätuloiseksi" tullut ja siten saa vastaavasti suurempaa eläkettä kuin pienituloinen? Yleensa taustalla ovat 1.) tiukat opinnot 2.)kova työnteko ja siihen sekä opintoihin perustavat paremmat ansiot. Vain kommunistisessa ajattelussa kaikkien pitäisi saada samaa riippumatta ahkeruudesta, itsensä kouluttamisesta jne. Jos progressiota vielä kiristettäisiin, kuka viitsisi yrittää ja tehdä työtä jos siitä ei olisi mitään henkilökohtaista hyötyä. Ei olisi hyötyä yhteiskunnallekaan, jonka menestyksen kuitenkin tulisi perustua työn ja yrittämisen varaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #81

Ei se eläkeläinen ole sen hyödyllisempi kuin sossutatukaan. Maksetaan reilummin työstä työuran aikana ja vähemmän joutenolosta. Se on ahkeruudesta palkitseva systeemi.

Valtio voi taata pienen peruseläkkeen kaikille, muut voi säästää itse.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #83

Ei ahkeruus enää perustu runsaaseen työskentelyyn. Kaikki mitataan rahassa. Palkan mukaan kertyy eläkettä ja eläkemaksukin on euroissa suurempi isoista palkoista. Työnantaja tietää palkkaa maksaessaan, että siihen sisältyy myös eläkemaksu, josta tosin nykyisin osan maksaa suoraan työntekijä. Joutenolo ansaitaan siis tuolla "ahkeralla" työskentelyllä. Valtiohan takaa jo nyt pienen peruseläkkeen kaikille. Tavallaan nyt itse ansaitaan tuon ylimenevä eläke työskentelemällä työnantajansa hyväksi.

Itse säästäminen eläkkeitä varten on siinä ongelmallinen, että osa saattaa jättää säästämättä tai sitten säästää, mutta joku muu hukkaa rahat huonoina sijoituksina. Näin painetta voi syntyä siihen suuntaan, että valtion pieneen eläkkeeseen kerääntyy painetta, joka on pakko purkaa yhteiskuntarauhan nimissä kaikkien verotuloilla.

Itse pidän järjestelmän perusluonnetta oikeana. Monta asiaa kuitenkin voidaan arvostella siinäkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #86

Itse lähden siitä oletuksesta että en tule työeläkettä näkemään. Ihan jo siinä syystä että vaikka nykyeläkeläiset eivät niitä rahoja onnistuisi rellestämäänkään, elintavoillani ja eläkeiän nousutahdilla ei sitä eläkeikää tulla näkemään.

Tämän päivän duunarin näkökulmasta eläkejärjestelmä on paska sijoitus. Itse sijoitettuna indeksirahastoihin viiden vuoden maksuilla työuran alussa voisi jäädä kuusikymppisenä eläkkeelle miljonäärinä. Nyt pitkään elävä pääsee koko työuran maksuista hyötymään ehkä pari-kolmesataa tonnia.

Nykyduunarin rosvousta tämä on. Tottakai rosvon näkökulmasta rosvous näyttäytyy positiivisena.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #87

"Tämän päivän duunarin näkökulmasta eläkejärjestelmä on paska sijoitus."

Tämä on iso ongelma, johon on eläkejärjestelmän otettava kantaa. Ansaittu työeläke on ainakin osin omaisuuden suojan piirissä, joten kyllä siitä edes joku jonkun hyödyn nykäisee.

Itse en tuohon miljonäärisijoitukseen usko, sillä jos noin olisi, niin miksi niin ei tehdä?

Tuskin tuo nykyduunari ainoa historian kärsijä on. Lisäksi on muistettava, että lait ja asetukset toimivat järjestelmän runkona. Minä en ainakaan ole päässyt kuppaamaan ketään, enkä tosin ole edes ollut halukas moiseen. Lapsellisuuttani en myöskään usko, että kenenkään tarkoitus on kupata ketään, vaan kaikki oikeasti uskovat omaan tarinaansa. Tästä syystä olen yrittänyt tuoda faktoja pöytään mitä erilaisimpiin kommenteihin. Itse olen kärsinyt ja tulen kärsimään siitä, että yritän saada kaikki asiat tehdyksi oikeudenmukaisesti.

Nyt joudun poistumaan netistä, joten huomenna sitten taas.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #81

Kestämätön argumentti, ja kommunistikortin vilauttaminen on suorastaan naurettavaa.

Ei ole kohtuullista, että vaikkapa nigerialainen tohtori, joka siivoaa pörssiyhtiön pääkonttorin vessoja kokopäiväisesti, tienaa sadasosan siitä, mitä firman toimitusjohtaja. Progressiolla haetaan edes alkeellista oikeudenmukaisuutta: kun koulutukset, vastuut ja 24/7 varallaolo yms. otetaan huomioon, voisi jotenkin niellä viisin-, parhaassa tapauksessa kymmenkertaisen työpalkan. Ei satakertaista, jollainen syntyisi tasaverotilanteessa, Suomen nykyisessäkin alhaisessa progressiossa monikymmenkertainen.

Työpalkan pitäisi vastata varsinaista työpanosta, sillä sen päälle tuleva tulo ei ole ansiotuloa vaan aina pelivoittoa - joko asianomaisen itsensä tekemää tai jonkun hänelle järjestämää. Sen maksumiehinä ovat joka tapauksessa jotkut muut.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #85

Ei sillä ole mitään rajaa kuinka paljon enemmän arvoa joku voi luoda toiseen verrattuna.

Satakertaisia palkkaeroja ei Suomessa esiinny edes bruttopalkoissa. Ison pörssifirman toimari voi saada vuodessa miljoonan bruttona joka on suunnilleen 40 - kertainen siivoojaan verrattuna. Keskimäärin isojen pörssiyritystenkin palkat jäävät reilusti alle miljoonaan. Nettona ero onkin jo sitten paljon pienempi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #88

No, toimari saa käteen 600-700 tonnia, ja pahimmassa tapauksessa lähemmäs 900, minkä suomalainen verotus hänelle mahdollistaa. Siivooja saa vähän toistakymmentä tonnia.

Jos tuo ei olekaan ihan satakertainen, niin melkein kuitenkin. Ja käteen.

Itse asiaa se ei muuta miksikään.

Josa Jäntti

Vielä Max Stenbäckille : Luepa Ilkka Hyttisen vihje ( viittaus löytyy hänen kommentistaan 59. ) blogini netissä Iltalehdessä :" Yhden totuuden Suomi ". Siinä on 14 kysymystä, joihin voit julkisesti tai itsellesi vastata kysymyksiin = kaksi vaihtoehtoa = olen väärässä/ olen oikeassa palkkaindeksin suhteen - sen vaikutuksista. Kun olet niin reilu kommentaattori, että kirjoitat omalla nimelläsi, niin vastaa tähän blogiin netissä Iltalehdessä näihin kysymyksiin . Esitin ne tunnetulle kansanedustajalle, mutta hän ei suostunut vastaamaan. Tähän mennessä on
3 kansanedustajaa ( 2 samasta puolueesta ) vastannut, että saatanpa olla oikeassa ja harkitsevat asiaa !

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Oma näkemykseni asiasta.

Vuodesta 2005 alkaen eläkettä laskettaessa kunkin vuoden ansiot tarkistetaan palkkakertoimella (jossa ansiotason muutoksen painokerroin on 0,8 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,2, jolloin kerroin seuraa palkkojen muutosta 80%:sti ja hintojen muutosta 20%:sti) eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Ansioiden tarkastaminen tapahtuu kertoimen muutoksen suhteessa eli jakamalla ansio ansaitsemisvuoden palkkakertoimella ja kertomalla se eläkkeen alkamisvuoden palkkakertoimella. Tästä syystä 40 vuoden kertymä vaikkapa 1,5% ei tarkoita sitä, että mikäli loppupalkka on vaikkapa 3000€ koneistajalla, niin eläke olisi siitä suoraan 60%, eli 1800€. Oikea eläke on luultavasti noin 50% loppupalkasta, eli 1500€ palkkakertoimesta johtuen.

Maksussa olevia eläkkeitä sitten tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 20 ja hintatason muutoksen painokerroin on 80.

Palkkaneuvottelujen ideana käsittääkseni on se, että palkat nousisivat inflaatiota nopeammin. Tästä seuraa vääjäämättömästi se, että palkat nousevat enemmän kuin eläkkeet työeläkeindeksillä tarkastettuna, koska siinähän palkan painokerroin oli 20. Tästä syystä eläkkeet jäävät kasvavista koneistajan palkoista prosenttuaalisesti koko ajan pienemmiksi. Toisaalta indeksissä inflaatiota kompensoidaan painokertoimella 0,8 ja niitä yleensä nopeammin nousevia osuuksia eli palkkoja kertoimella 0,2, joten mielestäni on väärin puhua varsinaisesti ostovoiman heikkenemisestä, ellei sitten jotain kaavassa manipuloida tahallaan. Eläkkeen suhde palkkoihin siis heikkenee, mutta ostovoiman suhde aikaisempaan ei, ellemme elä erittäin poikkeuksellisia aikoja.

Palkkojen nopeammasta noususta johtuen myös eläkeläisköyhyys lisääntyy, koska köyhyysrajasta puhuttaessa mediaanitulot näyttelevät siinä merkittävää osaa. Köyhyysrajahan on 60% mediaanitulosta, eli ihmisiä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60% keskimääräisen tulonsaajan nettotuloista. 2009 raja oli 1080€, kuten alapuolen linkistä voi lukea.

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyysraja

Poliittisesti järkevää voisi silti olla lisätä kulutusta Suomessa, mutta se onkin sitten jo eri keskustelun aihe.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Palkkojen korotukset perustuvat yleisesti kolmeen tekijään: tuottavuuden, hintojen ja työttömyyden kehitykseen. 2008 lähtien tuottavuus on laskenut, inflaatio ollut matalahkoa ja työttömyys kasvanut. Palkkojen olisi kuulunut laskea. Samoin tietysti sosiaalietuuksien - myös eläkkeiden.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Jos palkat olisivat laskeneet ja käytössä olisi eläkkeiden palkkaindeksi, eläkkeetkin olisivat laskeneet - ihan automaattisesti!

Josa Jäntti

Jari Ojalalle :nyt ennen tätä uutta lakia eläkettä määriteltäessä lasketustasa summasta vähennettiin maksetut työeläkemaksut - nyt tästä luovuttiin. Eläke ei siis todella ollut koskaan 60 %. Se on kyllä selvä, että v. 1996 eläkkeelle jääneiden alkuperäisestä eläkkeestä on liuennut taitetun indeksin takia 20 % , jolloin sen ostovoima ei voi olla sama kuin alkuperäisen eläkkeen. Viime kerralla eläkkeitä olisi pitänyt korottaa 1.6 %. Silloin ennustettiin, että palkat nousevat 0 % (Tilastokeskuksen mukaan nousu oli 1.4 % todellisuudessa ) ja eläkkeitä nostettiin vain 0.39 %. Näin eduskunta joutuu " kikkailemaan " tämän asian kanssa lähes aina. Palkkaindeksin mukaan eläkkeet seuraavat talouden muutoksia sekä hyvinä että laman aikana. Tästä syystä koko työeläkejärjestelmän " pääarkkitehti " Teivo Pentikäinen piti alkuperäistä palkkaindeksiä parhaana ja oikeudenmukaisimpana vrt. puoliväli - indeksiin ( 50%/50 %) ja taitettuun indeksiin ( 20 %/80 %)
Tätä ehdottaa Senioriliike kansalaisaloitteessa ( yli 85.000 allekirjoittajaa). Aloite käsitellään syksyllä 2016 Eduskunnassa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Näitä laskennallisia osia järjestelmä katsoo oikeudekseen muutella tarpeen mukaan. Perustuslakivaliokunta on suhtautunut varsin varovaisesti omaisuudensuojan antamiseen sosiaalisille oikeuksille. Vain erääntyneet saatavat ja itse ansaitut työeläkkeet on tunnustettu selkeästi omaisuudeksi. Tosin elinaikakerroin otettiin käyttöön taannehtivasti. Perusteluna oli omaisuuden suojan loukkauksen vähäisyys ja elinaikakertoimen kohdistuminen koko eläkejärjestelmään, joten valiokunta katsoi valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttäväksi. Minä katson sen ryöstöksi, kuten tapahtui aikoinaan henkilökohtaisten eläketilien sosialisoinnin kohdalla. En ihmettele yhtään, että järjestelmää epäillään näiden toimien takia.

Alkuaikoina muutokset olivat pääasiassa positiivisia, nyt ne ovat pääasiassa heikennyksiä. Jatkuvat muutokset osoittavat ennustamisen vaikeaksi, vaikka toista jatkuvasti esitetäänkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Se on kyllä selvä, että v. 1996 eläkkeelle jääneiden alkuperäisestä eläkkeestä on liuennut taitetun indeksin takia 20 % , jolloin sen ostovoima ei voi olla sama kuin alkuperäisen eläkkeen."

Mun on nyt pakko kysyä että oletteko ihan älyttömän typeriä vai onko tuo jatkuva valehtelu kovalla mökällä joku suunniteltu strategia?

Taitettu indeksi EI LEIKKAA ELÄKKEEN OSTOVOIMAA, vaan KASVATTAA SITÄ mikäli palkat nousevat hintoja nopeammin.

Ajatellaanpa että eläkkeesi on alussa 100 oravannahkaa ja leipä maksaa yhden oravannahan. Hinnat nousevat 10% ja palkat 20%. Taitetun indeksin vuoksi hintojen muutos nostaa eläkettäsi 0,8*10% eli 8% - ja kahdeksan oravannahkaa. Palkkojen nousun vaikutuksesta eläkkeesi nousee 0,2*20% eli 4%. Seuraavana vuonna saat siis sadan oravannahan sijaan 112 oravannahkaa ja leipä maksaa 1,1 oravannahkaa. Saat siis eläkkeelläsi ostettua lähes 102 leipää aiemman sadan sijasta. Ostovoimasi on kasvanut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Anteeksi ylipitkä kommentti, mutta en osannut vastustaa kiusausta. Hivelee turhamaisuuttani, että kysytään näin perusteellisesti mielipidettä sen perusteella, että havaitsin blogitekstissä loogisen virheen. Kiitos luottamuksesta. Kysymykset siis Josa Jäntin, --- Vastaukset minun.

1. Palkkaindeksi aiheuttaa eka vuonna n. 300 miljoonan lisäyksen eläkemaksuihin (= yhteensä n. 24 miljardia) edellyttäen palkkojen nousevan 1.6 % (ei toteutune). Lisäys on n. 1.5 % – olenko oikeassa?
--- Et ole, summa oletuksillasi on 360-384 miljoonaa. Jos haluat satasiksi pyöristää, niin n. 400.
2. Lisäys tietysti kumuloituu, kuten kaikki bkt, eläkerahastot, niiden tuotot, ja palkat (samalla tyel – maksut) – estääkö kumuloituminen palkkaindeksiin siirtymisen?
--- Ei estä, se vain osoittaa ettei yhden vuoden kustannuksesta puhuminen ole riittävä tarkastelutaso. Absoluuttinen summa ensimmäiseltä vuodelta ei myöskään ole kovin mielenkiintoinen, vaan eläkemaksuihin kohdentuva kustannuspaine jatkuvassa tilanteessa. Täyden kustannusvaikutuksen toteutuminen kestää 20 vuotta.
3. Taitettu indeksi on huonontanut eläkkeitä v. 1996 lähtien, joka eläkettä n. 1 % :n/vuosi. Ko. vuodesta alkaen n. 20 % = ” ETK :n julkaisu : Työeläkkeiden indeksisuoja sivut 36 -37 + 91″, ostovoima nyt n. 40 % alkuperäisestä – ONKO SE MIELESTÄSI OIKEIN ?
--- Ei ole oiken, mutta onneksi väittämä ei ole tosi. Eläkkeet ovat 1995-2014 nousseet 46,6% kun kuluttajahintaindeksi on noussut 37,2, eli ostovoima on kasvanut 9,4%
4. Sekä taitetussa että palkkaindeksissä eläkkeitä korotetaan prosentuaalisesti eli tuloerot säilyvät. Isommissa eläkkeissä korotus on suurempi tästä syytä kuin pienemmissä eli molemmissa on syynä – suurempaa palkkaa saaneet ja siksi korkeampaa työeläkettä maksaneiden eläke on suurempi. Taitetun indeksin jatkuessa tämä jatkuu ja se pienentää samalla tavalla eläkkeitä myös tulevilta eläkeläisiltä – onko se mielestäsi oikein nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä kohtaan?
--- Ei ole oiken, mutta onneksi väittämä ei ole tosi. Taitettu indeksi ei pienennä, vaan kasvattaa eläkkeitä.
5. Palkkaindeksin aiheuttama korotus lisää keskimääräistä (= nainen) eläkettä saavan eläkettä n. 1.340 €/kk n. 600 €/ kk eli silloin eläke 1.940€/ kk ja 7.200 € vuodessa (josta – verot – alv) – onko ko. henkilöllä aihetta mielestäsi kateuteen? Entä alle keskimääräistä eläkettä saavan, jonka ei tarvinne turvautua siksi sosiaalitukiin VALTION VAROISTA – hyväksytkö tämän?
--- Mielestäni kateudesta kannattaa pidättäytyä ihan tuloista riippumatta, mutta en usko hyväksyntäni vaikuttavan kenenkään kateuteen. Tuo mainitsemasi korotus on muuten kustannusvaikutukseltaan 11,5 mrd/vuosi!
6. Onko negatiivista, kun palkkaindeksin takia eläkeläinen maksaa enemmän veroja kunnille ja valtiolle ja ostojen kautta alv:sta? Onko se huono asia ja taitettu indeksi sittenkin parempi?
--- Ei ole, mutta ei noita veroja voi eristää siitä, että palkansaajat kantavat niiden kustannuksen kaksinkertaisena.
7. Tuo 300 miljoonaa (tulevaisuudessa enemmän parempina aikoina) tukee kulutusta eli kotimaassa työllisyyttä, vähentää työttömyyskorvauksia – jopa tuo samalla nuorille pätkätöitä opintojen ohessa – onko tälläinen mielestäsi estettävä?
--- Kyllä, olemme vuositolkulla elvyttäneet miljardikaupalla, saamatta kuitenkaan aikaan kunnon tuloksia. Ilmeisesti kannettu vesi ei edelleenkään kaivossa pysy.
8. Tiedätkö, että tuota pientä lisäystä (300 miljoonaa) eläkemaksuihin EI OTETA RAHASTOISTA, vaan pieni osa tuotosta (rahastot kasvoivat 2015 8 miljardia ja 2005 – 2014 = laman aikana 8.5 miljardia) ja loput tuotoista lisätään rahastoihin tuottamaan lisää – onko tämä tulevienkin eläkeläisten kannalta hyvä asia – onko Sinustakin?
--- Väite ei ole tosi, joten en luonnollisestikaan voi asiaa "tietää". Rahastossa oleva pääoma ei ole korvamerkittyä maksujen ja tuottojen osalta, eikä sieltä voida ”ottaa tuotoista”, vaan kaikki maksut ulos rahastosta pienentävät rahaston pääomaa.
9. OLIKO työeläkejärjestelmämme (v.1962) pääarkkitehti Teivo Pentikäinen (= mm. Ilmarinen) VÄÄRÄSSÄ, kun hän sanoi 33 vuotta myöhemmin (1995), että puoliväli-indeksin ja taitetun indeksin kokeilujen jälkeen paras ja ainoa on PALKKAINDEKSI, koska se seuraa talouselämän muutoksia hyvinä ja laman aikoina.
--- Kyllä oli väärässä, koska hän ei ole kohtuudella voinut tuota havaintoa taitetun indeksin vaikutuksesta vuonna 1995 tehdä.
10. ETK:n laskelmien mukaan taitettu nostaisi rahastot (nyt 184 miljardia) nelinkertaisiksi ja palkkaindeksi kaksinkertaisiksi – voitaisiinko mielestäsi kokeilla palkkaindeksiä esim. 5 seuraavana vuonna ja todeta, mitä tapahtui?
--- Voitaisiin, joskaan en suosittele niin tehtävän.
11. Luotatko ETK:n pitkän linjan ennustuksiin. Niiden mukaan nyt pitäisi olla ”eläkepommi”, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Nyt he ovat, mutta pommia ei näy? Samoin heidän ennustuksissaan eläkeläisten määrä edelleen kasvaa 2050 jälkeen – vaikka ko. ikäluokat ovat yli 100 – vuotiaita?
--- Kyllä luotan. Eläkekustannukset ovat voimakkaassa kasvussa nyt ja elinajan pidentyessä eläkeläisten määrä kasvanee vielä pitkään.
12. Oletko lukenut Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia: ”Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Tähän saakka eläkkeitä ei ole koskaan maksettu rahastoista. Tämä muuttuu vuoteen 2025 saakka, minkä jälkeen eläketulot ovat jälleen suuremmat kuin eläkemenot. VAROJEN TUOTOT LUOVAT KESTÄVYYSYLIJÄÄMÄN!” Tuottoihin mahtuvat palkkaindeksin lisäykset = minun lisäykseni!! Raportin ovat laatineen Kotamäki/VVM + Vanne/TELA + Vaittinen/ETK = luotettavia miehiä?!
--- En ole lukenut.
13. Meillä ikäihmiset (eläkeläiset) köyhtyvät vanhetessaan. EU:n köyhyysrajan alapuolella on nyt yli 65-vuotiaista 8%, yli 75-vuotiaista 20% ja yli 85-vuotiaista 30%. Missään muualla EU-maassa eivät ikäihmiset köyhdy niin kuin Suomessa. Tähän on eniten vaikuttanut TAITETTU INDEKSI sotaveteraaneja myöten! Eläkeläisistä 60% on pienituloisia alle 1.500€/kk (n. 600.000)! Mitä enemmän köyhyys ko. indeksin kautta lisääntyy, sitä suuremmaksi kasvaa joukko sosiaalitukiin turvautuvista. Ne maksetaan VALTION varoista VELKAA ottamalla. Onko tämä mielestäsi järkevää?
--- Tarkoittanet niitä joiden tulot ovat alle 60% mediaanitulosta? Olisin spontaanisti olettanut sen tarkoittavan, että jopa puolet eläkkeelle jäävistä putoavat saman tien tuon rajan alle. Lukemat näyttävät yllättävän hyviltä, mikä johtunee työttömien ja opiskelijoiden mediaania pienentävästä vaikutuksesta. En ymmärrä miten köyhyys lisääntyy ostovoiman kasvaessa, joten en osaa jälkimmäiseen ottaa kantaa.
14. Pieni esimerkki:
Taitettu indeksi /eläke = 1.000 €/kk, lisäys 15€/kk, – 1.500 €/kk , lisäys 22 €/kk ja 3.000 €/kk lisäys 45€/kk = vuodessa kukin 12 X (180 € = kun eläke 1.000 €/kk)

Palkkaindeksi / eläke = 1.000€/kk, lisäys 27€/kk, – 1.500€/kk, lisäys 40,50€/kk – 3.000€/kk lisäys 81 €/kk = vuodessa 12 x (324 € = kun eläke 1.000€/kk). Luuletko , että kateus kasvaisi missään ryhmässä?
--- En usko kateuden kasvavan tulojen kasvaessa. Jos ryhmän tulojen kasvu heidän kateuteen vaikuttaa, uskoisin sen lähinnä vähentävän kateutta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen
Josa Jäntti

Lisäys Ari Ojalan /74 pätevään kommenttiin. Eikö olisi järkevää kokeilla palkkaindeksiä esim. 5 vuotta ja todeta, mitä tapahtui ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No miksei sitä punatukkaisille maksettavaa ylimääräistä tukea kokeilla ensin?

Ja jos ihan vakavissaan ollaan sitä mieltä että fyrkkaa on, niin annetaan se nyt hyvä ihme sille porukalle joka käy töissä ja yrittää pitää tämän kuihtuvan valtion vielä pystyssä. Ei passiiviväestölle. Kokeillaan mitä tapahtuu kun poistetaan eläkemaksut viideksi vuodeksi kokonaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Palkkaindeksiä on "kokeiltu", sillä vuosina 1962-1977 palkkaindeksi oli voimassa. Siitäkin seurasi ongelmia (liian suuria eläkkeitä), joten muutosten kanssa pitää olla varovaisia. Muutoksissa on aina voittajia ja häviäjiä. Onhan sitä puoliväli-indeksiäkin kokeiltu 1977-1995. Nyt on vallalla kulujen karsiminen, joten voi olla mahdotonta saada aikaan "järkevää" eläkkeiden korotusta, sillä siitähän tässä on kysymys.

Varojen kotiuttamista enemmän Suomeen näinä vaikeina aikoina toivoisin, mikäli järkeviä kohteita löytyy.

Josa Jäntti

Max Stenbäckille : Sorry - kun minunkin vastaukseni on vähän pitkä. Vastaukset siis Maxille !
1.Blogissani on n. = noin ja sillä edellytyksellä että palkat nousevat 1.6% ( tuskin toteutuu ) , joten lisäys 24 miljardiin on vähäinen. Saa saivarrella.
2.Täysi vaikutus kestää 20 vuotta. Samoin palkkojen nousu tulevaisuudessa + niiden myötä työeläkemaksut + rahastojen tuotto jne. ETK : n ennustuksen mukaan palkkaindeksi nostaa rahastot nelinkertaisiksi ( 4 x 185 miljardia )+ lisäykset tuotoista ( nyt 2005 - 2014 = keskim. 8.5 miljardia/v. rahastojen annetaan lisääntyä.
3. Kuluttajahintaindeksi lasketaan lapsiperheen mukaan, joten se pysyy alhaalla monen tekijän ansiosta ( lainojen korot, tietotekniikka ), joilla ei merkitystä eläkeläisille ja ei sisällä monia tekijöitä päinvastoin esim. lääkkeet, terveydenhoito jne. Kaiken kaikkiaan eläkeläisten elintaso ei ole seurannut yleistä elintasoa.
4.Viimeksi korotusta pienennettiin 0.39 % 1.2 % sijasta. koska palkkojen oletettiin nousevan 0 %. Näin joudutaan aina kikkailemaan taitetun kanssa - seurauksena elintason lasku ja " väärä " kulutusindeksi "Näin tullaan eduskunnassa aina tekemään !
5.Sen tämä eläkeläisnaisten joukko on menettänyt vuodesta 1996 lähtien
6. ?????
7.Et siis hyväksy lisääntyviä verotuloja ja kulutusta, työpaikkojen lisäystä, työttömyyskorvausten vähentymistä, väliaikaisia sivutöitä opiskelijoille opintojen lomassa

8.Nyt Sinun kannattaa lukea Talouspolitiikan arviointiryhmän raportti:

Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajausta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän.
10. Miksi et uskalla kokeilla ?
11. lue blogistani/IL suurten ikäluokkienluvut ja v.2014 syntyneet. Mistä niitä eläkeläisiä tulee lisää vuoden 2050 jälkeen entistä enemmän ?
12.Sinun kannatta ehdottomasti lukea, niin olet " jyvällä "!
13. Tämäkin johtuu taitetun indeksin elintasoa pienentävästä vaikutuksesta ja eläkeläisten monien - vain heitä koskettavien - asioiden kallistumisesta.
14. Palkkaindeksi estää monien alle keskieläkkeen elävien joutumasta turvautumaan sosiaalitukiin, jotka maksetaan valtion varoista ottamalla lisää lainaa. Sitä valtio saa alhaisella korolla, koska lainoittajat pitävät eläkerahastoja valtion varoina, jota ne eivät ole !!

Josa Jäntti

Jari Ojalalle/78 : On totta, että palkkaindeksiä on kokeiltu ja eläkkeet nousivat liikaa. Miksi ? Silloin työeläkkeen päälle maksettiin vielä kansaneläkkeen perusosa ( seurasi myös indeksiä ) ja tästä syystä jotkut saivat kohtuuttoman suuren eläkkeen ex - palkkaansa verrattuna .
Loppuosa kommentistasi on järkevä - lisää kulutusta maahamme ilman valtion tukea !

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Otin esiin rautalankaa ja pihdit ja nyt sitten väännetään, koska niin kovin erilaisia tulkintoja taitetusta on esitetty:
Eläkepalkka on yleensä 60 prosenttia lähtökohdan ansioista. Eläkeindeksin ajatuksena on alunperin ollut (Teivo Pentikäinen ym) säilyttää eläkkeen ostovoiman kasvu samana kuin mitä ansiotaso nousee - ts. että eläke säilyisi 60 prosentissa siitä palkasta, jonka eläkkeensaajan "seuraaja" työmarkkinoilla nostaa. Palkkaindeksi on ainoa väline, joka tämän takaa.
Kun on siirrytty käyttämään taitettua indeksiä, se purkaa tämän sidonnaisuuden ja johtaa siihen, että eläke pienenee suhteessa siihen ansioon, jonka "seuraaja" samasta työstä ja samassa asemassa saa. Siksi 10 vuoden päästä 60 prosentin suhdeluku onkin enää 50 prosenttia jne eteenpäin. Eläkkeen ostovoima suhteessa ao. ansiotasoon toisinsanoen alenee ja suhteellinen köyhyys kasvaa - se tuntuu varsinkin siellä eläkeprofiilin alapäässä. Tästä ja vain tästä on kysymys.
Vaikutukset kulutuskysyntään ja työllisyyteen ovat siten asia erikseen.
Huvittavinta tai surkuhupaisinta on se, että eläkesektorin lobbaus näyttää olleen niin onnistunutta, että sen väittämät eivät ole menneet perille vain päättäjiin myös jopa tuleviin eläkkeensaajiin,joita tälläkin palstalla esiintyy pilvin pimein ja jotka sitten aikanaan kyllä heräävät, matemaatikot mukaan lukien. On asetettu hienosti vastakkain passiivi- ja aktiiviväestö, nuoret ja vanhat jne - ja kas, kanskunta kulkee ETK:n ja TELA:n viitoittamia harhapolkuja!

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Eläkeindeksin ajatuksena on alunperin ollut (Teivo Pentikäinen ym) säilyttää eläkkeen ostovoiman kasvu samana kuin mitä ansiotaso nousee - ts. että eläke säilyisi 60 prosentissa siitä palkasta, jonka eläkkeensaajan "seuraaja" työmarkkinoilla nostaa. Palkkaindeksi on ainoa väline, joka tämän takaa."

Mikäli meillä on varaa tähän, niin olen tietenkin iloinen ja hyväksyn ehdoitta palkkaindeksin käyttöönoton. Tietenkin parempi eläke on minunkin mieleeni.

Teivo Pentikäisen vetämä eläkekomitea ehdotti 1960, että eläkettä ja eläkkeen perusteena olevia palkkoja tarkistetaan elinkustannusindeksillä. Ainakaan tuolloin ei ollut hänellä mielessä palkkaindeksi, vaikka se sitten otettiinkin käyttöön lähinnä poliitikkojen toiveesta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Oli skandaalimaista ja samalla kovin tyypillistä, että eduskunnan eläkekeskustelussa 18.2.
http://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=Ed... ei mainittu sanallakaan eläkkeiden taitettua indeksiä, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1996. Se on kuitenkin pitkään eläkkeellä olleiden kurjistumisen varsinainen syy.
Keskustelun aloittanut Jukka Gustafsson (Sdp) olisi voinut heti alussa pyytää Kimmo Kiljusen (Sdp) tavoin syvästi anteeksi, että demarit ovat kaikkien muiden hallituspuolueiden tavoin olleet vuodesta vuoteen hyväksymässä tuota tuhoisaa taitettua indeksiä.

Eduskunta on ollut täysin pihalla keskustellessaan eläkkeistä. Siitä on vakuuttavana osoituksena tuo sananvaihto. Ilmeisesti Suvi-Anne Siimes ja muut miljardipottien päällä istuvat uusökyilijät ovat panneet lobbarinsa liikkeelle.

http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212272...
Olisi äärimmäisen tärkeää, että vuosikausia kohtuuttomalla indeksillä rangaistut kansalaiset saisivat menetyksensä takaisin.
Tuo Paavo Lipposen (Sdp) hallituksen "väliaikainen päätös" on jäänyt voimaan. Kansanedustajat ovat toivoneet, että kansalaiset "unohtaisivat" tämän kohtuuttomuuden, joka on ajanut joka vuosi lisää vanhoja eläkeläisiä leipäkaupoista leipäjonoihin.
Ben Zyskowicz (Kok.) kyllä mainitsi suurituloisten eläkeläisten "raippaveron", joka on herättänyt hyvätuloisissa ärtymystä. BZ jätti siis taitetun indeksin mainitsematta. Tietenkin hän vaikeni myös eläkekatosta, joka on voimassa monissa sivistysvaltioissa. Kuitenkin BZ on joskus ennen pitänyt kiitettäviä palopuheita ökyilyä vastaan. Alexander Stubb (Kok.) ei halunnnut lainkaan puhua eläkkeistä. Hän vain toisteli sitä, miten vaikeita aikoja elämme.
Se siitä eduskunnan tasapuolisuudesta ja reiluudesta heikoimpia kohtaan. Tämä eduskuntakeskustelu oli floppi, kerrassaan karmea rimanalitus. Kansanedustajat luulevat, että eläkeläisiä voidaan vetää nenästä ja harhauttaa miten pitkään tahansa. Mutta nyt on tullut toivottavasti pää vetävän käteen.
Tässä on keskustelua taitetun eläkeindeksin pirullisuudesta:
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212075...
Taitetusta eläkeindeksistä:
http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/2014/10/28/...
Tästä klikkaamalla saa lisää tietoa taitetun indeksin karmeudesta:
http://vaihtoehto.weebly.com/videot--audio.html

Tämän blogin keskustelussa on ydinkysymyksenä se, mitataanko eläkkeitä hintaindeksillä vai elintasoindeksillä. Elintasoindeksi eli palkkaindeksi ottaa huomioon, että nykyään tarvitaan tietokoneita, kännyköitä ym. vehkeitä, joita ei vielä 20 vuotta sitten ollut kansan keskuudessa nykyisellä tavalla. Niitä ilman eläkeläinen vajoaa syrjäytyneenä vähitellen katuojaan.

Keskustelijoiden joukossa on joku röyhkeä typerys, joka näyttää ajattelevan, että eläkeläisiä ei saisi olla ollenkaan. Kuolkoot vain pois – tai menkööt töihin. Hän ei ole tullut ajatelleeksi, että eläke on jälkikäteen maksettua palkkaa. Sama tyyppi ei näe mitään epäreilua siinä, että jollekin banksterille maksetaan veroparatiiseihin satakertaisia palkkoja ja bonuksia kuin raskasta ruumiillista työtä tekeville.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset