*

Raimo Ilaskivi

Ei Helsinki Malmin tuhotessaan kulttuurikaupunki ole!

Pahoillani, jos hieman hämmentelen Helsingissä käytävää kulttuuripoliittista keskustelua. Se kiistatta koettaa antaa julkisuuteen sen kuvan, että pääkaupunkimme on myös kulttuurikaupunki, joksi se oma-alotteisestkin on nimetty. Se kertoo hienosta oopperasta, uudesta musiikkitalosta jarakenteilla olevasta keskuskirjastosta, se alleviivaa vanhaa kaupunginteatteria ja tuo esiin monipuolisen näyttelytarjonnan Kiasmaa, Ateneumia sekä lukuisia yksityisiä gallerioita myöten. Palautetaanpa silloin tällöin mieliin vuoden 1952 Olympialaiset, ruumiinkulttuurin kansainvälinen suurtapahtuma.

Nytkin on vireillä paljon uutta, viimeisimpänä yksityisen puolen hankkeena ja yksityisin varoin rahoitettavana Lasipalatsin alle rakennettava taidemuseo. Ja sitten on niitäkin, jotka puuhailevat amerikkalaisen kulttuuribisneksen avustamista jotta Guggenheimin nimeä kantava rumilus saataisiin rakennettua Eteläsatamaan; suurin julkisin panostuksin ja vaivoin kerättävin yksityisin varoin, jotka tuskin riittävät siihen, että museo saa pitää seinässään tunnettua nimeä.

On meillä sitten toisaalla jotakin sellaista, joka merkittävällä tavalla liittyy Suomen historiaan ja jolle an saatu paljon kansainvälistä tunnustusta, viimeksi Europa nostra-palkinto mainitun säätiön ja Euroopan investointipankin säätiön myöntämänä, yhtenä ja ainoana suomalaisena seitsemän valitun eurooppalaiskohteen joukossa. Kaikki muut näyttävät tunnustuksen ottaneet riemulla vastaan, mutta Helsingin taholta nopealiikkeinen virastopäällikkö - kenenköhän valtuuttamana - ehti nopeasti lausua, että viis palkinnosta, Helsinki jatkaa lentokentän suunnittelua asuinalueeksi ja samalla nyt palkitun kulttuurikohteen siirtämistä historiaan.

Vihittiin aikanaan käyttöön mahtavin julkisin juhlamenoin. Palveli aluksi siviililentoliikenteen lentoasemana ja sitten pääkaupungin ja eteläisen Suomen  ilmapuolustuksen tukikohtana  talvi- ja jatkosodan aikana. Otti vastaan maahan saapuneen valvontakomission. Kehittyi lentokoulutuksen keskeiseksi paikaksi ja antaa työtä sadoille yrityselämän työntekijöille. Matias Rustkin suoritti maailmanlaajuista huomiota saanen lentonsa Punaiselle torille juuri Malmilta. Ja mistäpä pikkupojat ovat niin mielenkiintoista seurattavaa saaneet kuin Malmin kentän kahvilan ikkunoista. On siinä kulttuurikertomaa ihan kylliksi.

En puhuisi kriittisesti kentän saattamisesta asuntokäyttöön, ellen itse olisi Harri Hokerin hallituksen toimesta  laatinut laajaa maankäyttösuunnitelmaa Helsingin asuntotuotannon pohjaksi. Silloin opin, ettei Malmi kuulu priorisoitaviin alueisiin vaan että käyttökelpoista tonttimaata läytyy suorastaan hämmästyttävän runsaasti muualtakin. Sen verran lukkarinrakas olen, että olen kaavoitusta tämän jälkeen seuraillut: paljon on otettu käyttöön mutta paljon on vielä käyttämättä muuallakin.

Senkin tiedän, kuinka meillä melkeinpä vuosittain keskustellaan rakennetun kulttuurin tuhoamisesta ja kulttuuriarvojen siirtämisestä historiaan. Mutta kyseessä ovat tällöin olleet pienet kohteet, perustellusti kritisoidut mutta yhtä hyvin perustein säilytettäviksi vaaditut. Kun vertaa vanhoja valokuvia Helsingin katunäkymistä nykyisiin, keskustelua voisi jatkaa edelleen. Mikä kulttuuriluomus esimerkiksi makkaratalo siihen vanhaan verrattuna on?

Malmin lentokenttäalue terminaalirakennuksineen on sen sijaan niin mittava kokonaisuus, että siihen on arvostetuilta kansainvälisiltäkin foorumeilta puututtu, tuoreimpana tunnustuksena juuri tuore Europa nostra-palkinto. Vaikka kaupungin eri elimet ovat jo lausuntoja laatineet ja hyväksyneet, ne ovat toistaiseksi vain paperia, joka voidaan heittää tuleen taikka paperileikkuriin. Itse kenttä on sen sijaan luonnssa oleva kokonaisuus. Jo se tuhotaan, palautettavissase ei ole. Helsinki hankkii itselleen maineen sekä kulttuurista että historiasta välittämättömänä maana, jolle yksi Euroopan merkittävimmistä kulttuuri- ja historiaperinnöistä ei merkitse mitään.

Ja - sitäpaitsi. Kun  Helsinki-Vantaa lähivuosina alkaa tukehtua kasvavaan liikenteeseen, nousee esiin kysymys käytännöllisestä cityairportista uudelleen. Lähin alue olisi löydettävissä 150 kilometrin päästä. Kelpaisiko? Paitsi katsomista historiaan, taaksepäin, kaukonäköisillä päättäjiää on oltava kyky nähdä eteensä, ennakoida myös tulevaa. Täyttävätkö Helsingin päättäjät tämän kriteerin?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistaakseni minulle jäi siitä tonttimaakartoituksestasi sellainen mielikuva, että sinut ikäänkuin "ilkikurisesti" pyydettiin tekemään se kartoitus, kun olit esittänyt asiaa koskevaa kritiikkiä tai ainakin voimakkaita mielipiteitä.

Sitten kun kartoituksesi valmistui, niin se osoittautui sen verran hyväksi, että samat tahot katsoivat parhaaksi vaieta sen kuoliaaksi.

Voi toki olla, että tunteeni perustui väärinkäsitykseen.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Oikeassa olet. Ei sitä tosin ihan kuoliaaksi vaiettu, pikku hiljaa toteutuslistalle eläkkeelle jo siirryttyäni otettiin alueita, joita olin ehdottanut.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

On Etelä-Suomessa tilaa. Katsokaa vaikka lentokoneesta. Miksi pitäisi tuhota toimiva historiallinen lentokenttä, jolle laskeutui aikoinaan valvontakomissio ja jolta nousi maailmalle kaunein naisemme Armi Kuusela.

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri
Erkki Lankinen

Nyt tuon kentän siis voisikin hyvällä maulla nimetä Sibelius-kentäksi... ;D

Sibeluis airport, NATO - base, Drag race weekend and the holy V8 symphony.

Mut ei Suames. Suames kerrostaloja suon päälle.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Kirjoitin Stadin Demarien FB-ryhmässä kommenttina tällä tavalla:

"Niin mutta onhan tärkeää että Malmin lentokentän 1,3 km2 alueelle tehdään asunnot 25 000 helsinkiläiselle. Hmmm, mitä tämä tarkoittaa? Asukastiheys? 25 000 asukasta 1,3 km2 alueella tarkoittaa asukastiheyttä 19 000 asukasta per km2. - Kerrostaloslummi!?

Vertailun vuoksi, Helsingin nykyinen keskimääräinen asukastieheys on 2700 asukasta /km2.

Kuitenkin Malmin lentokentän nähtävillä oleva kaava antaa viitteitä hyvin harvaan rakentamiseen, eli lähinnä Helsingin keskimääräisen asukastiheyden mukaiseen jolloin Malmin lentokentän alueelle tulisikin asunnot vain 3500 helsinkiläiselle, ei 25 000:lle. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on tässä selityksen paikka! Eli tuleeko Malmin lentoaseman alueelle 25 000 asukkaan kerrostaloslummi vai noin 3500 asukkaan pienkerrostaloalue?

Tämä 3500 ihmistä olisi milloin tahansa vaivattomasti asutettavissa vaikkapa Viikin pelloille tai Tuomarinkylän kartanon pelloille, mikäli olisi poliittista tahtoa. Tällä tavalla voitaisiin säilyttää Malmin lentoaseman ainutlaatuinen toimiva infrastruktuuri ja kulttuuriperinto koskemattomana.

Tuomarinkylän pellot olivat muuten viime vaiheessa vaihtoehtona 1930-luvulla kun suunniteltiin Helsingin maalentoaseman paikkaa lähestyvien vuoden 1940 Helsingin olympialaisten tarpeita varten. Tattarisuo kuitenkin valittiin lentokentän paikaksi koska Tuomarinkylän peltoja pidettiin niin paljon parempana rakennusmaana. Vantaan puolella tämä onkin sangen hyvin oivallettu.

Lisäksi Malmin lentoasema on Suomen tärkein ja vilkkain yleisilmailulentokenttä. Mitä tarkoittaa yleisilmailu? Se on ilmailua johon ei kuulu aikataulunmukainen lentoliikenne, harrasteilmailu eikä sotilasilmailu. EU on suositellut jäsenvaltioitaan edistämään yleisilmailua. Malmin lopettaminen tietenkin sotisi tätä yleiseurooppalaista suuntausta vastaan.

Vielä on aikaa harkita!"

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Kiitokset erinomaisesta kommentisa!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Malmin kenttä erityissuojelun kohteeksi ja siitä Suomen 8. maailmanperintökohde. Sille on riittävät perusteet.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Oikeastaan suuri osa Etelä-Suomea ja varsinkin Helsingin lähiseutu on maisemallisesti ja arkkitehtonisesti tylsää ja puuduttavaa katseltavaa: suunnilleen samannäköisiä ja samankokoisia rakennuskönttejä tasaisena mattona, ei paljonkaan metsää tai puistoja väleissä eikä korkeuseroilla rytmittämistä: kaiken kaikkiaan rytmi puuttuu ja näkymä on harmaa, keskitasoinen ja keskiarvoinen - muistuttaa kyllä erinomaisesti suomalaista ihmistä ja on siinä mielessä suomalaista kulttuuria.

Olen kauan sitten kirjautunut Malmin kenttää arvostaviin ja puolustaviin; viime vuosina kantani on vahvistunut. On surullista, jos kulttuurivihamieliset rakennusintoilijat pääsevät voitolle ja onnistuvat tylsistämään Suomea taas lisää.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kansanliike tai vastaava olisi paikallaan. Museoidentiteetti koko kentälle kummajaisena gryndereiden maailmassa. Jos tämän asian sössitte, ette ole arvoisia päättäjiä kehän sisällä. Tukea säilyttämiselle tulee kosolti kehän ulkopuoleltakin. Hyvä blogi ja muistutus Raimo Ilaskiveltä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Miksipä ei Malmista saisi museo kenttää, siirtämällä museokoneet Jyväskylän Tikkakoskelta sinne voisi vieläpä ehkä pelastaa lakkautusuhan alla olevan Suomen ilmailumuseon ja sen esineistön myymiseltä ympäri maailmaa ulkomaaisille sijoittajille. Kuitenkin oli onni että Hanssin-Jukka päätyi näytille Hämeenlinnalaiseen kauppakeskukseen eikä Dubaihin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Helsinkin Vantaan kentän vieressä on ilmailumuseo. Et taida olla sielläkään vieraillut. Siis museo on jo olemassa. Miksi ei toimiva kenttä voisi olla toimiva jatkossakin?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #16

Helsinki Vantaan vieressä on ilmailumuseo, eikä aivan huono olekaan. On vain aika pahasti piilossa. Sen siirtäminen Malmin kentän yhteyteen saattaisi olla hyväkin idea. Jonkinlaisena toimivan lentokentän ja ilmaislumuseon yhteenliittymänä ja vertailukuhtana tuli mieleen Duxford, vaikka se vähän toisenlainen kohde onkin.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo Vastaus kommenttiin #19

Kunhan se alkuperäinen Malmi säilyy kiitoratoineen toimintakykyisenä museorekisterissä. Ilmailumuseolle sitten viereen tilat, hieno idea jaakko. Siinä on Guggenheimiä kylliksi ja hieno kohde helsinkiin tulviville turisteille. Uudenmaan uutisssa oli eilen ollut juttu, että joku taho oli ehdottanut koko kenttää museoitavaksi ainoana säilyneenä paikkana, meni uusinta ohi, mutta areenasta voi halukas tsekata.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miten monta muistutusta Malmin kentän merkityksestä vaaditaankaan, että lopulta ymmärrettäisiin sen arvo?

Helsingin päättäjissä lie niitä, joiden alkuperäinen koti ei ollu Helsingissä, vaan jossain muualla. Ymmärrystä ei näin löydy kaupungin historiaa kohtaan.

Helsinki on menettänyt näihin päiviin mennessä jo liikaa arvorakennuksia, arvokkaampia nähtävyyksiä kuin olisi jokin Guggenheim tai muu uusi, jota ajetaan tänne kuin käärmettä pyssyyn.

Näkisin Malmin lentokentän hävittämisellä yhteyttä myös Itäkeskuksen viereen tulevan K-pääoman isojen hankkeiden kanssa. Tarvitaan asiakkaita K-pääoman bisnekseen ja ne asiakkaat tulisivat myös Malmin lentokenttäalueen slummista. Sillä eihän tuosta alueesta suunnitellun väentiheyden näkökulmasta muuta synny.

Pohjavesialue myös pilataan. No onko silläkään väliä päättäjille?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Mitenkähän muuten Malmin lentoaseman tuhoaminen korreloi sen tosiseikan kanssa, että Helsinkiin liitettiin suuria maa-alueita Sipoosta joitakin vuosia sitten? Siinä valossa väite tonttimaan loppumisesta muutaman vuoden päästä ilman Malmin kaavoittamista tuntuu vähintäänkin oudolta.
http://yle.fi/uutiset/malmin_lentokenttaratkaisun_...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onhan suomessa muitakin vajaakäyttöisiä pienlentoasemia jotka sopisi hyvin harrastelija lentäjille mihin Malmia nykyään käytetää kuten nyt vaikka usein lakkautusuhan alla olleet Pirkkalan lentokenttä Tampereella, Tikkakosken lentokenttä Jyväskylässä ja Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä Oulussa. Tai miksei nyt siirretä harrastelu lentelyä sieltä Malmilta Maarianhaminan lentokentälle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Malmin osalta kyse on jostain paljon merkittävämmästä kuin vain kentän ja toiminnan siirtämisestä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Koitin tuossa ainskin nyt nostaa esille että Suomessa on monia muitakin lentoasemi liipaisimelle kuin Malmi vaikka onhan Malmin kulttuurihistoriallisesti arvokas kenttä jolla on arkkitehtoonisesti arvokas terminaali (missäs muualla Suomessa on enään jäljellä pyöreä funkkistyylinen lentokenttärakennus?). Voisihan tuo Malmi toimia hyvänä museo kenttänä ja sen yhteyteen keskittää niin Jyväskylä-Tikkakosken ilmailumuseo kuin vaikka tuo Helsinki-Vantaan ilmailumuseo. Tulisihan yhden museo yksikön pyörittäminen halvemmaksi kuin kahden ja samalla saisi ratkaistua ilmailumuseoiden tilapula. Jajos ilmailumuseo olisi sisempänä Helsinkiä hyvien liikenneyhteyksien saavutettavissa kuten Malmilla niin siellä voisi varmaa käydä enemmän väkeä kuin mitä nykyississä pääasiassa henkilöautoilla tavoitettavissa ilmailumuseoissa.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Kovassa näyttää istuvan harhaluulo ja kaupungin tarkoitushakuisesti levittämä harhaanjohtava mielikuva Malmista harrastekenttänä. LVM:n mukaan kentän käytöstä vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä. Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ei ole Oulu vaan Malmi. Alun perin Valtio ja Helsinki sopivat, että korvaavan kentän löytyminen olisi edellytys Malmin kentän sulkemiselle mutta kun LVM:n selvitysten perusteella ilmeni, ettei Malmin korvaavaa kenttää ole mahdollista toteuttaa, tämä perusehto hiljaa ja huomaamatta poistettiin papereista.

Vaikka Malmin lentotoiminta voisikin siirtyä, ei sen kulttuurillista ja historiallista merkitystä voi siirtää muualle kuten ei myöskään sen alueella asuvia uhanalaisia lajeja. Helsingin kaupungin tekemien tutkimusten perusteella Malmia arvostetaan yhtenä Helsingin hiljaisimmista alueista ja Suomen Luonnonsuojeluliittokin on sanonut, että Malmin kentän paras paikka on juuri siellä, missä se on. Aika lailla ihmetyttää, että kaupunginvaltuustossa nimenomaan Vihreät kuitenkin haluavat tuhota kentän sen korvaamattomista ympäristöarvoista huolimatta.

On esitetty vaihtoehtoisia suunnitelmia, jolloin asuntorakentamistavoitteet voitaisiin samalla alueella saavuttaa myös kenttää tuhoamatta joten kentän toiminnan lopettamiselle ei ole välttämättömiä perusteita. Arvioita kentän toiminnalla saavutetuista hyödyistä ja sen sulkemisen aiheuttamista haitoista ei myöskään ole sisällytetty yleiskaavan taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointiin. Kaupunki on suunnittelun alusta alkaen kohdellut Malmin kenttää tyhjänä tonttimaana huomaamatta, että siellä on ainoa vapaan aikataulun kansainvälinen yleisilmailukenttä 150km säteellä, jolla tapahtuu 40% Suomen yleisilmailun aktiviteeteista ja jossa toimivilla yhdistyksillä on yli 8000 jäsentä.

Harrastelentämistä huomattavasti tärkeämpi aspekti on kuitenkin lentokoulutus. Malmi on Suomen tärkein koulutuskenttä koska vain sen ilmatila on riittävän intensiivinen eurooppalaisen tason ilmailun harjoiteluun. Tämän ovat todenneet kaikki Malmin koulutusorganisaatiot, myös ammattiin kouluttajat. Malmin merkitys ilmailun osaamiskeskittymänä on ainutlaatuinen. Siellä kohtaavat valtionilmailu, kaupallinen ilmailu, historiallinen ilmailu ja harrastustoiminta toisensa verrattoman koulutuksellisessa symbioosissa. EU:n tasolla on ennustettu kevyellä lentokalustolla tehtävien, joustavien liikelentojen merkityksen kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Ellei Helsingillä tai pk-seudulla vielä olisi niille soveltuvaa kenttää, kannattaisi sellainen nyt rakentaa.

Kaupunginhallitus on hylkäämässä Suomen suurinta, Malmia puolustavaa kuntalaisaloitetta perusteluilla, jotka eivät ota mitään kantaa aloitteessa esitettyihin ilmailuun liittyviin asioihin. Asia on tätä kirjoitettaessa pöydällä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös 15.3.2016 olla selvittämättä helsinkiläisten mielipidettä Malmin lentokentän alueesta ulkopuolisen mielipidetutkimusyrityksen toimesta, ilmaisematta kuitenkaan perusteltua käsitystään kentän kannatuksesta. Varsin kuvaava osoitus Helsingin kaupungin toimintatavoista ja demokratiakäsityksestä Malmin asian käsittelyssä on Anni Sinnemäen eräässä Malmin asukastilaisuudessa lausahtama "vaikka suurin osa kansalaisista haluaa säilyttää lentotoiminnan, enemmistö valtuutetuista tukee sen asuntorakentamista" (muistinvarainen sitaatti, tarkka löytyy videolta)

Kovasti ihmettelen, mitä Helsingin kaupunki uskoo kentän sulkemisella voittavansa, varsinkin kun se ei ole arvioinut kentän toiminnan jatkamisen mahdollistamia hyötyjä, kuten ainakin minun käsitykseni hyvästä hallintotavasta edellyttäisi. Toimiva kenttä infrastruktuureineen on satojen miljoonien arvoinen mutta näiden arvojen tuhoaminen ei Helsingin kaupunkia tunnu häiritsevän. Kentän arvoa pk-seudun huoltovarmuudelle on vaikea rahassa mitata.

Asiallisen ja faktoihin perustuvan keskustelun pohjaksi, mutujen ja oletusten välttämiseksi, voi itse kukin käydä informoimassa itseään Malmin kenttään liittyvistä asioista täällä: http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mitä mieltä olet siitä ajatuksesta, että Malmin kentän yhteydessä voisi olla jopa ilmailumuseo. Sehän on nyt melko syrjässä Helsinki- Vantaan kentän lähettyvillä. Toki junat ovat alkanee kulkea sinnepäin, joten yhteys on parempi. Malmilla voisi ehkä olla parempi. Ilmailumuseon voisi myös paremmin näkyä ja olla isommissa tiloissa kuin nykyisin on. Toimintaa voisi Malmilla kehittää lisää, jos vain tämä hullu tilanne rauhoittuisi ja rakentamsvouhotus saataisiin pois päiväjärjestyksestä. Minusta Malmin kentän ympäristö on mitä parasta ulkoliikunta-aluetta, jos rakennettaisiin sellaiseen ei enää olisi mahdollisuuksia. Liikkuvilta ihmisiltäkin voisi kysellä kantaa.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #24

Malmin lentokenttätoiminnan jatkuminen mahdollistaisi monia asioita. Ajatus ilmailumuseosta on mielenkiintoinen ja historiallisessa lentokenttäympäristössä toimiva museo voisi olla Helsingille merkittäväkin matkailukohde, varsinkin osana Helsingin olympialaisiin liittyvien kohteiden kokoelmaa. Sen pohtiminen ei tässä vaiheessa mielestäni kuitenkaan ole ajankohtaista koska sen mahdollisen toteutumisen merkitys kentän toiminnan jatkumiselle ei ole millään tavalla ratkaisevassa asemassa.

Pääongelma on, että Helsingin kaupunki ei ilmeisesti ole lainkaan yrittänyt objektiivisesti arvioida mahdollisuuksia kentän toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. Samaan aikaan kun he (harhaanjohtavasti) puhuvat "harrastelentäjistä" ja ettei sellaisen toiminnan tukeminen kuulu kaupungin tehtäviin, tarjotaan kuitenkin esim. parhailla ranta-alueilla veneille talvisäilytyspaikkoja ja myös golfin harrastajien käyttöön annetaan edullisesti suuria maa-alueita. Ne, jos mitkä ovat suurimmaksi osaksi vain harrastelijoiden käytössä. Minulla ei toki ole mitään veneilijöitä tai golfin pelaajia vastaan mutta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen en tuossa oikein näe toteutuvan.
Itse kukin voi arvioida, miten Malmin kentän alasajon yhteydessä käytetyt toimintatavat hänen mielestään vastaavat kaupungin eettisiä periaatteita.
http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hall...

Yleisilmailusta ja siihen liittyvistä asioista ei Helsingin kaupungilla valitettavasti vastaa kukaan eikä kaupunki pystynyt vastaamaan kysymykseeni koskien ilmailuaspektien huomioimista kaavasuunnittelun yhteydessä. Kyseinen vuorovaikutusfarssi on kuvattuna täällä:
https://www.facebook.com/groups/malmiairport/perma...

Ja jos tonteista saatavien tulojen määrä ja asuntotonttipula todellakin ovat niin tärkeitä asioita että historiallinen lentokenttäkin pitää sulkea, hieman ihmetyttää, että kaupunki samaan aikaan perustaa siirtolapuutarhoja. Niitä on Helsingissä jo useampia. Lentokenttiä vain yksi.
http://kartta.hel.fi/applications/Hanke/showplan.a...

Kari Ahonlinna

kaikki aiemmat perustelut Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta ovat varmaankin hyvin perusteltuja, siispä heitän tähän ehkäpä raskaimman..: ns. " pahimmassa skenaariossa kuten esim. Estonia tapauksen kaltainen pelastus toimi Suomenlahdella vaikkapa h:ki - Tallinna reitillä tai ns. ilmavalvonta toiminta ja sen kaltaisen ( maanpuolustus) toiminnan jossa polttoaine määrät näyttelevät isoa osaa toiminta-ajassa . Näistä johtuen siellä ns.päättäjäportaassa saisi olla mukana myös poulustusvoimien/ pelastuslaitoksen ilmailu asiantuntijoita mukana..siis politiikot /"osastopäällikkö" eivät ehkä olekaan niin suuressa määrin oikeassa päätöksineen. siis mietinnät uusiksi ja PERUSTEET kohdilleen. Kiitos.

Liisa Halkka

On se kumma, että Helsingin päättäjät eivät arvosta sitä, mikä Helsingissä vielä on ainutlaatuista ja arvokasta, kaunista ja terveyttä edistävää. Tässä vastustan tukkoon rakentamista ja lähiluonnon kaventamista ja tukahduttamista. Miten niin Helsingin on pakko aina vaan kasvaa? Miten niin on pakko rakentaa aina vain tiiviimmin ja korkeammalle, ja muuttaa kaupunki tukahduttavaksi ja ahtaaksi muurahaispesäksi? Helsingin ainutlaatuisuutta on juuri ihana ilmavuus, kaupungin sisältä löytyvät viheralueet ja ainutlaatuiset rannat. Myös kaupungin omat kulttuuriarvot on huomioitava kunkin kaupunginosan omien erityisyyksien mukaan, ja asukkaiden mielipiteitä on kuunneltava. Tämä koskee niin tässä ketjussa käsiteltävää Malmin lentokentän aluetta, kuin myös omaa kotisaartani Lauttasaarta. En lakkaa suremasta täältä viime syksynä menetettyä upeaa ja monumentaalista Lauttasaaren vesitornia. Sen purkamista lauttasaarelaiset vastustivat sankoin joukoin. Siinä menetettiin yksi kauneimpia arkkitehtuurin helmiä, mitä Helsingin kaupungissa oli, ja kolhaistiin pahoin saarelaisten identiteettiä. - Lähiluonnon merkitys ihmisen psyykisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on korvaamaton. Eihän ole mitään järkeä siinä, että vielä aidot luontoalueet tukahdutetaan rakentamalla. Niiden antia eivät istutetut puistikot välttämättä korvaa. Juuri luontoalueet ovat vielä Helsingin ainutlaatuista ja muista isoista kaupungeista poikkeavaa rikkautta. Pyyhkikää Roope Ankan dollarinkuvat silmistänne, oi päättäjät, ja nähkää mikä oikeasti on arvokasta!

Ari-Pekka Jantunen

Malmin kenttä on tutkimusten mukaan arvokkaampi lentokenttänä kuin soisena tonttimaana.

Metropolit tarvitsevat kakkoskentän ei-aikataulutetulle liikenteelle, esim liikematkustajille. Joustavat lentoliikenneyhteydet ovat avainasemassa kun haetaan paikkoja uusille investoinelle.

Maailmassa tarvitaan Boeingin mukaan noin 250.000 uutta lentäjää. Jos Suomessa ja Malmilla koulutettaisiin edes murto-osa, seurauksena tuhansia hyvin palkattuja työpaikkoja ilmailun parissa (ei vain lentäjiä, vaan myös kouluttajia, mekaanikkoja ja muuta henkilökuntaa).

Berliinin Tempelhofin kentän sulkeminen on maksanut Saksan veronmaksajille miljardeja euroja, ja terminaali toimii nyt kalliina pakolaiskeskuksena.

Helsingissäkin jo olemassa oleva miljardiluokan infrastruktuuri halutaan romuttaa varsin epämääräïsten syiden vuoksi.

Erkki Lankinen

Nyt kun se Guggenheimin Mikko lähti saman tien torjuntalinjalle, niin kertokaas, onko siellä nyt jokin kauna kyseessä, kun he eivät nyt meinaa saada ihmisiä millään giggenheimin taakse? Nyt sitten kostetaan tms?

Mikä helvetin tarkoitus tällä showlla oikein on?

Arkkitehti ja kaupunginjohtaja voisi tietysti nähdä Guggiksen olevan sulka hattuunsa, hyvä ettei mielestään patsasta jo heistä väsättäisi muistoksi suuruudestaan. Tästäkö tässä on kyse?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Älkää tuhotko sitä kenttää, kulttuuriperintöähän son eikä siksikkään rahalla mitattavissa.

Lasse Minkkinen

Lentäjä ja Malmin laskuvarjohyppääjä kiittää Raimoa hienosta kirjoituksesta! Käsittämättömällä vimmalla ja vauhdilla on Malmin lentokentää oltu (taas) ajamassa alas sen jälkeen kun Paula Risikko loihe lausumaan, että ei "70 harrastelentäjää" riitä perusteluksi Malmin lentokentän säilyttämiselle...! On päivän selvää, että HELSINKI TARVISEE MALMIN LENTOKENTÄN, ilmailullisten ja kuttuurihistorallisten arvojen lisäksi eristyisesti myös TALOUDELLISITA JA IMAGOLLISISTA syistä. Nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Malmin kentä säilyttämisen puolella on suuri joukko tavallisia ihmisiä (ÄÄNESTÄJIÄ), niin ilmailijoita kuin "ei-ilmailijoitakin" (vrt. suomen suurin kuntalaisaloite n. 15 000 allekirjoittajaa, kansalialoite eduskunnalle, n. 70 000 allekirjoittajaa). Herääkin kysymys MIKSI PÄÄTTÄJÄT JA KAAVOITUSVIRKAMIEHET EIVÄ LOTKAUTA KORVANSAKAAN Malmin kentän puolustajien vetoomuksille. Ja KUKA/MIKÄ ON SE TAHO KASVOTON JOKA HIMOITSEE MALMIN LENTOKENTTÄ-ALUETTA ASUNTORAKENTAMISEEN? Ei liene vaikea arvata, että Malmin lentokentän sulkemisesta hyÖtyisivät eniten VUOKRATALORAKENNUTTAJAT...ja pari isoa rakennusliikettä siinä sivussa. Mitä niitä nyt olikaan, VVO, SATO,...?! Miten on mahdollista, että huolimatta todella ankarasta vastustuksesta Malmin lentokentän alasajoprosessi vain rullaa ja rulla eteenpäin? Ja että valtakunnan huomattavimmissa medioissa (HS, YLE) suorastaan toitotetaan, että Malmin lentokentän kohtalo on sinetöity? Onko vastaus se, että RAHA MENEE HELSINKIN KAUPUNGIN OMAN EDUN, DEMOKRATIAN JA KANSALISTEN TAHDON EDELLE? Siltä se todella nyt vaikuttaa. JOS hankkeen takana sattuisivat olemaan esimekiksi VVO ja SATO, tekee mieli mainita tässä yhteydessä, että MEIDÄN VERONMAKSAJIEN JA PALKASAAJIEN RAHOILLA asiaa ajetaan eteenpäin. Mistä muualta em. vuokratalorakenuttajat ovat saaneet rahansa, kuin "meiltä". VVO:n ja SATO:n omistajina nimittäin sattu olemaan lukuisa joukko AMMATTILUITTOJA JA ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖITÄ. Arvailuja???

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jotenkin tuntuu oudolta näin Jyväskyläläiselle että Malminkemtän lakkauttamisesta hyötyisi eniten vuokra-asunto rakentaminen kun täällä Jyväskylässä niin kaupungin johto kuin rakennusyhtiötkin ovat päätyneet siihen että on kammattavampaa ja tuottavampaa rekentaa omistusasuntoja tai kerrostaloosakeasuntoja kuin että rakentaa "asuinalueen imagoa ja huonosti tuottavia" vuokra-asuntoja. Onhan tuo tietty johtanut siihen että täällä Jyväskylässä vuokra-asuntojen määrää on onnistuneesti saatu vähennettyä vaikka samaan aikaan tarve ja kysyntä niille on kasvanut.

Käyttäjän JkkHkk kuva
Jkk Hkk

Asun Malmin ja Seutulan Helsinki-Vantaan lentokenttien välissä ja voin vain todeta että ainoastaan jälkimmäisestä aiheutuu meluhaittaa.Malmin kentän laskuvarjot ja pienkoneet ovat hauskaa seurattavaa eikä Gate1 ravintolakaan ole hassumpi.
Asuntoja voi Helsinkiin rakentaa lisää jo valmiisiin lähiöihin valmiin infran äärelle.
Kiitos Raimo Ilaskivelle.

Käyttäjän TomBlomqvist kuva
Tom Blomqvist

Suomi ei ole koskaan menettänyt niin paljon kuin silloin kun se päätti olla valitsematta Raimo Ilaskiveä tasavallan presidentiksi.
Aina hienoja kommentteja ja ulostuloja. Näitä olis vuosien saatossa tarvittu enemmänkin.

Kiitoksia ja hyviä eläkepäiviä.

Lasse Minkkinen

OIKAISU (ja anteeksipyyntö Risikolle) eiliseen 17.3.2016 kirjoittamaani kommnttiin. Muistin vääin, ei se ollutkaan Paula Risikko, joka puhui 70:tä harrastelentäjästä vaan MERJA KYLLÖNEN. Ja tämä virhekäsitys ei ollut Merjan oma vika mitenkään, koska hänelle oli kerottu niin. Sitä en tiedä, kuka tämän valheen Merjan suuhun syötti. Sinäsä hauska juottu kumminkin, kun Osmo Soininaara tässä yhteydessä keksi uuden termin harrasteilmailulle....Osmo käytti termiä "viihdeilmaulu". Monet naurut on ilmailijoiden piirissä tästä näppärästä Osmon sutkatuksesta naurettu, kiitosta vaan Osmolle. Nykyisin käytän useinkin nimimerkkiä "aikuisviihde ilmailija"...

Arto Nurmi

Viisas kirjoitus Raimo Ilaskiveltä. Malmin lentokenttä on merkittävä kulttuurikysymys kohta satavuotisen maamme itsenäisyyshistoriassa. Kenttä on myös turvallisuus- so. huoltovarmuuskysymys. Lisäksi Helsinki kaipaa kipeästi enemmän koko perheen matkailukohteita. Ilmailumuseon siirtäminen Malmille olisi yksi sellainen. Toinen olisi tasokas jäänmurtaja- merenkulkumuseo, vaatisi tietysti yhden oikean jäänmurtajankin - suomalaista huippuosaamista vuosikymmenten ajalta. Finnjetin surullinen kohtalo lienee niilläkin aikanaan edessä.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Lisäksi Malmin lentokenttä toimii geografisena eristimenä pohjoisen ja idän lähiöiden liian läheiselle tuttavuudelle...
Ei nimittäin tule olemaan Helsingin asumisrauhalle mikään siunaus, jos Tapulin/Puistolan ja Kontulan/Kivikon väliin tulee vielä yksi samankaltainen vuokrakolhoosi...
Tällöin ikään kuin kaksi isoa ihottumaleesiota yhdistyy yhdeksi valtavaksi leesioksi ja Helsinki on valmis hautaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset