Raimo Ilaskivi

Puppugeneraattorit vauhdissa!

Kaipa se nyt on sanottava: Vaalikeskusteluja on jo aivan liikaa. Jokainen itseään tärkeänä pitävä media ja kansalaisjärjestö valtaa oman kanavansa, ja niitähän on jo mittava määrä. Ehdokkaat tulevat sitten vaihtamaan mielipiteitä joko ajankohtaisista tai periaatteellisista kysymyksistä, vaaleja koskevista ja äänestäjiä kiinnostaviksi oletetuista.

Kun keskusteluja on paljon, puolueilla on vaikeuksia saada niihin soveliaita edustajia. Puheenjohtajien ja osin varapuheenjohtajienkin kalenterit ovat täynnä, pitäähän heidän kiertää myös maata ja tavata eri alueitten äänestäjiä saleissa, kaduilla ja toreilla. Siksi jopa televisioesiintymisen autuus aukeaa myös entistä useammin tavallisille rivikansanedustajille tai muutoin puoluetyössä kunnostautuneiksi katsotuille henkilöille. Ja tulos on tämän mukainen. Keskustelujen taso laskee. Huudetaan toinen toisensa päälle puheenjohtajan toiveista välittämättä. Jos kysymykseen ei osata vastata, vastataan sivusta, itse tehtyyn sovellutukseen. Ja mikä pahinta, liian moni latelee keskusteluissa ikäänkuin ulkoa opittuja litanioita;  sellaisia, joitten sisältöä ei ilmeisesti aina ymmärrä itsekään. Puppugeneraattorit ovat vauhdissa.

Kansakin alkaa olla kyllästynyt keskustelujen ylitarjontaan. Twiittausten taso vaihtelee - ja laskee - katsojaluvut painuvat alaspäin. Jälkikäteiset analyysit osallistujien taidoista kiinnostavat entistä vähemmän. Oman ehdokkaan löytämistä keskustelut tuskin auttavat, eivätkä niitä juuri helpota erilaiset vaalikoneetkaan Esimerkiksi suurimman äänestäjäryhmän, eläkeläisten asiat eivät niissä jalansijaa ole saneet lukuun ottamatta yhden koneen kysymystä, pitäisikö eläkkeille säätää katto.

Ja sitten oleelliseen: Miten maa makaa, minkälaisin keinoin lamasta päästäisiin irti ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta osattaisiin rakentaa uudelleen? Leikata vaiko elvyttää, ottaako velkaa vai pitääkö se emukriteereitten asettamissa kolmen ja kuudenkymmenen prosentin rajoissa, jotka jo nyt  paukkuvat? Liukuako pikku hiljaa Kreikan tielle vaiko välttää se, tarvittaessa kovinkin keinoin! Missäköhän vaalikeskustelussa näitä kysymyksiä on kyetty pohtimaan viileästi ja asiallisesti, kansakunnan parhaaseen tähdäten?  Kun on riittävän kauan ollut aikanaan mukana ja sittemmin seuraajana, voi vain todeta, että tyylin muutos on melkoinen.

Mennään syihin - miksi näin? Syitä on keskustelujen lukuisuuden lisäksi monia. Kannattaa vilkaista paitsi nykyisen eduskunnan kokoonpanoon, ammatti- ja ikäjakaantumiin, myös ehdokasasetteluihin, joitten perusteella sitten lukuisia keskustelujakin areenoille heitetään. Opiskelija. 26-vuotias. Julkkis.   Vaalikoneitten henkilögalleriat kertovat, kuinka vähäisin pohjatiedoin nyt eduskuntaan pyritään ja kuinka vähäisellä - jos millään - työkokemuksella. Riittää jopa sekin, että on puolueensa paikallinen "korsukolportööri" - sujuva puhuja ja fraasit ulkoa oppinut.

Liian moni vanha jää pois, liian harva kokenut edustaja on mukana. Suorastaan yhden käden sormilla ovat luettavissa ne, joitten ansioluettelossa on kertomus riittävästä yhteiskunnallisesta koulutuksesta ja tasokkaasta urasta työelämässä. Viimeksimainittujahan vaadittaisiin, jos henkilö pyrkisi elinkeinoelämän tärkeisiin tehtäviin, ihan johtoon saakka, jota varten konsultit etsivät ja testaavat. Eduskunta ja hallitus ovat kuitenkin koko maan eli suurimman talousyksikön  eriasteisia johtajia. Demokratian etu vaiko tappio, että sen tehtäviin voi pyrkiä kovin vähäisinkin avuin ja päästä sitten jopa ministeriksi alan koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta. Riittää, että tulee oikeasta puolueesta, edustaa soveliasta maan kolkkaa, on soveliaassa senioriteetti- tai suosintapisteessä puolueessaan  ja on mies tai nainen, miten sukupuolikiintiöt nyt kulloinkin edellyttävät.

Nämä vaalit ovat talous- ja eläkevaalit, siitä ei pääse mihinkään. Siksi talouspolitiikan linjaratkaisuista pitäisi pystyä puhumaan asiapohjalla, ei eipäs- juupaskiistelynä. Pelkkä leikkauslinja ei ole paikallaan, se lisää taantuman jatkon riskejä. Luulisi, että viimeksi 1990-luvun kiristysohjelmista olisi opittu; muistettaisiin, kuinka ne ajoivat esim. tuhatlukuiset pienyritykset vararikkoon ja pysähdyttivät talouskasvun.

Ei elvytyspolitiikkakaan saa olla holtitonta, jonkalaiseksi monet sen nyt maalaailevat. Siitä on kokemusta viime vuosilta, jolloin elvytyksenkin nimissä otettiin velkaa, joka oli tyypillistä syömävelkaa, vain budjetin tasapainoitukseen tarkoitettua. Velalla operoinnilla täytyy olla selkeä päämäärä, ja se on elinkeinoelämän kasvuun tähtäävien infrastruktuurisijoitusten rahoittaminen. Näinhän tehtiin itsenäisyytemme ensi vuosina, jolloin ulkomaisen velanoton turvin rakennettiin rautateitä ja  sähkölaitoksia sekä lisättiin puunjalostusteollisuuden rahoituspohjaa. Seurauksena oli velan nopean poismaksun turvaaminen; 1938 maamme olikin jo lähes velaton. Siksi Suomi  talvisodan aikana tuli mm. USA:ssa tunnetuksi maana, joka maksaa velkansa. Nyt puhutaan vain luottokelpoisuutemme mahdollisesta laskusta.

Talouspolitiikassa tuleekin täten yhdistää maltillinen elvytys ja määrätietoinen julkisen sektorin kulujen karsiminen. Tätä taustana pitäen tuntuu hieman kummalliselta, että puolue toisensa jälkeen laatii vain leikkauslistoja, joitten suuruudesta sitten kiistellään - taustana mm. kysymys siitä, mihin ja minkä laitoksen arvioon saneeraustarve perustuu. Tällä tavoin ei järkevää kokonaislinjaa löydetä. On osattava yhdistää.

Toinen esiin nouseva vaaliteema on eläkepolitiikka, josta on yritetty olla mahdollisimman hiljaa. Käytännössä on vain vuosi vuodelta sovellettu taitettua indeksiä, joka on vuorenvarmasti etäännyttänyt eläke- ja palkkatuloja toisistaan. Tänä vuonna tämäkään ei riittänyt vaan jo taitetusta prosentista leikattiin pääosa pois.

Kaikella tällä päättäjät ilmeisesti kuvittelevat keventävänsä valtiontalouden asemaa ja pienentävänsä vajetta. Totuushan on päinvastainen: Kun eläkkeet nousevat hitaasti, niistä saatavat verotulot eivät myöskään riittävästi kasva vaan kasvu menee työeläkeyhtiöitten pääomiin, jotka ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Nyt ne ovat jo lähes kolminkertaiset valtion budjetin loppusummaan verrattuna!

Miksi ei tätäkään varallisuutta käytetä soveliain osin eläkkeiden ostovoiman ja samalla verotulojen turvaamiseen? Kun leikattu indeksi kohtelee kaikkein epäsosiaalisimmin pienituloisia, joutuvat nämä kasvavassa määrin tukeutumaan erilaisiin sosiaalisiin tukiin, jotka sitten puolestaan kasvattavat julkisia menoja. Olisiko siis eläkepolitiikan päättäjien, ministereitten ja kansanedustajien,  luettava asiakokonaisuudesta pieni kertausläksy!

Ja lopuksi: Karsittakoon - jos se vielä on mahdollista - erilaisia vaalikeskusteluja. Niitten mammuttimainen määrä ja tästä johtuva keskustelijoitten heikentynyt laatu vieroittavat äänestäjiä tärkeimmästä eli oikeasta vaaliteematietoisuudesta. Ne antavat joskus myös huonomman kuvan politiikan tekijöistä kuin miten asianlaita sitten käytännössä on. Eivät puppugeneraattorit, vallan foorumeille pyrkivät, tässä tilanteessa varsinaisten  päättäjien tiedoista aina oikeaa kuvaa anna.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä kirjoitus. Olen samaa mieltä, että keskustelujen taso on huono, kyllästyttävä. Eilisessä a-talkissa oli ulkoaopeteluja värssyjä. Kiistelyä ja turhauttavaa omasta "paremmasta tiedosta" kiinni pitämistä. Näiden keskustelujen pohjalta tietää varmasti keitä ei ainakaan äänestä.

Missä ovat yhteiset päämäärät, yhteistyö ja toisten puhujien kuuntelu. MIssä kielitaito? Koultuskin on tärkeä, mutta en tiedä kaipaisinko kovinkaan montaa vanhaa eduskunnan jäsentä. Tietysti vanhojen kautta välittyy poliittista kulttuuria, mutta onko se välittämisen arvoista. Oikea koulutus voisi olla tärkeämpi tekijä ei kouluttamattomuus.

"Kun eläkkeet nousevat hitaasti, niistä saatavat verotulot eivät myöskään riittävästi kasva vaan kasvu menee työeläkeyhtiöitten pääomiin, jotka ovat kasvaneet vuosi vuodelta." Juuri näin. Eläkeläiset voisivat olla hyviä asiakkaita, jos olisi rahaa ja jos olisi heille tarpeellisia palveluita tarjolla. Missä ovat ne, jotka tuottavat erilaisia palveluita. Eläkeläiset tarvitsevat niitä, mutta myös eläkerahansa, joita nyt todellakin talletetaan paratiisisaarille ja jaetaan eläkeyhtiöiden johdolle isoina bonuksina. Nämä pomot eivät ole hyviä kuluttajia, sillä heitä on vähän ja heidän kulutuskyvyllään on rajat.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Todellakin puppugeneraattoritilaisuudet vauhdissa näissä ek-vaaleissa. Jokaikinen päivä on vaalitilaisuuksia melkeinpä jokaisella kanavalla TV:ssä ja radiossakin.

Kirjoittaja kirjoittaa; "Jos kysymykseen ei osata vastata, vastataan sivusta, itse tehtyyn sovellutukseen." Eikös tuo ole politiikkojen "helmasynti". Kun ei ole oikein kiva vastata tehtyyn kysymykseen suoraan, niin sitten ladotaan asian sivusta jotain liturgiaa. Noinhan se menee eduskunnassakin, niin ministerien vastauksissa kuin toisenpuolueen edustajan samomana. Tuntuu siltä että ei oikein tahdota ymmärtää esitettyä kysymystä, mitä ilmeisimmin toivon mukaan tahallaan.

Oikein syvällisiä asiaan pureutuvia vaalikeskusteluja ei ole vielä eteen tullut. Tuskinpa tuleekaan. Tosin vaalilupauksiinhan ei ole uskomista, sillä puolueet lupaavat melkeinpä kuun taivaalta ilman että lupausta voidaan edes toteuttaa (hyviä lupauksia) ja huonoja ei sitten uskalleta kertoakaan vaan niitä toteutellaan sitten hallituksesta käsin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos jälleen kerran hyvästä blogista!

Ilaskivi kirjoitti:
Ja sitten oleelliseen: Miten maa makaa, minkälaisin keinoin lamasta päästäisiin irti ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta osattaisiin rakentaa uudelleen? Leikata vaiko elvyttää, ottaako velkaa vai pitääkö se emukriteereitten asettamissa kolmen ja kuudenkymmenen prosentin rajoissa, jotka jo nyt paukkuvat? Liukuako pikku hiljaa Kreikan tielle vaiko välttää se, tarvittaessa kovinkin keinoin! Missäköhän vaalikeskustelussa näitä kysymyksiä on kyetty pohtimaan viileästi ja asiallisesti, kansakunnan parhaaseen tähdäten? Kun on riittävän kauan ollut aikanaan mukana ja sittemmin seuraajana, voi vain todeta, että tyylin muutos on melkoinen.

Ainoa keino on oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Suomen markan hävittäminen Hallitusmuodon 72 §:stä oli valtiopetos, joten ehdotukseni on mahdollinen.

Totuusterveisin

Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Taisinpa unohtaa mainita, että kun en ole ehdokas, periaatteessa en myös käy kommentointeja ehdokkaitten kanssa eli osallistu vaalikeskusteluun. Ehdokkaillahan on mahdollisuus kirjoittaa omaan blogiinsa, ei vain saada nimensä esiin lyhyen kommentin muodossa. Mutta onnea vaalikeskustelijoille!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vaalikeskusteluja on jo aivan liikaa."

Minä en ole nähnyt yhtäkään vaalikeskustelua, älämölöä ja päälle puhumista senkin edestä. Oleellinen kysymys olisi millä talous saadaan nousuun markkinatalouden ehdoilla toimivaa työllisyyttä edistämällä.

Kari Savinen

Olen tässä kokemus asiassa sitä mieltä, että ehkä pitäisi olla jokin alaikäraja kansanedustajille. Kokemus joka karttuu vain iän myötä on ratkaiseva monessa muussakin työssä.

Ainakin nykysuunta on näyttänyt sen mihin johtaa se kun kansanedustajiksi ministereiksi noustaan melkein koulunpenkiltä. Toivoisin laajaa kokemusta työelämässä ja mieluiten yritystoiminnasta. Koulupohjalla ei ole oikeastaan niinkään suurta merkitystä, yleissivistys riittää ja tietenkin kielitaito.

Mikäli ihminen on ns. ylikoulutettu esim. maisterit, tohtorit jne. on sillä usein negatiivinen vaikutus asioiden hoitamiseen, he keskittyvät liikaa itseensä ja epäolennaiseen, eli kompasteluun lillukanvarsiin.

Anne Lindell

Puhut asiaa, Kari. Eduskunta, eikä etenkään hallitus, sais olla mikään "kisälli"-harjoitelupaikka, joihin tullaan harjoittelmaan politikointia. Esim. kuten PM "Stuppi" sanoi Sanni Grahn-Laasosesta, että hänen on hyvä saada ministerikokemusta. ... En minä tuollaista järjenjuoksua ymmärrä. Ministerin tulee ola kokenut ja mieluummin myös työelämässä kokenut ja jo keski-iän ohittanut, sillä elämän kokemusta ja johtamiskykyä ei valitettavasti nuorelta voi odottaa. Koulutuskaan ei tässä auta ... ei vaikka olisi tohtoris-mies tai -nainen.

Eniten minä kyllä pelkään, että Olli Rehn (ja vaimo myös) tulee valituksi eduskuntaan ja Väyrynen, sillä nuo molemmat kyllä ovat niin röyhkeitä, että vaativat väenväkisin päästä ministeriksi, ja silloin kyllä minä muutan maasta ... ja täältä lähetee varmasti moni muukin. Mamut ja romainialaiset kerjäläiset jää ... repikää siitä.

Sama tunne minulla oli ennen SDP:n pj-vaaleja, ja pahin skenaario toteutui. Näin siinä käy, kun penskat pääsevät valtaan. Nyt pelkään, että taas Suomessa tämä "juppie"-sukupolvi äänestää cooleja tyyppejä ja örisijöitä ja turhia julkkiksia ja Lapin kansa sitä samáa mitä ennenkin .. ja silloin mennään ojasta allikkoon ... eli "Eurostoliittoon" ... orjiksi kansallisen konkurssin jälkeen,

Kari Savinen

Juuri näin se on Anne. Nyt olisi saatava äänestäjät aktivoitua, siten että nukkuvia olisi mahdollisimman vähän. Ymmärrän toisaalta senkin, että pakka on niin totaalisesti sekaisin, että sieltä on vaikea löytää sellaista "Moosesta" joka kykenisi johdattamaan tämän kansan takaisin heikoilta jäiltä.

Kepu on juuri näiden ylimielisten vanhojen jäärien takia pois suljettu, ja juuri Vanhasen hallituksen aikana aloitetut tukipaketit koituvat kohtaloksemme.

Näihin tukipakettien jatko-osiin ovat sitten höynähtäneet kokemattomat kokoomuksen ja SDP:n ministerit ja heidän puolueensa.

Kaikkien vanhojen puolueiden levy soittaa samaa: pitää saada työpaikkoja, yrittäjyyttä pitää tukea, kun samalla kertaa leikkauslistalla ovat yritystuet, maahanmuuttoa pitää lisätä, kun työvoima ei riitä, vanhuksista on huolehdittava, kun samaan aikaan kunnilta leikataan valtionapuja, joilla näitä vanhushuollon palveluita järjestetään.

Tuntuu kyllä nyt väkisinkin siltä, että paniikki on iskenyt ja pahasti näihin istuviin edustajiin, työpaikka on menossa alta, kun ei saada äänestäjiä uskomaan, että kyllä me tämä hoidetaan !

Petteri Hiienkoski

"Pelkkä leikkauslinja ei ole paikallaan, se lisää taantuman jatkon riskejä. Luulisi, että viimeksi 1990-luvun kiristysohjelmista olisi opittu; muistettaisiin, kuinka ne ajoivat esim. tuhatlukuiset pienyritykset vararikkoon ja pysähdyttivät talouskasvun."

Jostain syystä keskuudessamme on edelleen niitä jotka ihannoivat silloista leikkauskuuria. Sille tosin ei silloin tainnut olla paljon vaihtoehtoja. Se näiltä ihannoijilta lienee unohtunut. Erikoisinta on se, että VM:n virkamiesjohto on näillä linjoilla.

Kiitos järkevästä puheenvuorosta!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Heti ensilukemalla huomaa, että blogistilla on omakohtaista kokemusta puppugeneraattoreista ja myös sellaisena olosta.

Hyvä kokemukseen perustuva blogikirjoitus !

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lainaus profiilista:

"Ilaskivi väitteli tohtoriksi vuonna 1958. Väitöskirjan aiheena oli Valtiontalouden automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa"

Puppulausegeneraattorista tuli tuohon liittyen:

"Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että valtiontalouden vastavaikutus mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla."

;)

Tuomo Korkala

Olen samaa mieltä siitä, että nämä ovat talous- ja eläkevaalit. Asian tekee ongelmalliseksi juuri se, että aidosti päteviä talouden ammattilaisia löytyy erittäin vähän poliitikkojen joukosta. Lisäksi eläkejärjestelmämme on ehkä maailman suurin pyramidihuijaus, joka perustuu vain ja ainoastaan siihen, että myöhemmin liittyvät maksavat edellisten edut. Olemme valitettavasti tulossa sellaiseen ajankohtaan, jossa pyramidi on kääntymässä päälaelleen, jolloin yhä harvemman tulisi kustantaa yhä useamman eläminen. Valitettava fakta on, ettei aikanaan eläkemaksuja kerätty tarpeeksi luvattuihin eläkkeisiin nähden. Eläköityvien vika se ei ole, mutta tuleeko vastaavaa kierrettä yrittää jatkaa loputtomiin?

Helppoja ratkaisuja ei edessä ole, eikä juustohöylän korvaaminen kirveellä ainakaan asioita helpota. Kirveellä kun saa helpommin suurempaa vahinkoa aikaiseksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan vaalikeskusteluja aikojen takaa.

Silloin tyyli oli se, että puheenjohtaja jakoi puheenvuoroja oman harkintansa mukaan ja muut olivat hiljaa.

Eräässä vaalikeskustelussa joskus 1960-70 -lukujen taitteessa Raimo Ilaskivi puheenvuoron saadessaan kiitti puheenjohtajana toiminutta Eino S. Repoa hänen armollisuudestaan, että kokoomuskin sai puheenvuoron. Oli näet kestänyt parikymmentä minuuttia keskustelun alkamisesta. Ei menisi samalla tavalla tänä päivänä.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Näin. Vaalikeskustelujen kuulemista ollaankin täällä jo vältelty pitkän aikaa. Ainakin nykyisillä kansanedustajilla on ollut jo riittävästi aikaa osoittaa kyvykkyytensä..

Toki uusia ehdokkaita kannattaa aina arpoa..

Käyttäjän tervoneneduskuntaan kuva
Janne Tervonen

Nykypuolueilla on ollut aikaa osoittaa taitonsa, 8 vuotta putkeen saamattomuutta, ja taas vaalien aikaan keksitään ohjelmia jotka lupaavat kaikkea kaikille. MIksi ihmeessä he eivät sitten toteuttaneet mainostamiaan ohjelmia vallassa ollessaan?

Mikä tekee nuorista huonoja päättämään asioista? En ole aikoihin kuullut että 60 vuotias olisi tehnyt merkittävät teknologisen innovaation, ja pitkään samassa ammatissa toimineilla on korkein muutosvastarinta, ei haluta oppia uutta, kun oma jo opittu tieto on toiminut jo vuosia, pidetään vanhoista tavoista kiinni ja haukutaan uusia ideoita vain siksi että ne tulevat nuorilta.

Laatikon ulkopuolella ajattelua ei juuri esinny eduskunnassa eikä virkakoneessa, välillä vois olla ihan hyvä ajatella että nuorila vois olla parempia ideoita kuin vanhoilla, onhan sosiaalinen mediakin kokonaan nuorten keksimää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kysyn vain että kumpi onkaan taloudelle ja työllisyydelle parempi vaihtoehto mikäli eläkerahoja halutaan jakaa:

- laskea työn sivukuluja pienentämällä eläkemaksuja

- antaa eläkeläisille lisää ansaitsematonta rahaa

Toinen palkitsee aktiivisuudesta, lisää kotimaisten yritysten kilpailukykyä sekä Suomessa että maailmanmarkkinoilla. Toinen taas palkitsee eläkeläisiä eläkemaksuista jotka he unohtivat maksaa työssäollessaan ja ylipäätään kannustaa passiivisuuteen. Molemmilla keinoilla lisätään myös kotimaista ostovoimaa: ensimmäinen keino jakautuu kaikille, toinen vain eläkeläisille.

Alkaa tuntua että eläkeläisiltä on pakko saada äänioikeus pois ennenkuin he syövät maan vararikkoon.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Onpa mielenkiintoiset näkemykset; ajatus äänioikeuden poisottamisesta edustaa ikärasismia, josta perustuslain 6 pykälä sanoo oman sanansa.
Taitettu indeksi - jos kirjoittaja sen tuntee - pitää huolen eläkeläisten ostovoiman jatkuvasta heikentämisestä suhteessa palkkoihin ja 6 prosenttiyksikön raippavero on taas päätös, jonka vahvuinen puuttuminen palkkoihin olisi tuonut maahan yleislakon.
Kirjoittaja ilmeisesti ajaakin vain eläkeyhtiöiden etua, niitten pääomia on kasvatettava vielä yli senkin, missä nyt jo ollaan eli kolminkertaisessa suhteessa maan budjettiin ja lähes kaksinkertaisessa julkiseen velkaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eläkevarat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olisiko järkeä tehdä johtopäätös että eläkemaksuja on kerätty viimevuosina liikaa ja palauttaa ylimäärä maksajille?

Ahneiden eläkeläisten - jotka maksoivat muutaman prosentin eläkemaksua - vuoksi nyt kerätään 25% maksua.

Miksi eläkeläiset nyt haluavat niin paljon enemmän kuin ovat systeemiin maksaneet? He tietävät että joka penni joka eläkemaksuja peritään vie nykyduunareilta työpaikkoja.

Eikö mitään muuta voi ajatella kuin omaa bingokuponkiaan?

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Ehdokkailla pitää olla kokemusta oikeasta työelämästä. Liian moni nykyinen kansanedustaja on puolueiden, järjestöjen jne. kasvatteja ja se näkyy eduskunnan työkauden "tuloksissa". Näiden edustajien some-viestit keskittyvät esittelemään edustajaa eri maissa veronmaksajien rahoittamilla matkoilla. Katsokaa, entinen mitätön nahjus on täällä nyt tärkeilemässä.

Toimituksen poiminnat