Väite osakekuplasta – totta vaiko tarua?
Harvoinpa olen talousuutisia seuratessani hätkähtänyt yhtä paljon kuin tänä sunnuntai-iltana. KEVA:n sijoitusjohtaja kertoi televisiouutisten päälähetyksissä osakekurssien Suomessa nousseen liian voimakkaasti, KEVA on jo myynyt pois joukon suomalaisia osakesijoituksiaan ja sijoitusjohtaja odottaa jopa 20-30 prosentin suuruista kurssiromahdusta. Osakekupla on tosiasia. "Myy"- suositus on vahvimpia, mitä markkinoilla analyytikköjen toimesta on medialle aikoihin heitetty.
Niin sitä pitää. Palasivat mieleen vanhat suhdanneteoriat – eräs niistä monilta unohoon jäänyt. Se on ns. psykologinen käyttäytymisteoria. Sen mukaan suhdanteisiin ja moniin keskeisiin talousmuuttujiin voidaan vaikuttaa reaalitekijöitten ohessa myös mielialoja ja massakäyttäytymistä koskevin keinoin. Suoranaisena kouluesimerkkinä käytettiin usein juuri osakekursseja painavia tai nostavia signaaleja. Ne voivat syntyä itsestään, monista eri syistä, tai sitten niitä voidaan tietoisesti synnyttää, laskemalla liikkeeseen huhuja, esittämällä näkemyksiä, jota esittäjänsä mielestä palvelevat häntä itseään jne.
Mitalille löytyi kuitenkin nopeasti myös se toinen puoli. VARMAN taholta tilannetta rauhoiteltiin ja sen näkemyksiä tuki myös FIM:n analyytikko. Osakesijoitusten tilaa tarkasteltaessa on otettava huomioon ainakin kaksi päinvastaiseen suuntaan vaikuttavaa tekijää . Ensinnäkin korkotaso on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen ja näyttää sellaisena pysyvän myös lähiaikoina. Ollaan jopa historiallisesti uudessa tilanteessa, jossa kyseessä ovat osittain jopa negatiiviset korot. Korkoinstrumenteilla on täten vaikea kilpailla osakesijoitusten kanssa, joitten efektiivinen tuotto meneillaan olevan osinkokauden puitteissa on vaihdellut sentään jossakin 2-5 plussaprosentin tuntumassa.
Tämän tilanteen jatkumista tukee omalta osaltaan Euroopan Keskuspankki aloittamiensa massiivisten avomarkkinaoperaatioitten, mm. julkisten ja rahoituslaitosten instrumenttien oston avulla. Lähes vapaasti saatava keskuspankkirahoitus on tekijä, joka hevin ei myötävaikuta osakemarkkinoitten laskuun tai oletetun kuplan puhkeamiseen – pikemminkin päinvastoin. Se tukee kursseja.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Suomessa on tehty määrätietoista työtä osakesäästämisen leventämiseksi. Osakkeita on suositeltu vaihtoehtoina pankkisäästämiselle, taustana uusille osakeanneille eli yritysten rahoituspohjan laajentamiselle. Varsinkin pienosakesäästäjä on nyt asetettu päinvastaisiin suuntiin vaikuttavien informaatiovirtojen vaikutuksille alttiiksi. Painavatko tällöin hätkähdyttävästi lanseeratut kuplapuheet enemmän kuin rauhoittelevat kannanotot, siitä lähipäivät antavat näyttöä.
Ja lähipäivinä tullaan varmasti keskustelemaan siitäkin, missä on suursijoittajien puheitten vastuu piensijoittajien etuja ajatellen. Johtaako mahdollinen myyntipaine nyt myös kurssilaskuun, joka ei ilman paniikkinappulan painamista olisi tapahtunut? Jos kurssit sitten myöhemmin taas nousevat, kuinka moni tällöin katuu pikaista myyntipäätöstään? Ja tietenkin – jos kupla sitten todella puhkeaisi, olisiko myyntisignaalin varteenottajien joukko sitten tyytyväinen päätöksiinsä.
Niin tai näin, mutta KEVA on suuri julkinen sijoittaja ja julkisten eläkkeiden maksun turvaaja. Lisää se tai vähentää joitakin sijoituskohteitaan, se on sen oma asia – ja toivottavasti oikeansuuntainen. Mutta kun se pyrkii julkisten sijoitussuositusten antajaksi – ja tällainenhan sen ulostulo kiistatta nyt on – täytyy vain toivoa, että näin on tehty vakaan harkinnan perusteella, ja ettei tästä aiheudu vakavia häiriöitä normaalille markkinakehitykselle..
Tulihan tähän jo ensimmäinen kommenttikin – se näyttää hävinneen bittiavaruuteen – mutta samaa mieltä, EKP tukee kurssien tasoa/nousua eli toisin sanoen ”kuplaa” jos se nyt kupla on.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se ole selvää että EKP:n toimet aiheuttavat osakkeiden yliarvostamista jossain määrin. Tietysti voitaneen toivoa että reaalitalous ehtii pörssin kasvun kyytiin. Tai että kuplat eivät romuta orastavaa kuluttajien luottamuksen kasvua.
Katsotaan. Ei kai sen osakesijoittamisen pitäisi mitään kvartaalipuuhaa olla. Ilman reaalitalouden kasvua nyt nähty nousu tullee kai tuhotuksi viimeistään kun ekp:n on pakko lopettaa rahan jakaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tässä ollaan ajautumassa tilanteeseen missä reaalitaloudella ja finanssitaloudella ei ole enää juurikaan tekemistä keskenään.
Voiko se kestää?
Ilmoita asiaton viesti
Ristiin rastiin meneviä arveluja osakekurssien kehityksestä vilahtaa joka päivä isohko joukko. Ne menevät nimenomaan ristiin rastiin. Minä en niitä juurikaan noteeraa, joskus vilkaisen lähinnä huvittuneena. Yleensä kannattaa katsoa arvelun esittäjän tausta, onko sillä jokin oma lehmä ojassa.
Kevan edustaja taisi arvella, siis arvella mahdollista 20 – 30 prosentin laskua vuoden tai 1,5 vuoden päästä. No jaa…?
Osakkeissa ja yhtiöissä lienee erittäin suurta vaihtelua. On ehkä hölmöä puhua yhdestä tasosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ECB laskee 18kk x 60 mrd€ eli n. 1.000 mrd€ markkinoille, aika moni muukin on arvellut sen nostavan osakekursseja.
Ajoituksesta ja ruiskeen annostelusta on sitten kiistelty jo vuodesta 2012, jolloin ECB:n Mario Draghi antoi kuuluisan €uron tukemisjulistuksen ”whatever it takes”. Sen rauhoittavaan vaikutukseen on luotettu pian 2,5 vuotta – nyt aletaan odottaa tekoja.
Psykologisten markkinaodotusten ennakkomaalailu ei taida olla KEVA:n ydintehtäviä…
Ilmoita asiaton viesti
Sinun blogissasi on bittiavaruuden musta aukko, joka vei minunkin kirjoitukseni blogisi johdosta. Sääli, puolustin siinä kansankapitalismia finanssikapitalismin lieveilmiöitä vastaan. Et kai sinä kuitenkaan moderoinut kirjoitusta pois?
Ilmoita asiaton viesti
Parisen päivää sitten pienehkön yhtiön (kiinteistöala) yhtiökokouksessa istuivat vieri vieressä Timo Ritakallio ja Risto Murto. Siinä oli kansankapitalismi henkilöityneenä.
Toisessa yhtiökokouksessa muutama piensijoittaja moitti suuryhtiötä siitä että hallituksen palkkiot ovat ylisuuria (esim. pj 140 000 euroa/vuosi) kun köyhä kansa kituuttaa aina vaan pienemmillä tuloilla. ”Nyt ollaan …yhtiön yhtiökokouksessa, yhteiskuntapoliittiset puheet eivät kuulu tänne”, vastasi vakuutusyhtiö Varman talousjohtaja. Hän oli valmistellut hallituksen jäsenten palkkioesityksen.
Ilmoita asiaton viesti
Terve Esko – enpä todellakaan moderoinut. Pistä tulemaan uudestaan!
Ilmoita asiaton viesti
Raimo, jostakin syystä kone siis söi kommenttini, mutta lähetän tässä siitä uuden version siltä osin kuin muistan mitä olin kirjoittanut.
Sinä olet aina ollut kansankapitalismin puolustajia ja siis ns. osakesäästäjien asianajaja. Jos pitää tehdä valinta yhtäältä nykyisen finanssi- ja rahastokapitalismin ja toisaalta kansankapitalismin välillä, minäkin puolustan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Siinä ihmiset pelaavat pörssipelejä omilla ja usein progressiivisesti verotetuilla työtuloillaan (jos jätetään perinnönsaajat näistä laskuista pois). Heillä on ainakin lyhyellä aikavälillä aito riski kalliilla ostettujen osakkeiden hinnan alenemisesta.
Markkinoita hallitsevat kuitenkin pankit ja erilaiset sijoitusyhtiöt ja rahastot, jotka operoivat toisten rahoilla. Ne kykenevät luomaan rahaa tyhjästä eli tekemään rahaa rahasta arvopaperistamalla useaan kertaan myöntämänsä velat ja laskemalla liikkeelle fiktiivisiä arpalippuja johdannaisten nimellä. Ne vivuttavat, ne shorttaavat, ne lainaavat osakkeita muiden shorttaukseen, ne kiertävät veroja ja ne käyvät sisäpiirikauppaa itsensä perustamien varjopankkien kanssa. Pörssimarkkinat ovat säännellyt ja valvotut, mutta institutionaaliset sijoittajat käyvät OTC-markkinoilla täysin valvonnan ulottumattomissa johdannaiskauppaa yhdeksän kertaa suuremmalla volyymillä kuin on kaikkien maailman pörssien yhteenlaskettu substanssiarvo. Suurimmat pankit ja vakuutusyhtiöt ovat sen lisäksi vapaita ylenmääräisen riskinoton seurauksista, kun valtiot ovat sosialisoineet niiden konkurssiriskin nimeämällä 34 suurta pankkia systeemille tärkeiksi finanssi-instituutioksi (SIFI), joiden ei voi antaa mennä nurin.
Näiden instituutioiden jäljiltä kansankapitalismiuskovaiset saavat voittoa kaukonäköisistä ja onnistuneista pörssikurssien kehityksen arvaamisesta vain sellaisina murusina, jotka tippuvat isojen instituutioiden pöydistä niiden alle.
Esimerkiksi työeläkerahastoissa on nyt noin 170 miljardia sellaista rahaa, joka on käytettävissä pörssisijoituksiin. Helsingin pörssi on niin pieni, että siellä ei riitä tarjontaa kuin pienelle osalle tätä potentiaalista kysyntää, ja kurssikuplan synty on myös sitä, että pörssissä kiertävät samat osakkeet – tarjonnan puutteesta johtuen – nouseviin hintoihin. Työeläkeyhtiöiden sijoitusvarat ovat niin suuret, että Helsingin pörssi ei pysty tarjoamaan niille uusia sijoituskohteita ilman pörssikurssien nousua ja sitä kautta piensijoittajille syntyvää riskiä osakkeiden tulevasta arvonalenemisesta. Mielestäni on reilua, että tästä riskien realisoitumisen vaarasta puhutaan, ja jos muut eivät puhu, rehellisiä sijoitusalan ammattilaisia kannattaa kuunnella. Myöskin inflaation hyödyllisyydestä valtioiden velkaongelmien ja pankkien taseisiin pakastuneiden finanssituotteiden realisoimiseen heillä on usein varma kanta, joka on vaihtoehto huonoimmalle mahdolliselle politiikalla: sisäiselle devalvaatiolle ilman kasvun kannustimia ja katalyytteja.
Nyt menee tämä kommentti pitkäksi, mutta vielä huomautan, että myös sinun puolueesi, Raimo, on ollut privatisoimassa valtion yhtiöitä (alehintaan, väitän) ilman että kansalle tarjottiin kapitalismia henkilökohtaisiin tarpeisiin. Sen sijasta, että olisi järjestetty yleisömyyntejä, osakkeet on usein tarjottu suunnatuissa osakeanneissa ulkomaisille sijoittajille. Miksi kokoomus ei aja maahan kansankapitalismia?
Ja vielä kiinnitän huomiota siihen, mitä sinä neljännesvuosisata sitten ehdotit meidän oman pankkikriisimme hoidon rahoitukseen: seteli- eli nykysanastossa bittirahoitusta. Kun Euroopan keskuspankki laskee liikkeelle rinsaat biljoona (12 nollaa) euroa, se vuotaa pörssikursseihin. Nämä valtioiden velkarahan saatavuuden ja hinnan helpotukseksi alun perin tarkoitetut rahat annetaan pankeille jaettaviksi edelleen, ja on selvää, että silloin ne ohjautuvat finanssituotteiden kauppaan. Taloustiede ei tunne pääomamarkkinoiden inflaatiota, mutta jos se tuntisi, taloustieteilijätkin osaisivat varoittaa finanssikapitalismin tuottamista vaaroista ja kansalaiset näkisivät selvemmin kansankapitalismin tuhon. Otan osaa, Raimo, sinun suruusi kansankapitalismi-projektisi menetyksen johdosta.
Anteeksi pitkä kommenttini. Se, jonka kone söi, oli tiivistetympi versio.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Esko, mielenkiintoisesta kommentistasi. Mukavaa, että jaksat olla aktiivinen näilläkin palstoilla varsinkin kun muitten puheenvuoroissa ja kommenteissa on nykyisin paljon sellaista, jota on vaikea ymmärtää. Vaalit kun tekevät tuloaan ja ”puppugeneraattorot” ovat vauhdissa. Ja muuten: hyvää vointia!
Ilmoita asiaton viesti
Esko Seppäsen toivoisi copypastaavan kommenttinsa omaksi blogiksi. Mielellään näkisi lisää keskustelua ja mielipiteitä tästä tärkeästä aiheesta. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin pörssin indeksit ovat edelleen alempana kuin vuonna 2007 joten vaikka tämän vuoden kehitys on ollut huimaa niin tuskin kuplasta vielä voi puhua. Indeksit ovat olleet korkealla vuosina 1997 ja 2007 joten olisiko seuraava kurssihuippu sitten vuonna 2017 ?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kymmenen vuoden rytmi on arviona jonkinlaista ”teknistä analyysiä”, jonka osuminen kohdalleen olisi todellinen onnenpotku. Siis nimenomaan sille joka sen onnistuisi sijoitusratkaisuillaan hyödyntämään.
Ilmoita asiaton viesti
Ennustajat ovat näköjään liikenteessä näin pääsiäisen alla.
Jokainen varmasti ymmärtää, että osakekursseissa alkaa olla tämän suhdannekierron osalta kurssinousut nähty. Voitte tehdä mitä haluatte, itse olen täysin KEVA:n kannalla. Mitä jenkit edellä, sitä pienet perässä. Viime aikojen voimakkaat kurssinousut kuuluvat kuvaan, eli ei niissä ole mitään ihmeellisyyksiä. Vuoden parin sisään talouskäyrät lähtevät jo luonnollisen suhdannekierron takia kaakkoon ja pysyvät alhaalla parisen vuotta.
Yksi yllätystekijä on Putin, jonka seuraava törttöily voi nopeuttaa kansainvälisen talouden alamäen alkua.
Kannattaa muistaa, että mikä tulee ylös, menee myös alas. Laajentamalla talousperspektiiviä parilla kymmenellä vuodella taaksepäin hölmömpikin tajuaa, että kohta mennään alas ja lujaa. En siis yhtään ihmettele, että isot ovat jo lähteneet pikku hiljaa myymään. Tavallinen osakesäästäjä tekee tutkitusti juuri päinvastoin ja on siksi nousun loppuvaiheen maksumies.
Ilmoita asiaton viesti
Eipäs nämä suursijoittajat suostu kertomaan mihin ne myytyjen osakkeiden tuotot ohjataan ? Tosin KEVA:n sijoitusjohtaja kertoi osakkeiden myynnin olleen vain vain pari prosenttia eläkeyhtiön sijoitusomaisuudesta.
Kaiken kaikkiaan ihmettelen julkisen toimijan roolia lähteä esitellemään arvioitaan osakemarkkinoiden romahtamisesta 20 – 30 %. Tällä tiedolla luulisi sijoitusjohtajan kertovan pikemminkin sen, miten KEVA aikoo suojata sijoituksensa kurssiromahdusta vastaan. Sisältö puuttui. Sijoittavatko rahat negatiivisen korkotuoton valtionlainoihin, kelkkatehtaisiin, parkkihalleihin, 0-korkoisiin henkilökuntalainoihin, avoautoihin vai kiinteistöihin ?
Rahat eivät ole KEVA:n vaan meidän.
Ilmoita asiaton viesti
ja kevan velvollisuus on hankkia niille mahdollisimman suuri tuotto.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon EKP:n vakuutukseen inflaatiotavoitteeseen pyrkimisestä EQ:n avulla. Saksan inflaatiota tässä kai pitää seurata. Ainakin niin kauan EKP syytää rahaa markkinoille.
Kurssit ovat nyt kohonneet, mutta oikea kysymys on, uskooko joku reaalitalouden kuplaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kevan tilinpäätöstiedotteessa kehutaan sijoituksien tuottoa.
http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/uutiset/Sivut/…
Olen samaa mieltä. Keva on valtion ja kuntien eläkelaitos, jonka ei pitäisi lähteä julkisuuteen omilla spekulaationäkemyksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämä näyttää valitettavasti kuplalta. Liika raha lainehtii markkinoilla eikä löydä kohteita – paitsi spekulatiivinen sijoittelu osakkeisiin.
Osin syynä on pitkällä tähtäimellä typeränkorkea osingonjako: mitään ei jää eikä jätetä investointeihin. 70% ja jopa yli pannaan jakoon osakkaille! Toisaalta, mihinkä investoit, kun kulutuskysynnän näkymät ovat näinkin lohduttomat, ja ulkoa (Taka-Intiasta) pukkaa tavaraa niin ettei sekaan mahdu.
Tuoreimmat viikonlopun viestit Yhdysvalloista osoittavat jo kuplan olevan ”viimeisillään” – sielläkin. Kirjoittelen jos leipätöiltä ehdin.
Viittaan laajempaan katsaukseeni 24.3.;
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19084…
Aamulehti 25.3.2015 samasta aiheesta:
https://plus.google.com/photos/1136798014671296955…
Ilmoita asiaton viesti
Osa kuplan täyttymistä ovat tietysti juuri ne kuplapuheet. Kurssinousut ovat kiva juttu, mutta se, onko kysymyksessä kupla, paljastuu vasta myöhempien tapahtumien valossa. Jos se puhkesi, se oli kupla!
Kun oheisesta linkistä valitsee kolmen vuoden jakson ja päivittää, alkaa tämäntalvinen nousu todella näyttää kovin jyrkältä. Ja mikä menee ylös, tulee myös alas – vielä kun tietäisi milloin se tapahtuu. http://www.danskeinvest.fi/web/show_history.hist?p…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kupla paljastuu jo ennen puhkeamistaan: Kun esimerkiksi asunnoista on selvää ylitarjontaa (jos kysyntä on asumistaroitus) ja kuitenkin koko ajan rakennetaan lisää ja myyntihinnat nousevat, on kyseessä nimenomaan kupla. Se joko puhkeaa tai vuotaa tyhjiin, ennemmin tai myöhemmin, väistämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilaskivi kirjoittaa: ”Niin tai näin, mutta KEVA on suuri julkinen sijoittaja ja julkisten eläkkeiden maksun turvaaja. Lisää se tai vähentää joitakin sijoituskohteitaan, se on sen oma asia – ja toivottavasti oikeansuuntainen. Mutta kun se pyrkii julkisten sijoitussuositusten antajaksi – ja tällainenhan sen ulostulo kiistatta nyt on – täytyy vain toivoa, että näin on tehty vakaan harkinnan perusteella, ja ettei tästä aiheudu vakavia häiriöitä normaalille markkinakehitykselle.”
———
Tuskinpa tästä mitään häiriöitä ”normaalille markkinakehitykselle” aiheutuu. Kaikki eläkevakuuttajat julkistavat sijoistusalkkujensa allokaatiot neljännesvuosittain, ja KEVAn osakepainon laskeminen olisi joka tapauksessa tullut markkinoiden tietoon huhtikuun aikana. Sitä paitsi, KEVAn salkun osakepaino/riskitaso on ollut iät ja ajat useita prosenttiyksiköitä esimerkiksi Varman ja Ilmarisen salkkuja korkeammalla tasolla, joten kyllä osakepainossa on keventämisen varaakin.
Voidaan myös kysyä, että kuinka normaalia viime vuosien ”normaali markkinakehitys” on ollut. Reaalitalous tökkii ympäri maailman, ja keskuspankkien talouden tukemiseen syytämät miljardit ovatkin päätyneet elvyttämään ensisijaisesti finanssimarkkinoita ja varallisuusarvoja. Miinukselle painetut korot ja ylenmääräinen likviditeetti ovat luoneet suotuisan sijoitusympäristön, jonka ansiosta (onneksemme!) Suomenkin eläkevarat ovat karttuneet mukavasti viime vuosina. Teollisuuden investointien ei pitäisi olla ainakaan rahan hinnasta kiinni, mutta uskonpuute vaivaa.
On toki mahdollista että hyvät ajat jatkuvat sijoitusmarkkinoilla vielä pitkäänkin, jos korot pysyvät/pidetään alhaalla. Mutta onhan tämä seitsemättä vuotta jatkunut likviditeetillä elvyttäminen ollut eräänlaista krapularyypyllä loiventamista. KEVAn sijoitusjohtaja Huotari ennakoi että vuoden tai puolentoista sisällä voisimme nähdä jopa 20 tai 30 prosentin korjausliikkeen alaspäin. En tiedä osuuko Huotari ennusteensa kanssa oikeaan, onhan mahdollista että korjausliike tulee vasta kahden tai kolmen vuoden päästä. Kyllä seitsemän vuoden ryyppäämisen jälkeenkin voi krapulaa lykätä tuonnemmaksi, mutta loiventamisen hienosäätö muuttuu vuosi vuodelta vaikeammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Se että Kevan sijoitusjohtaja on samaa mieltä monien muiden sijoitusasiantuntijoiden kanssa tuskin saa edes kaikkia suursijoittajia lukemaan artikkelia. Jos piensijoittajat lukisivat asiantuntijoiden mielipiteitä ei Talvivaaran osakkeita olisi kukaan ostanut lainkaan viime vuosina.
Jos Suomessa puhuttaisiin yleisesti enemmän taloudesta, niin tuskin Troikka olisi koskaan ottanut Suomea kaitsettavien joukkoon. Kansan taloustuntemus on surkea mikä osaltaan selittää suomalaisten vähävaraisuuden ja sen että ylipäätään Suomessa on asiat möhlitty täysin.
Ilmoita asiaton viesti
Osakesijoituksiaan ei Suomessa juuri kannata myydä, koska verotus syö silloin suuren osan tuotosta. Osakesijoittaminen on eräänlainen säästämismuoto, jonka tarkoituksena monelle piensäästäjälle on tuoda turvaa vanhuuden päiville. Tietenkin välillä tulee laskuja ja romahduksia, ja silloin kannattanee yleensä ostaa lisää osakkeita (mikäli sattuu olemaan rahaa), ei myydä. Huonoja kannattamattomia yhtiöitä kantsii kuitenkin myydä pois, vaikka olisikin menettänyt rahaa. Usein ihmiset toimivat päättömästi, esimerkiksi piensijoittajat ostivat hullun lailla Talvivaaraa, vaikka se oli täysin konkurssikypsä.
Ilmoita asiaton viesti
poistin 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Esko Seppäsen kadonnut kommentti löytyi bittiavaruuden mustasta aukosta. Kopioin sen tähän.
Arvoisa ex-kollegani Raimo.
Sinä puolustat kansankapitalismia, ja se on huomattavan kunnianarvoinen asia ajettavaksi tässä nykyisessä finanssikapitalismissa.
Kansankapitalismin subjektit ovat piensijoittajia, jotka toimivat reaalitaloudessa ja luovat säästövaransa omalla työllään erotukseksi finanssitaloudessa operoivista rahastoista. Finanssikapitalismin subjekteja ovat pankit ja erilaiset rahastot, jotka kykenevät luomaan rahaa tyhjästä, siis tekemään rahaa rahasta. Kansankapitalismin subjektit ovat tuomittuja olemaan markkinoilla finanssitalouden subjektien armoilla. Niin ylivertaisen suuria toimijoita ovat nämä institutionaaliset sijoittajat, että piensijoittajille tippuu vain murusia suurten pöydistä.
Kun suuret rahastot operoivat toisten rahoilla ja vivuttavat ja shorttaavat ja tuotteistavat samoja lainoja moneen kertaan ja laskevat liikkeelle biljoonittain johdannaisiksi kutsuttuja virtuaalisia arpalipukkeita, ne ovat ylivertaisia toimijoita – ja niiden toiminta tuhoaa kansankapitalismin uskottavuuden.
Sitä uskottavuutta ei aja sinun puolueesi kokoomus eikä vahvista valtiovalta, joka ei ole privatisoinut valtion yhtiöitä järjestämällä osakemyyntejä kansaslaisille vaan on myynyt – alehintaan – yhtiöidensä osakkeita suunnatuissa anneissa ulkomaisille omistajille.
Kun kansankapitalismin toimijat maksavat veronsa ja heillä on kaiken aikaa riski menettää rahoja, pankit ja rahastot kiertävät veroja, ja jos ne ovat tarpeeksi suuria, niiden riskit on sosialisoitu. Valtiot ovat nimenneet 34 suurta pankkia systeemille tärkeiksi instituutioiksi (SIFI), joita ei päästetä konkurssiin.
Raimo, muistan, miten Suomen oman pankkikuplan rahoitukseksi aikanaan ehdotit setelirahoitusta. Nyt olet sen saanut Euroopan keskuspankilta, joka laskee liikkeelle yli biljoona euroa bittirahaa. Se ohjautuu osakemarkkinoille, ja se nostaa pörssikursseja tavalla, johon sisältyy suuria riskejä. Kansantaloustiede ei tunne pääomamarkkinoiden inflaatiota, ja jos tuntisi, kansantaloustieteilijätkin varoittaisivat pörssikurssikuplasta. Arvostan käytännön miehiä, jotka ovat rehellisiä ja varoittavat, jos on syytä niin tehdä.
Raimo, kapitalismi on kasvanut eroon paitsi reaalitaloudesta myös kapitalisteista. Sinun kansankapitalismisi on häviämässä olemassaolon taistelun. Otan osaa.
Ilmoita asiaton viesti
KEVA voi olla hyvinkin oikeassa tai väärässä, 50/60 mutta tuskin kannattaisi silti siitä julkisesti hirveesti huudella juuri tuon psykologisen vaikutuksen vuoksi.
Ja toki varmaan laskee siitä tulevasta? huipusta sen 20 – 30% tai takuusti enempikin mutta ao. huipun kohtaa on nykyään mahdotonta ennustaa ja niihin vaikuttavat poliittiset päätökset huomattavasti, jotka sotkevat rahamarkkinoita ja normaaleja arvostustasoja. Mitkään perinteiset mallit eivät enää juuri kanna näissä markkinaympyröissä ja tässä varmaan jollain perinteisellä mallilla (jopa teknisillä indikaattoreilla) haettu kuplan merkkejä.
Mutta pakko toivottaa ainakin parempia osumia kuin Solidiumin ostoille/myynneille, kuka tahansa tikkaa heittävä apina olisi osunut niissä paremmin eli käytännössä toiminut ainoastaan kontraindikaattorina ja valtion rahan tuhoajana (bonukset toki ao. toiminnasta) joten psykologinen vaikutus voi olla joskus jopa päinvastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Puheet kauppatavaran yliarvostamisesta ta aliarvostamisesta ovat todellisuudelle vieraita.
Kauppatavaran oikea arvo on tasan se, mikä siitä markkinoilla maksetaan. Yli- ja aliarvostusongelmat ovat, ja niiden pitää olla, osa yrittäjäriskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän tiedettiin, mutta noteerataan nyt kun tuli puheeksi:
YLETalous 1.4.2015 klo 16:30 | päivitetty 1.4.2015 klo 16:33
Pörssikauppa hurjassa kasvussa Helsingissä
Nasdaq Helsingin kaupankäyntimäärät ovat kasvaneet selvästi viime vuoden lukemista. Kasvussa ovat olleet sekä kauppamäärät että päivävaihtoon käytetyt rahamäärät.
http://yle.fi/uutiset/porssikauppa_hurjassa_kasvus…
Osakekauppa Nasdaq Helsingin pörssissä on lisääntynyt vuodessa yli neljänneksen. Tilastojen mukaan osakevaihto lisääntyi nyt maaliskuussa 28,6 prosenttia viime vuoden maaliskuun lukuihin verrattuna.
Rahana laskien keskimääräinen päivävaihto oli nyt 592,1 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten vaihtoa kertyi päivittäin keskimäärin 482,9 miljoonaa euroa.
Myös kauppojen määrä nousi. 12 edellisen kuukauden keskimääräinen kauppamäärä päivässä oli 73 609, mutta nyt maaliskuussa yllettiin 79 617 päiväkauppaan.
Kurssit tapissaan
Kaupankäyntimäärien myötä myös kurssit ovat olleet hurjassa nousussa.
Helsingin pörssin yleisindeksi rikkoi maaliskuun alkupuolella lähes maagisena pidetyn 9 000 pisteen rajan. Edellisen kerran samalla tasolla oltiin kesällä 2008.
Nyt OMX Helsingin indeksi on tuon rajan alapuolella noin 22 pisteen verran.
Varsinkin piensijoittajat ovat jo pitkään epäilleet nousukiidon päättyvän ja laskun voivan alkaa nopeasti.
Lue myös (6.3.2015); http://yle.fi/uutiset/helsingin_porssi_rikkoi_9_00…
Helsingin pörssi rikkoi 9 000 pisteen rajan – joko piensijoittajilta loppui usko nousuun?
Jussi Salokorpi.YLE uutiset.
*
Ilmoita asiaton viesti