Väite osakekuplasta – totta vaiko tarua?

Harvoinpa olen talousuutisia seuratessani hätkähtänyt yhtä paljon kuin tänä sunnuntai-iltana. KEVA:n sijoitusjohtaja kertoi televisiouutisten päälähetyksissä osakekurssien Suomessa nousseen liian voimakkaasti, KEVA on jo myynyt pois joukon suomalaisia osakesijoituksiaan ja sijoitusjohtaja odottaa jopa 20-30 prosentin suuruista kurssiromahdusta. Osakekupla on tosiasia. "Myy"- suositus on vahvimpia, mitä markkinoilla analyytikköjen toimesta on medialle aikoihin heitetty.

Niin sitä pitää. Palasivat mieleen vanhat suhdanneteoriat – eräs niistä monilta unohoon jäänyt. Se on ns. psykologinen käyttäytymisteoria. Sen mukaan suhdanteisiin ja moniin keskeisiin talousmuuttujiin voidaan vaikuttaa reaalitekijöitten ohessa myös mielialoja ja massakäyttäytymistä koskevin keinoin. Suoranaisena kouluesimerkkinä käytettiin usein juuri osakekursseja painavia tai nostavia signaaleja. Ne voivat syntyä itsestään, monista eri syistä, tai sitten niitä voidaan  tietoisesti synnyttää, laskemalla liikkeeseen huhuja, esittämällä näkemyksiä, jota esittäjänsä mielestä palvelevat häntä itseään jne.

Mitalille löytyi kuitenkin nopeasti myös se toinen puoli. VARMAN taholta tilannetta rauhoiteltiin ja sen näkemyksiä tuki myös FIM:n analyytikko. Osakesijoitusten tilaa tarkasteltaessa on otettava huomioon ainakin kaksi  päinvastaiseen suuntaan vaikuttavaa tekijää . Ensinnäkin korkotaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen ja näyttää sellaisena pysyvän myös lähiaikoina. Ollaan jopa historiallisesti uudessa tilanteessa, jossa kyseessä ovat osittain jopa negatiiviset korot. Korkoinstrumenteilla on täten vaikea kilpailla  osakesijoitusten kanssa, joitten efektiivinen tuotto meneillaan olevan osinkokauden puitteissa on vaihdellut sentään jossakin 2-5 plussaprosentin tuntumassa.

Tämän tilanteen jatkumista tukee omalta osaltaan Euroopan Keskuspankki aloittamiensa massiivisten avomarkkinaoperaatioitten, mm. julkisten ja rahoituslaitosten instrumenttien oston avulla. Lähes vapaasti saatava keskuspankkirahoitus on tekijä, joka hevin ei myötävaikuta osakemarkkinoitten laskuun tai oletetun kuplan puhkeamiseen – pikemminkin päinvastoin. Se tukee kursseja.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Suomessa on tehty määrätietoista työtä osakesäästämisen leventämiseksi. Osakkeita on suositeltu vaihtoehtoina pankkisäästämiselle, taustana uusille osakeanneille eli yritysten rahoituspohjan laajentamiselle. Varsinkin pienosakesäästäjä on nyt asetettu päinvastaisiin suuntiin vaikuttavien informaatiovirtojen vaikutuksille alttiiksi. Painavatko tällöin hätkähdyttävästi lanseeratut kuplapuheet enemmän kuin rauhoittelevat kannanotot, siitä lähipäivät antavat näyttöä.

Ja lähipäivinä tullaan varmasti keskustelemaan siitäkin, missä on suursijoittajien puheitten vastuu piensijoittajien etuja ajatellen. Johtaako  mahdollinen myyntipaine nyt myös kurssilaskuun, joka ei ilman paniikkinappulan painamista olisi tapahtunut? Jos kurssit sitten myöhemmin taas nousevat, kuinka moni tällöin katuu pikaista myyntipäätöstään? Ja tietenkin – jos kupla sitten todella puhkeaisi, olisiko myyntisignaalin varteenottajien joukko sitten tyytyväinen päätöksiinsä.

Niin tai näin, mutta KEVA on suuri julkinen sijoittaja ja julkisten eläkkeiden maksun turvaaja. Lisää se tai vähentää joitakin sijoituskohteitaan, se on sen oma asia – ja toivottavasti oikeansuuntainen. Mutta kun se pyrkii julkisten sijoitussuositusten antajaksi – ja tällainenhan sen ulostulo kiistatta nyt on – täytyy vain toivoa, että näin on tehty vakaan harkinnan perusteella, ja ettei tästä aiheudu vakavia häiriöitä normaalille markkinakehitykselle..

 

 

raimoilaskivi
Kokoomus Helsinki

Ylipormestari, dosentti emeritus Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Valmistuttuaan hän toimi 1950-1970-luvuilla erilaisissa pankkimaailman johtotehtävissä, mm. Suomen Pankkiyhdistyksen, Suomen Teollisuuspankki Oy:n (nyk. Nordean kiinnitysluottopankki) ja Helsingin Arvopaperipörssin toimitusjohtajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.
Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa. Seuraava tieteellinen ns dosenttipätevyysteos käsitteli Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Hän toimikin kansantaloustieteen dosenttina Helsingin Yliopistossa kahdenkymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle siirryttyään han on ollut kansainvälisen, ekumeenisen, Afrikan Paavin ja Alexandrian patriarkan suojeleman Konstantinus Suuren Ritarikunnan (Ordo Sancti Constantini Magni) kansleri ja viimeksi varasuurmestari vuoteen 2022 saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu