Raimo Ilaskivi

Halutaanko demokratian hautajaisia?

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Näin sanotaan Perustuslain 2 pykälässä - selvästi ja vastaansanomattomasti.

Mutta kuinka nyt on? Viime kuukausina käyty talouspoliittinen keskustelu - tai pikemminkin kinastelu - on moneen kertaan pannut kysymään, onko tämä pykälä ymmärretty oikein. Ja eräänlaisen tiivistelmän saimme lukea, kun  ammattiyhdistysliikkeen taholta irtisanouduttiin yhteiskuntasopimuksen valmistelusta ja kun samalla sanottiin, että jatkon edellytyksenä on, että hallitus lopettaa ns. pakkolakien valmistelun ja eteenpäin viennin. Näin ei siis sanonut eduskunta, koko kansaa edustava, vaan ammattiyhdistysliike, joka edustaa vain jäsenistöään. Ja mitä ilmeisimmin sen pakotti kannanottoon pieni fraktio, jonka rooli sanelijana, lakkoilijana ja tukilakkojen järjestäjänä on keskeinen.

Ei tämä omalla tavallaan ihan uutta ollut. Kun kolmikanta toimi, työmarkkinajärjestöt valmistelivat yhdessä hallituksen kanssa monia tarpeellisiksi katsottuja reformeitaan, joihin sisältyi sitten myös lakiesityksiä. Ja viesti eduskunnalle oli selvä: On hyväksyttävä pilkkuakaan muuttamatta. Jos todistajia tarvitaan, ilmoittaudun. Omana eduskunta-aikanani välitin tätä viestiä ryhmälleni, mieli katkerana mutta karut tosiasiat tunnustaen. Kolmikanta jyräsi, se Perustuslain 2 pykälässä mainittu elin, korkeinta valtaa käyttävä eduskunta, sai olla kumileimasimen osassa.

Historia siis toistaa itseään, mutta sanamudot ovat kovemmat, nokikkain asettelu on entistä selkeämpää. Silloin ennen ainakin osaa - ja useimmiten enemmistöä - edustava hallitus oli sentään politiikan sanelun osapuolena. Nyt sen sijaan uhka on esitetty koko hallitukselle ja sitä kautta koko eduskunnalle. Tähän on menty.

Ei näin sentään tulisi menetellä. Jokaiselle pitäisi olla selvää, että uhan edessä on vaikea neuvotella, päästä ratkaisuihin. Vanha veteraani lausuikin Linnan juhlissa median mukaan selkeän ihmettelynsä: Ei maata riidellen rakenneta - ei rakennettu ennen, kun olot olivat  toiset ja ulkoinen uhka vaati yksimielisyyttä. Nyt sen sijaan kansanvaltaan,  demokratiaan, uhka kohdistuu sisältä päin.

Tottakai ammattiyhdistysliikkeellä on oikeus lakkoihin. Mutta minkälaisiin ja kuinka laajoihin seurauksiin, siitä jo nyt keskustellaan. Myös hallituksella on oikeus tehdä eduskunnalle tarpeellisiksi katsomiaan lakiesityksiä eduskunnalle. Miten ne puolestaan kansalaisiin vaikuttavat, siitä laskelmia on jo tehty. Sopu antaisi enemmän kuin pakkolait, mutta osataanko tämän mukaan myös ryhtyä toimiin, sitä kansa odottaa.

Palataan myös oleelliseen. Viime aikojen puheenvuorot tiivistävät ajatusta, kuka määrää ja ketä. Nyt siis halutaan epädemokraattisin keinoin uhata hallitusta, eduskuntaa ja sitä kautta koko suomalaisen demokraattisen järjestelmän toimintaa. Ei hyvältä näytä.

Olisikohan siis aihetta hetki jäähdytellä, unohtaa menneet ja ryhtyä toimiin puhtaalta pöydältä, kuten tavataan sanoa. Tätähän edellyttää jo maamme lähes epätoivoiselta vaikuttava taloustilanne työttömyyksineen, valtionvelan nousuineen ja kansalaisten ahdinkoineen. Ei kai meillä sentään niin tyhmiä olla, ettei kaikesta tästä koituvia haasteita ymmärrettäisi, kunhan vaan viha ja toisen syyttely unohdetaan. Sen toisen tien kulkeminen kun veisi meidät yhä syvemmälle samanlaiseen rotkoon, josta muutama vuosi sitten Kreikan kansaa varoittelimme ja jolle hyväntahtoisia neuvoja annoimme.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Neuvotteluedellytykset palaavat, kun hallitus lopettaa työelämää rajoittavien lakien valmistelun. Sellaisinaan niitä ei voi edes toteuttaa, kun ne ovat jopa kansainvälisten sopimusten vastaisia. Lisäksi lakiesitysten valmistelu on ollut salailevaa. Ilaskivi syyttää avauksessaan AKT:ttoa, vaikka ei liittoa nimeltä mainitsekaan. AKT ei tätä asetelmaa ole luonut, vaan erityisen heikosti suomalaista työmarkkinatoimintaa tunteva hallitus.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kolmikantaneuvotteluista ei oikein voi tulla mitään jos vain kaksi kantaa kolmesta toimii. Nyt hallitus hoitaa EK:n position ja siten EK vain leikkii hoitavansa omaansa. AY-liike sentään hoitaa oman hommansa, mutta hallituksen hommaa ei nyt hoida kukaan näissä neuvotteluissa. Ehkä SAK voisi kokeilla hoitavansa myös hallituksen hommat niin tulisi jotain rotia tuohon puuhaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kyllä hallituksen toimet ovat onnistuneet sillä ilman pakkolakiuhkausta ei pienintäkään neuvottelua olisi ollut ja piittaamattomasti eletty kuin ei mitään olisi tapahtumassa.
SAK alkoi toimia vireästi!

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Kansa ei asettanut ehtoja kun se valitsi eduskunnan ja sitä tietä hallituksen. Kansa on kyllästynyt liittojen "työmarkkinatoimontaan" ja haluaa tuloksia. Pakkolakeja ei kukaan halua, mutta jos on pakko, pakkolait otetaan käyttöön.

AKTn puheenjohtaja ei ole Suomen diktaattori eikä saa kaataa koko maata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö ATK nimenomaan vaatinut samaa kuin Ilaskivi: aloittaminen puhtaalta pöydältä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

ATK:ta toki sovelletaan monilla elämän aloilla nykyään, mutta ei se sentään vielä ole mitään vaatimassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kyllä sen soveltaminen vaatii aika paljon jatkuvaa opettelemista tällaiselta mummuihmiseltä.
Pitäis olla malttia oikolukea kommentinsakin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Viljo Heinonen SDP:

Hallitus johtaa maata ja vastaa seurauksista huonon tai hyvän palkkapolitiikankin osalta kaikkine suorine ja oheiskustannuksineen. Miksi siis hallitus ei pane sormiaan palkkaneuvottelujen pöytään ? Entä julkinen palkkapolitiikka ? Kenen hoteissa se on, kun kustannuket kaatuvat yksinomaan yksityisen yritysten ja työn tuottamin tuloksien syömiseen.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Koska EK sai haluamansa hallituksen ja hallitus hoitaa nykyisin EK:n hommat niiden puolesta. Kolmikanta ei voi toimia jos kukaan ei hoida hallituksen osuutta, joka on tämän hetkinen tilanne.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Hallitus hallitsee ja eduskunta säätää lait.

Työmarkkinat ovat markkinataloutta, vaikka se tuntuu monelle, hyvin monelle markkinatalouden kannattajalle olevan ylivoimaista ymmärtää.

Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä ei ole neuvotella palkanalennuksista - eikä osoittaa suosiotaan hallituksen (mahdollisille) esityksille.

Itse asiassa olisi Sipilän kuuluttaman ns. avoimmuuden kannalta vihdoin syytä kertoa, mitä tämä ns. yhteiskuntasopimus olisi sisältänyt. Ehkä jokin tiedotusväline voisi tuon (melko tärkeän) tiedon välittää?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Minä käsitän yhteiskuntasopimuksen siten, että eduskunta säätää lait ja kunnioittaa yhdessä kansalaisten kanssa perustuslakia, jota ei joka inahduksen vuoksi mennä muuttelemaan, kuten kävi EU-muilutuksessa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kalevi Sorsa tiesi tarkalleen, mitä oli tulossa.

Sitaatti Sorsan kirjasta UUSI ITSENÄISYYS, 1992, sivulta 142:

”Julkisen sektorin alijäämälle asetettu EMU-ehto toteutuu Suomen Pankin laskelmien mukaan vuoteen 1995 mennessä vain, jos valtiontaloudessa sitoudutaan nykyistä pitkäjänteisemmin menojen supistuksiin tai verojen korotuksiin. Nollalinja ei riitä. Verojen korotukset tuntuvat mahdottomilta Suomen jo nykyisinkin useimpia muita EY-maita korkeamman verokannan takia. Sitä paitsi verojen korotukset synnyttävät hinta- ja kustannuspaineita.
EMU-linja edellyttää julkisen sektorin menojen supistamista lähivuosina! Myös EMU-jäsenyyden tavoite kuluttajahintojen nousun taittamiseksi saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Hinnoittelu- ja palkkakäyttäytymistä ei voi jatkaa entiseen malliin. Inflaation odotuksen varaan rakennettu talous ei täytä jäsenyydenehtoja.”

Lisää sitaatteja kirjasta UUSI ITSENÄISYYS:

Sitaatti sivulta 245:

Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.

Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:

”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”

Lisää sitaatteja ym. tietoa kotisivullani:
http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

--

Kaikki edelläolevat ovat ajankohtaisia nyt 23 vuotta Sorsan kirja julkistamisen jälkeen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #28

Tuotahan totetettiinkin.Minä oli valtiolla töissä ja saneerasimme ankarasti. Vielä 70-80-lukujen taitteessa töissä oli liki 19000, vuonna 1993 enää 6300

Kaikki vähenemä saatiin saneerauksesta, ei ulkoistuksista.Silti irtisanottiin vain ne, jotka kieltäytyivät uudelensijoituksesta

Mutta sitten tuli 2000-luku ja porvarihallitukset ja tuo saneeraus unohtui. Vakavin häirikkö on ollut Kokoomus/Katainen, joka nosti julkisen sektorin palkkajohtajaksi

Siihen saakka oli 60-luvulta menty sopimuksiin vientiteollisuus etunenässä

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #29

Eikös ne olleetkaan työmarkkinajärjestöt, jotka sopivat palkoista Kataisenkin aikana ?

Silloin ei vielä ollut olemassa 'pakkolakeja' (olisi varmaan pitänyt olla).

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #31

Julkisella sektorilla työnanatja ei edusta järjestö vaan valtion/kuntein hallinnoima virkamiesorganisaatio

Mutta kun Katainen lupasi vaalipropagandassa julkiselle sektorille mojovat korotukset niin niitä oli sitten pääministerinä hankala perua

Hallitushan viime kädessä vastaa julkisen sektorin palkoista eli hallitus olisi voinut estää sen, sehän ohjeistaa julkisia työmarkkinalaitoksia, mutta kantti ei riittänyt

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #38

Onkohan ay-liikkeessäkin on hyväksytty tuo esittämäsi ajatus, että 'hallitus viime kädessä vastaa julkisen sektorin palkoista' ?

P.S
Toivottavasti Sipilän hallituksella nyt kantti kestää !

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso Vastaus kommenttiin #40

Tarkoitatko, että toivottavsti kantti kestää ajaa maata enemmän vielä kahtia, aiheuttaa yleislakot, väkivallan ja köyhyyden lisääntyminen, sekä tehdä suomeen kymmeniä tuhansia palkansaajia, jotka menevät duunin jälkeen sossunluukulle? TOivottavasti ei kestä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #61

Tietääkseni Suomen hallitus ei ole osallistunut lakkoihin eikä jarjestänyt niitä. Jos ja kun ay-pomot lietsovat ihmisiä lakkoihin, he eivät tietenkään voi kovin uskottavasti vierittää syytä hallituksen niskaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #67

Ei kukaan yksin tappele. Työnantaja on aina toinen osapuoli ja osasyyllinen lakkoon.

Julkinen työnantaja on vastapuoli siinä kuin yksityinenkin

Valtiolla ja kunnalla sopimukset ovat ns yrityskohtaisia eli se mihin nyt pyritään

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #86

Pitäisikö siis työnantajan aina suostua kaikkiin työntekijäpuolen vaatimuksiin ?
Jos ei suostu, niin työnantaja on osasyyllinen lakkoon.

Eli vaikka työntekijät vaatisivat kuun taivaalta, niin työnantajan pitää se heille toimittaa ???

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #28

Lisätietoa Sorsan kirjan sitaattiin sivulta 245
Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.:

Mitä Sorsa tarkoitti mainitsemallaan valtiosäännön uudistuksella?

Sitaatti sivuilta 114:

”Ilmeisin kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen hallitusmuodon parlamentarisoiminen. Tavoitteeseen tultiin kahta kautta: presidentin toimin ja parlamentin. Siihen suuntaan kävivät kaikki Koiviston toimet; siihen suuntaan myös kaikki hänen toimettomuutensa silloinkin kun yksi ja toinen olisi jo vaatinut presidenttiä liikkeelle."

Koivisto itse tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Koivisto oli siis toiminut valtiosäännön uudistamiseksi koko 12-vuotisen presidenttiytensä ajan.

10.12.1993 on päivätty yksi ainoa Hallitusmuodon muutos, mutta mikä merkittävämpää samassa yhteydessä karsittiin eduskunnan päätösvalta lopullisesti. Tämä tarkoittaa Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n muutosta tarkoituksella tehdyn laman varjolla poikkeuslakina 17.1.1992. Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:stä poistettiin teksti, joka viittasi vaikeutettuun perustuslainsäätämistarpeeseen.

Valtiopäiväjärjestyksen rukkauksen jälkeen hallitus sai toimia ETA-/EY-asioiden diktaattorina eduskunnan estämättä.

Kyseisellä poikkeuslailla

1. Suomen ETA- ja EY-/EU-jäsenyys hyväksyttiin kyseisellä poikkeuslailla, vain 2/3 enemmistöllä.

Lokakuussa 1992 hyväksytty ETA-jäsenyys merkitsi, että Suomesta tuli ns. vanha jäsenmaa, joten Suomen valtiosääntö piti etukäteen EY-sopeuttaa.

2. Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälistä tuli kuolleita kirjaimia.

Kirjaintakaan kyseisiin pykäliin ei muutettu. Eduskunnasta tuli muualla päätettyjen asioiden keskustelukerho ja kumileimasin.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #34

Tuo nyt on täyttä puppua!
Siis ETA-jäsenyys hyväksyttiin VAIN 2/3 enemmistöllä - melko selvä enemmistö, mielestäni.
Ja määräenemmistösäännöksen poistolla lisättiin hallituksen valtaa, vähennettiin opposition jarrutusmahdollisuuksia - eikös juuri se ole parlamentarismia, että vaaleissa mandaatin saanut enemmistö hallitsee?

EU-jäsenyys taas hyväksyttiin kansanäänestyksessä, et taida muistaa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Raimo Korhonen,

kannattaisi tutustua Suomen lähihistoriaan (kotisivuni dokumentoinneilla).

Lisää tietoa Suomen lähistoriasta tulossa...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Suosittelin, mutta sama asian pitäisi koskea mm. bankstereiden ja EU:n toimintaa Suomea kohtaan. Eduskunnalle ei sanele kukaan.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Kansan valitsema lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta joutuu erilaisten ulkoparlamentaaristen "hyökkäysten" kohteeksi esimerkkeinä:
1. Ammattiyhdistykset ottavat nioden mandaattiin kuulumatonta valtaa ja vaikuttavat kansalaisiin ja hallituksen pyrkimyksiin omista lyhytnäköisistä intresseistään käsin.
2. Oikeuslaitos eroavan Korkeimman oikeuden suulla vaatii, että oikeusministerin maallikkoroolia olisi muutettava oikeustieteen ammattilaisen ja oikeuslaitoksen intressien mukaiseksi tuomariksi, joka luiskahtaisi sulavasti edesauttamaan tuomareiden tolkuttomia rahavaatimuksia unohtaen mm. demokrattisen hallitusohjelman ajamisen. Koskelon kannattaa olla syyttämättä oikeusministeriä omista budjettivaikeuksistaan: aivan hyvin Koskelo voi alentaa tuomarien ja asianajajien tolkuttomia palkkoja. Jos Koskelo väittää, että paperimies Lindström ei ymmärrä vallan kolmijakoa niin muistettakoon, kun koskelo yritti aktiivisilla sähköpostauksilla vaikuttaa kansanedustajiin.
Jaksamista hallitukselle.

Erkki Kelloniemi

EK on tälläkin kertaa kulisseissa, sekä ns yhteiskuntasopimusta koskevan käsikirjoituksen, että näytelmän ohjaamisen osalta. Se, mihin päädyttiin oli etukäteen selvää. Sen muuten näkee näyttelijöiden naamoista kun he ilmestyvät verhojen takaa olohuoneeseen, että milloin alkaa uusi jakso. Toisin on Kauniit ja rohkeat-sarjassa, mutta se onkin jännittävämpi kertomus kuin mihin tämä poliittinen teatterimme kykenee.

Kaikkihan tuporingissä tiesivät, mitä EKlla oli mielessä jo Sipilän hallituksen kokoamisen, hallitusohjelman valmistumisen ja pakkolakiuhkailujen julkistamisen aikoihin. Sipi ohjautui EKsta. Tavoite oli viedä ay-liike liukkaille jäille muka neuvottelemaan muka yhteiskuntasopimuksesta. EK on ollut alusta lähtien tavoite höynäyttää ay-liike itse esittämään typerää nollaratkaisua, jonka jälkeen EK pesisi kätensä keskitetyistä tupo-ratkaisuista. Siinä duunarit katselisivat nolla taskussaan kun jo ensikeväänä osinkojen omistajat raahaisivat 24 miljardin euron pukinkonttiaan veroparatiiseihin. Kaiken huippuna on paikallinen sopiminen, jolla ei ratkaista kriisissä olevan yrityksen liiketoimintaa. Se ratkaistaan tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin kautta.

AKT oli vissiin ainut liitto, joka sanoi alusta lähtien ettei se neuvottele yhteiskuntasopimuksesta, jonka sisältöä einkukaan tiedä. Se omisi samaa kuin istua korttipöytään,josta toinen osapuoli näkee toisen kortit, mutta toinen ei.
Miksi tämä kierretään ?
Ei kumpainenkaan kanta, ei EKn eikä AKTn tipahtaneet taivaasta. Kyllä ne kuuluivat ns."kässäriin". Kysymys niiden iskemisestä pöytään oli vain näytelmän juonen polvelusta kiinni. Oli vain ajoituksesta kyse, milloin EK julisti AKTn syylliseksi neuvottelujen katkeamiseen. Ainoa moka, johon ATKn viedtintä syyllistyi oli siinä, ettei se sanonut jo keväällä julki EKn aikeita keskitetyn suhteen.
Kyllä nämä metkut tunnetaan, ja niinhän Raimo Ilaskivikin kolumnissaan osoittaa: eduskuntakin kävellään yli.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Demokratian "hautajaisia" käsitällään varmasti vielä monessa instassissa ja vapaissa toimielimissä. Oleellista on, suostuuko ay-liike makaamaan liikkumatta maassa, kun demokratiaa diktatuuriin ohjaileva hallitus potkii sitä sotilassaappaillaan? On merkkejä, että näin helpolla juntta ei pääse: http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/palkansa...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Demokratia tappaa itse itsensä, kun kansa ei saa äänestää valuutastaan. Tänään kuningaskunnissa pienemmissäkin asioista kysytään kansalta. Kuten Tanskassa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Mitäs äänestämistä valuutassa on, raha mikä raha?

Tanska onkin erinomainen esimerkki omasta valuutasta: kruunun kurssi on kiinteästi sidottu euroon, joten devalvaatiot ja revalvaatiot eivät onnistu - mahdollinen hyöty on puhtaasti kosmeettinen.

Ja vaikka Tanska ei tee aktiivista valuuttakurssipolitiikkaa, se pärjää korkeista veroistaan huolimatta erinomaisesti - ilmeisesti siellä siis on paremmat yrittäjät. Tanskasta pitäisi siis ottaa oppia (ja Ruotsista)(ja Saksasta)!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Onko Tanskan keskuspankilla oikeus keskuspankkirahoitukseen?

Ruotsin keskuspankilla ainakin on.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #36

Hyvä kysymys. Mutta jos menee hyvin, ekstrarahoitusta ei tarvita!

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Hallitus ei edusta Suomen kansaa, vaan elinkeinoelämää ja omia puolueitaan. Ilaskivi olisiko sinulla mitään sanomista siihen, että puolueesi puheenjohtaja valehtelee ministerinä? Mitä perustuslaki siitä sanoo vai oletko siitä kiinnostunut vain silloin, kun se palvelee sinua ja taustaryhmiäsi? Tiedätkö muuten montako kertaa enemmän SAKlla on jäseniä, kuin hallituspuolueilla yhteensä. Demokratian kunnioitus loppuu vaalivalheisiin ja rehellisyyden politikoiden epärehellisyyteen.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Hyvä Pasi Laakso - onko kysymyksesi todella asiallinen? En kai minä puolueen päättäviin elimiin kuulumattomana voi kantaa vastuuta siitä, mitä ministerimme sanovat - ja myös anteeksipyytävät. Perustuslain tulee palvella meitä kaikkia eli olen siitä aina kiinnostunut mutta ei kai kukaan luule, että yhden puheenvuoron puitteissa voisi kaikkea mahdollista tähän liittyvää käsitellä - vai kuinka?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Olihan tuossa Pasi Laakson vastineessa mielenkintoinen vertaus jos katsotaan puolueiden rekisteröityneitä jäseniä vuonna 2015 noin 250.000 ja SAK:n jäsenmäärä noin 1.000.000 jäsentä. kaksi vuotta sitten Kokoomuksen osuus oli noin 40.000 mikä lienee tänäkin päivänä aika lähellä totuutta.

Käyttäjän artonikkola kuva
Arto Nikkola Vastaus kommenttiin #19

Perinteisillä työvoimavaltaisilla aloilla on "vapaaehtoinen pakko" kuulua liittoon ja jäsenmaksutkin ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Puolueeseen ei ole pakko kenenkään liittyä. Jäsenmäärien vertailu ontuu.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso Vastaus kommenttiin #49

Elät jossain historiassa. Joskus varmaan oli noin, mutta moni palkansaaja kuuluu myös esimerkiksi "vapaisiin" kassoihin. Mikään pakko ei enää ole kenelläkään enää liittyä liittoihin. MIstäs ne uudet jäsenet tuli, kun esimerkiksi liittyivä PAMiin, kun hallitus alkoi riehumaan? Mistä ne tuli? Olen itse ollut aiemmin 12 vuotta pääluottamusmiehenä keskisuuressa yrityksessä ja voin sinulle kertoa, että nykyään on ihan vapaaehtoista liittyä tai olla liittymättä. Ihmiset liittyy liittoon juuri siksi, että se ajaa heidän etuaan - eli siksi mitä se nyt tekee, taistelee orjuuttamista ja päähän potkimista vastaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"En kai minä puolueen päättäviin elimiin kuulumattomana voi kantaa vastuuta siitä, mitä ministerimme sanovat - ja myös anteeksipyytävät."

Vastaus on vähintäänkin kummallinen. Ei Ilaskiveä ole Stubbin virheellisistä lausunnoista kukaan vastuuseen pyytänytkään. Kantaa tuollaiseen hölmöilyyn voi silti ottaa, mutta sen Ilaskivi kätevästi kiertää, kun on käsittävinään kannanoton ja vastuun kannon samaksi asiaksi eli synonyymeiksi, mitä ne eivät ole.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Olet avauksessasi huolissasi demokratian hautajaisista, omistä lähtökohdistasi. MInä taas olen paljon enemmän huolissani siksi, että puhutaan maantavasta, joka on valehtelun hyväksymistä. Itse olen paljon enemmän huolissani, demokratiasta sen takia. Nyky hallituspuolueista kokoomus saa kyllä parhaat pisteet siitä, että on näkyvästi ollut sen kurjistamispolitiikan kannalla, mitä nyt toteutetaan jo ennen vaaleja. Kaksi muutahan hankki kannatuksensa valheilla. Onko se jotain demokratiaa, että valtaa käytetään valheilla ja petoksella hankitulla mandaatilla? Esimerkiksi SAKhon liittymien on täysin vapaaehtoista ja sillä on noin miljoona jäsentä. Mielestäni sillä on oikeutetusti valtaa enemmän, kuin hallituksella, juurikin valheiden takia. KYLLÄ äänestämällähän kansanedustajat on valittu, mutta he eivät millään edusta kansan enemmistön tahtoa. Tämä tahto löytyy edustajien vaalilupauksista, ei teoista. Esimerkiksi viime vaaleissa noin 10% suomalaisista äänest kokoomusta. Nyt tuolla kannatuksella ajatte esimerkiksi uudistuksia omistajien hyväksi ja palkansaajien kurjistamiseksi. VÄhän on pienet eväät ja tuleen huutamista se, että AY liikkeela on liikaa valtaa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

SAK on tempuillaan saanut vähennetty Suomesta 15 vuoden aikana puolet teollisista työpaikoista ja vauhti senkun kiihtyy ja ainoa syy on ollut työsuorittesta maksettu liian iso korvaus ja toinen on kolmikanta jota ei ole missään muualla eikä tule kun niissä vallitsee demokratia. On ajan hauskuuta moittia Suomalaista työnantajaa kun ei ole mistä valita kun suurta kiinnostusta työllistää tulla tänne työllistämään ei ulkomailla tunnu olevan, eivätkä täältä pois lähteneet ole suuremmin halunneet tulla takaisin tappelemeen diktatuurisesti johdetun ay liikkeen kansa. Jos 15 vuoden päästä täällä on vain sellunkeittäjiä niin lakot tietysti vähenevät kun ei ole duunareita kaan liiemmälti, mutta ei ole leipääkään. Kun Suomen duunari ei enää vuosiin ole kelvannut ulkomaille , mikä neuvoksi.

Pekka Heliste

Suomesta lähtee n12000 henkeä ulkomaille töihin.
Heistä n 9000 on diunaritaustaisia.

Johtajia ei lähde,toimitusjohtaja on työttömänä n 1500"

Pekka Heliste

Suomesta lähtee n12000 henkeä ulkomaille töihin.
Heistä n 9000 on diunaritaustaisia.

Johtajia ei lähde,toimitusjohtaja on työttömänä n 1500"

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

HEHE. Voin sinulle kertoa, että olipa kerran telakka, joka oli vuosia kiikun kaakun, että kaatuuko vai eikö. SItten tuli saksalainen omistaja ja telakka alkoi menestyä. JA suuri ihmetyksen aihe on se, että se teki sen niillä samoilla työehdoilla, joilla "suomalaiset" yritykset eivät pärjää. Tiedätkö muuten paljonko teollisuudessa käytäteen tänä päivänä vuokra tai ulkomaista työvoimaa? Sitä käytetään siksi, että sairauslomista ei tarvi maksaa tai lomia ei tarvitse antaa. Silti moni ei pärjää.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kyllä meidän telakkateollisuuden ongelmiin oli pitkä prosessi mikä alkoi 80 luvulta ja meni jotakuinkin alla kuvatusti

1) vientiyritykset(metsäteollisuus)alkoivat luopua varustamoteollisuudesta 80 luvulla ja samaan aikaan valuutan vapauduttua

2) varustamoteollisuus alkoi tilata rahtialuksia ulkomailta ja

3) 90 luvulla oltiin jo tilanteessa jossa oli puolet varustamojen 80 luvun alun laivostosta ulosliputettu tai myyty(nyt 2015 meillä ainoastaan noin 10% 80 luvun tonnistosta Suomalais omistuksessa/Suomen lipulla) edelleen

4) Neuvostoliiton hajoamisen takia rahtilaiva ja öljyteollisuuden porauslauttojen tilaukset käytännössä loppuivat 80 luvun puolenvälin jälkeen.josta lähtien

5) Telakkateollisuus alkoi keskittymisensä ainoastaan matkustaja/matkusta lautta rakentamisiin ja koko teollisuus ajautui yhden omistajan alle.

6) Matkustaja laiva varustamot myytiin ulos(Silja/Finnlines) ja sekin perusjalka meni telakkateollisuudelta

7) olemassa oleva telakkateollisuus tilauskantojen heikon kannan takia myytiin ensin norjaan sitten Koreaan ja nyt Mayerille, valtion osallistuessa vahvasti tuillaan sekä rakentamisiin, kehittämisiin että kauppoihin erillisen, vain telakkateollisuudelle suunnatun lainsäädännän avulla. Jopa varustamoteollisuudelle 70 luvulla tehty laivojen oston ja rakentamisen investointituki (Finnvera) muutettiin niin että ulkolaiset varustamot tilatessaan Suomesta matkustaja aluksen voi saada valtion tuen ja takuut.

8) Viimeisenä pisarana ja pisteenä iin päälle tämän linjan politiikkana Nesteen kunniakas Arktisen laivalogistiikan ja teknologian kehittäjänä loppui tänä vuonna.

Eli poliittisesti unohdettiin se perus ajatus, että vientitoimintamme klusterin telakka osa toimii parhaiten kun toiminnasta syntyvä tieto taito voidaan hyöty käyttää oman maamme sisällä .

Klusteri tuki sotien jälkeen toinen toistaan, jossa myytiin satoja laivoja Neuvostoliittoon ja samalla kehitettiin metsäteollisuudelle omat laivat , superkontit ja ro ro liikenteet ja Nesteelle superjäätä särkevät tankkialuksensa.

Nyt olemme ajautuneet tilanteeseen jossa meriliikenteestä syntyvä tietotaito menee ulkolaisille varustajille ja telakoille ja niiden toiminta edellytysten parantamisiin

Nyt kun varustamot omistetaan ja johdetaan ulkomailta niin syntyvä tietotaito kasautuu omistavalle varustamolle ja heillä on valta tehdä omat sopimuksensa kansainvälisten telakkojen kanssa , ja suomeen jää ainoastaan maksumiehen paikat. (kun suomessa ei edes ole rahtilaivoja kehittäviä telakoita jäljellä) .

Ja uskon että mikäli Mayer ajautuu (toivottavasti ei) ongelmiin ensin lopetetaan Turun telakka ja viimeksi perheen omistama Papenburgin telakka joka on toiminut jo 1700 luvun puolesta välin…..

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Hallitus antoi avoimen valtakirjan EK:n kirjoittaa työmarkkinoihin liittyvän osuuden hallitusohjelmaan ja EK:a oli myös tiedossa tulevat pakkolait jollei ay-liike hyväksy hallitusohjelmaa niin Ilaskivellä on vielä otsaa ihmettellä miksi kolmikanta ja neuvotteluyheydet eivät toimi. Suomalaisen viennin tyrehtymisen syyt löytyvät kyvyttömistä yritysjohtajista, parhaana esimerkkinä tietenkin Nokia joka "ryssittiin" ihan itse johdon kyvttömyyden seuraukasena. Kun saksalaiset, Mayerin perheyritys, osti Turun telakan niin tilauskirjat täyttyivät välittömästi vuosiksi eteenpäin ja eräänä syynä tähän on suomalaisen "duunarin" korkea ammattitaito ja työmoraali, tidoksi Pauli Laasoselle.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ay-liikkeen kannattaisikin muhkeilla sijoitusvaroillaan perustaa Suomeen yrityksiä ja palkata sinne kyvykkäät johtajat. Sillähän Suomen talous saataisiin nousuun. Silloin ei tarvitsisi aina syytellä muita, kun vienti ei vedä eikä suksi luista.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Juuri näin. Telakka toimii hyvin ja tilauskirjat on täynnä, vaikka siellä on ihan samat työehdot, millä nyt annetaan kuva, että ei voi pärjätä. EKhan olisi ollut erittäin typerä, jos olisi lähtenyt yhteiskuntasopimukseen. Sopimisessahan työnantaja olisi joutunut myös tulemaan vastaan. Nyt hallitus toteuttaa yhteiskunallisenpakottamisen, jossa on EKn ajamat asiat ilman, mitään myönnytyksiä.

Pekka Heliste

Ilaskivikin on kaksinaaminen.

Nyt kun S uomessa on porvarihalitus niin hän haluaa , että työelämän ehdoista päätetään Eduskusnnasa eikä työpaikoille sallita muuta kuin palkanalennuksista "sopiminen " eli työnanataja sanelee, että tehkääpä tytöt ja pojat työt ilmaiseksi.

Meillä on nyt jatkuva kriisi

Ja naapurifirmassa huomataan ,e ttä "kriisifirma" kaappasi markkinat ja meillä on nyt kriisi

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Jälleen väärä tulkinta - tahallinenko? En minä ole halunnut, että työehdoista päätetään eduskunnassa vaan neuvotellen, mielellään yhteiskuntasopimuksen puitteissa joka nyt on jäissä. Mutta sitä haluan, että eduskunnalla on ja säilyy roolinsa perustuslain 2 pykälän mukaisena ylimmän vallan käyttäjänä. Ei sellaisena, että sen tulee hyväksyä muualla tehdyt lainsäädännölliset päätökset "pilkkuakaan muuttamatta." Tehkööt työmarkkinajärjestöt täten sopimuksensa siten, ettei eduskunnan tarvitse pakkolakeihin turvautua.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Eikö se ole 1§ joka määrittelee eduskuntaa ylimpänä vallan käyttäjänä ja 2§ määrittelee perusoikeudet vai olenko ymmärtänyt väärin?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi Vastaus kommenttiin #20

Kyllä se selvenee kun lukaisee 1. ja 2. pykälät. Minä olen viitannut nimenomaan toiseen, jossa eduskunnan asema määritetään. Eli ei 1§ eduskunnan roolia määritä vaan 2§.

Pekka Heliste

Eihän tuo Eduskunta voinut puuttua Liliuksen eikä muidenkaan johtajien palkkoihin/palkkioihin.Silloin Kokkomus messusi, että se on lain vastaista eikä Eduskunnlla ole oikeutta puuttua näihin soppareihin

Mutta duunarin palkkaa se haluaa sorkkia vaikka vastoin samoja lakeja ja sopimuksia

Onko hartiat kipeänä kun takki pyörii päällä kuin väkkärä-Soinilla ?

Siitä voisi repiä energiaakin dynamolla ?

Pekka Heliste

Tanskan mallia on kehuttu ja siellä työelämän säännöt tehdään kaksikannassa eli työntekijäjärjestöt/työnantajat keskenään ja valtio sitten säätää näitä soppareita laeiksi sen verran kuin kansainväliset sopimukset edellyttävät

Sama tilanne on Ruotsissa , sielläkin työelämän pelisäännösitä sovitaan järjestöjen kesken ja valtio säätää niitä laeiksi sen verran kun tarvitsee

Suomessa taas halutaan nollata sopiminen ja säätää vain työnantajia suosivia lakeja esim pakkolaeissa ei ole yhtään työnantajaa koskevaa rajoitusta, kaikki säädetään työntekijän vahingoksi.

Sama koskee palkapolkulakejakin, niissäkin hallitus suosii yksipuoisesti työnantajaa, työnantaja voi julistaa kriisin alkaneeksi ja nollata palkat.

Tasapuolisuuden nimsisiä yritystenkin pitsäsi joustaa esim vuokrat nollata, ja kaupasta saisi otta ruokaa maksamatta. Silloin kaikki joustaisivat.

Nyt on ainoa joka pistetään joustamaan on duunari

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kysymys on julkisen vallan rajoista eli siitä, mitä eduskunnan yksinkertainen enemmistö voi tehdä yksityisen sektorin työntekijöiden oikeuksille. Julkinen sektori on mielestäni toinen juttu. Tällaiset lait olisivat 1970-luvulla vaatineet 5/6 enemmistön eduskunnassa, siitä on mielestäni kysymys nytkin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #30

Näin on nytkin , sen toi esiin Liliuksen tapaus

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eräs edellytys jatkokeskusteluille ja neuvotteluille sekä sopimukseen pääsemiselle olisi luottamuksen syntyminen kolmen osapuolen välille. Jos suomalainen menettää luottamuksensa johonkin, niin sitä on vaikea paikata. Siinä ei auta selittelyt.

Luottamuksen luomisessa tarvitaan kaikkien osapuolten johtajilta psygologista pelisilmää. Kannattaisikohan johtajien lukea Tuntematon sotilas taas kerran.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Erinomainen kannanotto - juuri tätä tarvitaan. Ja hieman sivuun: Samanlaista asennoitumista kaivattaisiin näitten palstojen keskustelijoiltakin. Olen lukenut paljon puheenvuoroja ja niitten kommentteja. Ja valitettavasti usein kirjoittajan sanoma ymmärreään tahallaan väärin, kommentoinnin sijasta esitetään kokonaan muuhun aihepiriin liittyviä näkemyksiä, jos kirjoittaja kuuluu puolueeseen A niin kommentoija puolueesta B käyttää puheenvuoron joka lähinnä muistuttaa eduskuntakeskustelujamme, joitten taso on valitettava. Eli kaikilta kaivattaisiin sitä Koskelan tapaa lähestyä aihepiiriä ja pitää mielessä, että jokainen kommentoja on samalla johtaja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kun kysymys on pahimmillaan perustuslaillisesta kiistasta, mielipiteet jakautuvat varmasti. Ay-liike taistelee sikäli selkä seinää vasten, ettei se voi perustella jäsenilleen palkanalennusvaatimuksia. Samasta on paljolti kysymys "paikallisessa sopimisessa," senkin hallitus aikoo ajaa läpi työmarkkinajärjestöjen kannoista välittämättä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hallituksen oma ongelma taitaa olla demokratian halveksiminen. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut hallitusta, jossa puolueet toteuttavat noin voimakkaasti vaalilupauksistaan poikkeavaa politiikkaa. Tuon demokratiavajeen äänestäjät korjaavat ensi vaaleissa. Kannatusmittaukset kertovat selvästi minkä verran Sipilän ykkönen nauttii äänestäjien luottamusta. Keväällä hallituspuolueiden kannatuslukemat painuvat jo alle 40%.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Demokratian hautajaiset? Suoralla kansanvallalla valitun presidentin valtaoikeuksia leikkasi kansan valitsema eduskunta vastoin kansalaisten enemmistön mielipidettä. Kansanedustajien enemmistö teki päätöksensä oman asemansa pönkittämiseksi sen jälkeen, kun eduskunnalle ennen kuulunut valta oli pääosin luovutettu EU:n parlamentille ja EU-tuomioistuimelle.
Mitä siis pitäisi haudata, mitä jättää hautaamatta?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Tottakai ammattiyhdistysliikkeellä on oikeus lakkoihin." Miten niin tottakai ? Hallitus vois alkaa valmistelemaan lakia lakko-oikeuden rajoittamisesta, niin neuvotteluasetelmat helpottuisivat.

Pekka Heliste

Eli Eduskunta asettuu vahvemman puolelle enemmistöä vastaan

Sitä kutsutaan dikdatiurriksi ja harvainvallaksi

Normaalisti se on aina päättynyt vallankuomoukseen

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Raimolta hyvä kirjoitus. Itse olen sitä mieltä että demokratian halventamisen aloitti EK.

Häkämies katkaisi Hallituksen yhteiskuntasopimisen, -tavoitteet, ja aiheutti AY liikkeen ulosmarssin neuvotteluista.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

J. Snellman kirjoitti "Ay-liike taistelee sikäli selkä seinää vasten, ettei se voi perustella jäsenilleen palkanalennusvaatimuksia".

Onko tosiaan näin huonosti asiat, että ay-liikkeen politrukkien mielestä palkat voivat vain nousta ja työsuhde-etuudet parantua ?

Ei siis ole ihme, ettei yhteiskuntasopimusta saatu aikaiseksi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Joo ei ole todellakaan ihme, ettei yhteiskuntasopimusta tullut. Jos hallitukselle maistuu duunit huononevin ehdoin niin tehköön tai teettäköön ne sitten itse.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

No niinhän siinä onkin nyt käynyt. Työttömyys on lisääntynyt rajusti ja suomalaiset (isommat) yritykset tekevät uudet investoinnit enenevässä määrin muualle kuin Suomeen.

Ay-jäsenmaksut kattavat vain pienen osan työttömyydestä aiheutuvista kustannuksista. Homman maksumiehillä eli (veronmaksajilla -> äänestäjillä -> eduskunnalla -> hallituksella) pitää olla tässä asiassa lopullinen sana.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #57

Palkansaajat ja työttömät maksavat kaikki työttömyyden kulut.

Eikö ole oikein, että rahoittaja eli palkansaaja päättää omista eduistaan kun hän vielä maksaa ne ?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #58

Työttömyyden kuluja maksavat myös mm. yrittäjät, yritykset ja oikeastaan kaikki suomalaiset vauvasta vaariin verotuksen kautta välillisesti. Sen vuoksi demokraattisesti valittu eduskunta ja sitä johtava hallitus ovat oikea paikka päättämään näistä asioista.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #64

Yritykset eivät maksa veroja,koska verot palautetaan erilaisina tukena takaisin. Ja tuet ovat jo enemmän kuin maksetut verot

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi Vastaus kommenttiin #68

Olisi mukavaa nähdä täsmälliset numerot väitteen tueksi!

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #68

Yritykset eivät myöskäään ole äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa. Pointtini oli, että ne jotka maksavat myös päättävät asioista äänestämällä vaaleissa haluamaansa puoluetta / edustajaa. Nythän ay-liikkeen lakkoilun aiheuttamat kustannukset kaatuvat koko yhteiskunnan niskaan. Tästä kärsivät eniten ihan muut kuin ne, jotka ay-jäsenmaksuja maksavat.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #57

Suomeen ei investoida ryöstöverotuksen ja hirvittävän byrokratian takia. Siinä riittää hallitukselle ja eduskunnalle puuhasteltavaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #59

Konecranesin juutalaisen yhtiön fuusiossa Suomi säilyi pääkonttorimaana koska Suomen verotaso on oleellisesti matalampi.

Ja Halkeama toi pyörien valmistuksen takaisin itä kun osoittautui kalliiksi

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #59

No tuohon nyt voi todeta, että saksalainen IT -alan yritys päätti perustaa konesalinsa Suomeen johtuen mm. Suomen edullismmasta sähkön hinnasta verrattuna Saksaan sekä Suomen vakaasta poliittisesta ja oikeudellisesta ympäristöstä. Maaperän stabiilisuus ja osaava ict -henkilöstö olivat myös vaikuttavina tekijöinä. Edullista sähköä tehdään Suomessa vielä ydinvoimalla, vesivoimalla, puulla, turpeella ja kivihiilellä. Joskin 82 % sähköstä tuotetaan hiilidioksiidivapaasti. Saksassahan v. 2014 tilastojen mukaan 52% sähköstä tuotetaan kaasulla, kivihiilellä ja ruskohiilellä. Todettakoon myös, että Suomessa sähkön markkinahinta on kuitenkin korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Lähde: https://ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch/pd... , ks. sivut 5. - 6.

Tämä case -kannattaisikin nyt myös valtiojohdon analysoida ja tehdä siitä oikeat johtopäätökset, sen sijaan, että riidellään ja juostaan mielikuvien sekä idealismien perässä. Jotkut saattavat toimia myös pikavoitot mielessään.

Ja onhan täällä toiminnassa saksalainen telakka ja autotehdas. Eivät ne varmastikaan tappiolla tule Suomeen työtä teettämään.

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/rl-saksalaiset-r...

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-riemastui-mi...

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Mistä nuo muuttotilastot saa ja onko tuo tosiaan ulkomailla muuttaneet vai ulkomailla työskentelevät esimerkisi Suomalaisen yrityksen koneasentajia ja tuo lukumäärä on melko pieni kun verrataanmääriä mitä aikanaan meni Ruotsiin minä muiden mukana kun Suomessa oli huono työllisyys tilanne silloin puhuttiin jopa 100 000 ihmisestä nyt ei ole vastaavaa ilmiötä ja silloin värväreitä tuli Suommeen.Turun telakkan myi Vapaavuori Saksaan ja onnistumiseen oli monta syytä heidän telakoilla ei voi tehdä suuria aluksia ja meillä on hyvä suunnitelu taso tämän tyypin aluksista ,mutta ei korvaamaton en ole kuullut mitään etteivä Ranskalaiset osaisi tehdä aluksia jotka menetimme heille. Nyt Turun telakalla on näytön paikka jos nyt menee pieleen niin apua ei tule pilven raostakaan eli paine on kova toivottavasti onnistuu kun se on melkein ainoa ala jota ATK ei pysty suuremmin kiusaamaan eivätkä rahdit ole muta korkeammat kun raaka-aine tulee ainakin toistaiseksi kotimaasta ja moottorit jos ei tule Italiasta. Telakka on tavallan kokoonpanoa eli käytetään alihankkioita osien valmistukseen ja pienissä yrityksissä on yleensä parempi tehokkuus kun SAKlla ei ole niin suurta vaikutusta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pauli
kirjoitat : mm että ”…. heidän telakoilla ei voi tehdä suuria aluksia ”
Papenburgissa käyneenä pisti silmään tuo ilmoistuksesi Mayerin pienemmistä tiloista .

Heillä on maailman toiseksi suurimmat katetut telakat . Tarkoittaa että Papenburgissa on useita Turun kokoluokan laivoja saman aikaan työn alla. Vaikka telakka on sisämaassa.

Jokiyhteydessä pohjan mereen. tuossa osoite webcamin kuvaan jossa näet laivakoon.
http://www.meyerwerft.de/en/meyerwerft_de/werft/da...

Kyllä minun käsityksen mukaan suurimmat syyt olivat markkinoiden veto.Korealaisten epäonnistuminen euroopan ja matkustajalaivamarkkinoilla sekä ehken suurimpana Suomen valtion tarjoama halpa hinta ja alustakausjärjestelmä jonka Mayer sai nyt haltuunsa ja markkinointi aseeksensa. Tarkoittaa miljardien arvoista takuupottia kaupanpäälle ilmaiseksi . Riskin jako Suomalaisten veronmaksajien kanssa.

Sama jolla on samaan aikaan,kun varustamot alkoivat tilata omat aluksensa ulkomailta kun keskityttiin matkustaja aluksiin, on kutistettu Suomen oma rahtiliikenteeseen keskittyvä varustamoteollisuus noin 10% siitä mitä se oli 1980 luvun alussa.

Pekka Heliste

Julkinen talous on helppo pistää kuntoon:

1.Poistetaan virkamiehiltä Kokoomus/Kataislisä eli alennetaan virkamiesten palkkoja 10-15 %

2.Nostetaan veroaste vuoden 2000 tasolle , ei se silloinkaan maata vienyt konkurssiin

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Mustoselta on tainnut jäädä huomamatta, että SAK esitti pitkäaikaista, palkankorutusten osalta nollasopimusta. Kun EK:a johtaa työmarkkinoita ymmärtämätön, mutta röyhkeä Häkämies ja sen tukena työmarkkinoita yhtä ymmärtämätön maan hallitus niin siinä syyt yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

SAK:n ehdotus ei täyttänyt hallituksen asettamaa 15 prosentin kustannusvaikutusta. Muutenhan se oli hyvä ja oikeansuuntainen.

Tässä ei nyt oikein ihmiset näytä ymmärtävän sitä, että hallitus on asettanut hyvin perustellut tavoitteet ja aikoo myös toteuttaa ne. Hallituksella on täysi mandaatti toteuttaa hallitusohjelmaansa seuraavan vajaan neljän vuoden ajan.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Sitä tosiaan ihmiset eivät näytä ymmärtävän, että hallituksen tavoitteet olisivat jotenkin perustellut, sillä ne ovat kovin ristiriitaisia.

Palkanalennustavoite näyttää tosiaan nyt olevan tuo 15%, aluksihan se oli 5%.

No, esimerkiksi Nordean nettovoitto tämän vuoden 3. neljänneksellä oli 780 miljoonaa euroa. On melko hankala perustella Nordean henkilöstölle, miksi heidän pitäisi osallistua sellaisiin talkoisiin, että Nordea saisi tuon 15% hyödyn. Tiedotusvälineet ja Mika Mustonen näyttävät nielaiseen tämän huijauksen täysin kritiikittä.

Koska yritysten tänä vuonna jakamat osingot ovat ennätysmäiset 10.5 miljardia euroa, on varsin vaikea perustella näitä yhteisiä talkoita silläkään.

Hallitus puhuu myös paikallisesta sopimisesta, yleisvaltakunnallinen palkka-ale ei oikein sovi tähänkään, varsinkin kun (yllä oleva esimerkki!) useilla yrityksillä menee todella hyvin.

Pekka Heliste

Hallituksen tavoite yhteiskyntasopimukselke oli 5% ei 15 %

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Niin OLI - mutta kuulin itse Stubbin suusta myös kaavan 5+5+5 - yhteiskuntasopimuksen mahdollista sisältöähän ei ole kerrottu.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Nordea ei ole suomalainen yritys ja kerää voittonsa pääosin muualta kuin Suomesta, joten se on aika huono esimerkki.

Ei tässä voi muutenkaan tuijottaa yksittäistä yritystä - kokonaisuutena Suomen vienti, bkt ja työttömyys ovat kehittyneet surkeasti viime vuosina ja on ihan turha kiistää suomalaisen palkkatason nopean nousun merkitystä siinä.

Olisi toki parempi, jos työmarkkinajärjestöt pääsisivät keskenään sopuun keinoista, joilla tuo hallituksen tavoite voidaan saavuttaa. Siellä on enemmän keinovalikoimaa käytettävissä.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kyllä Suomen Nordea on suomalainen yhtiö ja mainittu voitto on kerätty Suomesta.

Kerrohan nyt miksi kolehti esim. Nordealle on välttämätöntä? Ja muille samanlaisille, joita on paljon, siitähän tuo 10.5 miljardin osinkopotti kertoo.

Ja, muuten, se kokonaisuus, vienti ja BKT koostuu juurikin yksittäisistä yrityksistä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kanattaisi tarkistaa faktat ennen kuin kirjoittaa tänne. Tarkistahan nyt paljonko Nordean Suomen yksikkö tekikään voittoa 3. neljänneksellä.

Jos sinun mielestäsi yrityksen voitto on 'kolehtia', et ole tainnut paljonkaan perehtyä yritystoimintaan. Oletko koskaan kuullut termiä oman pääoman tuottovaatimus tai riskipreemio ?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #85

Tarkistin - eli menin sisään nordea.fi sivustolle ja sieltä edelleen "Income statement third quarter 2015 - ja sieltä löytyy luku 780 miljoonaa. Siellä on osoitteena nordea.com/fi joten saatatpa olla oikeassa, että se on koko konsernin luku - mutta mistä sen tietää. Komea luku joka tapauksessa ja kysymys on yhtä aktuelli eli miksi meidän kaikkien tulee osallistua yhteiskuntasopimukseksi kutsutulla palkanalennuksella hyvin menestyvän yrityksen voittoihin? Yleensä tuetaan tuen tarpeessa olevia.

Kolehdilla tarkoitan (kuten lukutaitoinen ymmärtää) tätä yhteistä ns. yhteiskuntasopimuksella tapahtuvaa rahanjakoa palkansaajilta esim. edellä mainittuun "hyvään tarkoitukseen".

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #92

Kyllä se on todellakin koko konsernin voitto Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta yhteeensä. Nordealla on noin 4 050 000 000 osaketta eli voitto osaketta kohden on n. 19 centtiä.

Tänään Nordean osakkeen sai pörssistä hintaan 9.8 EUR eli Nordean voitto osaketta tänään ostaneelle voi seuraavan vuoden aikana olla n. 2 % / vuosineljännes eli noin 8 % vuodessa. Tästä osinkona jaetaan vain osa, loppu investoidaan yrityksen kasvuun.

Oletko siis sitä mieltä, että henkilö, työeläkerahasto tai valtio, joka on ostanut Nordean osakkeita (riskipitoinen sijoitus, kukaan ei tiedä seuraavan vuoden kehitystä) ei ansaitse tuota n. 8 % vuotuista tuottoa ?

Et siinä tapauksessa varmaan hyväksy sitäkään, että Suomen valtio ja suomalaiset työeläkeyhtiöt nostavat Fortumista vuosittain satojen miljoonien eurojen osingot, jotka käytetään meidän kaikkien kansalaisten hyväksi.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kolmikanta on suurin munaus mihin työnantajat ovat suostuneen. Ei pitäisi mennä tekemään sellaista mitä missään ei ole toisin sanoen mistä ei ole kokemusta toimiiko se vai ei. Nousu suhdanteessa se saattaa toimia mutta kun pitäisi säästää niin tulee seinä vastaan kun ayliike on palkkojen nostamista varten ei laskemista!

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ay-liike tosiaan ajaa jäsentensä palkkojen parantamista.
Siksi onkin kummallista, että hyväksyttiin tupo-ratkaisuja kymmenet vuodet, vaikka niiden vaikutus oli palkkojen pitäminen kurissa.
Kokonaisratkaisuhan tarkoittaa sitä, että mennään huonoimmin kannattavan toimialan mukaan.

Pekka Heliste

TUPOja tehtiin 1960-2007 kuten paljon kehutussa Saksan/Ruotsin mallissa eli vientialat määrittivät korotustason

Päänavaajana oli useimmiten Metalli, metallissa palkkatasolla on suuri merkitys

Vanhase porvarihallitus muutti käytäntöä ja päänavaajaksi tuli julkinen sektoricylisuurine korotuksineen

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miksi eivät henkilöt jotka sanovat ette Suomessa on huonot yrittäjät ala itse yrittäjiksi toisekseen mistä me saadaan ne hyvät yrittäjät lienee tosi vaikeaa onkohan sittenkin tultava toimeen omien kanssa. Monasti kun joku ulkomaalainen ostaa Suomesta firman se lopettaa sen toiminnan muutaman vuoden kuluessa, toivottavasti niin ei käy Tornion terästehtaalla pelkään pahoin näin käyvän. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä että työllisyys paranisi kun ei ketään voi pakottaa työllistämään ja yritykset eivät ota ketään töihin jos ei ole tarvetta ja tarvetta ei ole jos tavara ei mene kaupaksi. En usko että se olisi myyjistä kiinni jos näin olisi niin miksi Saksa sai autonsa hyvin kaupaksi sodan jälkeen vaikka he olivat inhokkeja ympäri eurooppaa, onko niin että laatu ratkaisi.Kyllä tilanne on se että meidän on tultava omillamme toimeen ja kuunneltava yrittäjiä kun he ovat ainoa taho joka voi meidät pelastaa Ei sitä tee ATK eikä SAK. Verovaroilla eläjiä Suomessa on liikaa ja tulos on tosi huono. Meillä taiteita ja kulttuuria tuetaan ehkä maailman eniten ja pohjoismaisessa vertailussa saamme näiden alojen viennistä vähiten tuloja jopa Viro hakkaa meidät mennen tullen. Onko joku kuullut että veroraholla tuetusta elokuvasta olisi tullut maailman laajuista hittiä. Kantsisi lukea Saarikosken kirjoitus Hesarista.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Olin 90 -luvulla kymmenen vuotta ostajan puolella tekemisissä eri maalaisten yritysten markkinointi- ja myyntimiesten ( ei ollut muuten montaa naista ) kanssa. Siinä muodostui jonkinlainen kuva suomalaisesta ja muiden maalaisten markkinoinnista ja myynnistä. Aina ei suomalaisten puolesta voinut liputtaa kun vertasi toimintaa esimerkiksi ruotsalaisiin. Toki osalla suomalaisista yrityksistä oli myös hyviäkin markkinoinnin ja myynnin malleja.

Toivottavasti uusi sukupolvi on tässä suhteessa päässyt eteenpäin , kun rajojen ylittäminen Euroopassakin on nykyjään vaivatonta ja tiedon vaihto ympäri maailmaa toimii aivan toisella tasolla kuin 90 -luvulla.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Kuka sen kannattavuuden määrittää kun työpaikat vain vähenevä,vain kannattavat firmat työllistävät.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Minun kokemus ostajana oli että Saksalaiset olivat parhaat ei ihan aina hinnassa mutta luotettavuudessa toimitukset tulivat luvattuun aikaan ei Niinkuin latinalaisissa maissa oliva aina tienpäällä tulossa. Eivät varmaan olleet parhaita puhumaan mutta asiallisia tavaran esittäjiä.syyllistyin ei ihan oikeaan kaupan käyntiin loppuaikoina kun ilmoitin kilpailijan hinna ja sain heiltä samaan hintaan joskus jopa alle,molemmat olimme tyytyväisiä.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Eihän siinä ole mitään ongelmaa, etteikö eduskunta varmastikin voisi hyväksyä kolmikannan aikaansaaman neuvottelutuloksen, kunhan sen tuottama saldo on riittävä tilanteen korjaamiseksi. Koko kilpailukykypaketin suunnittelu lähtee siitä tilanteesta, että kolmikannalle on annettu lukuisia tilaisuuksia tällaisen esityksen aikaansaamisen eikä sopua ole löytynyt.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset