Raimo Ilaskivi

Menoista päätettiin - tulopuolesta vain harmaa aavistus

Suomen julkisen talouden hoidossa on usein törmätty yhteen ja samaan ongelmaan: Poliittiset päättäjät ovat kyllä löytäneet yksimielisyyden siitä, kuinka budjetin menopuolesta päätetään, millaisia uudistuksia toimeenpannaan ja paljonko hunajaa valitsijoille luvataan.  Mutta yhtä usein on sitten havaittu, että uudistusten kustannukset eivät olekaan tiedossa ja niistä ryhdytään keskustelemaan vasta jälkikäteen - jos aina silloinkaan. Selviäväthän ne sitten, kun menosummat alkavat budjettiin kasaantua.

Soteuudistus herätti sellaisen tapahtumavyyhdin, etten yli puolen vuosisadan mittaisen poliittisen osallistumiseni tai seuraamiseni aikana sellaista ole nähnyt. Oli uhkailua, oli pakkopullan syöttöä niin suunnasta jos toisestakin. Päästäänkö oikeisiin numeroihin sotealueitten ja hallinnon osalta. Mennäänkö pääasia - itse soteuudistus - edellä vaiko hallintorakenteitä preferoiden. Ja sitten kukin osapuoli selitti, missä oli voittanut ja kuinka sopu on syntynyt. Pääministeri kertoi pyrkivänsä syntyneitten haavojen nopeaan parantamiseen, hallitusosapuolten välien normalisoimiseen. Hyvä niin. Sillä juuri tämä lupaus kertoi, kuinka kireällä välit todella olivat.

Mutta itse asiaan. Paljon hyvää luvattiin päätösten yhteydessä kaikille osapuolille, ja ennen kaikkea ihmisille. Näistä on keskustelut jo käyty. Mutta alusta alkaen jäin ihmettelemään, tehdäänkö päätökset tässäkin asiassa vanhan kaavan mukaan: Ensin tehtävät, rakenteet ja menot ja sitten vasta pohdinta siitä, paljonko maksaa, kuka maksaa ja miten. Ja kuitenkin juuri tämän pitäisi kiinnostaa niin päättäjiä kuin kansalaisiakin erittäin paljon.

Maksavatko uudet rakenteet? Paljonko se, että syntyi sekä soteverkko että maakunnallinen hallinto, kaikki nykyisen tilalle. Jos joku pystyy osoittamaan, että kaksi on halvempi kuin yksi, niin hyvä on. Mutta epäilen. Ja sitten ihmettelyyn. Maksaako valtio, ja jos niin miten. Vai luodaanko uusi maakunnallinen verotusporras, siis kolme kahden nykyisen sijasta. Vielä emme tiedä, vaikka kiinnostaa!

Ja miksi kiinnostaa? Kyseessä on samalla myös mitä keskeisin veropoliittinen ratkaisu nimenomaan verorakenteen ja verotuksen kohdistumisen kannalta. Jos valtio maksaa nykyisen budjetin sisältä, uudet menot sinne sovittaen, progressio tulee peliin mukaan. Se merkitsee uudentyyppistä verorakenteen kohdistumista kuin vaikkapa nykyisen valtio- ja kuntaverotuksen muodossa tapahtuu. Ja erilaiset rasitetulokset saadaan silloinkin, jos päätöksenä on uusi sotevero, siis kolmas porras verorakenteeseen. Se on tasavero progressiivisen tuloveron sijaan. Ja maksajatkin ovat erilaisia. Siis kaikkea muuta kuin samantekevää, mutta tästä samantekevyydstä emme vielä tiedä. Sulkien saamisesta päättäjien hattuun tulee satavarmasti luja taistelu.

Jos jotakin saa ennustaa, niin kaiken muun vielä epäselvän ohessa juuri tämä uudistuksen rahoitus tulee synnyttämään seuraavat ja todella mittavat kiistat - ainakin, jos poliittiset päättäjämme tajuavat, mistä kaikesta on kysymys. Enkä ollenkaan ihmettelisi, että tällöin näyteltäisiin päätöksenteossa taas uusi suurten vastakkaisasettelujen, kiistojen, uhkailujen ja kenties jopa presidentin  luo marssimisen esiin heitto. Niin suurista verorakenteen rasitemuutoksista nimittäin on kysymys.

Ja kysymykseksi jää vielä sekin, paljonko uudistuksen kustannuksista jää julkiselle vallalle, ja paljonko siitä pääsevät nauttimaan yksityisen sektorin toimijat, joilla valinnanvapauden johdosta tulee olemaan entistä paljon suurempi toimijan roolinsa. Jos joku kuvittelee, että tämä jäisi päätöksentekoon ja keskusteluun nousematta, ei vielä ole loppuun saakka uudistuksen sitä toista puolta - mitä maksaa, kuka maksaa ja millä tavoin - loppuun saakka pohtinut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Aivan liian vähän muutoinkin on viime vuosina pohdittu tulopuolen tilaa ja sen oletettavaa kehitystä seuraavina vuosina. Jo pelkästään nykyisen elintason ja hyvinvoinnin ylläpito ilman velkaantumista ja alijäämiä vaatisi likimäärin täystyöllisyyden.

Soteakin paljon suuremmman pulman muodostavat tulopuolen kysymykset: Mistä uusia yksityisrahoitteisisa työpaikkoja ja mistä lisää vientituloja ?

Rehellisyyden nimissä on todettava, että hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa näihin kysymyksiin ovat varsin rajatut rahapolitiikan puuttuessa ja korkojen ollen nollassa. Finanssipolitiikan keinoin olemme velkaantuneet tasaisesti n. 10 miljardilla eurolla / vuosi jo kuusi viimeistä vuotta peräkkäin, ilman sen suurempia saavutuksia. Työmarkkinapolitiikkaan hallitus ei taas voi juurikaan vaikuttaa ilman totaalivälirikkoa tällä suunnalla, kuten olemme jo nähneet.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Valtionosuusjärjestelmänhän voi kuopata tarpeettomana, koska se on luotu juuri kattamaan kuntien SoTe-velvoitteita. Siitä tulee ihan kivasti rahaa SoTe-käyttöön, kunhan sen ohjaaminen toteutuu tavalla, joka ei korruptoi. Sinänsähän tasoja ei varsinaiseen SoTe-puoleen tule sen enempää, sairaanhoitopiirit vain korvaantuvat SoTe-alueilla, mutta ohjaaminen toki muuttuu virkamiesvetoisesta poliitikkovetoiseksi. Etukäteen on vaikea arvioida, onko se hyvä vai huono asia, sillä on ilmeistä, että johdon asiantuntemus heikkenee, mutta toisaalta demokraattisesti valittu johto joutuu aiempaa enemmän huomioimaan kansalaisten tarpeita, mikä ei välttämättä ole mikään huono asia. Valtio on kuitenkin olemassa kansalaisia varten, eivätkä kansalaiset valtiota varten.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Vai luodaanko uusi maakunnallinen verotusporras, siis kolme kahden nykyisen sijasta. Vielä emme tiedä, vaikka kiinnostaa!"

Tämä oli tosiaan tuon yörallin tärkein kysymys. On aivan käsittämätöntä, ettei siitä ole selvyyttä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Olisi käsittämätöntä, jos siitä jo olisi selvyys. Kolmas verotusporras kun on Keskustalle mitä ilmeisimmin äärimmäisen hankala kuvio. Paikalliset poliitikot toki pääsisivät siinä mallissa käsiksi isoihin rahoihin, ja ohjailemaan niitä haluamilleen tahoille. Mutta samalla jouduttaisiin keräämään rahat paikallisilta, eivätkä ne enää tulisikaan pikapostina Uudeltamaalta, jolloin maaseudulle ja pikkukaupunkeihin keskittyneet SoTe-alueet väkisinkin köyhtyisivät, mistä syystä ohjailtavaa rahaa olisi yksinkertaisesti liian vähän. Keskustalle puolueena tässä mallissa ei vain oikeasti ole mitään hyvää, vaikka paikallispoliitikkojen näkökulmasta niin saattaisi lyhyellä tähtäimellä ollakin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Minulle kysymys on viime kädessä siitä, mille tahoille ja kuinka paljon minä saan "ohjailla" vähiä rahojani. Oikeudenmukaisuus toteutuu parhaiten, jos maakuntiin luodaan toimiva demokratia vaaleineen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Menopuolesta sen verran, että juuri kokoomuksen vaatimus valinnanvapaudesta sisältää suuren riskin:

"Soininvaaran mukaan uuteen sote-ratkaisuun sisältyvä päätös valinnanvapaudesta perusterveydenhuollossa tehtiin ilman kunnollista valmistelua. Olisi kannattanut seurata Ruotsin kokeilua vielä vähän aikaa ennen kuin ryntää ottamaan sen keskeneräisenä käyttöönsä, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.
Ruotsissa potilaan valinnanvapaus on jo käytössä. Mallia on kritisoitu siitä, että se johtaa terveyserojen ja kustannusten kasvuun. Jos hyväosaiset siirtyvät veronmaksajien tukemina yksityisten palvelujen käyttäjiksi, heidän kiinnostuksena pitää kunnan palvelujen tasosta huolta katoaa, Soininvaara arvioi".

"Hallitus tavoittelee sote-ratkaisulla kolmen miljardin säästöjä. Soininvaara ennustaa päinvastaista. Kustannukset saattavat nousta ja todella paljon".

Lähde:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015110920636250_u...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Terveydenhoidon organisoinnin ja johtamisen professori Mats Brommelsin, Tukholman Karoliinisesta instituutista, arvio:

http://www.hs.fi/politiikka/a1446992435472?jako=94...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tässä taas täytyy kyetä erottamaan toisistaan diagnosointi ja hoito. Diagnoosien ostaminen yksityiseltä sektorilta ei käytännössä oikein voi toimia, kun taas tarvittavat hoitotoimenpiteet on helppoa toteuttaa yksityisilläkin ilman kustannusongelmia.

Diagnosointiin tarvittaisiin niin tarkkaa ohjausta, jos halutaan etteivät kustannukset karkaa käsistä, ettei sitä vielä nykymaailmassa oikein voi ohjata muuten kuin rahan saantia rajoittamalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuo on hyvä huomio. Olen itsekin yrittänyt pohtia millaiset palvelut pystytään luontevasti ja tehokkaasti kilpailuttamaan tai tuottamaan muuten yksityisellä. Diagnoosin tekeminen (ja ehkä hoidon määrääminen?) Voisi tosiaan olla yhteiskunnan kannalta parempi pitää julkisella. Käyvän hoidon pitäisi tietysti ohjata kaikkia, mutta yksityisellä ehkä hypätään liian helposti sinne kalliimpiin ja heikommin perusteltuihin tutkimuksiin ja hoitoihin.

Lopulta jono on muuten tehokkain hoito. 99,9% sairaista parantuu pelkästään riittävällä jonotuksella ;)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

1. Hallituksen linjauksena on että sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys.

2. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot.

3. Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen (ks. rahoitusuudistus)

4. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisesti selvitetään vielä myös mallia, joka perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan ja verrataan niitä keskenään.

Tuossa pääpiirteitä soteuudistuksesta, joka toteutus lienee pääpiiryeissään tuollaainen. Lisää soteen liittyvää asiaa (hallituksen pohjaesitys) oheisesta linkistä, jossa lisää linkkejä.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

http://stm.fi/sote-uudistus

Mitä itse noista linkeistä luin rahoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta, niin ensisijaisena näyttäisi olevan valtion rahoitus. Verotuksen uudistamisen kautta perittäisiin esim. erillinen sotevero. Kunnallisvero jokaisessa kunnassa tulee laskemaan, sillä hallituksen kanta on se ettei kenenkään verotus tule nousemaan.
Tässä aiemmin mainittu rahoituksen suunnitelmasta linkki.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/12578...

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Näinhän se artikkeleista päätellen menee - jos menee. Päätökset kun ovat vielä auki.
Ja kaksi pointtia: Ensisijaisena valtion rahoitus. Taistelu syntyy siitä, tapahtuuko se progressiivisen tuloveron vaiko oman soteveron kautta.
Toiseksi on hyvä luvata, ettei kenenkään verorasitus nouse - ennenkuin kustannuslaskelmia on tehty. Kokemus pakottaa kyynilliseksi. Sorry.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suuret kiitokset ylipormestari Ilaskivelle jälleen kerran!

Maakuntamalli on Euroopan demareiden luomus, jossa päätösvalta viedään kauaksi kuntalaiselta
ja
kansalaisen on vero-orjana tarkoitus hoitaa ylikansallisten kasvottomien sote-palveluntarjoajien laskujen maksaminen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #13

EY:n aluehallinnon taustat juontavat vuodesta 1985 ja Suomi liittyi mukaan jo Holkerin hallituksen aikaan.

Lukekaapa, mitä Kalevi Sorsa kirjoitti kirjaansa "Uusi itsenäisyys" (1992). Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:

Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.

Ytimekästä tekstiä taustasta!

Seuraavaksi hallituksen sote-päätökseen liittyvä Sorsan kirjan sitaatti sivulta 71:

"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."

Sitaatit ovat kotisivultani
http://jormajaakkola.fi/kunta-%20ja%20sote-uudistus

Klikkaamalla linkkiä kotisivuni vasempaan laitaan tulee alasivuja:

* NUTS-tavoitteet 21.1.1993
* NUTS-tavoitteet ja -kartat
* Soten EY-historia
* Kataisen hallituksen kunta- ja soteuudistuksen EY-tausta
* Sote- ja kuntauudistuksesta maakuntamalliin

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola, Kokoomus

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Ei mitään uutta auringon alla,tulopuoli=lisävelanotto !

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Myssy päähän.
Valtion piikkiin kaikki, mikä tapahtuu yliopistollisissa sairaaloissa. Mielellään ajan myötä vielä yksi uusi ...Y.K.S.
Sotealueethan värkättiin niin suuriksi, että ne kykenevät hoitamaan myös rahoituksen alueellisesti.

Sanokoot EU mitä tahansa, niin sotepalvelun ostossa pitää vallan olla alueitten käsissä, eikä tarvita mitään EU:n vaatimaa älytöntä ruljanssia. Otetaan paras, edullisin, lähin, kotimainen ja alueelle verot maksava yritys, tai palvelun toimija.

Kansalaisturvajärjestelmä on kehitettävä soten kanssa toimivaksi ilmeisen yhteenkuuluvuuden takia. Soten rahoitus ei onnistu ilman toimivaa kansalaisturvajärjestelmää. Järjestelmään liittyy vakuutusluonteinen osa, jota kansalainen voi käyttää tilanteessa, jolloin kaikki säästöpossut on tyhjätty ja taskuissa on vain reikiä.

On myös käytettävä mahdollisuudet supistaa sotepalveluun virtaavaa asiakasmassaa. Tähän päästään monin tavoin suosittavalla hyvän kansalaiskunnon myötä.

Ei hirttäydytä vanhoihin kaavoihin. Ei mollata kaikkea, vaan sparrataan tehokkaasti soten kehitystä. Sen on pakko onnistua tällä kertaa.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Taantuvan maaseudun maakuntavaltuuston keskustalaiset ja perussuomalaiset päättävät Etelä-Suomesta saatujen rahojen käytöstä. SoTe-alueita riittäisi tämän kokoiseen maahan 1 kpl. Lääkäreille kännykät taskuun joihin myös vastattava. Luukkubarrieerit pois. Lääkärien palkkaero muuhun henkilökuntaan pienemmäksi. Kotikäyntejä lisää. Vaativassa erikoissairaanhoidossa yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yksityisen palvelun rahoitusta ei valitettavasti finanssit kestä-toisaalta se on ja olisi aika suurelta osin helpon praktiikan vähän hömppää, vaikka onhan siellä vähän vakavastikin otettavaa. Antibioottien ja psyykelääkkeiden ylenmääräinen syöttö lopetettava. Lääketehtailta lääkärien jatkokoulutus pois. Lääkärin määräämä elintapakorjaus velvoittavaksi. Perhelääkärijärjestelmä Viron tapaan.Maalaislääkäri Kiminkisen oppien mukaan.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Miksei Suomelle kelpaa Japanin malli?

Maa on jaettu 50 maakuntaan, joilla on verotusoikeus. Japanin valtio on kuin 50 maakunnan liittovaltio.

Verotus: 1) Veroilmoituksen jokainen (joka haluaa ennakonpidätyksiä 10 % bruttopalkasta palautettavaksi)tekee itse. Valtion verotus on progressiivinen. Verotettava tulo- ja omaisuuspotti jää pieneksi lukuisten vähennysten (perus-, puoliso-, lapsivähennys, sairauskulut, vakuutusmaksut jne.)takia, ja keskituloiset yleensä saavat palautusta.
2) Valtion verovirastosta paperit menevät asuinkunnan (kaupungin) verotoimistoon, jossa määrätään progressiivinen bruttotuloihin perustuva maakunnan vero (joka maksetaan 7 erässä) ja pakollisen terveysvakuutuksen vuosimaksu (maksetaan 8 erässä), joka on progressiivinen ja riippuu bruttotuloista...Rikkaat maksavat siis erittäin paljon terveydestään, köyhät vain vähän. Kaikki kuitenkin osallistuvat talkoisiin.

Alle 20.000 euroina vuodessa tienaavat eivät maksa veroja, mutta kylläkin terveysvakuutusmaksun, joka on noin 100 euroa vuodessa. Sen lisäksi tulee pakollinen vanhuusvakuutus enimmillään 100 euroa vuodessa.

Terveysvakuutuksen takia sekä julkinen että yksityinen terveydenhoito (sairaanhoito) on täsmälleen samalla viivalla. Maksut ovat samansuuruiset, ja terveysvakuutus korvaa 70 % (yli 70-vuotiaille 80%) kaikista kuluista.

Kotikaupungissani Tokion Hinossa (200.000 asukasta) on täydenpalvelun kaupunginsairaala, kymmeniä yksityisiä klinikoita (lääkäri, sairaanhoitaja, laborantti ja toimistovirkailija)ja hammaslääkäreitä jokaiselle kävelymatkan päässä. Minun omalääkärini klinikka on 500 m ja omahammaslääkäri 100m päässä. Koskaan ei tarvitse varata aikaa, eikä tarvitse jonottaa kuin korkeitaan 10 minuuttia.

Jos tarvitsee sairaalan palveluja, terveysvakuutuksen lisäksi kannattaa ottaa lisävakuutus (ne ovat kilpailun takia halpoja noin 15 euroa kuussa), joka korvaa omavastuuosuutta ja sairaalapäivien kulut. Sappileikkaus ei maksananut minulle mitään, jäin vähän plussalle.

Kuten edellä olevasta voi päätellä, soten rahoitukseen osallistuvat kaikki pakollista terveysakuutusta maksavat...Miksei Suomessakin siirryttäisi tasaverotusmallista progressiiviseen vakuutusmalliin?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Arvaa meniskö Suomi umpisolmuun tuon Jaappanin järjestelmän kanssa. Mistä tehdään se popula, joka hoitaa mainitut kaikki monimuotoisuudet, joista nyt ollaan meillä pyrkimässä eroon. Maahanmuuttajien pikakoulutuksella saattaisi puuha onnistua.

Meille tulee sote ja sen myötä kansalaisturvajärjestelmä. Siinä yksinkertainen avain vähintäin sen 3 miljadin aukon paikkaukseen.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Suomessa on vain Osakan verran asukkaita. Osaka on yksi 50:stä maakunnasta (läänistä tai metropolista), jolla on verotusoikeus.

Kuten sanoin verovelvolliset (yli 20.000 euro ansaitsevat)tekevät itse veroilmoituksensa joko lomakkeelle tai internetissä. Verovirkailijat vain tarkistavat paperit (datan). Onhan siellä tietysti paljon virkailijoita töissä, toistaiseksi, kunnes tietokoneet tekevät työn automaattisesti ja posti tuo tiedon, paljonko pitää maksaa maakunnanveroa ja terveysvakuutusmaksua. Valtion veron näkee heti, kun veroilmoituksen tekee. Ennakkopidätykset saa melkein kaiken takaisin, ainakin keskituloiset, noin kuukauden kuluttua veroilmoituksen jättämisestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset