Raimo Ilaskivi

Investointivelka kyllä - syömävelka ei!

Otsikko on haastava - toivottavasti - ja haluan sitä myös perustella. Näin siksikin, että Suomen velkaisuus on viime vuodet voimakkaasti kasvanut eikä kasvulle loppua näy.  Kun näin teen, hyppään 1940-luvun loppupuolelle, vuosiin, jolloin opiskelin kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa.

Cum laude-arvosanaa varten kirjoitettiin tuolloin kolme harjoitusainetta. Professorini Bruno Suviranta antoi yhden aiheeksi varsin mielenkiintoisen, "Suomen pääomantuonti ja -vienti 1920- ja 1930-luvuilla."  Aihepiiri oli käytännönläheinen ja myös kiinnostava. Maksoihan Suomi tuolloin vielä sotakorvauksia Neuvostoliitolle, joihin kului pyöreästi 5 prosenttia kansantuotteestamme, asutti siirtoväkeä ja jälleenrakensi maan. Velkaa jouduttiin  ottamaan - kuten 1920-luvulla -  jota aineeni aihepiiri koski.

Kaivoin esiin tilastoja, joita ei tuolloisissa "paperiolosuhteissa" ollut yhtä nopeaa ja helppoa löytää kuin nettiaikana, jolloin kaikki on muutaman näppäilyn avulla saatavissa. Totesin maan 1920-luvulla velkaantuvan varsin voimakkaasti. Mutta kun ryhdyin tarkastelemaan velan käyttötarkoitusta, kuva selkeni. Me otimme ulkomaista pääomaa rakentaaksemme rautatie- ja maantieverkkoa, investoimme energian tuotantoon, rakensimme puunjalostusteollisuutta, josta tuli teollisuutemme selkäranka. Tarkkoja tilastoja velanoton täsmällisestä käytöstä en löytänyt, mutta kulutus- ja syömävelkaa se ei ollut, oli investointivelkaa tulevan kasvun hyväksi.

Suuri maailmanpula rasitti Suomea kuten lähes kaikkia maita. Eräänlaisen käännekohdan me saavutimme vuonna 1932, jolloin lama oli pahimmillaan ja työttömyys saavutti sen ajan tilastointimenetelmien mukaan 92000 huipun. Tämä vuosi sattui olemaan myös velkaantumisen käännepiste. Numerot alkoivat kertoa sen nopeutuvasta vähenemisestä. Vuonna 1938 maamme oli maksanut pois lähes kaiken pitkäaikaisen velkansa - se meille sotavuosina mainetta antanut loppujenkin säntillinen maksu loi Suomelle sitten maineen maana, joka maksaa velkansa. Lyhytaikaiset velat  olivat jopa pienemmät kuin vastaavat saatavat, mikä merkitsi, että Suomi käytännössä tuolloin oli nettomääräisesti lähes velaton.

Miten tämä 1930-luvun kehitys oli mahdollinen? Me olimme, käyttämällä edellisen vuosikymmenen valanoton nimenomaan investointeihin, luoneet maalle vahvan vientikyvyn. Sen turvin  maksutase muodostui ylijäämäiseksi ja velkaa maksettiin pois! Investoitiin ensin ja syötiin sitten, kun siihen oli varaa - ellei sota sitten katkaissut lupaavaa kehitystä.

Ja sitten tähän päivään ja viime aikoihin. Velkaa mekin olemme ottaneet, julkista velkaa nimenomaan. Ja sitä on otettu nimenomaan tulonsiirto- ja kulutusmenojen katteeksi. Investoinnithan ovat Suomessa vähentyneet - julkiset erityisesti. Näin ollen johtopäätös on varsin surullinen: Kasvanut velka ei ole luonut velanmaksukykyä samoin kuin tapahtui itsenäisyyden ensi vuosikymmenenä. Siksi valtiontalouden alijäämää ja kestävyysvajetta on oleellisesti vaikeampi ja tuskallisempi pienentää kuin aiemmin. Olemme syöneet enemmän kuin tienanneet, odottaneet hyvinvoinnin paranevan tästä huolimatta.

Joskus aikanaan viime vuosienkin talouspoliittinen historia sekä valtiontalouden hoidon historia kirjoitetaan - toivottavasti niin tarkasti ja objektiivisesti kuin mahdollista. Pelkään pahoin, että vallankäyttäjät eivät noilta vuosilta kovin korkeaa arvosanaa saa. Pahinta on sekin, että mm. lähestyvistä vaaleista johtuen sama meno jatkuu. Puuhaillaan satojen miljoonien mittasuhteissa kun pitäisi puhua lukuisista miljardeista. Valtionelanoton katkaisu kertaheitollahan edellyttäisi itse asiassa niitten 5 tai 6 miljardin suuruisia leikkauksia, joilla velka nyt kasvaa!

Ensimmäinen - ja pienin - luottoluokittajsta säilytti toistaiseksi AAA-luokituksemme. Kahden muun reittausta odotellaan suurella mielenkiinnolla - ja pelolla. Ennallaan säilyminen olisi tietenkin positiivista, mutta samalla mitä vaarallisimpaan hyvänolon tunteeseen viittaava signaali, jota julkisen taloutemme hoitajat eivät itse asiassa ansaitse, mikäli parannuksen tielle halutaan kääntyä.

Eli investointivelkaa kyllä voidaan ottaa ja luoda sillä kestävää hyvinvointia, mutta hetken hyvinvointia nostamaan tarkoitettu syömävelka johtaa ajan mittaan kurjuuteen. Tämä olisi entisen opiskelijan neuvo tämän hetken korkeille poliittisille päättäjille!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sehän onkin sitten ikävä juttu, että kalliita infrahankkeitakin edistetään ikään kuin rahaa olisi kuin roskaa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Helsingin erilaiset tunnelihankkeet ovat järjettömiä. Vuosaaren satamaradalla kulkee lehtitietojen mukaan yksi tavarajuna päivässä. Koko satama oli turha, kun Suomessa oli entuudestaan yli 40 satamaa liikaan. Sillä vain ajettiin Hangon kaupunki konkurssiin.

Jälleen on tulossa miljardiluokan pätkä Kivenlahteen. Se on kuin housuihin laskisi. Jatkossa se kuljettaa lähinnä autottomia työttömiä ja sosiaalitoimen asiakkaita. Yhteiskunta maksaa ylläpitokulut ja matkat.

Ruotsissa kansantalouden osaaminen on aivan toisella tasolla. Kertovat, että joku suomalainen olisikin yllättäen ehdolla talouden Nobel-palkinnon saajaksi. Hän on ehdokassijalla 15723.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Mutta tunnelit on investointeja, eli parantuneet liikenneyhteydet parantavat velanmaksukykyä ??

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Vuosaaren Satama on Suomen suurin satama tonneissa ja yksiköissä mitattuna.

Länsisataman ja Sompasaaren sijainti keskellä Helsingin kaupunkia oli ongelmallinen. Helsingin keskustan läpi ajoi päivässä lähes tuhat raskaan liikenteen ajoneuvoa. Useamman ajoneuvon piti käydä molemmissa satamanosissa ja ne ajoivat keskustan läpi.

Vuosaaren satama yhdisti kaksi satamanosaa yhdeksi ja raskas liikenne voitiin johtaa kehäteille, joka nopeutti rekkojen satamaviipymään useilla tunneilla. Satamien siirto Vuosaareen mahdollisti tuonti- ja vientiyritysten keskittymisen kehä III varteen syntyneelle logistiikka-alueelle ja lentoaseman läheisyyteen.

Länsisataman ja Sompasaaren alueelle on rakennettu ja ollaan lisärakentamassa asuntoja kymmenille tuhansille ihmisille. Asuntojen rakentaminen Helsingin keskustaan lisää palveluja, työllistää ja lyhentää ihmisten työmatkoja.

Kokonaisuudessaan Vuosaaren rakentaminen on erittäin onnistunut yhteiskunnan, logistiikan, liikenteen, päästö-ja meluhaittojen vähenemisen sekä asumisen keskittämisen kannalta. Säästöt ovat kymmeniä miljoonia vuodessa.

Sataman elinkaari on mitattavissa sadoissa vuosissa.

Metron jatkaminen Länteen on erinomainen investointi tulevaisuuteen. Vilkkaimmillaan Länsiväylä on Lauttasaaren ja Kehä I:n välillä, jossa liikennemäärä on noin 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Metro antaa vaihtoehdon työmatkaliikenteeseen. Metrolla pääsee Kivenlahdesta Helsingin keskustaan alle 20 min ja vaikka Vuosaareen alle 40 min. Nyt kökötetään jonoissa reilu tunti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Koko satama oli turha, kun Suomessa oli entuudestaan yli 40 satamaa liikaan."

Ja sitten ei kun perustelemaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Se on satamien käyttäjien eli elinkeinoelämän selvitys ja kanta. Sen mukaan Suomessa on 52 satamaa ja 80 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee 10 sataman kautta.
Lähde: EVAn logistiikka-analyysi "Kolmas pyörä"

Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoitavista satamista vuonna 2013 suurin oli
Kilpilahti. Sataman kautta kuljetettiin yhteensä 20,4
miljoonaa tonnia tavaraa. Seuraavaksi suurimpia
satamia olivat HaminaKotka (13,0 milj. t, Haminan
ja Kotkan satamat fuusioituivat vuonna 2011
HaminaKotkan satamaksi) , Helsinki (10,4 milj. t),
Kokkola (7,4 milj. t) ja Rauma (5,8 milj. t). Suomen
kymmenen suurimman sataman osuus koko
ulkomaan tavaraliikenteestä oli 81 prosenttia.
(Lähde: Liikennevirasto)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

Olisi mukavaa, jos vapaa toimittaja Erola olisi vaivautunut johtopäätöksiään varten lukemaan edes omat horinansa:

"Taloudellisesti terveellä pohjalla toimiviin teollisuussatamiin ei tarvitse koskea, ja jotkut pienet satamat voivat erikoistua auto- tai öljysatamiksi, jos kannattavalle toiminnalle on edellytyksiä."(s. 9)

Nämä siis niiden kaupallista linjaliikennettä varten tarvittavien 10 sataman lisäksi.

Tai no, voisihan se jollain kierolla tavalla olla kansakunnan etu, että pistetään noita kymmentä satamaa lukuunottamatta muut kiinni, ja tapetaan siinä sivussa kaikki se raskas teollisuus, jota ne muut satamat palvelevat.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #16

Kimmo Saarikko

Todistit siis itse, että Suomen 52 satamasta vain kymmenellä satamalla on merkitystä Suomen ulkomaankaupan kannalta.

Satamista 42 voidaan lopettaa kunnallisina tai valtion investoinneilla ylläpitäminä satamina ja muuttaa teollisuuden itsensä ylläpitämiksi teollisuussatamiksi, jos paikallisella teollisuudella on siihen tarvetta.

Kommentissani en edes vaivautunut ottamaan Kilpilahtea satamien väliseen vertailuun, kun kysymys oli tavaraliikenteestä eikä öljytuotteista.

Kotkan ja Haminan satamien fuusioinissa oli kysymys Kotkan ja Haminan kaupunkien kunnallisen toiminnan muuttaminen yhteiseksi liikelaitokseksi. Satamat ovat erillisiä ja 30 km päässä toisistaan.

Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin kolmasosaa Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja kahta viidesosaa Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #22

Ilkka Varsio
"Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin kolmasosaa Suomen koko ulkomaankaupan arvosta ja kahta viidesosaa Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta."

Kirjoittelet kierosti. Esimerkiksi tuo tarkoittaa kaikkia Helsingin alueen satamia.
Ei Vuosaaren satamaa. Olet kopioinut tekstin täältä:
http://www.portofhelsinki.fi/www-sivusto/tavaralii...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #32

Kimmo Saarikko

Niin. Tein juuri niinkuin sinä. Yhdistit Haminan ja Kotkan yhteen käsiteltyjen tonnit yhteen. Toisaalta tavaraliikenne Katajanokalta, Eteläsatamasta ja Länsiterminaalista edustaa vain murto osaa Helsingin Sataman tavaraliikenteestä. Ne ovat matkustajaliikenteen satamia joiden kautta kulkee vuosittain yli 10 miljoonaa matkustajaa.

Helsingin Satama on liikelaitos. Vuosaaren satama Helsingin Kaupungin investointi ja tuottaa Helsingin Kaupungille yli 20 miljoonan euron ylijäämän vuosittain matkustaja- ja tavaramaksuina.

Sataman välitön työllistävä vaikutus on 12 500 henkilöä, mikä on 4 % Helsingin, 1,6 % pääkaupunkiseudun ja 0,5 % koko maan työllisestä työvoimasta. Kokonaisvaikutus on 24 000 henkilötyövuotta. (Helsingin Sataman vuosikertomus)

Miksi ihmeessä Helsingin Kaupunki olisi luopunut vahvaa tulosta, työpaikkoja ja liikeelämää stimuloivasta satamahankkeesta.

Lisäksi Sompasaaren ja Länsisataman maa-aluiden asuinrakentamiseen varattujen maapohjan vuokratuotoilla Helsingin Kaupunki maksaa Vuosaaren Sataman investoinnit suhteellisen nopesti.

Edellämainittuun viitaten ihmettelen, että sinun esittämäsi kanta Vuosaaren väärästä ja turhasta investoinnista, on sangen outo. Se on ollut Helsingin Kaupungin yksi parhaista investoinneista. Toki rakennusvaiheessa Vuosaaren invetointia pidettiin arvelluttavana. Vastalauseita kuului lähinnä Turun suunnalta yliopiston merenkulun professoreilta. Muisti voi pettää, mutta Jorma Taina esitti eriävän mielipiteensä Vuosaaresta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #35

Minä en yhdistänyt mitään, tieto on suoraan virallisesta tilastosta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #35

Tarkemmin, Vuosaaren osuus tuosta Helsingin sataman hieman päälle 10 miljoonan tonnin tavaraliikenteestä on noin 70%, mikä tekisi Vuosaaresta jo yksinään Suomen kolmanneksi suurimman sataman.

Muistat oikein Jorma Tainan kielteisen suhtautumisen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Hänellä oli kaksi perustelua. Toinen oli se, että Vuosaari sijaitsee logistisesti haastavassa paikassa, "pussin perällä", kuten Jorma asian ilmaisee. Toinen oli se, että Sköldvikiin oli jo valmiina syväväylä perille saakka, joten hän piti sitä parempana paikkana pääkaupunkiseutua palvelevalle satamalle. Nythän Vuosaaren väylän syventäminen 13 metriin on vasta edessä. Lienee kuitenkin ymmärrettävää ainakin Helsingin näkökulmasta, ettei se halunnut sataman muuttavan naapurikuntaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Vuosaaren sataman rakentamisesta käytiin kovaa kiistaa. Jos silloin tiedettiin, että Suomessa on riittävästi satamakapasitettia ja vielä sijainniltaa paljon edullisemmassa paikassa. Helsinkihän ei ole jääolosuhteidenkaan takia perinteinen talvisatama kuten Hanko. Tukholmassa ei olisi ikimaailmassa tullut mieleen rakentaa vastaavaa satamaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jos silloin tiedettiin, että Suomessa on riittävästi satamakapasitettia ja vielä sijainniltaa paljon edullisemmassa paikassa."

Okei. Missä se satamakapasiteetti sinusta on/ oli, jossa olisi hoidettu Vuosaaren sataman kautta kulkeva liikenne?

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Haluan heti alkuun mainita että en ole miettinyt kommentin sisältöä loppuun asti, minulla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta sisällön luotettavaan tuottamiseen ja muutenkin haluan kannustaa kriittisyyteen.

Minusta Ilaskivellä on tärkeä näkökulma sen vuoksi että julkinen sektori liikeinvestointien tekijänä on hyvin erityisessä roolissa. Yksityisellä sektorilla yhden toimijan täytyy yltää kustannustehokkuuteen suorasukaisesti, julkisella sektorilla on mahdollisuus laskea mukaan vaikutukset julkiseen sektoriin itseensä.

Esimerkki:

Julkinen yhtiö rakentaa asuntoja ja tekee 10 miljoonaa tappiota vuoden aikana. Tämän seurauksena työttömyys laskee ja tuottaa pienen määrän säästöjä. Asuntojen hintataso voi alueellisesti laskea, mikä voi vaikuttaa subventointijärjestelmien tai muun kulutuksen kautta julkisen sektorin kustannuskykyyn. Tosin jos hintataso laskisi, se tekisi investoinnista entistä kannattamattomamman. Kokonaisvaikutusten huomioimisen jälkeen, voi olla että tappiota tulikin vain 5 miljoonaa. Ikävä kyllä hankintalaki taitaa tehdä tällaisen ajattelun hyvin vaikeaksi..

Yksityisellä sektorilla ei ole mahdollisuutta tehdä kannattavuudeltaan negatiivista investointia, mikä tekee julkisesta sektorista siksi erityisen sijoittajan.

Joistakin näkökulmasta julkisen sektorin toimeenpiteet täytyy yhtiöittää, jotta ne eivät sekottaisi kilpailutilannetta. Mutta entä jos juuri kilpailutilanne on se mihin halutaan vaikuttaa? - Vaikkapa vuokrat?

Mutta tällä en tietenkään tarkoita että kannattamattomia investointeja täytyisi tehdä (Olen kuullut ainakin metrohankkeista ikäviä asioita, sekä tietotekniikkajärjestelmistä terveydenhuollon suhteen). Tarkoitan tavallaan samaa kuin Ilaskivi otsikossaan. Syömävelasta voi tehdä investointivelkaa, jos vaikka työttömyyskorvaukset vaihtuvat palkkoihin.

Kannattavuuslaskelmat julkisen sektorin näkökulmasta ovat erilaisia sillä julkinen sektori maksaa työllistämättömillekin työntekijöille.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Molempia tarvitaan, sekä investointivelkaa että syömävelkaa. Kysymys on tasapainosta. Kotimarkkinoiden ostovoima on ykkösedellytys elinkeinoelämälle. Ostovoimaa kannattaa tekohengittää siihen asti, että investoinnit alkavat tuottamaan. Se mihin kannattaa investoida on tuotekehitys ja erityisesti työ tuottavuuden kasvattaminen, eteenkin julkisella sektorilla.
Mutta velkaa ei saa ottaa ulkomailta eikä liikepankeilta. Sen pitää olla keskuspankkivelkaa. Siksi nykyongelmista, kysyntälamasta, ei pääse eroon kuin eromalla eurosta. Muu on haihattelua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joskus lukioaikoinani luin kirjoittamasi kirjan "Välikysymys", jossa pureuduttiin suurelta osin nimenomaan velkaantumiseen. Se lienee ollut joskus 1970-luvun alkupuolella ja oikeastaan viesti siinä oli pitkälti samanlainen kuin tässäkin blogimerkinnässä.

Kun silloin olit samalla tavalla huolestunut maan talouskehityksestä, niin onko nykyajassa jotain olennaisesti erilaista siihen aikaan nähden ja tietoisena tästä ajasta kirjoittaisitko kaiken aivan samoin? Muistaakseni peräänkuulutit "talousministerin" postia, joka pitäisi antaa kansantaloustiedettä opiskelleelle ministerille.

Mielestäni nykyajan ongelma on pitkälti siinä, että syömävelan ottamisesta on tullut pakon sanelema tilanne, koska lakien mukaisista sosiaaliturvan velvoitteista ei muutoin pystyttäisi suoriutumaan. Elintaso on siis nykyään niin korkealla, että vain harvat siihen enää ilman velkaantumista yltävät. Vielä 60-luvulla pystyttiin elämään suu säkkiä myöten ilman, että joutui ulkopuoliseksi yhteiskunnasta.

90-luvun lamastahan toivuttiin tietyssä mielessä hevoskuurin kautta, piittaamatta siitä, että kotimarkkinat menivät nollaan. Odoteltiin vain vientiteollisuuden tahkoamia tuottoja, joilla asia sitten myöhempinä vuosina voitaisiin korjata. Niin myös tapahtui. Mutta hinta oli kova ja nimenomaan kaduntallaajaa huomattavasti pahemmin kurittava kuin tämä nykyinen tilanne.

(Savolaisittain sanoen: "En ole puolesta enkä vastaan, mutta jos tiukille männöö, niin voin muuttaa kantaani".)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mielekkäitä investointeja toki on helppo puolustaa, joskus myös hätätilassa ns. työllisyystöitä, jopa kansalaisten työvelvollisuutta, kun on äärimmäinen kriisi.

Nyt on kuitenkin rauhan aika ja Euroopan ongelmien syveneminen ja pitkittyminen ovat euroalueen omien virheiden tuotosta. Suomessa ne ovat Suomen päättäjien jyrkentämiä ja pitkittämiä.

Mihin nyt siis pitäisi investoida, jos pysymme EMU:ssa joka tapauksessa?

Miksi emme puhuisi eurosta keskeisenä osana tätä ongelmaa ja ratkaisua? Miksi euro on suljettu kuin tabuna keskustelun ulkopuolelle - jopa EK:n lääkekaapissa? Ja miksi me olemme valinneet ratkaisuksi mm. sisäisen devalvaation?
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/09/28/m...?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Liikenneinfran investoinnit ja kehittäminen Suomessa ja Ruotsissa:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Suomessa nämä vähäisetkin investointipanostukset kohdennetaan lähinnä pääkaupunkiseudun alueen hyväksi ja samalla annetaan valtakunnallisen tie- ja rataverkon rapistua vuosi toisensa jälkeen.

Suomen velkaantuminen johtuu siitä, että maassamme ylläpidetään väkisin velkarahalla elintasoa, ostovoimaa ja kulutusjuhlia, mihin meillä ei ole ollut varaa enää vuosiin.

Suomessa ei ole koskaan huomioitu EMU-järjestelmän mukanaan tuomia vaatimuksia, vaan 2000-luvulla julkiset menot ovat kasvaneet yli 100 % ja julkisen sektorin kokonaispalkkasumma 75 % eli n. kolme kertaa nopeammin, kuin esim. Saksassa. EMU-maista lähimmät Suomen vertalukohteet löytyvätkin tältä osin Kreikasta, Espanjasta ja Irlannista.

Kestävyysvaje ja velkaantuminen johtuvat juuri julkisen sektorin palkkamenojen kasvusta ja tämän myötä liian suureksi nousseista julkisista kokonaismenoista.

Häpeällisesti Lastensairaalaan rakentamiseen tarvittavat rahat jouduttiin keräämään silti lahjoitusten kautta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Niinhän ne investointipanostukset menevät. Blogistikin pelkää pahoin, etteivät viimeaikaiset talouspoliittiset vallankäyttäjämme kovin korkeaa arvosanaa saa.

Voisihan asian nähdä positiivisestikin, JOS päättäjillämme on kykyä siistiä tapojaan.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tulipahan tuossa mieleen, kun valtion talousarvioita silmäilin, että niille erille, joissa kasvu on ollut kaikkein huiminta, näyttäisi olevan yhteistä sana "eläke".

Jotta täytyy varmaan olla blogistin kanssa samaa mieltä, ja todeta että syömävelkaa ei pidä ottaa. Koska eläkemenoja tuskin voi pitää "investointina", niin sieltähän sitä löytyy varaa budjetin tasapainottamiseen.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Investointi- ja syömävelan keskustelunaiheet olivat tekstissä erinomaisia, mutta toimenpide-ehdotuksia olisi saanut olla enemmän. Suomi tarvitsee ensisijaisesti vientituloja. Se, että rakennetaan virolaisella työvoimalla hullun lailla jotain eli mitä vain, vaikka nykyisellä perusinfralla pitäisi pystyä moninkertaistamaan vientimme, kuuluu kyllä samaan luokkaan kuin syömävelka.

En tarkoita, että vihreät pitäisi julistaa terroriteiksi, jotka ovat tuhonneet yrittämisen näin toimien kuudentena kolonnana, mutta on muotia tukahduttaa kaikki perinteiseen vientiin tähtäävä toiminta. Tässä taloudellisessa tilanteessa esimerkiksi ilmaston suojeluasioissa ja energiapolitiikassa pitää siirtyä eturintamasta suurten taakse. Vallankumous syö lapsensa, pienen on parempi pysyä taka-alalla niin kauan kunnes pahin kahina on ohi.

Syömävelka on hiukan kakspiippunen juttu. Tähän luokkaan on laskettava niin terveys- kuin sosiaalialatkin. Vaikka nyt jo vanhusten hoidossa ollaan sijalla 15, kun Norja ja Ruotsi rynnivät ensimmäisinä, niin paljon muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kovalla kädellä saneerata tätä. Vähän aikaa huuto on kovaa, sitten se vaimenee.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Tärkeintä tällä hetkellä maassa olisi kannustaa ihmisiä pienyrittäjyyteen jolloin koko yhteiskunnan taloudellinen toimeliaisuus kehittyisi.

Tuossa yksi malli jota olen hahmotellut ja joka voisi toimia.
Investointivelka perusinfraan on aivan perusteltua ja jopa hieman syömävelkaakin jos tavoitteena on tehdä yhteiskunnallinen muutos jolla haetaan positiivista kierrettä

http://jounim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176773-eril...

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Omassa tämän päiväisessä blogikirjoituksessani "Oi talous, oi maan talous" vertaan taloutta pienempään talousyksikköön. Jotta talousyksikkö, iso tai pieni talous, kaikkien taloudessa mukana olevien tulee olla kiinnostuneita omasta ja yhteisestä taloudesta. Suomessa talousmotivaatio on melko pientä. Televisio toitottaa päivästä toiseen huonoja ja epäkannustavia uutisia maan taloudesta ja taloudenpidosta. Kommentoimaan valittujen "asiantuntijoiden" asenne on negatiivinen, ollut jo vuosikausia. Niin Nokiakin saatiin kampitettua.

Kaikki Suomesta ulos viety raha on pois oman maan taloudesta. Kotimaan matkailu ei kiinnosta suomalaisia.

Kotimaisuus-kampanjat markkinoinnissa on melko vähäisiä nykyään. Tämä on luultavasti ns. globaalitalouden seurausta.

Uskon, että maailmanlaajuisesti talous pitäisi määritellä uudelleen. Länsimaisessa taloudessa on paljon puolustettavaa ja niin on Suomenkin taloudessa. Länsimaissa on avaimet, joilla talousajattelua voidaan uudistaa. Olen kirjoittanut tästä aiheesta myös blogikirjoituksessani "Miten raha pyörii Euroopassa?"
http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159...

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Kaikkea velkaa kannattaa välttää kuin ruttoa. Koskee myös ns. investointivelkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Taisi olla Risto Ryti, joka aikoinaan totesi: "Omavaraisuus on köyhyyden oppi".

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Viitataanko tässä blogikirjoitukseeni "Oi talous, oi maan talous", jossa käytän omavaraisuus-termiä.

Esimerkkini pitsinostosta on jo kauan. Pitsiä ostettiin ja talous on nykyisessä jamassaan. Oikeastaan aika hyvä!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Ei oikeastaan En ollut lukenut tuota mainitsemaasi blogia. Käytin tuota toteamussta tässä vain korostaakseni omavaraisuuden ja velattomuuden nivoutumista toisiinsa.

Tietysti velkaa (tai kuulostaa paremmalta "lainaa") pitää ottaa suuriin investointeihin. Tyypillisesti sanotaan, että terveimmällä pohjalla olevilla teollisilla yhtiöillä on taseessa noin 50% omaa pääomaa, 25% pitkäaikaista luottoa ja 25% käyttöluottoa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #23

Niinhän se on, että nykyään kirjoitetaan enemmän kuin luetaan. Sääli.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kun otamme huomioon valtiontalouden velkaantumisen lisäksi sen velkapommin, jonka päällä kuntatalous on, onkin kuva maamme todellisesta velkaantumisesta todella hurja.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Lisätään tohon nippuun vielä kotitalouksien ja yritysten velat niin sitten vasta touhu alkaakin hirvittää.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Asia on varsinkin politikojen kanalta kinkinen siinä mielesä että syömävelala saadaan ääniä vaakeissa, mutta investointivelalla menetetään ne.

Investointivelalla tuetaan yritysten selvoiytymistä ja työpaikkoja. Syömävelalla tuetaan ihmisten selviytymistä ja hyvinvointivaltiota.

Ei ole vaikeata arvata kumoi on parempi täky ääniä kalasteleville politikoille ja puolueille.

Joskus ilmaantuu, jostain kuin tyhjästä, sellaisia politikkoja kuten Juha Sipilä, jonka auktoriteetti ja arvovalta kestää sellaista politikointia joka on samalla järkevää. Tai, en tiedä osaako Spilä vain asetella sanansa niin sopivasti että se hämää änestäjän.

Joka tapauksessa, toivotan onnea ja menestystä Sipilälle vaaleissa, sillä näyttää siltä että hän uskaltaa olla ääneen sitä mieltä, että velka pitäisi suunnata investointeihin, eikä kulutukseen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sipilän sanoman uskottavuutta koettelee aika vahvasti se, että hänen menestysreseptinsä tulevaisuuteen on maaseudun biotalous joka, yllätys yllätys, vaatii yhteiskunnan tukea päästäkseen käyntiin.

Se, kuinka paljon ja kuinka pitkään, jää nähtäväksi. Siinä kohdin on jokseenkin pakko ryhtyä muistelemaan Sipilän puolueen aiempia ratkaisuehdotuksia, jotka ovat tyypillisesti olleet lähinnä tukiautomaatteja omilla kannatusalueilla tapahtuvalle puuhastelulle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Toki Sipiläläkin pitä olla omat täkynsä äänien kalastamiseksi.

Kysymys on siitä kenen täyt tulevat yhteiskunnalle halvimmiksi.
Lulenpa että Sipilän täyt ovat varsin halvat. Maalla asuu vain vähän porukkaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Onko tosiaan niin, että järkeväkin puhe tarvitsee paljon kannattajia, jotta päästään toteutukseen. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on demokratian tuottama katve näkymässä. Demokratiasta on paljon hyötyäkin, enkä sitä kyseenalaista, mutta taloudenhoidossa demokratia hyym hyym!?!?!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tietenkin äänestäjät ajatelevat äänestäessään omaa lyhytnäköistä etuaan. Ei siinä ole mitään kummallista.

Investoinithan menevät ikäänkuin ennestään upporikaiden pussiin, näennäisesti ainakin, vaikka eiväthän he siitä investointia itse henkilkohtaiseen kulutukseensa käytäkään.

Investointi kuitenkin hyödyttää ensisijaisesti rikaiden bisnestä ja rikkaiden intressejä. Köyhälle invstointien hyöty tulee vasta monen mutkan kautta ja jäkikäteen, jos silloinkan.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

On lyhytnäköisyyttä ja kapea-alaista katsantoa puhua köyhyydestä nykyään. Euroopassa on muutama vuosikymmen sitten ollut järkyttävää köyhyyttä, johon verrattavaa puutetta ei nykyään ole. Ihmiset hoitavat kaikkia ihmisten asioita, joten joittenkin ihmisten osana on hoitaa pääomia, omia tai toisten pääomia. On selvää, että muutoinkin osalla ihmisistä pitää olla enemmän liikkumavaraa kuin toisilla jo asioitten hoitamisenkin vuoksi.

Vaikuttaa hieman provosoivalta (ja kateuden sävyttämältä) puhua nykyään rikkaista ja köyhistä. Katukuvassa ei ihmisen varallisuus juurikaan näy. Eri ihmiset hoitavat eri asioita, eri ihmisillä on erilaista osaamista. Parempi on tukea toinen toisiaan asioiden hoitamisessa ja töissäkin. Yksityistalous on jokaisella mittansa mukaan. Suuren tai suurehkon talouden hoitaminen vaatii erityisosaamista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Hieno mielipide.

Pitää kienkin muistaa aina se että sekä rikkat että köyhät ihmiset ovat varsin kykenemättömiä tomimaan vastoi perimmäisiä vaistojaan, joten hallinnon pitäisi jotenkin käyttää näitä vaistoja hyväksi, sen sijaan että niitä pitäisi yrittää tukahdutta.

Siinä onkin haastetta kerrakseen päättäjille, varsinkin kun heitäkin ohjavat samat vaistot kuin muitakin ihmisiä.

Käyttäjän JkkHkk kuva
Jkk Hkk

Olisi mukava saada velkaantumisesta ja Suomessa olevasta omaisuuden (= vakuuden) määrästä luotettavaa tietoa. Ulkomuistista ilman nootitusta muistelen että valtion velka olisi noin 100 mrd ,kuntien 110 mrd ja yritysten 220 mrd. Valitettavasti yksityishenkilöiden velan määrästä ei ole muistikuvaa. Suomessa olevan kiinteän omaisuuden arvoksi muistelen sanotun 880 mrd.
Kysymys kuuluukin kuinka paljon meillä on varaa vielä velkaantua ennen kuin koko "talo" on kiinnitetty viimeistä naulaa myöten?

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Ongelma tässä on että kaikki pyörii velalla, ei vain Suomessa. Käytännössä kaikki se velka on kuin painettua velatonta rahaa, sillä ne ovat jo aiheuttaneet inflaatiota, samoin kuin painetturaha tekee. Mutta investoinneilla on kannattavuus vaatimus, joten investointeihin lainattu raha edistää yhteiskunnan tehokkuutta. Laina myös luo kysyntää rahalle, joten se ei johda yksioikoiseen inflaatioon, kun lainan vastaanottajalla on tarve maksaa lainatakaisin - mutta tämä ei estä inflaatiota kokonaan. Jos rahat olisi vaan luovutettu vastaanottajalle, hänellä ei olisi takaisin maksu velvoitetta.

Minusta talous on matemaattinen laite, velka on osa sitä. Julkinen sektori ohjaa taloutta sääntelyn ja lain avulla, mutta tämä on osa ongelmaa, kun EU on tämmöinen liittovaltion välimuoto, jossa tietyt asiat ovat ikäänkuin lain ulkopuolella. Asetelma on hyvin epädynaaminen esimerkiksi liikkuvan työvoiman, valtioiden itsemääräämisoikeuden, EU:n epädemokraattisen keskusjohtoisuuden, verosuunnitelun, samavaluuttaisuuden tai siirtohinnoittelun suhteen.

En kuvittele ymmärtäväni velkaantumiskysymystä kunnollisesti, mutta käsitykseni on että julkisen sektroin velkaantumista ei voi verrata kotitalouden velkaantumiseen, näin ainakin viisaammat väittävät ja siltä asia vaikuttaakin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Syö enemmän kuin tienaa" vertaus sopii hyvin tuulivoimateollisuuteen. Valtio on järjestänyt tuulivoimalle ansiottomasti syöttötariffilain joka takaa n.kolme kertaa suuremman sähkön hinnan - valtion takuulla. Tarvittava sähkötuotanto mitoitetaan vain priimatuotannon mukaan. Näin ollen tehotaseessa tuulivoiman arvo on nolla megawattia. Energiataseessa on sattumanvaraisia megawattitunteja, mutta niiden merkitys on vähäinen ja joskus jopa haitallinen. - Sähköverkon kaatumisriski lisääntyy.
Tuulivoimaa pyörittää "mafia", joka ei saamastaan jalansijasta Suomessa enää luovu. Muutamassa vuodessa sähkön hintaan tulee korotuksia, ehkä puolet lisää, ehkä enemmän. Suomessa alkaa olemaan sosiaalihuollon luukulla "energiaköyhiä" jotka eivät pysty sähkölaskuistaan selviytymään.
Koko roska tulee arvion mukaan syömään yhteiskunnan varoja n.5 miljardia euroa 12 vuoden aikana. Plus kaikki aiheutetut terveys- ja ympäristövahingot päälle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ilaskivi on ekonomi ja kauppaopin tuntija. Hän pyrkii käsittelmään yhteiskuntaa liikeyrityksenä.

Yhteiskunta EI ole liikeyritys. Ilaskivenkin kannattaisi tutustua kansantaloustieteen alkeisiin.Tästä voi aloittaa:

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sour...

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

En ole ekonomi vaan valtiot. tohtori, pääaineena kansantaloustiede, jonka dosenttina olin Helsingin Yliopistossa 20 vuotta. Eli terveiset FM Heynolle! Akateemisen tutkinnon suorittaneena hän olisi voinut käyttää tietonsa lähteenä esittelyäni blogin alussa - ei se sen enempää tutkimusta olisi kaivannut! Jopa tämän kirjoitukseni alkulauseista asia olisi käynyt ilmi, mutta ilmeisesti Heyno ei ole blogiani edes lukenut vaan keskustelee siitä - lukematta!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Itse asiaan pureutuva kommenttisi suorastaan häkelsi. Yritin vain olla diplomaatti: 50-luvun taloustiede ei todellakaan ole tätä päivää, ja kelpaa vain kauppaoppineille. Suosittelen kertaamaan Keynesin, vaikkapa vain A. Karjalaisen loistavana käännöksenä.

Yhteiskunta ei ole liikeyritys. Annoin sinulle linkin nykyiseen kansantaloudelliseen ajatteluun. Hyvä, että tutustuit ja osoitit virheet.

;-)

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi Vastaus kommenttiin #45

Keynesin teos kuuluu mieliopuksiini, olen sen lukenut sekä englanninkielisenä että Karjalaisen käännöksenä, joka muuten on loistava. Mihin muuten perustuivat puheet "tankeroenglannista"? Ja vanhan kiinnostuksen vuoksi seuraan jatkuvasti kansantaloustieteen kehitystä - mm. Kansantaloudellinen Aikakauskirja antaa tästä hyvän "lyhyen oppimäärän" kaiken muun ohessa. Mutta nämä Uuden Suomen puheenvuoropalstat ovat toki muutakin kuin vain oppien puurtamista. Mukavaa viikonloppua!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

Puheet "tankeroengannista" perustuvat käsittääkseni paitsi puhtaaseen ilkeilyyn, myös huonoon englannin osaamiseen: ei tajuta, ettei ole olemassa yhtä oikaa englannin ääntämistä - sen enempää kuin minkään muunkaan kielen. Intianeglanti, enlanninenglanti, suomenenglanti jne. ovat kaikki yhtä "hyväiä", myös tankeroenglanti, jos sanasto ja kielioppi ovat kohallaan.

Valitettavan monella "tankeroenglanti-irvailijalla" ei itsellään ole.

Mutta siitä julkisesta velasta, mm. : http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kans...

Jouni Peltoniemi Vastaus kommenttiin #46

Mutta eikö sitten tämän Keynesin oppien mukaan syömävelkakin valu investointeihin, kun makkaratehtaat pääsee laajentamaan kysynnän kasvaessa?
Syömaraha jopa demokraattisempaa ja markkinahenkisempää kun kansa itse päättää haluaako mustaa vai valkoista makkaraa eikä siten valtio pääse rakentamaan kompromissinä sinisen makkaran tehdasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Osut asian ytimeen: yksityinen ei investoi, ellei tiedossa ole maksavia, potentiaalisia asiakkaita. Vain julkinen valta voi investoida ilman em. tietoa, sillä sillä ei ole voittotavoitetta.

Yhteiskunta EI ole liikeyritys.

Käyttäjän JkkHkk kuva
Jkk Hkk

Valtion velan vuosittainen korko on tällä hetkellä 1 800 000 000 euroa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kansantaloustieteestä seuraavaa: kun aikoinaan kaivettiin kultaa enemmän kuin nykyään, niin sitä kultaa ei käytetty vaihtovälineenä kuitenkaan. Kultaa vastaan asianomainen kullan omistaja sai pankista rahaa. Oliko tuo raha luottoa vai omaa omistusta?

Mielestäni on oikea suunta ajattelussa, että kaivetaan ensin vanhat opit esiin. Niihin nykyinenkin talouskäytäntö perustuu, mutta näyttää siltä, että oikaisua käytäntöihin tarvitaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset